Tässä tutkimuksesta käytetty aineisto oli kerätty vuosina 1999-2007 Calex-tutkimusta varten, mutta laaja terveyskysely mahdollisti allergioiden esiintyvyyden ja fyysisen aktiivisuuden tutkimisen. Tutkimusaineisto on erityislaatuinen, sillä aineistoa kerättiin pitkältä ajalta ja tutkimuksen kohteena oli kattava otos kasvuikäisiä tyttöjä. Tutkimuksen perusjoukkoon kuuluivat Jyväskylän seudun nuoret tytöt. Otokseen poimittiin 396 tyttöä, jotka olivat vastanneet Calex-tutkimuksen terveyskyselyyn joko tutkimuksen alussa tai lopussa.
Analyysivaiheessa huomattiin, että terveyskyselyyn oli vastannut tutkimuksen alussa 258 ja lopussa 215 tyttöä. Allergioita käsitteleviin kysymyksiin oli vastannut sekä tutkimuksen alussa että lopussa 96 kaikista tutkittavista. Nuorten terveystottumuksista ja fyysisestä aktiivisuudesta kertyi seurantatutkimuksen aikana kattava aineisto. Myös allergioiden esiintyvyyttä tarkastelevissa analyyseissa otos oli edustava. Lopputilanteessa aineistossa esiintyneiden eri allergiatyyppien yleisyys vastasi 2000-luvun allergiatilastoja, minkä perusteella voidaan ajatella, että allergioiden esiintyvyyttä koskevia tuloksia olisi luotettavaa yleistää tutkimuksen perusjoukkoon.
Kaikista tutkittavista 85 tyttöä oli vastannut sekä fyysistä aktiivisuutta että allergioita kartoittaviin kysymyksiin tutkimuksen alussa ja lopussa. Fyysistä aktiivisuutta koskevissa kysymyksissä vastaajat jakautuivat tasaisesti eri luokkiin, mutta erityisesti fyysisen aktiivisuuden tyyppiä ja muutoksia tarkastelevissa analyyseissä ryhmien koot jäivät hieman pieniksi. Esimerkiksi pitkittäistutkimuksen aikana tapahtuneita muutoksia allergioiden esiintyvyydessä ei pystytty tutkimaan fyysisen aktiivisuuden tason perusteella luokitelluissa ryhmissä, sillä odotettujen frekvenssien prosenttiosuus oli liian suuri, eikä luotettavia tuloksia tuottavia analyysejä pystytty toteuttamaan.
Otoskoon lisäksi tutkimuksen validiteettiin, eli luotettavuuteen, vaikuttaa tutkimuksessa käytettyjen mittareiden ja analyysimenetelmien pätevyys, eli kyky mitata tarkoituksenmukaisesti juuri sitä, mistä halutaan tietoa. Reliabiliteetti, eli toistettavuus, kuvaa tutkimuksen, mittausten ja analyysien kykyä tuottaa ei-sattumanvaraisia tuloksia. Esimerkiksi tutkimuksen analyysien antamat tulokset tulee olla samat riippumatta analyysit tehneestä henkilöstä (Hirsjärvi ym. 2001, 213). Tässä tutkimuksessa toistettavuutta pyrittiin parantamaan raportoimalla työn vaiheita huolellisesti ja selkeästi. Vaikka tutkimuksessa käytettiin sekundaariaineistoa, joka oli valmiiksi syötetty SPSS-ohjelmaan, muodostettujen
muuttujien ja analyysimenetelmien lisäksi alkuperäistä tutkimusasetelmaa ja aineistonkeruuprosessia kuvailtiin johdonmukaisesti. Tilastolliset analyysimenetelmät valittiin aineiston ja muuttujien perusteella siten, että analyysit tuottaisivat mahdollisimman pätevää tietoa tutkimuskysymysten selvittämiseksi (Hirsjärvi ym. 2001, 210). Rasvaprosentin mittauksessa käytettiin matalaenergiseen röntgensäteilyyn perustuvaa kaksienergistä röntgenabsorptiometria -menetelmää (DXA), jolla saadaan luotettavaa tietoa kehoa antropometrista muuttujista (Bridge ym. 2011). Laitteeseen perehtyneet tutkijat toteuttivat mittaukset, joten antropometristen mittausten osalta toistettavuutta voidaan pitää riittävänä.
