Hyvä tutkimus täyttää tutkimukselle asetetut perusvaatimukset. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa näitä perusvaatimuksia ovat muun muassa tutkimuksen hyvä validiteetti eli pätevyys, reliabiliteetti eli tois-tettavuus, objektiivisuus sekä avoimuus. (Heikkilä 2010, 29−31.) Tutkimuksen luotettavuuden tarkas-telua tehdään perinteisesti reliabiliteetin ja validiteetin avulla (Metsämuuronen 2005, 63). Tässä tut-kielmassa tutkimuksen luotettavuutta on pyritty lisäämään tutkimusprosessin sekä käytettyjen menetel-mien tarkalla ja vaiheittaisella kuvauksella sekä perustelulla. Tutkielma on toteutettu tutkijan parhaan kyvyn ja tietämyksen mukaan, ja tutkimusprosessissa on kiinnitetty huomiota hyvän luotettavuuden saavuttamiseksi. Lisäksi tutkimuksen teossa on pyritty parhaan mukaan noudattamaan hyvää tieteel-listä käytäntöä. Tutkimuksen luotettavuutta vahvistavien tekijöiden lisäksi tässä luvussa tarkastellaan tutkimuksen luotettavuutta mahdollisesti heikentäviä tekijöitä.
Tutkimuksen validiteettia voidaan tarkastella sen mukaan, mittaako tutkimus sitä, mitä on tarkoitus mi-tata. Sitä voidaan tarkastella sisäisen ja ulkoisen validiteetin avulla, jossa ulkoisella validiteetilla tar-koitetaan tutkimuksen yleistettävyyttä ja sisäisellä validiteetilla tutkimuksen sisäistä luotettavuutta.
(Metsämuuronen 2005, 57, 65). Vaikka tämän tutkimuksen perusjoukosta kerätty otanta oli kohtuulli-sen kokoinen ja toimi pienoiskuvana perusjoukosta, oli otos siitä huolimatta valikoitunut (Heikkilä 2010, 33, 43). Eri korkeakoulujen sekä sukupuolten edustajien määrät olivat erisuuruiset, sillä enem-mistö vastaajista oli yliopisto-opiskelijoita ja naisia. Lisäksi puolet vastaajista asui Pohjois-Karjalassa, eikä jokainen maakunta ollut tutkimuksessa edustettuna. Näiden tekijöiden vuoksi tutkimustulosten ulkoinen validiteetti heikkenee, ja tulosten yleistäminen tulee tehdä varauksella.
Tutkimuksen sisäistä validiteettia vahvistavat muun muassa tutkimuksessa käytettyjen käsitteiden so-pivuus, mittarin muodostus sekä sen mahdollisten virhelähteiden tunnistaminen (Metsämuuronen 2005, 57). Tämän tutkimuksen sisäistä validiteettia vahvistaa laaja teoreettinen viitekehys, käytettyjen käsitteiden huolellinen valinta ja perehtyminen niihin sekä mittarin, eli kyselylomakkeen, huolellinen muodostaminen aiempia tutkimuksia apuna käyttäen. Kyselylomakkeen kysymykset mittasivat halut-tuja asioita minkä lisäksi väittämät sekä kyselyssä käytetty mitta-asteikko sopivat hyvin asenteiden mittaamiseen (Heikkilä 2010, 53; Helkama, ym. 2015, 193). Vaikka kyselylomakkeella oli omat vah-vuutensa, oli siinä myös validiteettia heikentäviä tekijöitä; kyselyä ei esitestattu ennen julkaisua ja osa kysytyistä väittämistä, kuten ”minulla ei synny juurikaan ruokahävikkiä” oli aavistuksen huonosti muotoiltuja, mikä hankaloitti tulosten tulkintaa. Tämän lisäksi osassa kysytyistä väittämissä oli tilaa vastaajan omalle tulkinnalle, mikä voi aiheuttaa virhettä tutkimustuloksissa (Heikkilä 2010, 47). Myös vastauksissa valehtelu, asioiden kaunistelu tai vähättely, voivat aiheuttaa satunnaisvirhettä ja heikentää tutkimuksen reliabiliteettia (emt. 186). Kysyttäessä korkeakouluopiskelijoiden asenteista kestävää ruo-kaa kohtaan samoin kuin kestävistä ruokavalinnoista, joita he tekevät, on täysin mahdollista, että vas-tauksia on kaunisteltu sen mukaan, mikä olisi yleisesti toivottavaa ja suotavaa.
Kyselylomake julkaistiin ainoastaan verkossa tutkijan henkilökohtaisilla sosiaalisen median kanavilla sekä Itä-Suomen yliopisto Facebook-ryhmässä, minkä voi nähdä osasyynä vastauksien maantieteelli-sellä keskittymimaantieteelli-sellä Pohjois-Karjalaan. Kyselylinkki oli kuitenkin vapaasti jaettavissa ja lähetettävissä eteenpäin koko sen ajan, kun verkkokysely oli auki. Koska tutkimukseen osallistuminen oli vapaaeh-toista, on mahdollista, että kyselyyn vastanneilla opiskelijoilla on ainakin jossain määrin kiinnostusta kestävää ruokaa kohtaan. Onkin mahdollista, että tutkimuksen ulkopuolelle on jäänyt arvokasta tietoa esimerkiksi niiltä korkeakouluopiskelijoilta, ketkä eivät ole kiinnostuneita kestävästä ruoasta, tai niiltä, jotka asuvat tässä tutkimuksessa vähemmän edustetuissa, tai kokonaan edustamattomissa maakunnissa.
