Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys

Mixed methods -tutkimuksissa luotettavuuteen tarkastelu on usein haastavaa, koska monimene-telmällisissä tutkimusotteissa arvioidaan tyypillisesti samanaikaisesti laadullisten ja määrällis-ten menetelmien laatua. Mixed methods -tutkimuksen laadun arviointiin on useita erilaisia ta-poja ja seuraavaksi esittelemmekin näistä kolme yleisintä. Ensimmäisen keinon mukaan kvan-titatiivisten ja kvalitatiivisten vastausten laadut ovat yhteydessä toisiinsa ja näin ollen vaikutta-vat koko tutkimuksen laatuun. Suosituksena on, että tutkimuksen laatua tarkasteltaisiin erikseen niin kvantitatiivisesta kuin kvalitatiivisestakin näkökulmasta. Toisessa laadun arviointikeinossa tulee arvioida, kuinka paljon määrällisten ja laadullisten keinojen yhdistäminen on tuottanut päätelmiä laadusta. Näitä yhdistämällä tehtyjä päätelmiä tulisi tulkita jatkuvasti koko tutkielman teon ajan. Kolmas keino tarkastelee laatua näkökulmista, jotka ovat olennaisia mixed methods -tutkimuksen erityispiirteiden kannalta. Näitä erityispiirteitä ovat tutkimuksen eri osien toteu-tusajankohdat sekä laadullisten ja määrällisten keinojen yhdistäminen. Syytä on tarkastella myös edellä mainittujen tarkoituksenmukaisuutta tutkimuksen kannalta. (Clark & Ivankova 2016, 163-168.) Tutkielmaamme soveltuu eniten ensimmäisenä mainittu arviointikeino.

Erilaisten tapojen lisäksi monimenetelmällinen tutkimusote tarjoaa luotettavuuden tarkastelua varten myös useita erilaisia käsitteitä. Reliabiliteetti viittaa tutkimuksen toistettavuuteen ja joh-donmukaisuuteen, validiteetti puolestaan ilmaisee miten hyvin tutkimusmenetelmä mittaa tut-kittavaa ilmiötä, eli vastaavatko tutkimustulokset tuttut-kittavaan aiheeseen. Reliabiliteetin ja vali-diteetin lisäksi voidaan käyttää myös käsitteitä uskottavuus ja vakuuttavuus. (Bauer 2011, 145-146; Clark & Ivankova 2016, 163.) Tutkielmamme numeeriset vastaukset syventävät ymmär-rystä lasten varhaiskasvatuskokemuksista, mutta niiden käsittely jäi tutkielmassamme melko pinnalliselle tasolle. Tutkielmamme numeerisista vastauksista ei voida myöskään tehdä yleis-tyksiä, sillä emme käsitelleet niitä kattavasti. Tutkielmamme pääpaino on numeeristen vastauk-sien sijaan vastauksissa, joiden kohdalla lapset olivat saaneet avoimesti kertoa kielteisistä ja pelottavista varhaiskasvatuskokemuksistaan. Käsittelimme avoimet vastaukset sisällönanalyy-sin avulla ja olemme pyrkineet esittämään tarkasti analyysisällönanalyy-sin toteutuksen sekä saadut tulokset.

Bauerin (2011, 145-146) mukaan sisällönanalyysia tehdessä luotettavuuskysymykset kohdistu-vat erityisesti analyysiyksikön rajaamiseen ja sisällön koodaamiseen. Valitsimme sisällönana-lyysin alussa analyysiyksiköksi lapsen lausuman, eli käsittelimme yhden puheenvuoron ker-ralla. Lasten vastauksien pituudet vaihtelivat alkuperäisaineistossa huomattavasti ja osista il-mauksista olikin löydettävissä monia erilaisia pelkistettyjä ilmauksia. Analyysimme edellytti huolellista työskentelyotetta, mutta tiedostamme kyllä, että suurta aineistoa käsitellessä saattaa vääjäämättä jäädä joitakin asioita huomioimatta. Jouduimme analyysiluokkia muodostaessa myös tulkitsemaan lasten vastauksia, sillä emme aina esimerkiksi ymmärtäneet, mitä lapsi vas-tauksellaan tarkoitti, sillä osissa vastauksissa kokemusta ei määritelty sen tarkemmin. Tutki-muksemme luotettavuutta lisäisi, jos olisimme ennättäneet toistamaan analyysimme uudelleen.

Näemme kuitenkin tutkielmamme etuna sen, että meitä on ollut kaksi analysoimassa vastauksia.

Saadut tutkimustulokset vastaavat tutkimuskysymyksiin, sillä niistä selviää, millaisia kielteisiä ja pelottavia kokemuksia kunnalliseen päiväkotiin ja perhepäivähoitoon osallistuneilla lapsilla on varhaiskasvatuksessa. Sosiaalisen konstruktionismin mukaisesti ajattelemme, että vastaukset kertovat tutkimukseen osallistuneiden lasten näkemykset varhaiskasvatuksen kielteisistä ja pe-lottavista puolista. Lasten näkökulmat antavat arvokasta tietoa heidän omista kokemuksistansa,

mutta eivät kuitenkaan kerro objektiivista totuutta varhaiskasvatuksen laadusta, sillä lapset ra-kentavat tulkintatapojaan sosiaalisissa tilanteissa ja täten ne ovat myös muutoksille alttiitta. Vas-tauksiin on syytä suhtautua kriittisesti myös vastaajien iän ja vanhempien läsnäolon vuoksi.