Tämän tutkimuksen kannalta tärkein mittari oli terveyskyselylomake, joka on alun perin Maailman terveysjärjestön määrittelemä. Hirsjärven ym. (2001) mukaan kyselylomake on nopea ja taloudellinen tapa kerätä tietoa, mutta siihen sisältyy jonkin verran heikkouksia mittarina. Ei voida olla täysin varmoja siitä, miten rehellisesti ja huolellisesti tutkittavat täyttivät kyselylomakkeet. Toisaalta ei voida myöskään kontrolloida mahdollisia väärinymmärryksiä, mikäli kysymyksissä oli tulkinnan varaa (Hirsjärvi ym. 2001, 182).
Tämän tutkimuksen kannalta kyselylomake ei ole yksistään täysin luotettava mittari, koska sen avulla ei pystytä selvittämään piileviä allergioita tai erottamaan esimerkiksi ei-allergista astmaa, nuha-silmäoireita tai nokkosihottumaa sairauksien allergisista muodoista (Haahtela &
Hannuksela 2007, 15, 18; Haahtela 2007, 219). Mikäli allergioiden esiintyvyydestä on tarkoitus saada luotettavaa tietoa, tulisi aineiston keruussa terveyskyselyn ohella käyttää allergiatestejä ja vasta-aineiden määritystä verikokeesta (Høst ym. 2003). Tässä tutkimuksessa käytetyn aineiston keruuvaiheessa ei käytetty vasta-aineiden määrityksiä, sillä alkuperäisen tutkimuksen päätutkimuskohteena eivät olleet allergiat tai allergioiden esiintyvyys.
Viimeaikaisen tutkimustiedon nojalla olisi perusteltua tutkia erilaisia ympäristötekijöitä, joilla voisi olla yhteyttä allergioihin (Heederik & von Mutius 2012). Calex-tutkimuksessa arvioitiin kalsiumlisän, D-vitamiinin saannin sekä fyysisen aktiivisuuden ja perimän vaikutusta tyttöjen luumassaan, joten kyselyssä ei kartoitettu erilaisia elinympäristöjä, kuten koulu, vapaa-ajanviettopaikka ja koti, joilla kuitenkin saattaisi olla merkitystä allergioiden esiintyvyyden kannalta. Erilaisiin ympäristöihin liittyen voisi selvittää esimerkiksi lähipiirin tupakointitottumuksia ja muita ilman laatuun vaikuttavia tekijöitä. Alkukyselyssä selvitettiin, mistä alakouluista tutkittavat olivat, mutta yläkouluja ja toisen asteen koulutuspaikkoja ei kysytty pitkittäistutkimuksen edetessä. Toinen koulu-ympäristön tarkasteluun liittyvä ongelma oli se, että tutkittavat henkilöt olivat jo alkutilanteessa 51 koulusta, jolloin eri
liittyen olisi ollut myös mielenkiintoista selvittää, oliko tutkittavilla esimerkiksi kotieläimiä tai lemmikkejä ja oliko tällä yhteyttä allergioiden esiintyvyyteen. Näitä kysymyksiä olisi ollut epäeettistä ja työlästä lähteä selvittämään tutkittavilta yksitellen puhelimitse jälkeenpäin.
Tutkittaessa, oliko allergioiden esiintyvyydessä eroa kaupungissa ja maaseudulla, tutkittavien asuinpaikat jaettiin postinumeron perusteella joko kaupunkialueeksi tai kaupungin ulkopuolella olevaksi alueeksi siten, että Jyväskylä on kaupunkia ja lähiseudut kaupungin ulkopuolista aluetta. Jako on kuitenkin vain suuntaa antava, sillä Keski-Suomen alueella ei voida helposti erotella alueita kaupungiksi ja maaseuduksi. Tämän vuoksi sanaa ”maaseutu”
ei käytetty kuvaamaan Jyväskylän lähialueita. Lisäksi ei voida olla varmoja siitä, kävivätkö tutkittavat myös koulua tai viettivätkö he vapaa-aikaansa kodin lähettyvillä.
