Luotettavuuden arviointi on tärkeä osa tutkimuksen toteuttamista ja se koskee koko tutkimusprosessia. Valitsemani aihe oli minulle osittain tuttu, sillä harjoit-telujen ja työkokemukseni pohjalta minulla oli jonkinlainen käsitys erityisopet-tajan ja luokanopeterityisopet-tajan välisestä yhteistyöstä sekä maahanmuuttajaoppilaiden opettamiseen liittyvistä haasteista. Pyrin kuitenkin jättämään nämä ennakko-ole-tukset ja -asenteet sivuun, jotta olisin tutkijana mahdollisimman puolueeton ja lähestyisin tutkimushavaintoja objektiivisesti (ks. Tuomi & Sarajärvi 2009, 135–
136). Saaranen-Kauppisen ja Puusniekan (2006) mukaan täydellistä objektiivi-suutta on kuitenkin vaikeaa saavuttaa, sillä omia ajattelutapoja ja uskomuksia on mahdotonta poissulkea täysin. Riittävän objektiivisuuden takaamiseksi on kui-tenkin tärkeää tiedostaa ja työstää näitä asenteita ja uskomuksia, jotta niiden vai-kutukset tutkimukseen voidaan minimoida.
Esitin raportissani tutkimuksen eri vaiheet mahdollisimman yksityiskohtai-sesti ja huolelliyksityiskohtai-sesti auttaakseni lukijaa ymmärtämään tutkimusprosessia ja tu-loksia paremmin sekä arvioimaan tutkimuksen uskottavuutta (ks. Aaltio &
Puusa 2011, 164; Kiviniemi 2010, 83; Tuomi & Sarajärvi 2009, 141). Laadullisen tutkimuksen tulee noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä, johon kuuluvat muun muassa raportoinnin tarkkuus, rehellisyys ja huolellisuus. (Saaranen-Kauppinen
& Puusniekka 2006; Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012). Tein myös litte-rointityön huolellisesti ja tarkastin kirjoittamani haastattelut kuuntelemalla ää-nitteet lopuksi kertaalleen läpi. Lisäksi aloitin litteroinnin heti kunkin haastatte-lukerran jälkeen, jolloin keskustelut olivat vielä tuoreessa muistissa (ks. Richards 2005, 69).
Tutkimus toteutettiin Keski-Suomen alueen alakouluissa, mutta uskon tu-losten olevan siirrettävissä vastaavanlaisiin konteksteihin, sillä haastateltavien puheissa oli paljon samanlaisia elementtejä riippumatta koulusta tai paikkakun-nasta. Tulosten siirrettävyydellä tarkoitetaankin, että toistamalla tutkimus eri osallistujajoukolle erilaisessa ympäristössä voitaisiin saada samankaltaisia tulok-sia (Aaltio & Puusa 2011, 156; Martella ym. 2013). Tutkimukseni siirrettävyyttä lisää osaltaan myös se, että aineistoni on kerätty useasta eri koulusta, jotka sijait-sivat erilaisilla asuinalueilla.
Toisaalta tuloksissa ilmeni myös eroavaisuuksia, jotka mielestäni saattavat osittain liittyä erityisopettajien kokemukseen maahanmuuttajaoppilaiden ope-tuksesta. Osa heistä oli opettanut työuransa aikana vain muutamia maahan-muuttajia, kun taas toisilla kokemusta oli huomattavasti enemmän. Tulokset oli-sivatkin voineet olla erilaisia, mikäli kaikki erityisopettajat olisivat olleet suurista kouluista, joissa maahanmuuttajia on paljon. Lisäksi huomionarvoista oli, että useita maahanmuuttajaoppilaita opettaneet erityisopettajat osallistuivat keskus-teluun aktiivisemmin ja heillä oli paljon kokemuksia ja mielipiteitä tutkimusai-heestani. Vähemmän kokemusta omaaville olisikin kannattanut laatia enemmän lisäkysymyksiä tukemaan haastattelun kulkua ja tuottamaan enemmän sisältöä.
