Määrällistä tutkimusta voidaan arvioida validiteetin ja reliabiliteetin avulla. Tut-kimuksen pätevyys eli validius tarkoittaa tutkimusmenetelmän kykyä mitata sitä mitä tutkimuksessa on tarkoitus mitata. Tulokset voivat esimerkiksi vääris-tyä, jos kyselyyn vastaaja on ymmärtänyt kysymyksen eri tavalla kuin tutkija on olettanut. (Vilkka 2014, 151.)
Tutkija on validissa tutkimuksessa onnistunut siirtämään teoriankäsitteet mitta-riin tai lomakkeeseen. Lomakkeella käsitteet ovat arkikielellä ymmärrettäviä eli esimerkiksi kyselyyn vastaaja pystyy ymmärtämään käytetyt käsitteet helposti.
Tutkimuksen validiuden voidaan katsoa olevan hyvä, mikäli tutkija ei ole men-nyt harhaan käsitteiden tasolla ja systemaattisia virheitä ei ole. (Vilkka 2014, 150.)
Tutkimusta tehdessä onkin hyvä pitää esimerkiksi tutkimuspäiväkirjaa, johon kirjaa tehdyt ratkaisut. Täten on helpompaa esimerkiksi arvioida tutkimuksen luotettavuutta. Validiutta tulisi tarkastella jo tutkimuksen aikana ja etenkin esi-merkiksi silloin kun valitsee lomakkeelle mittareita. (Vilkka 2014, 151.)
Tutkimuksen reliabiliteetti tarkoittaa tutkimuksen kykyä antaa ei sattumanva-raisia tuloksia. Se arvioi tulosten pysyvyyttä mittauksesta toiseen ja kysymyk-sessä onkin tutkimuksen toistettavuus. Tutkimus on luotettava esimerkiksi sil-loin kun se toistettaessa antaa saman vastauksen. Tutkijan on oltava proses-sin aikana kriittinen ja huomioida edustaako kohderyhmä tutkimusjoukkoa.
(Vilkka 2014, 149.) Heikkilän (2014, 28) mukaan on tärkeää huomioida tulos-ten tulkinta sekä oikeiden analyysimenetelmien valinta. Liian pienellä
otoskoolla myös tulokset ovat sattumanvaraisia.
Tutkimuksen jälkeen voidaan tarkastella esimerkiksi kahden kysymyksen avulla siten että lasketaan niiden välinen korrelaatiokerroin. Tutkimuksen relia-biliteettia voidaan tarkastella mittauksen ja tarkkuuden avulla. Tarkkuudella tarkoitetaan, ettei tutkimukseen sisälly satunnaisvirheitä. Arvioinnin kohteena voi olla esimerkiksi, miten otos edustaa perusjoukkoa määrältään tai laadul-taan. (Vilkka 2014, 149–150.)
Yhdessä tutkimuksen reliaabelius ja validius muodostavat kokonaisluotetta-vuuden. Kokonaisluotettavuuden voidaan katsoa olevan hyvä, mikäli otos edustaa perusjoukkoa sekä mittaamisessa on vähän satunnaisvirheitä. Koko-naisluotettavuutta voidaan lisätä esimerkiksi toisilta saaduilla kommenteilla.
(Vilkka 2014, 152–153.)
Luotettavuuden arviointi tässä työssä
Tässä työssä tutkimuksen validiteetti on melko hyvä. Tutkimuksen teoria on-nistuttiin siirtämään mittariin eli kyselylomakkeeseen, jossa se oli kyselyyn vastaajalle selkeässä muodossa. Tutkimukseen odotettiin vastauksia 100 kap-paletta, mutta niitä saatiin 72. Tästä syystä tutkimuksen validiteetti hieman kärsi, mutta kyselytutkimukseen vastasi kuitenkin melko laaja otanta eri ikäisiä asiakkaita.
