5. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET
5.3 Tutkimuksen kontribuutio, rajoitukset ja mahdolliset jatkotutkimuskohteet
Tutkimuksessa tarkasteltiin taloushallinnon digitalisaation kenttää, ja luotiin katsaus siihen vaikuttavista tekijöistä. Lukijakunnalle toivottavasti herää mielenkiinto taloushallinnon digitalisaatiokehityksen syvemmälle tarkastelulle. Taloushallinnon alan ammattikunta saa tämän tutkimuksen valossa syvemmän käsityksen tämän hetken taloushallinnon digitalisaation vaikutuksista omaan työhön, siihen kohdistuvaan muutospaineeseen ja transformaatioon taloushallinnossa laajemmin.
Tutkimus avaa ajattelumalleja ja selittää muutosta ja muutosajureita taloushallinnon digitalisaatiokehityksessä. Taloushallinnossa pitkään työtä tehneelle ja uraa aloittavalle taloushallinnon asiantuntijalle tämä tutkimus antaa erilaisen lähestymistavan aiheen kontribuutioon ja erilaiset näkökulmat aiheen hahmottamiseen lukijan omasta näkökulmasta riippuen. Käytännön merkitystä tällä tutkimuksella nähdään olevan opiskelijoille, opetukselle ja taloushallinnon asiantuntijoille. Taloushallinnon asiantuntijat ja ammattikunta pystyvät tämän tutkimuksen valossa suhteuttamaan asemansa kentässä paremmin ja ymmärtämään muutosta taloushallinnossa paremmin ja omaa asemaansa siinä.
Tuomi & Sarajärvi (2018, 98) toteavat opinnäytetyön aineiston kokoa pohtiessaan, että aineiston koko ei ole ratkaiseva vaan siitä tehtävien tulkintojen kestävyys ja syvyys. Validiteetti mittaa tutkimuksessa sitä, kuinka hyvin tutkimuksessa on onnistuttu mittaamaan sitä mitä on mitattu. Tässä tutkimuksessa validiteettia parantaa tutkimusaineiston eli ammattilehtikirjoittelun hyvä laatu. Artikkelien kirjoittajat ovat taloushallintoalan asiantuntijoita, ja arvostettuja ammattilaisia.
Kokemukseen, alan viimeisimpään kehitykseen ja tutkimukseen perustuvat artikkelit ovat korkeatasoisia, ja parantavat validiteettia. Reliabiliteettia tarkasteltaessa huomio kiinnittyy luotettavuuteen siltä osin, kuinka tutkimus on toistettavissa, ja päästäänkö samaan tutkimustulokseen. Tämän tutkimuksen osalta reliabiliteetti on hyvällä tasolla. Tutkimusaineistoa on kuvattu järjestelmällisesti, joka vahvasti vaikuttaa siihen, että aineiston perusteella saadaan toistettaessa samankaltainen tutkimustulos. Virhemahdollisuus sisältyy kuitenkin siihen, että tutkija on tehnyt valinnan artikkelin sisällyttämisestä tai pois jättämisestä tutkimusaineistossa.
Digitalisaatio taloushallinnossa- tutkimusaiheena on laaja. Tässä tutkimuksessa sivuttiin laajalti alueita, joista osa liittyy tiiviistikin tämän tutkimuksen aihealueeseen.
Jatkotutkimuskohteita tästä tutkimuksesta voi kohdentaa joidenkin osa-alueiden syvempään tarkasteluun. Teoriaosuuden tieteellisissä artikkeleissa nähtiin usein taloushallinnon ammattikunnan työn tulevaisuus hämmentävänä. Myös työn kuvan muutoksen ja murroksen tutkimus syvemmin olisi mielenkiintoinen jatkotutkimuskohde. Tämän tutkimuksen yhteydessä tuli esiin, että alustatalous joukkoistaa ja saa aikaan keikkatyötä. Tulevaisuuteen tähtäävä tutkimus ymmärryksen lisäämiseksi näistä vallitsevia työsuhdemuotoja rikkovista ilmiöistä
olisi tärkeää (Pongratz, 2018). Tämän tutkimuksen tieteellisiä artikkeleita tutkittaessa sivuttiin usein tilintarkastusta ja verotusta. Onko digitalisaation ja automaation tuoman uudistuksen mukana löydettävissä tutkimusaiheita verotusnäkökulmasta, kuten tietointensiivisen palvelusektorin kansalliset rajat ylittävästä liiketoiminnasta ja sen verotuksesta. Tällöin aihealueena globalisaatiosta voi löytää mielenkiintoisia polkuja jatkotutkimukselle. XBRL-implementointi, ja vaikutukset taloushallintoon laajemmin on myös mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe.