Emme ole pyrkineet analyysissamme erottelemaan, mitkä vastauksista olivat lasten kertomia.

On kuitenkin syytä tiedostaa, etteivät kaikki vastaukset ole välttämättä olleet täysin lapsen sa-noittamia, vaan vanhempien tulkinnat ovat saattaneet vaikuttaa niiden sisältöön. Olemme poi-mineet alle muutamia sitaatteja, joista näkyvät vanhempien tulkinnat.

Jos tulee sähkökatko kesken päiväunien (kirjaajan huomautus: näin on sattunut kerran eikä tilassa ole ikkunoita).

Kummitukset pelottaa. Viimevuoden halloweeni oli LIIAN pelottava, scary movie naama-reilla, ainoa asia jonka takia poika huusi kuin syötävä seuraavana aamuna eikä halunnut mennä päiväkotiin!!! Monta viikkoa pelkäsi iltaisin.

Tuloksia tarkastellessa on myös syytä huomioida vastausmäärien vaihtelevuus avoimien vas-tausten välillä. Lapset saattoivat kokea kysymykset kielteisistä kokemuksista ja peloista melko samanlaisiksi, mikä näkyi tulkintamme mukaan vastaajien turhautumisena. Esimerkiksi vertai-sia koskevan kysymyksen kohdalla eräs vastaaja aloitti vastauksensa toteamalla, että ”taas sama kysymys!” Kysymyksien samankaltaisuus saattoi myös jossain määrin näyttäytyä vastaamatta jättämisenä tai kokemuksien vähäisenä kuvailuna: ”Pelottaa se, kun joku yrittää mua lyödä tai...

ei muuta. En tahdo enempää kertoa kurjia asioita.” Suhtaudumme varauksella eritoten lasten pelottavien kokemuksien yleistämiseen, sillä huomattava osa lapsista oli jättänyt vastaamatta kysymykseen.

Tuloksien yksityiskohtainen raportointi on osa hyvän tieteellisen käytännön noudattamista.

Olemme sitoutuneet noudattamaan hyvää tieteellistä käytäntöä tutkielmamme kaikissa vaiheis-san. Hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti tutkimuksessa tulee myös huomioida esimerkiksi asianmukainen viittaaminen muiden tutkijoiden työhön sekä tuloksien huolellinen kirjaaminen.

(TENK 2012, 6.) Olemme olleet viittauksissa huolellisia ja olemme kuvanneet yksityiskohtai-sesti analyysin toteutuksen. Pyrimme kirjaamaan lasten ilmaisut ylös sellaisina kuin ne aineis-tossa esiintyivät, jotta lopulliset tulokset olisivat yhteneväisiä alkuperäisten vastauksien kanssa.

Vaikka työskentelytapamme oli aineistolähtöinen, ei objektiivisuuden tavoittelu ole täysin mah-dollista. Jouduimme väistämättä tekemään tulkintoja, sillä emme aina ymmärtäneet, mitä vas-taaja olisi halunnut kertoa. Vastauksissa esiintyi esimerkiksi paljon nimiä, joten toisinaan oli vaikea sanoa, viittasiko lapsi kokemuksellaan henkilökuntaan vai vertaiseensa. Olemme perus-telleet tutkimustuloksiamme aineistosta poimituilla sitaateilla. Vanhempien tai lasten henkilöl-lisyydet eivät ole tunnistettavissa yksittäisistä vastauksista. Olemme anonymiteetin turvaa-miseksi muuttaneet sitaateissa esiintyneet nimet, jotta alkuperäisilmausta ei voi yhdistää vastaa-jaan.

Hyvän tieteellisen käytännön noudattamiseen lukeutuu myös aineiston asianmukaisen käsittely ja säilyttäminen (TENK 2012, 6). Tutkimusaineistomme on sähköisessä muodossa, sillä van-hemmat kirjoittivat lastensa näkemykset ylös tietokoneella. Vastaukset on syötetty salasanalla suojattuun SPSS-ohjelmaan ja salasana on jaettu ainoastaan aineiston tutkijoille ja aineistoa kä-sitteleville graduopiskelijoille. Meillä on käsittelyssämme vain tutkielmamme kannalta keskei-set kysymykkeskei-set ja vastaukkeskei-set. Hävitämme asianmukaisesti hallussamme olevan tiedoston, kun graduprosessimme on tullut päätökseen. Alkuperäistä aineistoa säilytetään tutkimuksen teon ajan, sillä kyseessä on seuranta-aineisto, jota on tarkoitus täydentää tulevina vuosina.