Lähetin haastattelurungot kahdelle viimeiselle haastateltavalle heidän omasta pyynnöstään. Aineistonkeruun jälkeen pohdin kuitenkin, että haastatte-lurunkojen lähettäminen kaikille erityisopettajille ennen haastatteluja olisi voi-nut helpottaa kysymyksiin vastaamista. Tällöin osallistujat olisivat voineet val-mistautua tuleviin kysymyksiin ja pohtia omia kokemuksiaan etukäteen. Osa eri-tyisopettajista pohti vastauksiaan pitkään ja toisinaan minusta tuntui, että he oli-sivat saattaneet antaa laajempia vastauksia kysymyksiini, mikäli olioli-sivat saaneet pohtia niitä ensin itsenäisesti rauhassa. Sen sijaan erityisopettajat, joille olin lä-hettänyt kysymykseni etukäteen, olivat selvästi pohtineet vastauksiaan alusta-vasti ja tuottivat myös enemmän sisältöä keskusteluun.
Tutkimaani ilmiötä on käsitelty osittain aiemmissa tutkimuksissa erilaisista näkökulmista. Tutkimukseni tuloksissa oli havaittavissa samankaltaisuuksia verrattuna aiempiin tutkimuksiin, joissa oli tarkasteltu esimerkiksi opettajien vä-listä konsultointia tai maahanmuuttajaoppilaiden tuen tarpeita. Eskola & Suo-ranta (2008, 212) käyttävätkin termiä vahvistuvuus, jolla tarkoitetaan tutkimuk-sessa tehtyjen tulkintojen sekä aiempien vastaavaa ilmiötä tarkastelleiden tutki-musten tulosten yhteneväisyyttä. Oman tutkimukseni melko spesifistä aiheesta ei kuitenkaan löytynyt täysin vastaavaa aiempaa tutkimustietoa, minkä vuoksi kokonaisvaltaista vertailua oli hankalaa tehdä.
Tutkimuksen pohjalta heräsi useita jatkotutkimushaasteita. Kartoitin tutki-muksessani laaja-alaisten erityisopettajien kokemuksia, mutta tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista selvittää myös luokanopettajien näkemyksiä konsultoin-nista ja siitä, millaisia mahdollisuuksia tai etuja se antaa esimerkiksi juuri maa-hanmuuttajaoppilaiden opetukseen ja tukemiseen sekä opettajien omaan työs-kentelyyn. Tällöin voitaisiin verrata erityisopettajien ja luokanopettajien koke-muksia ja selvittää, millaisia eroavaisuuksia heidän konsultointitarpeissaan ilme-nee. Sen perusteella voitaisiin kehittää konsultointitapoja ja -malleja yhä hyödyl-lisemmiksi ja opettajien työtä tukevammiksi.
Hibelin ja Jasperin (2016) mukaan maahanmuuttajaoppilaat saavat verraten vähän erityisopettajan tukea heikosta koulumenestyksestään huolimatta.
Sink-konen ym. (2011) esittävät kuitenkin, että maahanmuuttajien määrä erityisope-tuksessa on suuri, sillä he suoriutuvat oppimista mittaavista testeistä kantaväes-töä heikommin. Ilmiöön liittyen olisikin kiinnostavaa tutkia, millaista tukea maa-hanmuuttajaoppilaat saavat perusopetuksessa sekä millainen vaikutus tuen muodolla tai määrällä on koulusuoriutumiseen. Kiinnostavaa olisi myös lähestyä aihetta maahanmuuttajaoppilaiden näkökulmasta selvittämällä heidän koke-muksiaan saamastaan tuesta ja sen merkityksistä.