Terveyskyselyssä kartoitettiin fyysisen aktiivisuuden määrää viikkotasolla erikseen kesällä ja talvella. Kysymysten asettelu saattoi vaikuttaa tutkittavien vastauksiin, sillä tutkittavat arvioivat subjektiivisesti fyysisten aktiviteettien kestoa ja frekvenssiä lomakkeen valmiiden vastausvaihtoehtojen avulla (Hirsjärvi ym. 2001, 188). On mahdollista, että tutkittavat yli- tai aliarvioivat viikoittaista fyysisen aktiivisuuden määräänsä. Kyselyssä ei pyydetty arvioimaan fyysistä aktiivisuutta esimerkiksi viime viikon tai kuluvan kuukauden ajalta, mikä saattoi myös vääristää todellista tilannetta, jos liikkuminen oli epäsäännöllistä. Kyselyssä tutkittavia pyydettiin listaamaan erikseen heille kesällä ja talvella kolme yleisintä fyysisen aktiivisuuden muotoa sekä valitsemaan niitä kuvaava keskimääräinen kesto ja intensiteetti vastausvaihtoehdoista. Koska fyysistä aktiivisuutta kartoittanut kysely oli subjektiivinen ja erilaisten aktiviteettien intensiteetit olivat arvioita, yhteenlaskettua viikoittaista fyysisen aktiivisuuden määrää ei voida pitää täysin luotettavana. Tässä tutkimuksessa käytettiin kesän ajalta arvioitua fyysistä aktiivisuutta, joten fyysiseen aktiivisuuteen liittyviä tuloksia ei luotettavaa yleistää kaikkia vuodenaikoja koskettaviksi.
Tutkimusaineiston käsittelyssä ja analyysien toteuttamisessa noudatettiin hyvää tieteellistä käytäntöä ja eettisiä periaatteita. Tutkimuksen teoriaosuudessa käytettiin kirjallisuushaun tuottamia luotettaviksi arvioituja artikkeleita sekä alan oppikirjoja. Kirjallisessa työssä viitattiin lähteisiin tekstissä, ja työn lopussa on luettelo lähdetiedoista kokonaisuudessaan.
Aineisto kerättiin noudattaen hyvää tutkimuskäytäntöä, johon liittyy huolellisuus, tutkimusluvat ja eettinen ennakkoarviointi. Aineistoa säilytettiin ja käsiteltiin tietosuojaa ja eettisesti kestävää tutkimuskäytäntöä noudattaen. Aineiston kuvaus ja tutkimustulokset esitettiin sellaisessa muodossa, ettei tutkittavia voida tunnistaa. Tutkimustulokset raportoitiin
sellaisenaan, eikä niitä ole vääristelty. Tutkimusprosessia kuvattiin ja menetelmiä arvioitiin tieteelliselle tutkimukselle asetettujen vaatimusten mukaisesti (Jyväskylän yliopisto 2012;
Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012).
7.3 Jatkotutkimusaiheita
Allergiatutkimus on monimutkaisten ja osittain tuntemattomien immunologisten prosessien vuoksi haasteellinen ala. Tässä tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että allergioiden esiintyvyys on edelleen lisääntynyt 2000-luvulla, mutta vielä ei ole pystytty selvittämään kaikkia allergioiden lisääntymiseen liittyviä tekijöitä. Allergisten sairauksien ehkäisemisen ja hoidon kannalta olisi tärkeää tehdä jatkotutkimusta ja etsiä allergioiden esiintyvyyteen yhteydessä olevia ympäristötekijöitä sekä elintapoihin liittyviä tekijöitä. Ero allergioiden esiintyvyydessä kaupungissa ja kaupungin ulkopuolella vahvistaa käsitystä ympäristön merkityksestä allergiaoireiden puhkeamisessa. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia, tapahtuuko allergioiden esiintyvyydessä muutosta, jos allergiset henkilöt muuttavat kaupunkialueelta maaseudulle tai päinvastoin. Tällaiseen tutkimukseen suuren tutkimusotoksen kerääminen saattaa osoittautua mahdottomaksi, mutta tapaustutkimuksia olisi hyödyllistä toteuttaa.
Tämän tutkimuksen myötä esille nousi myös näkökulma, jonka mukaan osa tutkittavista saattoi olla herkistynyt tietylle allergeenille jo aiemmin, mutta murrosiässä jokin aiheutti allergiaoireiden puhkeamisen. Murrosikä on haasteellinen ikävaihe, sillä fysiologisten muutosten lisäksi nuorilla saattaa tapahtua muutoksia psyykkisellä tasolla tai sosiaalisissa suhteissa. Sen sijaan olisi mielenkiintoista selvittää, onko immuunijärjestelmän toimintaan liittyen lapsena sairastettujen infektiosairauksien määrällä tai lapsuudessa käytettyjen antibioottikuurien määrällä yhteyttä allergioiden esiintyvyyteen.
Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia, saadaanko fyysisen aktiivisuuden ja allergioiden esiintyvyyden yhteydestä samankaltaisia tuloksia myös otoksissa, joissa tutkittavina olisi poikia, sekä otoksissa, joissa edustettuna olisi työikäisten ikäryhmä. Fyysisen aktiivisuuden tason muutokset antoivat pohdinnan aihetta, vaikka ryhmien välillä ei ollut tilastollisia eroja allergioiden esiintyvyydessä. Tutkimusta olisi hyödyllistä jatkaa suuremmalla otoksella siitä
hengitettäville allergeeneille, ja liittyykö toisaalta fyysisen aktiivisuuden vähentymiseen allergiaoireista aiheutuva haitta. Herkistymisen selvittäminen ja piilevien allergioiden toteaminen vaativat allergiatestit ja vasta-ainemäärityksen verikokeen avulla, sillä allergiaoireet saattavat olla hyvin lieviä tai niitä ei ilmene ollenkaan. Toisaalta samalla voisi kartoittaa kyselyn avulla, kuinka hyvin tutkittavien ilmoittamat allergiat korreloivat verikokeesta määritetyn allergiatestituloksen kanssa.
Koska fyysisen aktiivisuuden suuremmalla määrällä ei näyttänyt olevan allergioilta suojaavaa vaikutusta, olisi mielenkiintoista tarkastella jatkotutkimuksissa, onko kevyellä ja raskaalla intensiteetillä liikkuvien välillä eroa allergioiden esiintyvyydessä tai esimerkiksi oireiden vaikeusasteessa. Fyysiseen aktiivisuuteen liittyen olisi myös hyödyllistä tutkia, aiheutuuko allergiaoireista haittaa päivittäiseen fyysiseen aktiivisuuteen esimerkiksi siten, että arkiliikuntaa vältellään tai liikuntaharrastuksiin osallistumisen koetaan rajoittuvan allergiaoireiden vuoksi.
Kun fyysisen aktiivisuuden intensiteetin vaikutuksesta ja allergioihin liittyvistä ympäristötekijöistä saadaan lisää tutkimustietoa, on mahdollisesti perusteltua kehittää allergikoille soveltava liikuntasuositus, jossa liikunta-annostelun lisäksi huomioidaan liikuntaympäristöt sekä allergiaoireita pahentavat siitepölykaudet ja talven pakkaskelit. Koska lähes kolmanneksella suomalaisista on jokin hengitystieallergia tai nuha-silmäoireita aiheuttava allergia, olisi tärkeää ehkäistä allergioista johtuvaa fyysisen aktiivisuuden vähenemistä ja kannustaa tätä ryhmää ylläpitämään terveyttään tarkoituksenmukaisen liikunnan avulla. Toisaalta allergikoiden liikuntasuosituksen avulla voitaisiin mahdollisesti ehkäistä paljon liikkuvien allergisten henkilöiden oireiden pahenemista ja herkistymistä uusille allergeeneille.
7.4 Yhteenveto
Tutkimusaineiston perusteella allergioiden esiintyvyyden kasvu näyttäisi jatkuneen edelleen 2000-luvulla Keski-Suomessa. Erityisesti perinnöllisten IgE-välitteisten hengitystieallergioiden esiintyvyys lisääntyi tutkittavilla murrosiässä. Taustalla saattaa olla aiemmin käynnistynyt herkistymisen mekanismi, jonka seurauksena puhkeaa uusia allergiaoireita voimakkaan allergeenialtistuksen yhteydessä (Djukanovic ym. 1996; Haahtela
& Hannuksela 2007, 14). Analyysien perusteella elintavoilla ja allergioiden esiintyvyydellä ei ollut yhteyttä. Allergioiden esiintyvyys ei eronnut fyysisen aktiivisuuden määrän tai erityyppisten liikuntamuotojen suhteen. Toisaalta fyysisellä aktiivisuudella ei myöskään näytä olleen allergioilta suojaavaa vaikutusta, sillä esiintyvyydessä ei ollut eroa fyysisen aktiivisuuden tason mukaan luokitelluissa ryhmissä. Ero allergioiden esiintyvyydessä kaupungissa ja kaupungin ulkopuolella vahvistaa käsitystä ympäristön merkityksestä allergiaoireiden puhkeamisessa. Jatkossa tulisi tutkia ympäristötekijöitä ja elintapoja, jotka liittyvät allergiaoireiden puhkeamiseen perimän kautta altistuneilla sekä herkistyneillä henkilöillä.
8 LÄHTEET
Aihara, Y., Takahashi, Y., Kotoyori, T., Mitsuda, T., Ito, R., Aihara, M., Ikezawa, Z. & Yokota, S. 2001. Frequency of food-dependent, exercise-induced anaphylaxis in Japanese junior-high-school students. Journal of Allergy and Clinical Immunology 108, 1035-1039.