Kyselytutkimukselle laadittiin saatekirje julkaisun yhteyteen, mutta se olisi voi-nut olla johdonmukaisempi. Tästä syystä osa julkaisun nähneistä mahdolli-sesti jätti vastaamatta kyselyyn. Kyselytutkimuksen aikana vastaajia olisi voitu
muistuttaa vastaamisesta kyselyyn ja täten olisi voitu saada enemmän vas-tauksia kyselyyn. Kyselyllä mitattiin sitä mitä sillä oli tarkoituskin mitata eli tästä näkökulmasta tutkimus oli validi. Tutkimusongelma rajattiin selkeästi, mutta sitä olisi mahdollisesti voinut rajata enemmänkin.
Kyselytutkimukseen ei valittu tietoisesti tiettyä kohderyhmää vaan se toteutet-tiin julkisena nettilinkkinä, johon kaikki Pohjois-Karjalan Osuuskaupan asiak-kaat pääsivät vastaamaan. Tutkimustuloksissa on huomioitava myös se, että halutessaan asiakas on voinut vastata kyselyyn kahdesti. Opinnäytetyön tekijä kuitenkin arvioi tämän riskin hyvin pieneksi tämän kyselytutkimuksen kohdalla.
Kyselytutkimuksen suunnitteluvaiheeseen olisi voinut panostaa enemmän ja siihen olisi tullut käyttää enemmän aikaa. Näin kyselytutkimusta olisi mahdolli-sesti saatu vielä paremmin vastaamaan tutkimusongelmaa.
Tutkimuksen reliabiliteetti on opinnäytetyöntekijän mielestä hyvä, sillä tutkimus on helposti toistettavissa ja opinnäytetyön tekijä arvioi, ettei tutkimuksen tulok-set muuttuisi paljoa toistettaessa tutkimus. Otoskoko oli melko suuri, joten voi-daan olettaa, ettei tutkimustulokset ole sattumanvaraisia. Tutkimustulokset ovat suuntaa antavia, mutta ei yleistettävissä. Tutkimuksen tulokset käsiteltiin huolellisesti ja jokainen vastaus käsiteltiin.
Tutkimuksessa käytetyt kysymykset pyrittiin muodostamaan mahdollisimman selkeiksi. Mahdollista kuitenkin on, että vastaajat ovat ymmärtäneet osan ky-symyksistä eri tavoin. Ymmärrykseen on voinut vaikuttaa esimerkiksi tausta-muuttujat kuten ikä tai sukupuoli. Kysymyksessä 9 käsiteltiin esimerkiksi sisäl-töjä, jonka kohdalla vastaajat ovat voineet ymmärtää eri tavoin, mitä tarkoite-taan tässä yhteydessä sisällöillä. Vaikuttaa voi myös se, kuinka paljon vas-taaja käyttää esimerkiksi sosiaalista mediaa. Kyselyssä olisi voinut kerätä myös avoimia vastauksia, joissa vastaaja olisi voinut omin sanoin kertoa mieli-piteensä.
Kyselytutkimuksen tulokset käsiteltiin anonyymisti, eikä vastaajien henkilötie-toja voinut yhdistää vastauksiin. Opinnäytetyössä kerrottiin tarkasti tutkimus-menetelmät sekä aineiston hankinta. Aineiston analyysi kuvattiin työssä selke-ästi, mutta tähän osioon olisi voinut panostaa vielä enemmän, jotta tutkimuk-sesta olisi saatu läpinäkyvämpi. Tutkimusmenetelmänä tässä opinnäytetyössä
käytettiin määrällistä tutkimusmenetelmää, mutta tutkimusaineiston tueksi olisi voinut toteuttaa esimerkiksi laadullista aineiston hankintaa havainnoimalla vastaavia sovelluksia ja niissä käytettyjä markkinointitoimenpiteitä.
8 LOPUKSI
Opinnäytetyössä onnistuttiin hyvin ja sille asetettuun tavoitteeseen päästiin.