Lisäksi olisi mielenkiintoista selvittää, miten laaja-alaisten erityisopettajien työaika jakautuu eri kunnissa ja kouluissa ja onko työnkuvissa havaittavissa suu-ria eroja. Onko esimerkiksi suunnitteluun, arviointiin ja konsultointiin riittävästi aikaa? Entä kuinka paljon opettajat toteuttavat samanaikaisopetusta ja millaisena se koetaan? Nämä opettajien työaikaan liittyvät kysymykset ovatkin ajankohtai-sia peruskouluissa alkavassa vuosityöaikakokeilussa, jonka tavoitteena on tur-vata riittävästi aikaa suunnitteluun ja arviointiin sekä tehdä kaikki opettajien työ näkyväksi (ks. Korkeakivi 2016).
LÄHTEET
Aaltio, I. & Puusa, A. 2011. Laadullisen tutkimuksen luotettavuus. Teoksessa A.
Puusa & P. Juuti (toim.) Menetelmäviidakon raivaajat. Perusteita laadulli-sen tutkimuslähestymistavan valintaan. Helsinki: Johtamistaidon opisto, 153–165.
Alasuutari, P. 2011. Laadullinen tutkimus 2.0. Tampere: Vastapaino.
Andonov, L. 2013. Valmistavan opetuksen vuosi – merkitysneuvotteluja kie-lestä ja identiteetistä. Kasvatus 44 (3), 299–312.
Aro, M. 2015. Mistä konkreettinen sisältö tuen portaille? Oppimisen ja oppimis-vaikeuksien erityislehti 25 (3), 64–67.
Arvonen, A. 2011. Maahanmuuttajanuorten oppimisvaikeuksien tunnistami-nen. NMI Bulletin 21 (1), 33–42.
Björn, P., Aro, M. & Koponen, T. 2015. Interventiovastemallien tarjoamat mah-dollisuudet kolmiportaisen tuen kehittämiseen: esimerkkinä matematiikan oppimisen tuki. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti 25 (3), 10–
21.
Björn, P., Savolainen, H. & Jahnukainen, M. 2017. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki – erityisopetusta, ohjausta ja suunnitelmallista yhteistyötä. Teoksessa S. Puukari, K. Lappalainen & M. Kuorelahti (toim.) Ohjaus ja erityisopetus oppijoiden tukena. Jyväskylä: PS-kustannus, 47–63.
Crul, M. 2007. Pathways to Success for the Children of Immigrants. The Trans-atlantic Task Force on Immigration and Integration. Institute for Migration and Ethnic Studies (IMES), University of Amsterdam. Viitattu 3.12.2017.
https://www.migrationpolicy.org/research/pathways-success-children-immigrants
Denzin, N. K. & Lincoln, Y. S. 2008. Introduction: The Discipline and Practice of Qualitative Research. Teoksessa N. K. Denzin & Y. S. Lincoln (toim.) Col-lecting and Interpreting Qualitative Materials. California: Sage, 1–45.
Eskola, J. & Suoranta, J. 2008. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 8. painos.
Tampere: Vastapaino.
Feng, L. & Sass, T. R. 2013. What makes special-education teachers special?
Teacher training and achievement of students with disabilities. Economics of Education Review 36, 122–134.
Friend, M., Cook, L., Hurley-Chamberlain, D. & Shamberger, C. 2010. Journal of Educational and Psychological Consultation 20 (1), 9–27.
Fontana, A. & Frey, J. H. 2008. Interview: From neutral stance to political invol-vement. Teoksessa N. K. Denzin & Y. S. Lincoln (toim.) Collecting and In-terpreting Qualitative Materials. Thousand Oaks, California: Sage, 115–
160.
Fuchs, D & Fuchs, L. S. 2006. Introduction to Response to Intervention: What, why, and how valid is it? Reading research quarterly 41(1), 93–99.
Guise, M., Habib, M., Thiessen, K. & Robbins, A. 2017. Continuum of ing implementation: Moving from traditional student teaching to co-teach-ing. Teaching and Teacher Education 66, 370–382.
Han, W-J. 2008. The Academic Trajectories of Children of Immigrants and Their School Environments. Developmental Psychology 44 (6), 1572–1590.
Harju-Luukkainen, H., Nissinen, K., Sulkunen, S., Suni, M. & Vettenranta, J.