Ainsworth, B. E., Haskell W. L., Whitt, M. C., Irwin, M. L., Swartz, A. M., Strath, S. J., O'brien, W. L., Bassett, D. R., Schmitz K. H., Emplaincourt, P. O., Jacobs, D. R. & Leon, A. S.
2000. Compendium of Physical Activities: an update of activity codes and MET intensities.
Medicine & Science in Sports & Exercise 32 (9), S498-S516.
Aira, T., Kannas, L., Tynjälä, J., Villberg, J. & Kokko, S. 2013. Liikunta-aktiivisuuden väheneminen murrosiässä. Drop off -ilmiön aikatrendejä ja kansainvälistä vertailua WHO-Koululaistutkimuksen (HBSC)-Study) aineistolla 1986-2010. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2013:3. Viitattu 6.1.2014. http://www.liikuntaneuvosto.fi/files/252/
murrosika.pdf.
Alaranta, A., Alaranta, H., Heliövaara, M., Alha, P., Palmu, P. & Helenius I. 2005. Allergic Rhinitis and Pharmacological Management in Elite Athletes. Medicine & Science in Sports
& Exercise 37, 707-711.
Aldred, S., Love, J. A., Tonks, L. A., Stephens, E., Jones, D. S. & Blannin, A. K. 2010. The effect of steady state exercise on circulating human IgE and IgG in young healthy volunteers with known allergy. Journal of Science and Medicine in Sport 13, 16-19.
Alen, M. & Rauramaa, R. 2005. Liikunnan vaikutukset elinjärjestelmittäin. Teoksessa I. Vuori, S.
Taimela & U. Kujala (toim.) Liikuntalääketiede. 3. painos. Helsinki: Duodecim.
Bielory, L. & Friedlaender, M. H. 2008. Allergic Conjunctivitis. Immunology And Allergy Clinics of North America 28, 43-57.
Bonini, M., Braido, F., Baiardini, I., Del Giacco, S., Gramiccioni, C., Manara, M., Tagliapietra, G., Scardigno, A., Sargentini, V., Brozzi, M., Rasi, G. & Bonini, S. 2009. AQUA: Allergy Questionnaire for Athletes. Development and Validation. Medicine & Science in Sports &
Exercise 41, 1034-1041.
Bouchard, C., Blair, S. N. & Haskell, W. L. 2007. Why Study Physical Activity and Health?
Teoksessa C. Bouchard, S. N. Blair & W. L. Haskell (toim.) Physical Activity and Health.
The United States of America: Human Kinetics, 3-19.
Bøyum, A., Wiik, P., Gustavsson, E., Veiby, O. P., Reseland, J., Haugen, A. H. & Opstad, P. K.
1995. The Effect of Strenuous Exercise, Calorie Deficiency and Sleep Deprivation on White Blood Cells, Plasma Immunoglobulins and Cytokines. Norwegian Defence Research Establishment Division for Environmental Toxicology. RTO Meeting Proceedings 42, 3-5.
Bridge, P., Pocock, N. A., Nguyen, T., Munns, C., Cowell, C. T., Forwood, N. & Thompson, M.
W. 2011. Validation of longitudinal DXA changes in body composition from pre- to mid-adolescence using MRI as reference. Journal of Clinical Densitometry 14 (3), 340-347.
Carskadon, M. A. & Acebon, C. 2002. Regulation of Sleepiness in Adolescents: Update, Insights, and Speculation. SLEEP 25 (6), 606-614.
Chen, C. M., Rzehak, P., Zutavern, A., Fahlbusch, B., Bischof, W., Herbarth, O., Borte, M., Lehmann, I., Behrendt, H., Krämer, U., Wichmann, H. E. & Heinrich, J. 2007. Longitudinal study on cat allergen exposure and the development of allergy in young children. Journal of Allergy and Clinical Immunology 119, 1148-1155.
D’Amato, G., Cecchi, L., D’Amato, M. & Liccardi, G. 2010. Urban Air Pollution and Climate Change as Environmental Risk Factors of Respiratory Allergy: An Update. Journal of Investigational Allergology and Clinical Immunology 20 (2), 95-102.
Descotes, J & Choquet-Kastylevsky, G. 2001. Gell and Coombs’s classification: is it still valid?
Toxicology 158, 43-49.
