Tutkimuksen kohdejoukko koostui kolmesta yleisopetuksen liikuntaryhmästä: esikoulusta sekä peruskoulun kolmannesta ja seitsemännestä luokasta. Näiden ryhmien oppilaat osallis-tuivat tarkastelemamme videoaineiston liikuntatunneille. Esikoulussa ja kolmannella luokalla liikuttiin sekaryhmissä ja seitsemännellä luokalla poikaryhmässä. Esikouluryhmässä oli 13 oppilasta, kolmannen luokan ryhmässä 24 oppilasta ja seitsemännen luokan ryhmässä 11 op-pilasta. Liikuntaryhmät oli valittu erityisliikunnan lehtori Terhi Huovisen väitöskirjaa varten, joten ryhmien valinta oli tehty jo ennen kuin aloimme toteuttaa tutkimustamme. Ryhmät oli valikoitu niiden sisältämän heterogeenisuuden vuoksi, ja jokaisessa ryhmässä oli oppilas tai oppilaita, joilla oli terveydentilaan tai oppimiseen liittyviä tuen tarpeita.
Tarkoituksenmukaisesti haetut heterogeeniset liikuntaryhmät sopivat erinomaisesti myös meidän tutkimukseemme, sillä halusimme selvittää liikuntataidoiltaan eritasoisten oppilaiden toimintaa taitoharjoitteissa. Valitsimme sellaisia tunteja, joissa taidolliset erot kasvoivat sil-mämääräisesti observoiden suurimmiksi. Havainnoidut liikuntatunnit järjestettiin useassa eri ympäristössä. Yleisin liikuntaympäristö oli oman koulun sali, mutta tunteja pidettiin myös hiihtoladuilla, uimahallissa ja pesäpallokentillä.
Saimme vaihtelevan määrän tietoa liikuntaryhmien opettajista. Videoiden perusteella voimme kuitenkin kuvailla hieman jokaisen opettajan opetustapaa. Esikoulun opettaja oli päiväkodin puolelta tuleva naishenkilö, joka oli ohjannut liikuntaa yli kymmenen vuotta ja käynyt aihee-seen liittyviä kursseja. Hän tunsi oppilaat hyvin, ja muisti heidän vahvuutensa sekä kehitys-kohteensa. Opettajan ryhmänhallintataidot olivat videoiden perusteella erinomaiset, ja hän innosti lapsia liikkumaan omalla esimerkillään.
Kolmannen luokan opetuksesta vastasi nuori luokanopettaja. Hän oli hyvin ystävällinen ja halusi ottaa oppilaiden autonomian huomioon. Opettajan toiminnan vahvuuksina olivat lem-peys ja välittäminen. Haastavia osa-alueita näyttivät videoiden perusteella olevan ryhmän- ja sisällönhallinta. Hän oli selvästi helposti lähestyttävä persoona, jolle oppilaat tulivat aika ajoin juttelemaan, mutta tunnin organisoinnissa ja palautteenannon suuntaamisessa oli vielä haasteita. Hänellä oli tapana herättää oppilaiden mielenkiintoa tuntien alussa, mutta välillä, etenkin instruktioiden aikana, osa oppilaista tunsi voivansa käyttäytyä häiritsevästi tai passii-visesti. Nuoren opettajan toiminta vaikutti videoiden perusteella olevan etukäteen tarkkaan suunniteltua, mutta vielä suuntaa hakevaa – kuten voi uransa alussa olevalta opettajalta odot-taa.
Seitsemännen luokan poikia opetti koulutukseltaan pätevä liikunnanopettaja, joka oli taitava motivoimaan ryhmäänsä. Hänen toiminnastaan näkyi kokemus ja ammattitaito, mikä ilmeni ryhmän- ja aineenhallinnassa sekä oppilaantuntemuksessa ja palautteenannossa. Tällä opetta-jalla oli myös pedagoginen ote, jolla hän sai luokan passiivisimmatkin mukaan toimintaan.
