Tutkimukseni toteutui laadullisen, eli kvalitatiivisen tutkimusotteen keinoin.
Olen huomioinut tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK 2012) hyvän teellisen käytännön ja eettiset periaatteet osana tutkimusprosessia. Hyvään tie-teellisen käytäntöön kuuluu tulosten uskottavuus ja luotettavuus (TENK 2012, 6). Uskottavuuden kriteerillä voidaan tarkoittaa muun muassa sitä, että vastaako tutkijan tekemä käsitteellistäminen ja tulkinta tutkittavien käsityksiä (Tuomi &
Sarajärvi 2018, 121). Esimerkiksi tässä tutkimuksessa tekemässäni teemoittelussa
olen tutkijana parhaani mukaan analysoinut haastatteluvastauksia ja tulkinnut tutkittavien käsityksiä heidän näkemystensä mukaisesti.
Pattonin (2002, 553) mukaan tutkimuksen uskottavuus on vahvistettavissa tehtyjä ratkaisuja pohtien ja se on edistettävissä tutkimusprosessin vaihe vai-heelta kuvaamisella. Kun arvioin oman tutkimukseni uskottavuutta, on hyvä tar-kastella tekemääni aineistolähtöistä analyysia ja sen luotettavuutta. Analysoin litteroituja haastatteluvastauksia tutkimuskysymyksiini vastaten ja teemoittelin vastaukset omiin pääteemoihinsa. Olen tutkijana tiedostanut oman subjektiivi-suuteni laadullista aineistoa tulkitessani ja teemoitellessani. Tutkijan tiedostami-nen omasta subjektiivisuudestaan on Eskolan ja Suorannan (1998, 152) mukaan tärkeä lähtökohta kvalitatiiviselle tutkimukselle ja se on myös yksi pääasiallisin luotettavuuden kriteeri.
Pohdittaessa tutkimuksen luotettavuutta, on tarkasteltava myös kerää-määni tutkimusaineistoa. Tutkimuksessa haastateltiin neljää varhaiskasvatuksen opettajaa. Tutkimustulokset ovat merkityksellisiä, mutta ne eivät kuitenkaan ole yleistettävissä. Tutkittavien lukumäärä oli niin vähäinen, ettei yleistettävyydelle ollut mahdollisuutta. On syytä huomata, ettei yleistettävän tiedon tuottaminen ole laadullisen tutkimuksen aineistosta tehtäville päätelmille ominaista, vaan pi-kemminkin on tarkoitus saada osviittaa muita samankaltaisia tapauksia varten (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006).
Tutkimushaastattelut toteutettiin etähaastatteluina Jyväskylän Yliopiston Zoom-palvelimen avulla. Etähaastattelut tämän palvelimen kautta toteutettuina olivat hyvin samankaltaisia, kuin perinteiset tutkimushaastattelut. Näin ollen siksi, että haastatteluissa oli videoyhteys päällä, eli kuulimme ja näimme toi-semme reaaliaikaisesti haastatteluiden aikana. Myös Ikosen (2017, 230) mukaan ihmisiin voi nykyisin internetin välityksellä olla välittömässä kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa. Haastatteluiden aikana olisi ollut itselleni mielekästä kes-kustella vuorovaikutuksellisesti omia näkemyksiä esiin tuoden, mutta se ei kuulu haastattelijan rooliin (Ruusuvuori & Tiittula, luku 2). Oman positioni ja tulkintaintressin tiedostamisen koen siis onnistuneen kiitettävästi.
Vaikka reaaliajassa toimiva etäyhteys mahdollistaa paljon, ei vuorovaiku-tusta haastattelijan ja tutkittavan välillä voi silti täysin verrata lähikontaktissa to-teutettuun haastatteluun. Uskallan kuitenkin väittää, ettei käyttämäni haastatte-lumenetelmän piirteet keräämääni aineistoa ajatellen olleet merkittäviä. Myös Ikosen (2017, 233) mukaan on tutkittu, että merkittäviä eroja eri haastattelume-netelmien välillä ei ole. Etähaastattelun erityisyys olisi tutkimusaineistoani aja-tellen korostunut siinä tapauksessa, jos olisin litterointi vaiheessa kiinnittänyt huomiota erityisesti myös sanattomaan viestintään. Litteroin kuitenkin tutki-musaineistoni niin, etten kiinnittänyt huomiota nonverbaaliseen viestintään.