2014. Avaimet osaamiseen ja tulevaisuuteen: selvitys maahanmuut-tajataustaisten nuorten osaamisesta ja siihen liittyvistä taustatekijöistä PISA 2012 -tutkimuksessa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino.
Hibel, J. & Jasper, A. D. 2016. Delayed Special Education Placement for Learn-ing Disabilities among Children of Immigrants. Social Forces 91 (2), 503–
529.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2000. Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Yliopistopaino.
Holopainen, J., Kalalahti, M. & Varjo, J. 2017. “Mun tehtävä on tukea ja esittää kysymyksiä ja kulkea rinnalla” – Asiantuntijoiden näkemyksiä
maa-hanmuuttajataustaisten nuorten siirtymisestä toiselle asteelle. Kasvatus 48 (3), 203–216.
Hughes, C. A. & Dexter, D. D. 2011. Response to Intervention: A Research Based Summary. Theory into Practice 50 (1), 4–11.
Jyväskylän kaupunki. 2013. Kolmiportainen tuki.
https://peda.net/jyvaskyla/huhtasuonyhtenaiskoulu/oppiminen/kou-lutyontukeminen/kolmiportainen-tuki/21j
Kaiser, L., Rosenfield, S. & Gravois, T. 2009. Teachers’ Perception of Satisfac-tion, Skill Development, and Skill Application After Instructional Consul-tation Services. Journal of Learning Disabilities 42 (5), 444–457.
Kilpi-Jakonen, E. 2017. Maahanmuuttajien lasten koulutussiirtymät toisen asteen koulutuksen läpi korkeakouluihin. Kasvatus 48 (3), 217–231.
Kirjavainen, T. & Pulkkinen, J. 2017. Miten lähtömaa on yhteydessä maahan-muuttajataustaisten oppilaiden osaamiseen? Oppilaiden osaamiserot PISA 2012 -tutkimuksessa. Yhteiskuntapolitiikka 82 (4), 430–439.
Kiss, D. 2013. Are immigrants and girls graded worse? Results of a matching approach. Education Economics 21 (5), 447–463.
Kiviniemi, K. 2015. Laadullinen tutkimus prosessina. Teoksessa R. Valli & J.
Aaltola (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2 – Näkökulmia aloittele-valle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetel-miin. Jyväskylä: PS.kustannus, 74–88.
Korkeakivi, R. 2016. Mikä ihmeen vuosityöaikakokeilu? 10 kysymystä ja vas-tausta. Viitattu 10.4.2018. http://www.oaj.fi/cs/oaj/Uutiset?conten-tID=1408917363276
Käsmä, J. 2016. Erityisopettajan ja erityisluokanopettajan työnkuva. Viitattu 14.9.2017. http://www.sel.fi/artikkeli/erityisopettajan-ja-erityisluokan-opettajan-tyonkuva/
Laine, T. 2010. Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma.
Teoksessa J. Aaltola & R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin: Nä-kökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-Kustannus, 28–45.
Laatikainen, P. 2011. Laaja-alainen erityisopetus alaluokilla. Jyväskylä: PS-kus-tannus.
Laki kotoutumisen edistämisestä 2010. 1386/30.12.2010.
Leinonen, M., Otonkorpi-Lehtoranta, K. & Heiskanen, T. 2017. Kyselyhaastat-telu. Teoksessa M. Hyvärinen, P. Nikander & J. Ruusuvuori (toim.) Tutki-mushaastattelun käsikirja. Tampere: Vastapaino, 87–110.
Lempinen, S., Berisha, A-K & Seppänen, P. 2016. Inkluusion ja kouluvalinnan dilemma: oppilaan tuen taso ja yläkoulujen oppilaaksiotto Turussa. Kasva-tus 47 (2), 125–138.