Opinnäytetyössä saatiin toteutettua kyselytutkimus ja aineistosta saatiin syn-nytettyä toimeksiantajalle toimenpidesuosituksia. Toimenpidesuositukset ovat helposti toteutettavia käytännössä, eivätkä ne vaari suuria taloudellisia resurs-seja. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli opinnäytetyön tekijälle tuttu, joten yh-teistyö toimeksiantajan kanssa sujui hyvin.
Opinnäytetyön teoriaosuuksiin löydettiin hyviä lähdeaineistoja, joilla teorian vii-tekehys saatiin rakennettua kokonaisuudeksi. Opinnäytetyölle asetettiin jo al-kujaan tiukka aikataulu, jossa pysyminen vaati tarkkaa aikatauluttamista.
Opinnäytetyö aloitettiin tammikuussa 2020 ja tavoitteena oli saada se valmiiksi viimeistään huhtikuun 7. päivään mennessä.
Tavoite saavutettiin hieman etuajassa, sillä opinnäytetyön tekijä on tottunut sii-hen, että määritellyissä aikatauluissa pysytään. Tiukka aikataulu näkyy eniten suunnitteluvaiheessa, koska työ piti saada nopeasti käyntiin, että aikataulussa pysytään. Opinnäytetyössä onnistuttiin kuitenkin hyvin asettamaan tarkka ai-kataulu eikä asetetut määräpäivät ylittyneet.
Opinnäytetyö oli kokonaisvaltainen ja opettavainen projekti, jonka kautta opin-näytetyön tekijä sai vietyä käytäntöön opinnoissa läpi käymiään aihealueita työelämän läheisessä projektissa. Suurin vaikeus oli opinnäytetyön alussa löy-tää oikeat lähdeaineistot, mutta opinnäytetyön ohjaaja oli aktiivisesti mukana alusta asti ja neuvoi tarpeen tullen. Teoriaosuuksia kirjoittaessa sisältömarkki-noinnin ja asiakaskäyttäytymisen aihealueet tuli kirjoittajalle laajasti läpi käy-dyiksi ja teoreettinen osaaminen niiden saralla parani huomattavasti.
Laaja teoriapohja toimi hyvin pohjana toteutetulle asiakaskyselylle ja kyselyyn saatiin vietyä hyvin teoriaa asiakkaalle ymmärrettävään muotoon. Kyselyn tu-loksista luotiin selkeät taulukot, joiden sisältö käytiin läpi selkeästi sanallisesti.
Tutkimuksen tuloksista saatiin kokonaiskuva tämän hetkisestä tilanteesta ja asiakkaiden odotuksista mobiilisovellusta kohtaan. Saadusta aineistosta joh-dettiin toimenpidesuosituksia, jotka onnistuttiin myös kytkemään teoriaan.
Jatkotutkimusehdotuksena toimeksiantajalle esitetään asiakaskokemuksen mittaamista ABC-mobiilista, jonkin ajan kuluttua. Jatkotutkimus voitaisiin to-teuttaa esimerkiksi samanlaisena kyselytutkimuksena, kuin tässä opinnäyte-työssä ja sen kannattaisi mitata asiakaskokemuksen kehittymistä ABC-mobii-lin lataajien keskuudessa.
LÄHTEET
5 tapaa lisätä orgaanista näkyvyyttä Facebookissa s.a. Suomen digimarkki-nointi. Blogi. Saatavissa: https://www.digimarkkidigimarkki-nointi.fi/blogi/5-tapaa-lisata-or- https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/5-tapaa-lisata-or-gaanista-nakyvyytta-facebookissa Viitattu [13.3.2020].
Ahonen, L. & Luoto, S. 2015. Markkinointi boksin ulkopuolelta. Helsinki: Talen-tum Media Oy.
Bergström, S. & Leppänen, A. 2016. Yrityksen asiakasmarkkinointi. 13.–15.
painos. Helsinki: Edita Publishing Oy.
Coomper, S. 2014. Purchasing Power. Business Strategy Review. 25. 7-7.
