jol-loin omaa ammatillista kasvua ohjaavat periaatteet, kuten hoitotyössä ihmiskes-keisyys ja ihmisen yksityisyyden kunnioittaminen. Nämä periaatteet ohjaavat kijaa tutkimuksen edetessä. Tutkimusetiikka on myös tieteen etiikkaa, jolloin tut-kimuksen tekoa ohjaavat yleiset tieteen etiikan normit. (Kuula 2006, 23.)
Hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu ajattelutapa siitä, että tutkimuksen luotet-tavuuden ja uskotluotet-tavuuden takaa ennenkaikkea hyvien menettelytapojen noudat-taminen. Hyvät menettelytavat ovat kaikille yhteiset, tiedeyheisön tunnustamat rehellisyys, yleinen huolellisuus, tarkkuus, tietojen tallentaminen ja esittäminen, sekä tutkimusten tulosten oikea arviointi. Erityisesti tuloksia käsiteltäessä on muistettava toteuttaa kriteerien mukaisia ja eettisesti kestäviä tutkimus- ja arvioin-timenetelmiä. Niin tutkimuksen, kuin aineiston luotettavuuden varmistaa ohjeiden noudattaminen ja huolellinen raportointi. Tutkimuksessa käytettäviä lähteitä ar-vostetaan merkitsemällä lähdeviitteet ja tutkimuksen tulee olla huolellisesti suun-niteltu, toteutettu ja raportoitu. Huonoon tieteelliseen käytäntöön kuuluu
plagi-ointi, joka tarkoittaa alkuperäisen tutkimusidean, -havainnoinnin, tai –
suunnitelman käyttämistä omissa nimissään. Huolimattomuus, aineistojen vääris-täminen ja puutteellinen toteutus ovat myös huonoa käytäntöä. (Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen 2002, 5-7.)
Tutkimuksen luotettavuuden arviointia tapahtuu koko prosessin ajan (Sarajärvi &
Tuomi 2009 140, 141). Monet tutkimukseen liittyvät eettiset kysymykset ja kos-kevat tutkimuksen ja aineiston luotettavuutta. Monet kysymykset ovat juuri tulos-ten paikkaansapitävyydestä eli validiteetista, yleistettävyydestä eli reliabiliteetista ja julkistettavuudesta, jolloin tutkijan tulisi olla varma tutkimuksen eettisestä luo-tettavuudesta. Validitetti tarkoittaa sitä, että tutkimuksessa on vastattu juuri siihen mitä on ollut tarkoitus mitata, tutkimuksen reliabiliteetti taas mittaa onko tutki-muksella saatu luotettavia tuloksia todellisuudesta. (Mäkinen 2006, 102.) Tämän tutkimuksen luotettavuutta on suunnitteluvaiheessa huomioitu siten, että on määritelty tarkasti mitä ollaan tutkimassa ja miksi sekä on pohdittu tutkijan omaa sitoutumista tähän tutkimukseen ja myös mahdollisia ongelmakohtia tutki-muksen edistyessä.
Asiakkaat valittiin kotihoidon kolmelta eri kanta- alueelta tasapuolisesti, jotta pys-tyttiin tutkimaan laajemmin koko kotihoidon ikääntyneitä ja palvelujen laatua, eikä vain yhden alueen asiakkaiden tyytyväisyyttä. Jotta haastateltaviksi saatiin siihen kykenevät henkilöt, annettiin kotihoidon aluevastaavien koota lista sopivis-ta asiakkaissopivis-ta annettujen kriteereiden mukaisesti. Luotetsopivis-tavuutsopivis-ta pyrittiin varmis-tamaan siten, että kaikki haastateltavat käyttivät kotihoidon palveluista sekä koti-palvelua että kotisairaanhoitoa.
Tutkimuksessa käytettiin aineistonhankintamenetelmänä teemahaastattelua. Huo-mioon täytyi ottaa erityisesti hyvän tieteellisen käytännön noudattamisen lisäksi tutkittavien kohtelua määrittävät normit, tutkittavien informointi sekä tutkittavien anonyymius ja tunnistamattomuus sekä aineiston oikea säilytys ja hävitystapa.