Entä tuleeko taloushallinnon asiantuntijoista tilastotieteilijöitä vai korvaavatko tilastotieteilijät taloushallinnon ja johdon laskentatoimen asiantuntijat kysyvät Rikhardsson & Yigitbasioglu (2018), tämäkin on mielenkiintoinen tutkimusnäkökulma. Tässä tutkimuksessa sivuttiin myös data-analysointia ja datan visualisointia, tätäkin mielenkiintoista aihetta voisi tarkastella tutkimuksen muodossa. Teknologisten sovellusten ja ratkaisujen käyttöönotto yrityksissä voi osoittautua myös hedelmälliseksi jatkotutkimusaiheeksi. Digitalisaatiokehityksen jatkuessa voimakkaana taloushallinnossa, olisi mielenkiintoista tutkia ajankohtaisesti uusien teknologioiden ja innovaatioiden käyttöönottoa, adoptiota ja implementointia yrityksissä etenkin pk-sektorissa, sillä suuret yritykset ovat jalkauttaneet digitalisaation mahdollistamia taloushallinnon ratkaisuja jo enemmän.
Suuryrityksillä on pk-sektorin yrityksiin verrattuna paremmat resurssit ja usein vaativammat informaatiotarpeet, jotka ovat osaltaan nopeuttaneet edellä mainittuja implementointeja, jolloin olisi mielenkiintoista kohdentaa tutkimusta pk-yritysten ratkaisuihin taloushallinnon järjestämisessä.
LÄHDELUETTELO
ACCA, 2016 Drivers of change and future skills. Saatavissa:
http://www.accaglobal.com/content/dam/members-beta/docs/ea-patf-drivers-of-change-and-future-skills.pdf
Ain, N., Vaia, G., DeLone, W.H. & Waheed, M. 2019. Two decades of research on business intelligence system adoption, utilization and success – A systematic literature review. Decision Support Systems, Vol. 125, October 2019, 113113.
Alkhatib, E., Ojala, H. & Collis, J. 2019. Determinants of the voluntary adoption of digital reporting by small private companies to Companies House: Evidence from the UK.
Asatiani, A., Apte, U., Penttinen, E., Rönkkö, M. & Saarinen, T. 2019. Impact of accounting process characteristics on accounting outsourcing - Comparison of users and non-users of cloud-based accounting information systems. International Journal of Accounting Information Systems, Vol. 34, September 2019, 100419.
Asatiani, A. & Penttinen, E. 2015. Managing the move to the cloud - analyzing the risks and opportunities of cloud-based accounting information systems. Journal of Information Technology Teaching Cases, Vol. 5, Iss 1, 27–34.
Ashrafi, A., Zare Ravasan, A., Trkm n, P. & Afshari, S. 2019. The role of business analytics capabilities in bolstering firms’ agility and performance. International Journal of Information Management, 47, 1-15.
Autor, D.H. 2015. Why Are There Still So Many Jobs? The History and Future of Workplace Automation. Journal of Economic Perspectives, 29(3), pp. 3-30.
Balsmeier, B. & Woerter, M. 2019. Is this time different? How digitalization influences job creation and destruction. Research Policy,Vol. 48, Iss. 8, 103765.
Bhimani, A. & Willcocks, L. 2014. Digitisation, ‘Big Data’ and the transformation of accounting information. Accounting and Business Research, 44(4), pp. 469-490.
Brands, K., Smith, P. 2016, READY OR NOT, HERE COMES ACCOUNTING AUTOMATION. Strategic Finance, Vol. 97, Iss. 9, 70-71.
Caglio, A. 2003. Enterprise Resource Planning systems and accountants: towards hybridization? European Accounting Review, 12(1), pp. 123-153.
Chiu, V., Liu, Q., Muehlmann, B. and Baldwin, A.A. 2019. A bibliometric analysis of accounting information systems journals and their emerging technologies
contributions. International Journal of Accounting Information Systems, Vol. 32, 24-43.