Tämä tutkimus antaa aihetta myös jatkotutkimukselle. Olisi mielenkiin-toista tutkia esimerkiksi sitä, että miten taidekasvatusta arvioidaan. Pääjoki (2020, 124) esittää näkemyksen lasten taiteellisesta toimijuudesta taidekasvatuk-sen laadun arvioinnin välineenä. Jatkotutkimuktaidekasvatuk-sen kannalta herää mielenkiinto siitä, miten taiteellisen toimijuuden arviointi käytännössä toteutuisi. Olisi myös mielenkiintoista selvittää, kokevatko varhaiskasvatuksen opettajat ja ylipäätään varhaiskasvattajat omaavansa tarpeeksi tietotaitoa taidekasvatuksen arvioinnin välineistä. Tutkimuksessani ei myöskään kysytty varhaiskasvatuksen opettajien toimintatavoista pedagogista havainnointia tai dokumentointia koskien. Tämä osaltaan jättää tilaa jatkotutkimukselle.
Moniarvoistuvassa ja medioituvassa yhteiskunnassamme lasten äänen esiin saaminen on yhä tärkeämpää. Taiteen ja taidekasvatuksen keinot voivat olla yksi tapa tämän saavuttamiseksi. (Koskinen, Mustonen & Sariola 2010, 5.) Karvin (Repo ym. 2019, 94–95) raportin mukaisesti on varhaiskasvatuksen taidekasva-tuksen toteutuksessa vielä kehitettävää. Tämän tutkimuksen myötä voi kuiten-kin todeta, että taidekasvatus toteutuu näiden varhaiskasvatuksen opettajien toi-mesta kiitettävästi. On syytä toivoa, että taidekasvatuksen asema kehittyisi posi-tiiviseen suuntaan myös muualla yhteiskunnassamme.
L
ÄHTEETAerila, J. & Kauppinen, M. 2020. Taide ja kerronta varhaiskasvatuksessa. Turku:
Turun yliopisto.
Anttila, E., Saastamoinen, R., Varto, J., Westerlund, H., Juntunen, M.,
Rouhiainen, L. & Sava, I. 2011. Taiteen jälki: Taidepedagogiikan polkuja ja risteyksiä. Helsinki: Teatterikorkeakoulu.
Brown, E. 2013. Tapping the arts to teacher’s: arts-integrated early childhood education. Teoksessa L. E. Cohen & S. Waite-Stupiansky. Learning across the early childhood curriculum. Emerald, 135-151.
Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere:
Vastapaino.
Finlex. 2018. Varhaiskasvatuslaki.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180540 Viitattu 2.1.2021.
Huuhtanen, P. 1984. Mitä on taidekasvatus? Taidekasvatuksen esteettiskäsitteelliset perusteet. Jyväskylä: Kirjapaino Kari Ky.
Ikonen, H.-M. 2017. Puhelinhaastattelu. Teoksessa M. Hyvärinen, P. Nikander
& J. Ruusuvuori (toim.) Tutkimushaastattelun käsikirja. Tampere:
Vastapaino, luku 12.
Juhila, K. 2021. Laadullisen tutkimuksen ominaispiirteet. Teoksessa J. Vuori (toim.) Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja. Tampere:
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.
https://www.fsd.tuni.fi/palvelut/menetelmaopetus Viitattu 24.2.2021.
Kalliala, M. & Ruokonen, I. 2009. Kulttuurisen linssin läpi. Teoksessa Taidekasvatus varhaiskasvatuksessa: Iloa, ihmettelyä ja tekemistä.
Helsinki: Yliopistopaino, 66-70.
Korn-Bursztyn, C. 2012. Young children and the arts: Nurturing imagination and creativity. Charlotte, NC: Information Age Pub.
Koskinen, T., Mustonen, P. & Sariola, R. 2010. Taidekasvatuksen Helsinki:
Lasten ja nuorten taide- ja kulttuurikasvatus. Helsinki: Helsingin kaupungin kulttuurikeskus.
Laento, K. & Nousiainen, K. 2009. Varhaiskasvattaja taidekasvatuksen
toteuttajana Neidonkalliossa. Teoksessa I. Ruokonen, S. Rusanen & A.-L.
Välimäki (toim.)Taidekasvatus varhaiskasvatuksessa. Helsinki:
Yliopistopaino, 90–95.
Mouritsen, F. 2002. Child dulture – play culture. Teoksessa F. Mouritsen & J.