Tutkimuksen reliabiliteetin tarkastelussa on olennaista erityisesti tutkimuksen toistettavuus (Heikkilä 2010, 30). Tämän tutkimuksen reliabiliteettia vahvistaakin se, että julkaisun jälkeen tutkimuksen voi toistaa missä ja milloin vain, kohderyhmästä riippumatta. Reliabiliteettia heikentää satunnaisvirheet, joita aiheuttavat esim. mittaus- ja käsittelyvirheet (emt. 30). Vaikka tämä tutkielma on minulle tutki-jana ensimmäinen tässä laajuudessa tehty kvantitatiivinen tutkimus, olen kuitenkin pyrkinyt erityiseen tarkkaavaisuuteen tutkimuksen teon jokaisessa vaiheessa. Esimerkiksi kyselyn virhemarginaalia pyrit-tiin pienentämään asettamalla jokainen kysymys pakolliseksi, minkä seurauksena vastauksissa ei ollut
puuttuvia tietoja. Kiinnitin erityistä huolellisuutta aineiston analysointiin ja tietojen käsittelyyn tutki-musprosessin aikana. Konsultoin menetelmäoppiin erikoistunutta yliopistonlehtoria, kenen kanssa teimme yhdessä analysointisuunnitelman tutkimukselle. Lisäksi mahdollisten ongelmien ilmentyessä konsultoin häntä tarpeen mukaan, ja hän auttoi minua ratkaisemaan aineiston analysoinnissa ilmenneet haasteet sekä pääsemään tutkimuksen teossa jälleen eteenpäin.
Tutkimuksen reliabiliteettiin voi lisäksi vaikuttaa vallitseva koronapandemia. Suuri osa korkeakou-luista on ollut etäopetuksessa kyselyn toteutusajankohtana, minkä voi olettaa tarkoittavan sitä, että opiskelijat ovat viettäneet suuremman osan ajastaan kotona kyselyyn vastatessaan, kuin ennen pande-mian puhkeamista. Vaikka koulut ovat etäopetuksessa, opiskelijaruokalat ovat ainakin jossain määrin auki, ja ruokailumahdollisuuksia on tarjolla, mutta missä määrin opiskelijat hyödyntävät niitä? Nor-maalisti noin 60 % opiskelijoista söi vähintään kolmesti viikossa opiskelijaravintolassa, mikä vaikuttaa opiskelijoiden ruokavalion sisältöön (Kunttu ym. 2016, 52). On mahdollista, että opiskelijoiden ruoka-valiossa, ruokavalinnoissa ja ruokaa koskevissa asenteissa on tapahtunut muutosta pandemian ja etä-opintojen aikana, minkä vuoksi koen tarpeelliseksi korostaa, että saadut tutkimustulokset kuvaavat en-sisijaisesti tutkimuksen tekohetkellä saatuja tuloksia.
Tutkimuksen luotettavuutta lisää tutkijan objektiivisuus. Tutkijan tuleekin pyrkiä tutkimuksen teossa objektiivisuuteen, eivätkä hänen asenteensa tai vakaumuksensa saa vaikuttaa tutkimusprosessiin (Heik-kilä 2010, 31; 2014b.) Olen tutkijana pyrkinyt objektiivisuuteen läpi tutkimusprosessin teon ja pyrki-nyt parhaani mukaan tarkastelemaan ja tulkitsemaan tutkimustuloksia jättäen omat arvot ja asenteeni tutkimuksen ulkopuolelle. Tarkasti kuvatulla tutkimusprosessilla, tutkimustuloksia havainnoivilla tau-lukoilla ja kuvioilla sekä valintojen huolellisella perustelulla on pyritty siihen, että niin lukija kuin toi-nen tutkijakin voisivat tulla samoihin lopputulemiin tutkimusta lukiessaan. Myös se, että saadut tutki-mustulokset ovat samansuuntaisia aiemmin saatujen tutkimustulosten kanssa lisää tutkielman luotetta-vuutta.
Tutkimukseen vastanneiden tietosuojasta on huolehdittu säilyttämällä vastaajien anonymiteetti koko tutkimuksen teon ajan. Tämän vuoksi kyselylomakkeessa ei kysytty vastaajien anonymiteettiä uhkaa-via henkilötietoja. Sen sijaan vastaajilta kysyttiin erikseen lupa vastausten käyttöön tutkimuksessa ja tähän kieltävästi vastanneiden (1 kpl) vastaukset poistettiin aineistosta ennen analyysin aloittamista.
Vastaajien tietosuojasta huolehditaan loppuun asti ja tutkimuksessa kerätty aineisto tullaan poistamaan huolellisesti heti, kunhan tutkielma on saatettu loppuun.