Osalle haastateltavalle osallistumisen ehtona saattaa olla, että tutkija lupaa tunnis-tamattomuuden. (Kuula 2006, 40, 99, 200, 205.) Tunnistamattomuuden
lupaami-nen antaa haastateltaville rohkeutta puhua suoraan ja vapaasti; tämä mahdollistaa usein tarvittavan aineiston keräämisen tutkimuksessa (Mäkinen 2006, 114).
Aineistoa kerätessä ja haastattelutilanteessa oli tärkeää huomioida haastateltavan itsemääräämisoikeus. Ihmisen itsemääräämisoikeutta toteutetaan sillä, että koti-hoidon asiakas saa itse päättää haluaako osallistua tutkimukseen, joten tutkimuk-seen osallistuminen oli täysin vapaaehtoista. Lisäksi haastateltavien tulee saada riittävästi tietoa tutkimuksesta, jotta päätöksenteko on luotettava. (Kuula 2006, 64.) Haastattelutilanteessa annettiin mahdollisuus lukea allekirjoitettava lupalappu mahdollisimman tarkasti, sekä pyrittiin vastaamaan tutkimusta koskevii kysymyk-siin. Jokaisella tutkijalla on myös velvollisuus noudattaa tietosuojalainsäädäntöä, jossa otetaan huomioon tutkittavaa suojaava henkilötietolaki (Henkilötietolaki 22.4.1999/523, § 3). Tässä tutkimuksessa tunnistettamattomuus on otettu huomi-oon myös siinä, että haastateltavista kerrottiin vain sukupuoli, sillä koettiin että iän, palvelukertojen määrän tai hoitoalueen mainitseminen saattaisi heikentää tun-nistettamattomuutta merkitsevästi.
Haastattelutilanteessa tutkijan rooli oli paikoin epäselvä. Osa haastateltavista koki tilanteen selvästi virallisemmaksi, kun taas toiset nauttivat selvästi kun joku tulee ja juttelee. Tällöin haastattelutilanne oli selvästi rennompi, mutta haastattelu eksyi aiheesta hyvin monesti. Toisaalta rentous ja hyvin monipuolinen keskustelu ovat juuri teemahaastattelun idea ja yksi tutkimuksen hyvistä puolista oli se, että sel-västi suurin osa haastateltavista oli mielissään että heidän mielipiteitään kuunnel-laan. Haastattelutilanne oli osalle myös arjesta poikkeavaa ja jännittävää, erityi-sesti nauhoituksen osalta: ”hienosti tuo sun konees vilkkuu, nykkö se nauhoot-taa?” Tärkeää oli myös, että haastattelut toteutettiin avoimesti, ilman ennakkoluu-loja ja ilman niiden luomista.
Haastateltavista yksi oli tutkijalle tuttu työelämän kautta. Asia ei tullut esille ker-taakaan haastattelun aikana, mutta saattoi vaikuttaa aineiston luotettavuuteen si-ten, ettei haastateltava tuonut kaikkia ajatuksiaan esille koska tutkija oli tuttu.
Yleinen ongelma tutkimuksissa on yleensä se, miten tutkittava ymmärtää kysy-mykset. Teemahaastattelu antaa kuitenkin hyvin tilaa kysyä tarkentavia
kysymyk-siä niin kauan että haastateltava ymmärtää mistä on kyse. Tässä vaiheessa tarkas-tellaankin luotettavuutta tutkijan puolelta, onko hän osannut lukea tilannetta ja selventänyt tarpeeksi hyvin? Tällaisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä voitaisiin hyvin käyttää myös ryhmähaastatteluja. Kahdenkeskeisessä haastatte-lussa tutkijan rooli on hyvin neutraali, eikä saa ottaa kantaa haastateltavan mielipi-teisiin, jolloin huomattiin että haastateltava saattoi vähätellä mielipiteitään kun vastaukset olivat negatiivisia. Ryhmähaastattelussa haastateltavat saattaisivat saa-da tukea toisiltaan ja saattaisivat rohkaistua sanomaan kehitettävää palautetta il-man leimaamisen pelkoa.