Qvortrup (toim.) Childhood and children’s culture. Odense: University Press of Denmark, 14–42.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. 2019. Varhaiskasvatuksen opettajia koskevat työaikamääräykset. https://www.vol.fi/uploads/2019/01/3818c073-varhaiskasvatuksen-opettajia-koskevat-tyoaikamaarykset.pdf Viitattu 20.4.2021.
Opetushallitus. 2014. Esiopetussuunnitelman perusteet.
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/esiopetuksen_opetu ssuunnitelman_perusteet_2014.pdf Viitattu 2.1.2021.
Opetushallitus.2018. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet.
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuu nnitelman_perusteet.pdf Viitattu 12.2.2021.
Patton, M. Q. 2002. Qualitative research & evaluation methods. Thousand Oaks:
Sage Publications.
Pääjoki, T. 2020. Lasten taiteellinen toimijuus. Teoksessa E. Hujala & L. Turja (toim.) Varhaiskasvatuksen käsikirja. Jyväskylä:PS-kustannus, 113–125.
Pääjoki, T. 1999. Reittejä taidekasvatuksen kartalla: Taidekäsityksen
merkityksistä taidekasvatusteksteissä. Jyväskylä: Kampus kustannus.
Raittila, R. & Siippainen, A. 2017. Varhaiskasvatuksen pedagoginen toimintaympäristö. Teoksessa M. Koivula, A. Siippainen & P. Eerola-Pennanen (toim.) 2017. Valloittava varhaiskasvatus: Oppimista, osallisuutta ja hyvinvointia. Tampere: Vastapaino, 283–292.
Repo, L., Paananen, M., Eskelinen, M., Mattila, V., Lerkkanen, M-K.,
Gammelgård, L., Ulvinen, J., Marjanen, J., Kivistö, A. & Hjelt, H. 2019.
Varhaiskasvatuksen laatu arjessa. Varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Kansallinen
koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 15:2019. Tampere: Kansallisen koulutuksen arviointikeskus.
https://karvi.fi/app/uploads/2019/09/KARVI_1519.pdf Viitattu 9.1.2021.
Rintakorpi, K. 2009. Dokumentointi toiminnan kehittämisen välineenä.
Teoksessa I. Ruokonen, S. Rusanen & A.-L. Välimäki. Taidekasvatus varhaiskasvatuksessa. Helsinki: Yliopistopaino Oy, 84-89.
Rissanen, R. 2009. Fenomenografia. Teoksessa A. Saaranen-Kauppinen & A.
Puusniekka (toim.) 2009. Menetelmäopetuksen tietovaranto KvaliMOTV.
Kvalitatiivisten menetelmien verkko-oppikirja.
https://courses.helsinki.fi/sites/default/files/course- material/4453723/kvalitatiivisten%20menetelmien%20verkko-oppikirja.pdf, 36–37. Viitattu 21.1.2021
Ruokonen, I. 2020. Varhaiskasvatuksen taidekasvatus. Helsinki: Punamusta Oy.
Ruokonen, I., & Rusanen, S. 2009. Esteettinen kasvattaja kulttuurisena
kasvattajana. Teoksessa I. Ruokonen, S. Rusanen & A.-L. Välimäki (toim.) Taidekasvatus varhaiskasvatuksessa: Iloa, ihmettelyä ja tekemistä.
Helsinki: Yliopistopaino, 10-15.
Ruokonen, I., Rusanen, S. & Välimäki, A.-L. 2009. Taidekasvatus varhaiskasvatuksessa: Iloa, ihmettelyä ja tekemistä. Helsinki:
Yliopistopaino, 3-6.
Rusanen, S. 2007. Taidekasvattajaksi varhaiskasvatukseen: Kuvataiteen opintojen kehittäminen lastentarhanopettajien koulutuksessa. Helsinki:
Taideteollinen korkeakoulu.
Rusanen, S., Kuusela, M., Rintakorpi, K. & Torkki, K. 2014. Musta tuntuu punaiselta: Kuvataiteellinen toiminta varhaisiässä. Helsinki: Lasten keskus: Kirjapaja
Rusanen, S. & Ruokonen, I. 2011. Arts education in Finnish early childhood education. Teoksessa H. Ruismäki & I. Ruokonen (toim.) International Journal of Intercultural Arts Education Conference. Arts and skills - source
of well-being: Third International Journal of Intercultural Arts Education.
Helsinki: University of Helsinki, 71-82.