Verkkolehti. Saatavissa: https://onlinelibrary.wiley.com/journal/20571615 Vii-tattu [31.1.2020].
Dodson, I. 2016. The Art of Digital Marketing. E-Kirja. Wiley. Saatavissa: Saa-tavissa: https://kaakkuri.finna.fi/
Facebook for business. 2020. Facebook. WWW -dokumentti. Saatavissa:
https://www.facebook.com/business Viitattu [12.2.2020].
Grönroos, C. 2009. Palvelujen johtaminen ja markkinointi. 5. Painos. Helsinki:
Talentum Media Oy.
Hakola, I. & Hiila, I. 2012. Strateginen ote verkkoon. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Heikkilä, T. 2014. Tilastollinen tutkimus. E-Kirja. Helsinki: Edita Publishing Oy.
Saatavissa: https://kaakkuri.finna.fi/
Hintikka, K. 2019. Sosiaalinen media. Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali.
Jyväskylän yliopisto. WWW-dokumentti. Saatavissa: www.kans.jyu.fi/sa-nasto/sanat-kansio/sosiaalinen-media Viitattu [23.1.2020].
Jalasaho, J. 2019. Mobiilisovellus liiketoiminnan tukena. Arena Inter Active.
Blogi. Saatavissa: https://www.arenainteractive.fi/blogi/mobiilisovellus-liiketoi-minnan-tuken/ Viitattu [8.2.2020].
Jyväskylän yliopisto. 2014. Aineistonhankintamenetelmät. WWW-dokumentti.
Päivitetty 28.1.2014. Saatavissa: https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelma-polkuja/menetelmapolku/aineistonhankintamenetelmat [viitattu 24.2.2020].
Kananen, J. 2018b. Opinnäytetyön kirjoittajan opas. Näin kirjoitan opinnäyte-työn tai pro gradun alusta loppuun. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkai-suja: 202. Jyväskylä: Jamk.fi
Kananen, J. 2018. Strateginen sisältömarkkinointi. Jyväskylän ammattikorkea-koulu. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja: 250. Jyväskylä: jamk.fi Karjaluoto, H. 2010. Digitaalinen markkinointiviestintä. 1. painos. Jyväskylä:
WSOYpro Oy.
Kohderyhmän selvittäminen ja tulosten parantaminen Instagramissa. 2019. In-stagram for business. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://business.in- stagram.com/blog/how-to-understand-your-audience-and-drive-results-on-in-stagram/ Viitattu [17.2.2020].
Komulainen, P. 2018. Sosiaalisen median hyödyt – miksi markkinoida sosiaa-lisessa mediassa? WWW-dokumentti. Päivitetty 24.1.2018. Saatavissa:
https://calltoaction.fi/miksi-ja-miten-markkinoida-sosiaalisessa-mediassa/ [vii-tattu 23.1.2020].
Kotler, P. & Keller, K. 2012. Prentice Hall Financial Times cop. Marketing ma-nagement. England: Pearson.
Lehtonen, R-L. 2016. Monikanavaisuus ja kuinka se rakennetaan? Paytrail Oyj. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://docplayer.fi/432480-Monikanavai-suus-ja-kuinka-se-rakennetaan.html Viitattu [8.2.2020].
Lintulahti, M. 2017. 15 tärkeää asiaa – Mitä on hyvä sisältömarkkinointi? Blogi.
Saatavissa: https://www.kubo.fi/mita-on-hyva-sisaltomarkkinointi/ Viitattu [13.2.2020].
Osuustoiminta - Yhteistä hyvää. 2019. Pohjois-Karjalan osuuskauppa. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.s-kanava.fi/web/pohjois-karjalan-osuus-kauppa%20/osuustoiminta-yhteista-hyvaa Viitattu [13.2.2020].
Repo, H. 2019. Sisältömarkkinointi. AlmaMedia Oy. Saatavissa:
https://www.almamedia.fi/mainostajat/mainosratkaisut/sisältömarkkinointi Vii-tattu [13.2.2020].