Tutkimuksen jokaisessa vaiheessa pyrittiin pitämään haastateltavien anonyymius salassa, esimerkiksi pitämällä huolen siitä miten lupalomakkeita ja muita henkilöl-lisyyden paljastavia papereita säilytetään. Kerätty aineisto ja kaikki paperit joista saattaisi selvitä haastateltavan henkilöllisyys, hävitettiin käsittelyn jälkeen asian-mukaisesti.
9.1 Jatkotutkimusehdotukset
Jatkossa tutkimuksia voisi tehdä erikseen ikääntyvän hyvästä hoidosta, koska nyt asiakkaat rinnastivat hoidon hoitajiin ja heiltä saamaansa hoitoon. Palvelun saata-vuutta voisi tutkia myös omaisten kautta, sillä monen ikääntyvän ja usein haastat-teluun kykenemättömän muistisairaan asioita hoitavat omaiset. Tähän tutkimuk-seen kerätystä aineistosta olisi myös eri näkökulmalla voinut tutkia esimerkiksi ikääntyneiden yksinäisyydestä ja kotona pärjäämisestä, sillä aineistoa näihin liit-tyen kerääntyi huomattava määrä.
LÄHTEET
Bacman K. 2002. Teoksessa Ronkainen R., Ahonen S., Backman K. & Paasivaara L. 2002. Teoksessa Voutilainen P., Vaaramaa M., Bacman K., Paasivaara L., Elo-niemi-Sulkava U & Finne-Soveri U. H. 2002. Ikäihmisten hyvä hoito ja palvelu:
opas laatuun. Stakes: Helsinki.
Eliopoulos C. 2010. Gerontological Nursing. Lippincot Williams & Wilkins. The Point.
Elomaa S. 2009. Supporting older people’s independent living at home through social and health care collaboration. University of Turku, From the Department of Nursing Science. [Viitattu 22.2.2011] saatavissa:
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/47133/AnnalesD869Eloranta.pdf?seq uence=1.
Etelä- Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus- hanke 2010. Seinäjoen kaupun-gin kotihoidon kriteerit ja palvelujen sisältö. Koonnut Niiranen P. Väli- Suomen IKÄKASTE.
Erkinjuntti T., Alhainen K., Rinne J. & Huovinen J. 2007. Muistipotilaan perus-tutkimukset. Terveyskirjasto, Duodecim. Saatavissa:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=amh00009#s2 Hammar T. 2008. Palvelujen yhteensovittaminen kotihoidossa ja kotiutuksessa.
Väitöskirja: Tampereen yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta.
Hirsjärvi S, Remes P & Sajavaara P. 2009. Tutki ja kirjoita. Tammi.
Hirsjärvi S & Hurme H. 2010. Tutkimushaastattelu. Gaudeamus.
Heinola R. 2007. Teoksessa Heinola R. Asiakaslähtöinen kotihoito. Opas ikäänty-neiden kotihoidon laatuun. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus.
Helsinki.
Helminen, P & Karisto A. 2005. Teoksessa Noppari E. & Koistinen P. Laatua Vanhustyöhön, 9- 19. Hygieia.
Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen 2002. Tutkimuseet-tinen neuvottelukunta. Helsinki. [viitattu: 4.10.2010] saatavissa:
http://www.tenk.fi/julkaisutjaOhjeet/htkfi.pdf
Kananen J, 2008. Kvali. Kvalitatiivisen tutkimuksen teoria ja käytänteet. Jyväsky-län yliopiston julkaisuja.
Kuula A. 2006. Tutkimusetiikka. Aineistojen hankinta, kyttö ja säilytys. Vasta-paino.
Kujala E. 2003. Asiakaslähtöinen laadunhallinnan malli; tilastolliseen prosessin ohjaukseen perustuva sovellus terveyskeskukseen. Akateeminen väitöskirja, Tam-pereen yliopisto, hoitotieteen laitos.
Luoma M-L. & Kattainen E. 2007. Teoksessa Heinola R. Asiakaslähtöinen koti-hoito. Opas ikääntyneiden kotihoidon laatuun. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Helsinki.
Laki henkilötietosuojalaista 22.4.1999/523, § 3. [viitattu 4.10.2010] saatavissa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523.