Luukkainen, O. 2015. Kotoutumiskompassi. OAJ.
file:///C:/Users/sukka/Downloads/Kotoutumiskompassi+07122015+si-vuittain.pdf
Malinen, O-P., Savolainen, H., Engelbrecht, P. & Xu, J. 2010. Inklusiivisen ope-tuksen kansainvälinen ja vertaileva tutkimus. Kasvatus 41 (4), 351–362.
Malone, D. & Gallagher, P. 2010. Special Education Teachers’ Attitudes and Per-ceptions of Teamwork. Remedial and Special Education 31 (5), 330–342.
Martella, R. C., Nelson, J. R., Morgan, R. L. & Marchand-Martella, N. E. 2013.
Understanding and interpreting educational research. New York: The Guilford Press.
Metsämuuronen, J. 2000. Laadullisen tutkimuksen perusteet. Metodologia -sarja 4. Helsinki: Methelp Ky.
Moberg, S. 2001. Opettajien näkemykset inklusiivisesta opetuksesta. Teoksessa P. Murto, A. Naukkarinen & T. Saloviita (toim.) Inkluusion haaste koulul-le. Jyväskylä: PS-kustannus, 82–95.
Mtv-uutiset. 2015. Suomen maahanmuuttajien ja kantaväestön oppimistulok-sissa Euroopan suurimmat erot. Viitattu 11.4.2018.
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/vtv-suomen-maahan- muuttajien-ja-kantavaeston-oppimistuloksissa-euroopan-suurimmat-erot/5268162#gs.Xoy37y0
Myrskylä, P. 2009. Koulutus periytyy edelleen. Hyvinvointikatsaus 1/2009 – Nuoret. Tilastokeskus. https://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-03-16_002.html?s=0
Oja, S. 2015. Konsultatiivisella työotteella kohti inklusiivista koulua. eErika (2), 4–11. https://blogs.helsinki.fi/cea-arviointi/files/2016/12/E-erika-2-2015.pdf
Opetusalan ammattijärjestö. Erityistä tukea saavien oppilaiden opetusjärjeste-lyt. Viitattu 21.4. https://www.oaj.fi/cs/oaj/Erityista%20tukea%20saa-vien%20oppilaiden%20opetusj%C3%A4rjestelyt
Opetushallitus. 2017. Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien. Viitattu 11.4. 2018.
http://www.oph.fi/download/182837_kuukauden_tilasto_vieraskieli-set.pdf
Opetushallitus 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Määräyk-set ja ohjeet 2014:96. http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuk-sen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf
Opetushallitus. 2015. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitel-man perusteet. http://oph.fi/download/172848_perusopetukseen_val-mistavan_opetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2015.pdf
Opetushallitus. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki. Viitattu 3.1.2018.
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/oppimi-sen_ja_koulunkaynnin_tuki
Pakarinen, K., Kyttälä, M. & Sinkkonen, H-M. 2010. Samanaikaisopetus – mah-dollisuus vai mahdottomuus. Erika (1), 13-16.
Patton, M. Q. 2002. Qualitative research & evaluation methods. 3. painos. Thou-sand Oaks (Ca): Sage.
Perusopetuslaki 1998. 628/21.8.1998.
Pieloch, K. A., Marks, A. K. & Coll, C. G. 2016. A person-centered exploration of children of immigrants’ social experiences and their school-based well-be-ing. Applied Developmental Science, 1-15.
Pratt, S. M., Imbody, S. M. & Wolf, L. D. 2017. Co-planning in Co-teaching. In-tervention in School and Clinic 52 (4), 243-249.
Rantanen, V. 2011. Ekapeli-Maahanmuuttaja lasten lukemaan oppimisen tu-kena. NMI Bulletin 21 (1), 26–32.
Richards, L. 2005. Handling qualitative data: a practical guide. London: Sage.
Ruusuvuori, J. 2010. Litteroijan muistilista. Teoksessa J. Ruusuvuori, P. Nikan-der & M. Hyvärinen (toim.) Haastattelun analyysi. Tampere: Vastapaino, 424–431.