Debreceny, R. & Gray, G.L. 2001. The production and use of semantically rich accounting reports on the Internet: XML and XBRL. International Journal of Accounting Information Systems, Vol.2, Iss. 1, 47-74.
Eichhorst, W., Hinte, H., Rinne, U. & Tobsch, V. 2017. How Big is the Gig?
Assessing the Preliminary Evidence on the Effects of Digitalization on the Labor Market. Management Revue, 28(3), pp. 298-318.
Elbashir, M.Z., Collier, P.A. & Sutton, S.G. 2011. The Role of Organizational Absorptive Capacity in Strategic Use of Business Intelligence to Support
Integrated Management Control Systems. Accounting Review, 86(1), pp. 155-184.
Frey, C. B., & Osborne, M. A. 2017. The Future of Employment: How Susceptible are Jobs to Computerisation? Technological Forecasting and Social Change, Vol.
114, 254-280.
Grabski, S. V., Leech, S. A., Schmidt, P.J. 2011. A Review of ERP Research: A Future Agenda for Accounting Information Systems. Journal of Information Systems, Vol. 25 Iss1, 37-78.
Granlund, M. & Malmi, T. 2002. Moderate impact of ERPS on management accounting: a lag or permanent outcome? Management Accounting Research, 13(3), 299-321.
Gross, A.C., Holtzblatt, M., Javalgi, R., Poor, J., Solomossy, E. 2013. Professional Occupations, Knowledge-Driven Firms, and Entrepreneurship: A National and Regional Analysis. Business Economics, Vol. 48, Iss. 4, 246–259.
Hirsimäki, R. 2019. 40 vuotta taloushallinnon ilosanomaa. Tilisanomat 5/2019.
Hoffman, C. & Rodríguez, M.M. 2013. Digitizing Financial Reports – Issues and Insights: A Viewpoint. The International Journal of Digital Accounting Research, Vol. 13, 2013, pp 73-98.
Huikku, J., Hyvönen, T., Järvinen, J. 2017. The role of a predictive analytics project initiator in the integration of financial and operational forecasts. Baltic Journal of Management, Vol. 12, Iss. 4.
Hämäläinen V., Maula H., Suominen K. 2016. Digiajan strategia. Alma Talent, Helsinki.
Ikäheimo, S., Laitinen, E., Laitinen, T. & Puttonen, V. 2014. Yrityksen taloushallinto tänään. Vaasan Yritysinformaatio Oy, Vaasa.
Ilmarinen, V., Koskela, K. 2017. Digitalisaatio Yritysjohdon käsikirja. AlmaTalent, Helsinki.
Kaarlejärvi, S., Salminen, T. 2018. Älykäs taloushallinto: automaation aika. E-kirja Alma Talent Oy, Helsinki.
Karmarkar U., 2004. Will You Survive the Services Revolution? Harvard Business Review, Vol 82, Iss. 6, 100–107.
Lahti, S., Salminen, T. 2014. Digitaalinen taloushallinto. Sanoma Pro Oy, Helsinki.
Lacity, M. C. & Willcocks, L.P. 2014. Nine Practices for Best-in-Class BPO Performance. MIS Quarterly Executive, September 2014 (13:3) 133-146.
Lacity, M. & Willcocks, L.P. 2016. A New Approach to Automating Services. MIT Sloan Management Review, Vol. 58, Iss 1, 41-49.
Marshall, T.E. & Lambert, S.L. 2018. Cloud-Based Intelligent Accounting Applications: Accounting Task Automation Using IBM Watson Cognitive
Computing. Journal of Emerging Technologies in Accounting, Vol. 15, Iss 1, 199-215.
Moll, J. & Yigitbasioglu, O. 2019. The role of internet-related technologies in shaping the work of accountants: New directions for accounting research. British Accounting Review, 100833.
Pongratz, H.J., 2018. Of crowds and talents: discursive constructions of global online labour. New Technology, Work & Employment, 33(1), pp. 58–73.
Quattrone, P., 2016. Management accounting goes digital: Will the move make it wiser? Management Accounting Research 31 (2016) 118–122.
Richins, G., Stapleton, A., Stratopoulos, T.C. & Wong, C. 2017. Big Data Analytics: Opportunity or Threat for the Accounting Profession? Journal of Information Systems, 31(3), pp. 63–79.