Aloitimme tutkimuksen suunnittelun jo hyvissä ajoin syksyllä 2013 aiheen teoriapohjan kar-toittamisella. Tutkimuskysymysten täsmentymisen jälkeen syksyllä 2014 pääsimme aloitta-maan observoinnin. Videot oli kuvattu vuosina 2005 ja 2009, joten saimme ne käyttöömme heti varhaisessa vaiheessa. Varmistimme Huoviselta aineiston käyttöön liittyvät eettiset seikat ja valitsimme isosta aineistosta tarkastelumme kohteeksi 2 oppituntia sekä esikoulun, kol-mannen luokan että seitsemännen luokan liikuntatunneilta – eli yhteensä kuusi noin 90 mi-nuutin oppituntia. Huolehdimme itse tutkimuksemme etiikasta pitämällä salassa systemaatti-seen observointiin liittyvät tulokset. Varjelimme videoilla esiintyneiden oppilaiden anonymi-teettiä tarkastelemalla videoita suljetussa tilassa, ja tutkimme videoista vain tutkimusongel-miemme mukaisia tekijöitä. Pidimme kaikki videoita koskeneet keskustelut kahdenkeskisinä, emmekä keskustelleet niistä muiden kanssa tai muiden kuullen. Huolehdimme vielä lopuksi, että kaikki oppilaita koskeva materiaali vietiin luotettavaan säilytykseen.
Valitsimme tunnit tarkastelumme kohteeksi muutaman tutkimuksen kannalta tärkeäksi koke-mamme kriteerin perusteella. Halusimme ensinnäkin observoida sellaisia liikuntatunteja, joil-la harjoiteltiin monipuolisesti eri sisältöjä ja liikuntataitoja. Toinen videoiden valintakriteeri oli, että kuvatun ryhmän tuli olla taidollisesti mahdollisimman heterogeeninen. Jokaisessa ryhmässä oli tukea tarvitsevia oppilaita, ja silmämääräinen tarkastelukin kertoi jo alussa, että
valitsemamme ryhmät olivat taidollisesti hyvin heterogeenisia. Oppilaiden diagnooseista meillä ei ole tarkkaa tietoa, mutta oppilailla oli esimerkiksi motorisia vaikeuksia, keskittymi-sen haasteita ja hahmottamikeskittymi-sen hankaluutta.
Esikoulun tunneista valitsimme tarkasteltaviksi uinti- ja hiihtotunnit, kolmannen luokan tun-neista pesäpallon ja telinevoimistelun sekä seitsemännen luokan tuntun-neista pesäpallon ja lento-pallo-telinevoimistelun. Esikoulun tunnit oli kuvattu yhdellä kameralla ja kolmannen sekä seitsemännen luokan tunnit kahdella kameralla. Erityisesti esikoulun hiihtotunnissa oli siis sellainen ongelma, että kaikki oppilaat eivät näkyneet koko aikaa kuvassa. Kolmannen ja seit-semännen luokan tunneissa tätä ongelmaa oli vähemmän.
ALT-PE (tarkoituksenmukainen toimintaan osallistuminen liikuntatunnilla) -aikoja eri oppi-laiden välillä tarkasteltaessa huomioitavaa oli myös se, että eri oppilailla saattoi olla eri verran aikaa käytettävissään taitoharjoitteluun. Usein opettaja ohjeisti osan ryhmästä ensin ja toinen puoli pääsi aloittamaan toiminnan vasta myöhemmin. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut tutki-muksen tuloksiin, sillä aktiivisuusaikoja tarkasteltiin prosentteina tarjotusta kokonaisajasta oppilaskohtaisesti.
Aluksi koulutimme itseämme videoiden tarkastelemiseen tutkimuksen luotettavuuden takaa-miseksi ja vasta sen jälkeen aloitimme LOTAS-ohjelmalla observoimisen. Tämä kouluttau-tuminen sisälsi käsitteiden tarkan määrittelyn videoaineistomme kontekstiin ja videon obser-voimista koemielessä. Tässä vaiheessa etsimme videoilta silmämääräisesti tarkastellen liikun-taryhmien motorisesti taitavimman ja taidoiltaan heikoimman oppilaan. Tavoitteidenmukais-ten oppilaiden löytäminen ei ollut vaikeaa, sillä erot näkyivät selkeästi.
Varsinaisen observoinnin aloitettuamme katsoimme ensin jokaisen videon kertaalleen etsien liikuntatunneista ne hetket, joissa harjoiteltiin liikuntataitoja. Sen jälkeen observoimme nämä liikuntataitojen harjoitteluun käytetyt hetket LOTAS-ohjelman avulla kahteen kertaan keskit-tyen toisella kerralla ryhmän taitavimpaan ja toisella kerralla ryhmän taidollisesti heikoim-paan oppilaaseen. Katsoimme kaikki videot jokaisella kerralla yhdessä, jotta voisimme taata tutkimuksen luotettavuuden. Toinen oli vastuussa LOTAS-ohjelman käytöstä ja toinen kirjasi ylös samanaikaisesti videoista esiin nousevia kvalitatiivisia huomioita. Käytimme videoiden tarkasteluun tutkimuksen teon aikana yhteensä yli kolmekymmentä tuntia.