Ruusuvuori, J., Nikander, P. & Hyvärinen, M. 2010. Haastattelun analyysin vai-heet. Teoksessa J. Ruusuvuori, P. Nikander & M. Hyvärinen (toim.) Haas-tattelun analyysi. Tampere: Vastapaino, 9–36.
Rytivaara, A. & Kershner, R. 2012. Co-teaching as a context for teacher’s profes-sional learning and joint knowledge construction. Teaching and Teacher Education 28 (7), 999–1008.
Rytivaara, A., Pulkkinen, J. & Takala, M. 2012. Erityisopettajan työ: opettamista yksin ja yhdessä. Teoksessa M. Jahnukainen (toim.) Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa. Tampere: Vastapaino, 333–354.
Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2006. KvaliMOTV - Menetelmäope-tuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Viitattu 2.1.2018. http://www.fsd.uta.fi/fi/julkaisut/motv_pdf/KvaliMOTV.pdf Sailor, W. 2015. Advances in Schoolwide Inclusive School Reform. Remedial
and Special Education 36 (2), 94–99.
Salmela-Aro, K. 2011. Maahanmuuttajat ja koulukiusaaminen. Psykologia 46 (1), 62.
Saloviita, T. 2012. Inkluusio eli ”osallistava kasvatus” – lähteitä sekä 13 perus-tetta inkluusiota vastaan. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Sandín-Esteban, M-P., Sánchez-Martí, A. 2015. Resilience and school success of young immigrants. Infancia y Aprendizaje 38 (1), 175–211.
Savolainen, H. 2014. Oppimisen tutkimus vastuullisen opetuksen kehit-tämistyössä. NMI-bulletin 24 (2), 51–53.
Sundqvist, C. & Ström, K. 2015. Special education teachers as consultants: per-spectives of Finnish teachers. Journal of Education and Psychological Con-sultation 25 (4), 314–338.
Sinkkonen, H.-M., Kyttälä, M., Karvinen, O. & Aunio, P. 2011. Maahanmuutta-jalasten erityisluokkasiirrot – syynä todelliset oppimisvaikeudet vai heikko kielitaito? NMI Bulletin 21 (1), 1–7.
TENK, tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2009. Humanistisen,
yhteiskuntatieteellisen ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen eettiset per-iaatteet ja ehdotus eettisen ennakkoarvioinnin järjestämiseksi. Helsinki.
http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/eettisetperiaatteet.pdf
Timonen, L. & Kantelinen, R. 2013. Moninaisuus opettajankouluttajan ja korkea-kouluopettajan työssä – näkökulmia monikulttuuriseen kasvatukseen.
Kasvatus 44 (3), 258–269.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Hel-sinki: Tammi.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Hel-sinki: Tammi.
UNESCO. 1994. The Salmanca statement and framework for action on special needs education.
Varmavuori, M. 2015. Maahanmuuttajalasten valmistava opetus ei riitä – ”Mo-nilla edelleen trauma päällä”. Viitattu 11.4.2018. https://www.lansi- vayla.fi/artikkeli/324825-maahanmuuttajalasten-valmistava-opetus-ei-riita-monilla-edelleen-trauma-paalla
Väyrynen, S. & Paksuniemi, M. 2018. Translating inclusive values into pedago-gical actions. International Journal of Inclusive Education 21 (2), 1–15.
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. 2016. Aineistohallinnan käsikirja – Tutkitta-vien informointi. Viitattu 2.1.2018. http://www.fsd.uta.fi/aineistonhal-linta/fi/tutkittavien-informointi.html
Yle Uutiset. 2011. Maahanmuuttajien määrä kouluissa huolettaa opettajia. Vii-tattu 11.4.2018. https://yle.fi/uutiset/3-5090229
LIITTEET
Liite 1. Tutkimuslupa-asiakirja haastateltaville
Jyväskylän yliopisto TUTKIMUSLUPA-ASIAKIRJA
Kasvatustieteiden laitos 13.12.2017
Erityispedagogiikka
Hyvä erityisopettaja!