Rummukainen, M. Hakola, I. & Hiila, I. 2019. Sisältömarkkinoinnin työkalut.
Helsinki: Alma Talent Oy.
Some muutakin kuin hömppää. 2015. Eläkeliitto. PDF-dokumentti. Saatavissa:
https://www.elakeliitto.fi/sites/default/files/2018-06/Netikas%202.%20Sosiaali-nen%20media_0.pdf Viitattu [13.2.2020].
Suomalainen teollinen internet – haasteesta mahdollisuudeksi. 2015. Elinkei-noelämän tutkimuslaitos. PDF-dokumentti. Päivitetty 5.1.2015. Saatavissa:
https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Raportit-Reports-42.pdf Viitattu [24.1.2020].
Tanni, K. & Keronen, K. 2013. Johdata asiakkaasi verkkoon. E-kirja. Helsinki:
Talentum. Saatavissa: https://kaakkuri.finna.fi/
Tietoa ABC:stä. 2018. ABC. WWW-dokumentti. Saatavissa:
https://www.abcasemat.fi/fi/h/abc-ketju/tietoa-abc-sta Viitattu [13.2.2020].
Tuomivaara, T. 2005. Kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimus. Tieteellisen tutkimuksen perusteet. Jyväskylän yliopisto. PDF-dokumentti. Saatavissa:
https://www.mv.helsinki.fi/home/ttuomiva/Y125luku6.pdf Viitattu [17.2.2020].
Tuten, T. & Solomon, M. 2018. Social media marketing. Lontoo: Sage.
Valli, R. Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. 2018. E-Kirja. Jyväskylä: PS-kustan-nus. Saatavissa: https://kaakkuri.finna.fi/
Vilkka, H. 2014. Tutki ja mittaa – Määrällisen tutkimuksen perusteet. Helsinki:
Tammi. PDF-dokumentti. Saatavissa: www.hanna.vilkka.fi/wp-con-tent/uploads/2014/02/Tutki-ja-mittaa.pdf Viitattu [17.2.2020].
Vilkka, H. 2015. Tutki ja kehitä. 4. uudistettu painos. Jyväskylä: PS-kustannus Oy.
Liite 1/1
3. Asuinpaikkakunta?
a. ( ) Joensuun seutu b. ( ) Keski-Karjala c. ( ) Ylä-Karjala d. ( ) Muu Suomi
4. Onko ABC-Mobiili sinulle tuttu?
a. ( ) Käytän säännöllisesti b. ( ) Käytän satunnaisesti
c. ( ) On, olen ladannut sovelluksen, mutta en käyttänyt d. ( ) En ole ladannut sovellusta
e. ( ) En ole kuullut ABC-Mobiilista ennen tätä kyselyä 5. Mistä olet kuullut ABC-Mobiilista?
a. ( ) Facebook
h. ( ) abcasemat.fi -verkkosivulta
i. ( ) En ole kuullut ABC-Mobiilista ennen tätä kyselyä 6. Mihin käytät ABC-mobiilia?
a. ( ) Mobiilitankkaukseen
b. ( ) Tarkistan sieltä lähimmän aseman palvelut c. ( ) Tarkistan sieltä päivän noutopöytälistan d. ( ) Seuraan sieltä autoni polttoaineen kulutusta e. ( ) Muu, mihin? _____________________
7. Mikä saisi sinut käyttämään ABC-Mobiilia a. ( ) Ajansäästö
b. ( ) Taloudellinen hyöty c. ( ) Kiinnostavat uutiset d. ( ) Asiakasedut
e. ( ) Muu, mikä?