Larmi A., Tokola E. & Välkkiö H. 2005. Kotihoidon työkäytäntöjä. Helsinki: Hy-gieia, Tammi
Metsämuuronen J. (toim.) 2006. Laadullisen tutkimuksen käsikirja. International methelp.
Mäkinen O. 2006. Tutkimusetiikan ABC. Tammi.
Nieminen M. 2003. Väestön ikääntyminen on suhteellista. Tilastokeskus. [Viitattu 22.2.2011] saatavissa:
http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_05_03_nieminen.html
Ronkainen R., Ahonen S., Backman K. & Paasivaara L. 2002. Teoksessa Vouti-lainen P., Vaaramaa M., Bacman K., Paasivaara L., Eloniemi-Sulkava U & Finne-Soveri U. H. 2002. Ikäihmisten hyvä hoito ja palvelu: opas laatuun. Stakes: Hel-sinki.
Sanerma P. 2009. Kotihoitotyön kehittäminen tiimityön avulla; toimintatutkimus kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistymisestä. Väitöskirja, Tampereen yliopis-to, kasvatustieteiden laitos.
Sarajärvi A. & Tuomi J., 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Tammi.
Sosiaali- ja terveysministeriö 2011. Ministeri Risikko: Maahamme tarvitaan val-takunnallinen ikäihmisten asumisen kehittämisohjelma. Tiedote 15/2011. [viitattu 25.2.2011] saatavissa: http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/view/1550733#fi Sosiaali- ja terveysministeriö. 2004. Kokeilu vanhusten palvelujen uudelleen or-ganisoimiseksi. 14/2004. [viitattu 18.3.2010], saatavissa:
http://www.stm.fi/tiedotteet/kuntainfot/kuntainfo/view/1215623#fi
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:3. Ikäihmisten palvelujen laa-tusuositus. Suomen kuntaliitto. Helsinki: yliopistopaino.
Seinäjoen kaupunki 2010. Seinäjoen kaupungin kotihoito. [viitattu 18.3.2010]
saatavissa: www.seinajoki.fi/sosiaalijaterveys/ikaantyvienpalvelut/kotihoito/
Teppola M. 2007. Teoksessa Heinola R. Asiakaslähtöinen kotihoito. Opas ikään-tyneiden kotihoidon laatuun. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskes-kus. Helsinki.
Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos. 2009 Kotihoidon laskenta. [viitattu 15.3.2010]
saatavissa:
http://www.stakes.fi/FI/Tilastot/Aiheittain/Sosiaalipalvelut/kotihoito.htm
Vallejo Medina A., Vehviläinen S., Haukka U-M., Pyykkö V. & Kivelä S-L.
2007. Vanhustenhoito. WSOY.
Valta A, 2008. Iäkkäiden päivittäinen suoriutuminen kotona, teoreettinen malli iäkkäiden kotona asuvien päivittäisestä suoriutumisesta kotisairaanhoitajien ja iäkkäiden näkökulmasta. Väitöskirja, Tampereen yliopisto, hoitotieteen laitos.
[viitattu 18.3.2010] saatavissa: http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-7521-4.pdf Voutilainen P., Vaaramaa M., Bacman K., Paasivaara L., Eloniemi-Sulkava U &
Finne-Soveri U. H. 2002. Ikäihmisten hyvä hoito ja palvelu: opas laatuun. Stakes:
Helsinki.
Voutilainen P. 2008. Rakenteet muuttuvat- vastuut säilyvät kotihoidossa. Terve- sos. [viitattu 22.2.2011] saatavissa: http://info.stakes.fi/NR/rdonlyres/CE1E69F0-49EB-4CCE-9A52-38D3E6554581/0/ke3PaiviVoutilainen.pdf
Voutilainen, P., Vaarama, M. & Peipponen, A. 2002. Teoksessa Voutilainen P., Vaaramaa M., Bacman K., Paasivaara L., Eloniemi-Sulkava U & Finne-Soveri U.