Djukanovic, R., Feather, I., Gratziou, C., Walls, A., Peroni, D., Bradding, P., Judd, M., Howarth, P. H. & Holgate, S. T. 1996. Effect of natural allergen exposure during the grass pollen season on airways inflammatory cells and asthma symptoms. Thorax 51, 575-581.
Dold, S., Wjst, M., von Mutius, E., Reitmeir, P. & Stiepel, E. 1992. Genetic risk for asthma, allergic rhinitis, and atopic dermatitis. Archives of Disease in Childhood 67, 1018-1022.
Dorner, T., Müller, K. H., Schmidl, H., Freidl, W., Stronegger, W. J., Lawrence, K., Kunze, M. &
Rieder, A. 2007. Subjective health and impaired quality of life due to allergies in a representative population survey. Wiener Medizinische Wochenschrift 157 (11-12), 243-247.
Dunkel, L., Saarelma, O. & Mustajoki, P. 2014. Lasten painoindeksi (ISO-BMI). Viitattu 13.2.2014. http://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=dlk01073.
Durham, S. R., Ying, S., Varney, V. A., Jacobson, M. R., Sudderick, R. M., Mackay, I. S., Kay, A. B. & Hamid, Q. A. 1996. Grass pollen immunotherapy inhibits allergen-induced infiltration of CD4 + T lymphocytes and eosinophils in the nasal mucosa and increases the number of cells expressing messenger RNA for interferon-γ. Journal of Allergy and Clinical Immunology 97, 1356-1365.
Fiocchi, A., Restani, P., Ballabio, C., Bouygue, G. R., Serra, A., Travaini, M. & Terracciano, L.
2001. Severe anaphylaxis induced by latex as a contaminant of plastic balls in play pits.
Journal of Allergy and Clinical Immunology 108, 298-300.
Fleck, S. J. & Kraemer, W. J. 2004. Designing Resistance Training Programs. 3. painos. The United States of America: Human Kinetics.
Fogelholm, M. 2006a. Lapset ja nuoret. Teoksessa M. Fogelholm & I. Vuori (toim.) Terveysliikunta. 1.-2.painos. Helsinki: Duodecim.
Fogelholm, M. 2006b. Lihaksen energiantuotanto ja energia-aineenvaihdunta. Teoksessa M.
Fogelholm & I. Vuori (toim.) Terveysliikunta. 1.-2.painos. Helsinki: Duodecim.
GA²LEN Global Allergy and Asthma European Network. Mission. 2012. Viitattu 17.12.2013.
http://www.ga2len.net/mission.html.
Garber, C. E., Blissmer, B., Deschenes, M. R., Franklin, B. A., Lamonte, M. J., Lee, I. M., Nieman, D. C. & Swain, D. P. 2011. American College of Sports Medicine position stand.
Quantity and quality of exercise for developing and maintaining cardiorespiratory, musculoskeletal, and neuromotor fitness in apparently healthy adults: guidance for prescribing exercise. Medicine & Science in Sports & Exercise 43, 1334-1359.
Gleeson, M. 2007. Immune function in sport and exercise. Journal of Applied Physiology 103, 693-699.
Guerra, S., Sherrill, D.L., Martinez, F. D. & Barbee, R. A. 2002. Rhinitis as an independent risk factor for adult-onset asthma. Journal of Allergy and Clinical Immunology 109, 419-425.
Haahtela, T., Terho, E. O., Hannuksela, M. & Klaukka, T. 1999. Allergian esiintyvyys ja kansantaloudellinen merkitys. Teoksessa T. Haahtela, M. Hannuksela & E. O. Terho (toim.) Allergologia. 2. painos. Helsinki: Duodecim.
Haahtela, T. 2007. Astma. Teoksessa T. Haahtela, M. Hannuksela, M. Mäkelä & E. O. Terho (toim.) Allergia. Helsinki: Duodecim.
Haahtela, T. & Hannuksela, M. 2007. Allergian perusteet. Teoksessa T. Haahtela, M. Hannuksela, M. Mäkelä & E. O. Terho (toim.) Allergia. Helsinki: Duodecim.
Haahtela, T., von Hertzen, L., Mäkela, M. & Hannuksela, M. 2008. Finnish Allergy Programme 2008-2018 - time to act and change the course. Allergy 63, 634-645.
Haahtela, T. & Hannuksela, M. 2009. Allergia. 10. painos. Allergia- ja Astmaliitto ja HYKS, Iho- ja allergiasairaala, 2-19.