Rikhardsson, P. & Yigitbasioglu O. 2018. Business intelligence & analytics in management accounting research: Status and future focus. International Journal of Accounting Information Systems 29 (2018) 37–58.
Sutton, S.G., Holt, M. & Arnold, V. 2016. “The reports of my death are greatly exaggerated” —Artificial intelligence research in accounting. International Journal of Accounting Information Systems, Vol. 22, 60-73.
Taipaleenmäki, J. & Ikäheimo, S. 2013. On the convergence of management accounting and financial accounting – the role of information technology in accounting change. International Journal of Accounting Information Systems, 14(4), pp.321-348.
Tuomi, J., Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Tammi.
Vasarhelyi, M. A. & Alles, M. G. 2008. The ”now” economy and the traditional accounting reporting model: Opportunities and challenges for AIS research.
International Journal of Accounting Information Systems, 9(4), pp. 227-239.
Vial, G. 2019. Understanding digital transformation: A review and a research agenda. Journal of Strategic Information Systems, 28 (2019), 118-144.
Wilkesmann, M. & Wilkesmann, U. 2018. Industry 4.0 – organizing routines or innovations? VINE Journal of Information and Knowledge Management Systems, Vol.48 (2), pp.238-254.
LIITE I: AINEISTOLÄHDELUETTELO
TILISANOMAT Vuosi 2009:
Fredman, J. 2009. Kirjanpitoaineiston elektroninen arkistointi. Tilisanomat 1/2009, 28–31.
Rytsy, A. 2009. Tähtäimessä hallinnollisen taakan keventäminen. Tilisanomat 1/2009, 56–59.
Ojala, M. 2009. Hallinnollinen taakka ja kirjanpitosäännöstön kehittäminen.
Tilisanomat 2/2009, 30–33.
Aikavuori, E. 2009. Lainsäädännöllä sähköisen tunnistamisen kimppuun.
Tilisanomat 2/2009, 67.
Helin, M. 2009. Integroidulla taloushallinnolla miljardisäästöt. Tilisanomat 3/2009, 44–47.
Nisén, A. 2009. Yhtenäinen euromaksualue SEPA tehostaa maksamista.
Tilisanomat 4/2009, 36–38.
From, M. 2009. Verkkolaskutus etenee vauhdilla. Tilisanomat 5/2009, 56–58.
Jokinen, J. 2009. PRH sähköistää palvelujaan. Tilisanomat 6/2009, 20–24.
Vuosi 2010:
Hynynen, E-L. 2010. SEPA-aineistojen käyttö yrityksissä yhä vähäistä. Tilisanomat 2/2010, 30–33.
Ahvenniemi, J. 2010. Raportointilautakunnan työ käynnistyy. Tilisanomat 3/2010, 50–51.
Nisén, A. 2010. Maksupalvelulaki auttaa SEPAn toteutumisessa. Tilisanomat 3/2010, 40–43.
Alhola, K. 2010. Taloushallinnon kiehtova ja vaativa maailma. Tilisanomat 4/2010, 40–42.
Fredman, J. 2010. Pilvi, ohjelmistopalveluiden tuorein mantra. Tilisanomat 4/2010, 44–47.
Rantanen, H. 2010. Konekielisen tiliotteen standardi muuttuu. Tilisanomat 4/2010, 48–51.
Mäkinen, V. 2010. Raportointikoodisto on talousammattilaisen työkalu. Tilisanomat 5/2010, 28–31.
Snellman, J. 2010. SEPA: loppurutistus edessä. Tilisanomat 5/2010, 38–41.
Vuosi 2011:
Nisén, A. 2011. Haastava SEPA-hanke loppusuoralla. Tilisanomat 3/2011, 28–31.
Rytsy, A. 2011. Uusi hanke vauhdittamaan verkkolaskun käyttöönottoa.
Tilisanomat 3/2011, 40–41.
Mutanen, A. 2011. Julkishallinto keventää yrityksiin kohdistuvaa byrokratiaa.
Tilisanomat 3/2011, 42–45.
Rekilä, P. 2011. SADe-ohjelma helpottaa sähköistä asiointia. Tilisanomat 4/2011, 40–41.
Sorjonen, J. 2011. Vaatimukset haltuun. Tilisanomat 4/2011, 64–69.