Ruusuvuori, J. & Tiittula, L. 2017 Tutkimushaastattelu ja vuorovaikutus.
Teoksessa M. Hyvärinen, P. Nikander & J. Ruusuvuori (toim.) Tutkimushaastattelun käsikirja. Tampere: Vastapaino, luku 2.
Räsänen, M. 2006. Väline vai itseisarvo? Taiteen avulla, taidetta varten ja taiteeseen. Teoksessa K. Kettunen, M. Hiltunen, S. Laitinen & M. Rastas (toim.) Kuvien keskellä: Kuvataideopettajaliitto 100 vuotta. Helsinki: Like, 11-24.
Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2009. Menetelmäopetuksen
tietovaranto KvaliMOTV. Kvalitatiivisten menetelmien verkko-oppikirja.
https://courses.helsinki.fi/sites/default/files/course- material/4453723/kvalitatiivisten%20menetelmien%20verkko-oppikirja.pdf Viitattu 20.1.2021.
Saukkola-Suomi, H. 1999. Reggio Emilian pedagoginen ohjelma. Teoksessa K.
Laine & J. Tähtinen (toim.) Oppimisen ohjaaminen esi- ja alkuopetuksessa.
Turku: Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta, 249-272.
Stolp, M. 2011. Taidetta, vastustusta, leikkiä ja työtä?: Lasten toimijuus 6-vuotiaiden teatteriprojektissa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto Suomen Unicef Oy. 2020. YK:n lapsen oikeuksien sopimus.
https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/sopimus-kokonaisuudessaan/
Viitattu 2.1.2021.
Tarr, P. 2019. Reflections on Teaching, Learning and Researching in the Arts with Young Children. Teoksessa M. Schulte & C. M. Thompson (toim.) Communities of Practice: Art, Play, and Aesthetics in Early Childhood.
Switzerland: Springer, 229-236.
Tieteen termipankki. 2021. Nimitys: Instrumentalismi.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:instrumentalismi Viitattu 25.4.2021.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.
Helsinki: Tammi.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta TENK. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa.
https://tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf Viitattu 15.4.2021.
YSO. Yleinen suomalainen ontologia. Finto suomalainen asiasanasto- ja
ontologiapalvelu. https://finto.fi/yso/fi/page/p5457 Viitattu 10.2.2021.
L
IITTEETLiite 1. Haastattelurunko
Haastattelun aloittaminen/ lupa-asiat kuntoon
Tervehdykset, esittelyt ja kiitokset tutkimukseen osallistumisesta Varmistetaan teknologian toimivuus
Tiedustellaan miltä etähaastattelutilanne tuntuu
Tietosuojailmoituksen läpikäyminen, varmistus siitä ja suostumuksesta tutki-mukseen
Pikainen kertaus tutkimuksen aiheesta ja lyhyt esittely haastattelurungosta, eli teemoittain etenemisestä. Teemat siis samat, jotka ovat olleet ennalta tiedossa tutkimuksen tiedotteessa. Tarkoitus on edetä rauhassa ja kysymys kerrallaan eteenpäin. Lopuksi on vielä mahdollisuus palata tarkentamaan jo annettuja vas-tauksia.
Taustatiedot haastateltavasta:
Työkokemus vuosina, tämänhetkisen lapsiryhmän ikäjakauma ja koko lukumäärällisesti
Haastattelun ensimmäinen teema:
Mitä taidekasvatus käsitteenä tarkoittaa sinulle?
Mitä taidekasvatus osana varhaiskasvatusta sinulle merkitsee?
Minkä takia taidekasvatusta tulisi olla varhaiskasvatuksessa?
Haastattelun toinen teema:
Miten toteutatte taidekasvatusta ryhmässänne, voisitko antaa jonkun käytännön esimerkin?
Käytättekö taidekasvatusta osana arkea?
Jos kyllä, niin miten? Jos ei, niin miksi ei/kuinka usein sitten ar-vioit taidekasvatuksen toteutuvan teidän ryhmässänne?
Oletko toteuttanut/ toteutatko taidekasvatusta enemmän spon-taanisti arjen lomassa vai onko taidekasvatusta toteutettuna esi-merkiksi erilaisin pitkäaikaisin projektein?
Ilmaisun muotoja Vasun (2018) mukaan ovat musiikillinen ilmaisu, ku-vallinen ilmaisu, sanallinen ilmaisu, josta esimerkkinä loruttelu ja lasten-kirjallisuus, sekä kehollinen ilmaisu, josta esimerkkinä tanssi ja draama.