Haahtela, T. 2011. Allergioiden syy ympäristössä? Viitattu 17.12.2013.
http://ohjelmat.yle.fi/akuutti/allergioiden_syy_ymparistossa.
Haug, E., Sand, O. & Sjaastad O. V. 2009. Ihmisen fysiologia. Veri ja Immuunijärjestelmä. 1.-4.
painos. Helsinki: WSOY.
Heederik, D. & von Mutius, E. 2012. Does diversity of environmental microbial exposure matter for the occurrence of allergy and asthma? Journal of Allergy and Clinical Immunology 130 (1), 44-50.
Helenius, I. J., Tikkanen, H. O. & Haahtela, T. 1998. Occurrence of exercise induced bronchospasm in elite runners: dependence on atopy and exposure to cold air and pollen.
British Journal of Sports Medicine 32,125-129.
Helenius, I. & Haahtela, T. 2000. Allergy and asthma in elite summer sport athletes. Journal of Allergy and Clinical Immunology 106, 444-452.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2001. Tutki ja kirjoita. 6.-7. painos. Helsinki: Tammi.
Høst, A., Andrae, S., Charkin, S., Diaz-Vázquez, C., Dreborg, S., Eigenmann, P. A., Friedrichs, F., Grinsted, P., Lack, G., Meylan, G., Miglioranzi, P., Muraro, A., Nieto, A., Niggemann, B., Pascual, C., Pouech, M. G., Ranc, F., Rietschel, E. & Wickman, M. 2003. Allergy testing in children: why, who, when and how? Allergy 58, 559-569.
Howley, E. T. 2001. Type of activity: resistance, aerobic and leisure versus occupational physical activity. Medicine & Science in Sports & Exercise 33, 364-369.
Huotari, P. 2012. Physical fitness and leisure-time physical activity in adolescence and in
adulthood : a 25-year secular trend and follow-up study. Jyväskylän yliopisto. LIKES - Research Reports on Sport and Health 255.
Isolauri, E. & Turjanmaa, K. 1996. Combined skin prick and patch testing enhances identification of food allergy in infants with atopic dermatitis. Journal of Allergy and Clinical Immunology 97, 9-15.
Jyväskylän yliopisto. 2012. Eettiset periaatteet. Viitattu 23.2.2014.
https://www.jyu.fi/hallinto/strategia/periaatteet/eettiset_periaatteet.
Karacabey, K., Saygin, O., Ozmerdivenli, R., Zorba, E., Godekmerdan, A. & Bulut, V. 2005. The effects of exercise on the immune system and stress hormones in sportswomen.
Neuroendocrinology Letters 26, 361-366.
Katelaris, C. H., Carrozzi, F. M., Burke, T. V. & Byth, K. 2000. A springtime Olympics demands special consideration for allergic athletes. Journal of Allergy and Clinical Immunology 106, 260-266.
Katelaris, C. H., Carrozzi, F. M., Burke, T. V. & Byth, K. 2002. Effects of Intranasal Budesonide on Symptoms, Quality of Life, and Performance in Elite Athletes With Allergic Rhinoconjunctivitis. Clinical Journal of Sport Medicine 12, 296-300.
Katelaris, C. H., Carrozzi, F. M., Burke, T. V. & Byth, K. 2006. Patterns of Allergic Reactivity and Disease in Olympic Athletes. Clinical Journal of Sport Medicine 16, 401-405.
Kilpeläinen, M., Terho, E. O., Helenius, H. & Koskenvuo, M. 2000. Farm environment in childhood prevents the development of allergies. Clinical and Experimental Allergy 30 (2), 201-208.
Laakso, L., Telama, R., Nupponen, H., Rimpelä A. & Pere, L. 2008. Trends in leisure time physical activity among young people in Finland, 1977-2007. European Physical Education Review 14 (2), 139-155.
Laine, T. 2005. Tytöstä naiseksi – murrosiän normaali kehitys ja tavallisimmat poikkeavuudet.
Duodecim 121, 1875–1879.
Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä. 2008. Osa I Suositukset. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille. Teoksessa T. Tammelin & J. Karvinen (toim.) Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7–18-vuotiaille. Helsinki: Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry, 16–31.
Latvala, J., von Hertzen, L., Lindholm, H. & Haahtela, T. 2005. Trends in prevalence of asthma and allergy in Finnish young men: nationwide study, 1966-2003. BMJ 330, 1186-1187.
Leppäluoto, J., Kettunen, R., Rintamäki, H., Vakkuri, O., Vierimaa, H. & Lätti, S. 2008.