H. 2002. Ikäihmisten hyvä hoito ja palvelu: opas laatuun. Stakes: Helsinki.
Väestöliitto 2010. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöisyys? [viitattu 20.12.2010] saata-vissa:
http://www.vaestoliitto.fi/ammattilaiset/parisuhde/tietoa_parisuhdeammattilaisille/
asiakastyön-lakitietoa
LIITTEET LIITE 1
LUPAHAKEMUS 3.8.2010 TUTKIMUSLUPAPYYNTÖ
Olen sairaanhoitajaopiskelija Lahden ammattikorkeakoulusta ja haen tutkimuslu-paa opinnäytetyölleni. Tarkoituksena on tutkia kotihoidon asiakastyytyväisyyttä laadullisen tutkimuksen menetelmin ja opinnäytetyöni tavoitteena on tutkia asiak-kaiden tyytyväisyyttä hoidon laatuun. Olen suunnitellut teemahaastattelun, johon valitsen haastateltavia jokaiselta kotihoidon alueelta tutkimuksen luotettavuuden varmistamiseksi. Pyydän lupaa kerätä tutkimukseeni liittyvän aineiston Seinäjoen kotihoidosta (Keskusta -Niemistön, Eteläisen ja Länsi –pohjan alueelta) haastatte-lemalla kuutta asiakasta, jotka ovat sekä kotipalvelun, että kotisairaanhoidon asi-akkaita.
Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja kaikki tiedot käsitellään luotta-muksellisesti. Tutkimuksen tulokset ovat käytettävissä keväällä 2011. Annan mie-lelläni lisätietoja tutkimukseeni liittyen.
Opinnäytetyöni ohjaajana toimii Kristiina Nykänen.
Maiju Lampi
Sairaanhoitajaopiskelija Lahden ammattikorkeakoulu maiju.lampi@lpt.fi
Ruopankatu 3A 4 15100 Lahti 050 338 5736
LIITE 2
Tutkimuslupa 16.12.2010
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kehittää Seinäjoen kotihoidon palvelua ja toimintaa. Opinnäytetyön on tarkoitus valmistua keväällä 2011. Opinnäytetyötä ohjaa opettaja Kristiina Nykänen.
Tutkimusaineisto kerätään haastattelemalla kuutta Seinäjoen kotihoidon asiakasta.
Haastattelut toteutetaan asiakkaan kotona ja aikaa haastatteluun on varattu noin tunti. Haastattelut nauhoitetaan, jotta saataisiin mahdollisen luotettava tutkimusai-neisto. Tutkimustuloksia käsitellään luottamuksellisesti ja tutkimuksen kaikissa vaiheissa noudatetaan salassapitovelvollisuutta. Haastateltavan henkilöllisyys ei tule esille missään tutkimuksen vaiheessa.
Annan suostumukseni haastatteluun, haastattelun nauhoitukseen ja kerätyn mate-riaalin käyttämiseen tutkimuksessa.
_____________________________________
Allekirjoitus
LIITE3
Haastattelukysymykset:
Ikääntyvien hyvä hoito
1. Mitä mielestänne kuuluu ikääntyvän hoitoon?
2. Mihin asioihin tulisi kiinnittää erityisesti huomiota ikääntyneen hyvässä hoidossa?
Asiakaslähtöisyys
1. Kuinka asiakaslähtöisesti Seinäjoen kotihoidon työntekijät työskentelevät?
2. Onko palvelut suunniteltu yksilöllisesti teitä varten?
3. Onko palveluja ollut saatavilla joustavasti tarpeitanne varten?
Työntekijöiden ammattitaito
1. Kuinka ammattitaitoiseksi olette kokeneet Seinäjoen kotihoidon työnteki-jät?
2. Millaiset vuorovaikutustaidot Seinäjoen kotihoidon työntekijöillä on mie-lestänne?
3. Oletteko tunteneet olonne turvalliseksi/kuinka luotettavia Seinäjoen koti-hoidon palvelut mielestänne ovat?
Kehittämiskohteita?
1. Mitä muita palveluita tarvitsisitte Seinäjoen kotihoidolta?
2. Miten Seinäjoen kotihoidon kotisairaanhoito voisi kehittää palvelujaan?
Oletteko olleet johonkin palveluun erittäin tyytyväinen?
Teemoittelu:
LIITE 4
Aineiston pelkistäminen