Painottuuko joku tietty ilmaisun muodoista vai löytyykö tilaa niille kai-kille?
Haastattelun kolmas teema, eli viimeinen osio: (Haastateltavalle siis kerrotaan, että haastattelu on pian lopuillaan)
Millaista taidekasvatusta on toteuttaa?
Liittyykö siihen jotain haasteita?
Jos kyllä, niin millaisia, minkä asioiden luulet vaikuttavan?
Onko joitain helpottavia tekijöitä?
Jos kyllä, niin millaisia? Jos ei, niin miksi ei?
Onko jokin taidekasvatuksen alue sinulle erityisen mielekäs toteuttaa lasten kanssa?
Jos kyllä, niin mikä?
Näetkö taidekasvatuksen ensisijaisesti oppimisen sisältönä vai välineenä jonkun asian oppimiseksi?
Koetko olevasi taidekasvattaja?
Haastattelun lopetus:
Lopuksi haluaisin varmistaa, että olisitko halunnut palata vielä johonkin kysy-mykseen tai tarkentaa vastauksiasi?
Miltä haastattelutilanne tuntui?
Tässä vaiheessa haluan kiittää haastattelusta ja antamastasi ajasta, minuun saa toki olla yhteydessä, jos herää jotain kysyttävää.
Haluaisitko, että lähetän valmiin kandityön luettavaksi sähköpostiin sen val-mistuttua?
Liite 2. Tiedote tutkimuksesta.
TIEDOTE TUTKIMUKSESTA
Hei!
Pyydän sinua mukaan tutkimukseen Varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä taide-kasvatuksesta. Tämän Jyväskylän yliopiston varhaiskasvatustieteen kandidaatintutkiel-man tarkoituksena on selvittää varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä taidekasva-tuksesta varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena on myös tutkia, miten taidekasvatusta to-teutetaan päiväkodeissa. Tutkimuksessa kartoitetaan niitä tekijöitä, jotka helpottavat taidekasvatuksen toteuttamista ja nostetaan esiin mahdollisia kehittämisen kohteita.
Tutkimuksen tavoitteena on saada lisää tietoa taidekasvatuksen merkityksestä varhais-kasvatuksen opettajien näkemyksiä hyödyntäen.
Haastattelut ovat teemahaastatteluita ja ne muotoutuvat näiden kolmen teeman/kysy-myksen ympärille;
1. Mitä taidekasvatus on ja mitä se sinulle merkitsee?
2. Miten taidekasvatus ilmenee varhaiskasvatuksessa ja miten sitä toteutetaan?
3. Millaista taidekasvatusta on toteuttaa; liittyykö haasteita tai onko joitain helpottavia tekijöitä?
Haastattelujen tarkoituksena on kerätä mahdollisimman paljon tietoa käytännön ta-solta, päiväkodin toimintakulttuuriin keskittyen.
Yksilöhaastattelut toteutetaan Jyväskylän yliopiston Zoom-palvelun avulla vallitsevan koronapandemian vuoksi. Haastattelun arvioitu kesto on noin 30 minuuttia. Äänen ja kuvan lisäksi tunnistetietoja kerätään mahdollisimman vähän; taustatietoina työkoke-mus, lapsiryhmän koko ja ikäjakauma. Kokonaisuudessaan tutkimukseen haastatellaan neljää (4) varhaiskasvatuksen opettajaa.
Haastateltavien tunnistetiedot pseudonymisoidaan aineistoa litteroitaessa. Valmiissa tutkimusraportissa esitettävistä haastatteluaineistolainauksista ei siis yksittäistä tutki-mukseen osallistujaa voida tunnistaa.
Pyydän sinua tutustumaan ohessa toimitettuun tietosuojailmoitukseen, jossa lisää tie-toa tutkimuksesta ja siihen osallistumisesta. Vastaan mielelläni mieltä askarruttaviin kysymyksiin koskien tutkimustani. Toivottavasti saan Sinut mukaan tutkimukseeni kos-kien tätä mielenkiintoista ja ajankohtaista aihetta!
Pyytäisin vastausta tutkimukseen osallistumisesta 1.3.2021 mennessä.
Ystävällisin terveisin, Tiia Räsänen
Varhaiskasvatustieteen opiskelija, Jyväskylän yliopisto