Liite 1/2 8. ABC-Mobiilia on helppo käyttää
a. ( ) Täysin samaa mieltä b. ( ) Melko samaa mieltä c. ( ) Ei samaa eikä eri mieltä d. ( ) Eri mieltä
e. ( ) Täysin eri mieltä f. ( ) En osaa sanoa
9. Millainen sisältö on mielestäsi kiinnostavaa?
a. ( ) Videot b. ( ) Kuvat c. ( ) Tarinat d. ( ) Tiedotteet e. ( ) Kilpailut f. ( ) Arvonnat
g. ( ) Muu, mikä__________?
10. Mikä S-ryhmän kanavista on kiinnostavin?
a. ( ) Facebook b. ( ) Instagram c. ( ) Youtube d. ( ) Verkkosivut e. ( ) Uutiskirjeet f. ( ) Yhteishyvä -lehti Kiitos vastauksistasi!
Mikäli haluat osallistua arvontaan, jätä yhteystietosi tähän. Antamiasi tietoja käytetään ainoastaan arvonnan suorittamiseen.
Nimi ____________________________
Sähköposti tai puhelinnumero ____________________________
Liite 2/1 Jakaumataulukot
Taulukko 1. Vastaajien sukupuoli
Lukumäärä % vastaajista
Mies 38 53%
Nainen 34 47%
Kaikki yhteensä 72 100%
Taulukko 2. Vastaajien ikä
Lukumäärä % vastaajista
alle 18 1 1%
18-25 12 17%
26-45 41 57%
46-65 16 22%
yli 65 2 3%
Kaikki yhteensä 72 100%
Taulukko 3. Vastaajien asuinpaikkakunta
Lukumäärä % vastaajista
Joensuun seutu 50 69%
Keski-Karjala 7 10%
Ylä-Karjala 9 12%
Muu Suomi 6 8%
Kaikki yhteensä 72 100%
Liite 2/2 Taulukko 4. Vastaajien ABC-mobiilin tunteminen
Lukumäärä % vastaajista
Käytän säännöllisesti 22 31%
Käytän satunnaisesti 21 29%
On, olen ladannut so-velluksen, mutta en käyttänyt
7 10%
En ole ladannut sovel-lusta
17 24%
En ole kuullut ABC mo-biilista ennen tätä kyse-lyä
5 7%
Kaikki yhteensä 72 100%
Taulukko 5. Mistä vastaajat ovat kuulleet ABC-mobiilista
Lukumäärä % kaikista % vastanneista
Facebook 38 29% 53%
En ole kuullut ABC mobiilista ennen tätä kyse-lyä
7 5% 10%
Kaikki yhteensä 132 100%
Liite 2/3 Taulukko 6. Mihin vastaajat käyttävät ABC-mobiilia
Lukumäärä % kaikista % vastanneista
Taulukko 7. Mikä saisi vastaajat käyttämään ABC-mobiilia
Lukumäärä % kaikista % vastanneista
Ajansäästö 27 27% 37%
Liite 2/4 Taulukko 8. ABC-Mobiilia on helppo käyttää
Lukumäärä % Vastanneista
Täysin samaa mieltä 21 29%
Melko samaa mieltä 21 29%
Ei samaa eikä eri mieltä 4 6%
Eri mieltä 2 3%
Täysin eri mieltä 1 1%
En osaa sanoa 23 32%
Kaikki yhteensä 72 100%
Taulukko 9. Millainen sisältö on vastaajien mielestä kiinnostavaa
Lukumäärä % kaikista % vastanneista
Videot 31 17% 43%
Kuvat 30 16% 42%
Tarinat 14 8% 19%
Tiedotteet 20 11% 28%
Kilpailut 42 23% 58%
Arvonnat 43 23% 59%
Muu 2 1% 3%
Kaikki yhteensä 182 100%
Liite 2/5 Taulukko 10. Mikä S-ryhmän kanavista on vastaajille kiinnostavin
Lukumäärä % vastanneista
Facebook 41 57%
Instagram 2 9%
Youtube 1 1%
Verkkosivut 12 17%
Uutiskirjeet 1 1%
Yhteishyvä -lehti 15 21%
Kaikki yhteensä 72 100%