Kotipelto, J. 2011. Palkanlaskentaa ja viranomaisilmoituksia vaivatta. Tilisanomat 4/2011, 26–27.
Fredman, J. 2011. Kirjanpitoaineiston pysyväisarkistointi. Tilisanomat 5/2011, 46–
49.
Hurme, J. 2011. Yrittäjiä innostetaan verkkolaskun käyttöön. Tilisanomat 6/2011, 28–31.
Toikka, S. 2011. Uuden ajan palkkahallinto. Tilisanomat 6/2011, 44–45.
Vuosi 2012:
Hurme, J. 2012. Kotimainen suoraveloitus päättyy. Tilisanomat 1/2012, verkkolehti.
Salo, U. 2012. Kasvavat osaamisvaatimukset taloushallinnon ammattilaisille.
Tilisanomat 1/2012, 30–33.
Mäkiniemi, O. 2012. Professori Robin Jarvis: Pk-yritysten raportointiin suunnitellaan helpotuksia. Tilisanomat 1/2012, 60–63.
Rytsy, A. 2012. Osaajista käydään kisaa. Tilisanomat 2/2012, 36–37
Koskentalo, E. 2012. XBRL – kohti sähköistä talousraportointia. Tilisanomat 4/2012, 40–41.
Rytsy, A. 2012. SEPA tuo säpinää. Tilisanomat 6/2012, 46–48.
Vuosi 2013:
Lehtinen, R. 2013. Palkkahallinnon aineistojen arkistointi sähköistymisen aikakaudella. Tilisanomat 1/2013, 34–37.
Miró, M. 2013. Sujuvuutta yrityksen asiointiin. Tilisanomat 2/2013, 28–29.
Rekilä, P. 2013. Palkkahallintoon yhtenäinen terminologia. Tilisanomat 3/2013, 20–23.
Koskentalo, E. 2013. Satojen miljoonien säästö. Tilisanomat 4/2013, 30–31.
Lähdevuori, L. 2013. Suoraveloituksen kuoppaus voi aiheuttaa konkursseja.
Tilisanomat 4/2013 verkkolehti.
Rytsy, A. 2013. ICT 2015 –hankkeen tavoitteena kitkaton Suomi. Tilisanomat 6/2013, 20–25.
Vuosi 2014:
Voutilainen, T. 2014. Sähköinen tunnistus. Tilisanomat 4/2014, 46–49.
Fredman, J. 2014. Tosite digitaalisessa maailmassa. Tilisanomat 4/2014, 30–33.
Koskentalo, E. 2014. XBRL – talousraportoinnin turboahdin. Tilisanomat 5/2014, 28–33.
Pajarinen, M., Rouvinen, P. 2014. Ammatit digitalisaation pyörteessä. Tilisanomat 5/2014, 44–45.
Vuosi 2015:
Rytsy, A. 2015. TALTIO tehostaa tiedonsiirtoa. Tilisanomat 2/2015, 24–25.
Rytsy, A. 2015. Vähimmäistietosisällöstä vauhtia taloushallinnon digitalisaatioon.
Tilisanomat 4/2015, 32–35.
Voutilainen, T. 2015. Sähköinen allekirjoitus – miksi ja miten? Tilisanomat 5/2015, 50–52.
Vuosi 2016:
Tikkanen, T. 2016. Kirjanpitolaki uudistui. Tilisanomat 1/2016, 20–23.
Ojala, M. 2016. Taloushallinnon data kaipaa yhtenäistämistä. Tilisanomat 1/2016, 28–31.
Koskentalo, E. 2016. Tervetuloa, rakenteinen tilinpäätös. Tilisanomat 3/2016, 50–
51.
Fredman, J. 2016. Mitä kirjanpitoaineiston säilyttäminen digimaailmassa edellyttää. Tilisanomat 5/2016, 40–43.
Lehtonen, T. 2016. Miten käy verkkolaskuosoitteiden. Tilisanomat 5/2016, 52–58.
Vieruaho, T. 2016. Tehoa ja luotettavuutta sähköisen kirjanpidon säilytykseen.
Tilisanomat 6/2016, 30–33.
Rautio, T. 2016. Tunnistaminen ja valtuuttaminen helpommaksi. Tilisanomat 6/2016, 34–37.