Anatomia + fysiologia. Rakenteesta toimintaan. Elimistön puolustusjärjestelmä. Helsinki:
WSOY.
Leynaert, B., Neukirch, C., Jarvis, D., Chinn, S., Burney, P. & Neukirch, F. 2001. Does Living on a Farm during Childhood Protect against Asthma, Allergic Rhinitis, and Atopy in Adulthood? American Journal of Respiratory and Critical Care Medicine 164, 1829–1834.
Mackinnon, L. T. 2000. Overtraining effects on immunity and performance in athletes.
Immunology and Cell Biology 78, 502-509.
Macucci, F., Guerrini, L. & Strambi, M. 2007. Asthma and allergy in young athletes in Siena Province: Preliminary results. Journal of Sports Medicine and Physical Fitness 47, 351-355.
Mansournia, M. A., Jamali, M., Mansournia, N., Yunesian, M. & Moghadam, KG. 2007.
Exercise-induced bronchospasm among students of Tehran University of Medical Sciences in 2004. Allergy and Asthma Proceedings 28, 348-352.
Marefati, H., Hossaininasab, M., Aghayari, A., Boskabady, M. H. & Mohseni, M. 2012. Exercise induced bronchospasm in physically fit female students of Kerman University and their pulmonary function tests. Journal of Bodywork & Movement Therapies 16, 338-343.
Matthews, C. E., Chen, K. Y., Freedson, P. S., Buchowski, M. S., Beech, B. M., Pate, R. R. &
Troiano, R. P. 2008. Amount of time spent in sedentary behaviors in the United States, 2003-2004. American Journal of Epidemiology 167 (7), 875-881.
McArdle, W. D., Katch, F. I. & Katch V. L. 2007. Exercise Physiology. Energy, Nutrition and Human Performance. 6. painos. The United States of America: Lippincott Williams &
Wilkins.
Metsämuuronen, J. 2006. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä 2. 4. painos. Helsinki:
International Methelp Ky.
Murphy, K., Travers, P. & Walport, M. 2008. Janeway’s immunobiology. 7. painos. New York:
Garland Science.
Mustajoki, P. 2012. Painoindeksi (BMI). Viitattu 13.2.2014.http://www.terveyskirjasto.fi/
von Mutius, E. 2000. The environmental predictors of allergic disease. Journal of Allergy and Clinical Immunology 105, 9-19.
Mäkelä, M & Hannuksela, M. 2007. Allergian mekanismit. Teoksessa T. Haahtela, M.
Hannuksela, M. Mäkelä & E. O. Terho (toim.) Allergia. Helsinki: Duodecim.
Nieman, D. C., Buckley, K. S., Henson, D. A., Warren, B. J., Suttles, J., Ahle, J. C., Simandle, S., Fagoaga, O. R. & Nehlsen-Cannarella, S. L. 1995. Immune function in marathon runners versus sedentary controls. Medicine & Science in Sports & Exercise 27, 986-992.
Nieman, D. C. & Pedersen, B. K. 1999. Exercise and Immune Function. Recent Developments.
Sports Medicine 27, 73-80.
Nupponen, H. & Huotari, P. 2002. Nuorten kuntoerojen kasvu huolestuttaa. Liikunta ja Tiede 39 (3), 4-9.
Oja, P. 2005. Terveyskunto ja sen mittaaminen. Teoksessa I. Vuori, S. Taimela & U. Kujala (toim.) Liikuntalääketiede. 3. painos. Helsinki: Duodecim.
Oja, P. 2006. Liikunnan ja terveyden annos-vastesuhde. Teoksessa M. Fogelholm & I. Vuori (toim.) Terveysliikunta. 1.-2.painos. Helsinki: Duodecim.
Pastorello, E. A., Incorvaia, C., Ortolani, C., Bonini, S., Canonica, G. W., Romagnani, S., Tursi, A. & Zanussi, C. 1995. Studies on the relationship between the level of specific IgE antibodies and the clinical expression of allergy: I. Definition of levels distinguishing patients with symptomatic from patients with asymptomatic allergy to common aeroallergens. Journal of Allergy and Clinical Immunology 96, 580-587.
Pedersen, B. K. & Ullum, H. 1994. NK cell response to physical activity: possible mechanisms of action. Medicine & Science in Sports & Exercise 26 (2), 140-146.
Pedersen, B. K. & Ullum, H. 1994. NK cell response to physical activity: possible mechanisms of action. Medicine & Science in Sports & Exercise 26 (2), 140-146.