Teen Pro gradu –tutkielmaa Jyväskylän yliopistoon ja ohjaajanani toimii Helena Sume (helena.sume@jyu.fi). Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää laaja-alaisten erityis-opettajien kokemuksia luokanerityis-opettajien konsultoinnista maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tukemisessa. Lisäksi selvitän laaja-alaisten erityisopettajien näkemyksiä heidän työnkuvansa muuttumisesta maahanmuuttajataustaisten oppilaiden lisäänty-essä. Kerään tutkimusaineiston haastattelemalla 6-8 erityisopettajaa ja haastattelut nau-hoitetaan.
Valmiissa tutkimusraportissa huolehdin anonymiteetistä niin, ettei ulkopuolisen ole mahdollista tunnistaa siitä haastateltavaa tai koulua. Tutkimuksen valmistuttua ai-neisto hävitetään asianmukaisesti. Teidän on mahdollista kieltäytyä tutkimuksesta missä vaiheessa tahansa.
Pyydän teitä ystävällisesti täyttämään tämän tutkimuslupa-asiakirjan.
Yhteystiedot Suvi Kauppila
suvi.e.kauppila@student.jyu.fi 040 869 7587
LUPA osallistumisesta tutkimukseen ja haastatteluaineiston käyttämisestä tieteellisessä tut-kimuksessa ja raportoinnissa
□ KYLLÄ, annan luvan kerätyn materiaalin käyttämiseen tieteellisessä tutkimuksessa ja ra-portoinnissa
□ EI, en anna lupaa kerätyn materiaalin käyttämiseen tieteellisessä tutkimuksessa ja rapor-toinnissa
Haastateltavan allekirjoitus:_______________________________________
Nimenselvennys:_________________________________________________________________
Paikka ja päivämäärä: _________________________________________________________________
Liite 2. Haastattelurunko
Taustakysymykset:
Työkokemus vuosina:
Koulutus:
Kuinka montaa maahanmuuttajataustaista oppilasta opetat?
Haastattelukysymykset:
1. Teema: Konsultointi ja tukitoimet
1. Missä asioissa maahanmuuttajataustaiset oppilaat tarvitsevat tukea kou-lunkäyntiin?
2. Millaisia tukitoimet ovat? (yleinen, tehostettu, erityinen tuki?)
3. Millaista maahanmuuttajien koulusuoriutuminen on kantaväestöön ver-rattuna? (Onko niissä eroja?)
4. Eroavatko ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajien tuen tarpeet toisistaan, miten?
5. Mistä asioista konsultoit luokanopettajia maahanmuuttajiin liittyen?
Mistä asioista on mielestäsi tärkeää neuvotella luokanopettajan kanssa?
6. Millaisiin asioihin luokanopettajat mielestäsi kaipaavat erityisopettajan konsultointia/apua maahanmuuttajien tukemiseen liittyen?
7. Milloin konsultaatio tapahtuu? (onko yhteisen ajan löytämisessä haas-teita?)
8. Mitä hyötyä konsultoinnista mielestäsi on, mikä sen tavoite on?
9. Mitä muuta yhteistyö luokanopettajien kanssa sisältää maahanmuuttaja-oppilaisiin liittyen? (yhteisopetus, tuntien suunnittelu?)
2. Teema: Työnkuvan muuttuminen
1. Miten maahanmuuttajataustaisten oppilaiden lisääntyminen kouluissa näkyy työssäsi? Onko jokin muuttunut, miten?
2. Millaisia ominaisuuksia ja taitoja mielestäsi vaaditaan opettajalta, joka työskentelee maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kanssa? (kulttuuri-sensitiivisyys/monikulttuurinen kompetenssi)
3. Koetko, että sinulla on riittävästi tietoa ja taitoja tukea maahanmuuttaja-taustaisia oppilaita? (Kaipaisitko jotain lisää?)
4. Oletko saanut koulutusta maahanmuuttajien tukemiseen tai monikulttuu-risten oppilaiden kohtaamiseen liittyen? Vai oletko hankkinut sitä itsenäi-sesti?