Vuosi 2017:
Jokinen, J. 2017. Kirjanpidosta neuvonantajuuteen. Tilisanomat 1/2017, 14–19.
Tallberg, A. 2017. Sähköinen allekirjoitus – helppoa ja nopeaa. Tilisanomat 1/2017, 33–35.
Lehtinen, R. 2017. Tulorekisteri tulee – olethan valmis. Tilisanomat 2/2017, 20–23.
Hiltunen, E. 2017. Taloushallinnon tulevaisuus. Tilisanomat 2/2017, 32–35.
Hiltunen, M. 2017. Kohti uutta tunnistus- ja valtuutusratkaisua. Tilisanomat 2/2017, 36–39.
Jansson, F. & Turunen, T. 2017. Verkkolaskun kehitysnäkymät. Tilisanomat 3/2017, 44–47.
Suomalainen, T. 2017. Kirjanpitäjästä yrittäjän sparraajaksi. Tilisanomat 4/2017, 14–19.
Björklund, M. 2017. Tulorekisteri etenee vauhdilla. Tilisanomat 4/2017, 44–47.
Fredman, J. 2017. Taloushallinnon automaatio. Tilisanomat 4/2017, 52–55.
Fischer, M. 2017. Ohjelmistorobotiikka haastaa organisaatiot. Tilisanomat 5/2017, 32–35.
Koskentalo, E., Ojala, P. & Tahvanainen, T. 2017. Kirjanpitoaineiston standardoinnilla tehoa tilintarkastukseen. Tilisanomat 5/2017, 42–45.
Vieruaho, T. 2017. RoboController, palveluksessanne! Tilisanomat 6/2017, 30–33.
Vuosi 2018:
Remes, M. 2018. Rutiinitehtävät kuuluvat roboteille. Tilisanomat 1/2018, 14–19.
Remes, M. 2018. Osaamisen johtaminen taloushallintoalalla. Tilisanomat 2/2018, 20–24.
Fredman, J. 2018. Kuittitalkoot kuntoon eKuitilla. Tilisanomat 2/2018, 30–33.
Korhonen, A. 2018. Tulorekisteri tulee – olethan valmis. Tilisanomat 3/2018, 44–
47.
Simell, T. 2018. Aika päivittää laskutusjärjestelmät. Tilisanomat 3/2018, 48–51.
Remes, M. 2018. Taloushallintoalalla monia uravaihtoehtoja. Tilisanomat 4/2018, 24–26.
Korhonen, A. 2018. Tulorekisteri: Suomi.fi-valtuudet ajoissa kuntoon. Tilisanomat 4/2018, 42–45.
Hirsimäki, R. 2018. Suomalaisesta taloushallinnosta vientituote. Tilisanomat 4/2018, 54–55.
Laine, R. 2018. Tilinpäätöksen puumerkit sähköistyvät. Tilisanomat 5/2018, 48–50.
Aho, A., Annala, T., Huhtala, O-P. & Jutila, J. 2018. Taloushallinnon automaatio muuttaa toimintatavat ja työnkuvat. Tilisanomat 6/2018, 46–49.
Vuosi 2019:
Fredman, J., Männistö, E. & Ojala, M. 2019. Palkka- ja verotustietojen ilmoittaminen – eilisestä ylihuomiseen. Tilisanomat 1/2019, 36–41.
Tallberg, A. 2019. Kirjanpidon menetelmien kehittyminen haastaa lainsäädännön.
Tilisanomat 1/2019, 42–45.
Fredman, J., Kalliovaara, M. & Ojala, P. 2019. XBRL GL -pilottihanke lupaa lisää tehoa taloushallinnon prosesseihin. Tilisanomat 1/2019, 28–33.
Männistö, E. 2019. Ensikosketus tulorekisteriin – vielä on petrattavaa Tilisanomat 2/2019, 20–23.
Fredman, J. 2019. Verkkolaskutukseen lisää puhtia. Tilisanomat 2/2019, 24–27.
Fredman, J. 2019. Taloushallinnon integraatiot pk-yrityksissä. Tilisanomat 4/2019, 48–51.
Kalliovaara, M. 2019. Osakeyhtiön tilinpäätöksen laatiminen, allekirjoittaminen ja julkaiseminen digitaalisesti. Tilisanomat 5/2019, 52–55.