6 POHDINTA
6.3 Tutkimuksen käytännön sovellus ja jatkotutkimus
Tutkimustulokset olivat linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa. Tässä tutkimusraportissa käytin lähteinä useita tutkimuksia, jotka eivät koskeneet nimenomaisesti liikuntaa vaan muita elämän osa-alueita, kuten esimerkiksi koulua, opiskelua ja muuta tavanomaista arkea.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjinnän muodot liikuntaharrastuksissa eivät siis oleellisesti eroa muussa yhteydessä koetusta syrjinnästä. Usean tutkimuksen mukaan asenteet ovat erityisen kovia miespuolisia homo-ja biseksuaaleja kohtaan (Alanko 2014, Denison &
Kitchen 2014; Eurobarometri 2015; Huotari ym. 2011; Kokkonen 2018). Sen lisäksi miesten asenteet seksuaalivähemmistöjä kohtaan ovat kovemmat kuin naisilla (Eurobarometri 2015;
O´Brien, Shovelton & Latner 2012).
Kokkonen (2012, 2014) nostaa esiin valmentajien ja opettajien puolelta tulleen syrjinnän vakavana asiana. Myös Huotari ym. (2011) kiinnittivät samaan asiaan huomiota omassa tutkimuksessaan ja pitivät kouluhenkilökunnan taholta koettua syrjintää erittäin huolestuttavana. Luvussa 4.4 käsiteltiin verbaalista syrjintää ja vitsit olivat osa tätä syrjintää.
On merkille pantavaa, että kaikki loukkaavat vitsit olivat tulleet valmentajien suusta. O´Brien ym. (2012) raportoivat, että liikunta-alaa opiskelevilla oli kielteisemmät asenteet seksuaalivähemmistöjä kohtaan kuin muita aloja opiskelevilla. Useat liikunta-alan ammattilaiset työskentelevät seuroissa esimerkiksi lasten ja nuorten valmentajina, ja siksi olisi ensi arvoisen tärkeää, että liikunta-alalla työskentelevät tiedostaisivat ja osaisivat huomioida myös sukupuolen- ja seksuaalisuuden moninaisuuden.
Suojeluperiaate on ohjannut lapsen oikeudellisen aseman kehittymistä. Ajatuksena on ollut, että lapsen turvallinen kehitys on suojattava, mikä tarkoittaa lapsen suojaamista kaikelta mikä vaikuttaa hänen hyvinvointiinsa haitallisesti. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa turvataan
48
lapselle oikeus tulla suojelluksi. (Hakalehto 2018, 71–112.) Sen lisäksi Suomen perustuslain 7
§:n mukaan jokaisella on oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen ja oikeus koskee myös alaikäisiä. Sen lisäksi perusopetuslain 628/1998 29 § mukaan jokaisella opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.
Taavetin, Alangon ja Heikkisen (2015) tutkimuksen mukaan koulu vaikuttaa turvattomalta ympäristöltä HBQT –oppilaille. Erittäin vakavaa on, että tutkimuksen mukaan yli puolet vastaajista olivat kokeneet, ettei mitään ollut tapahtunut, vaikka he olivat kertoneet kiusaamisesta opettajille. Alangon ym. (2015) tutkimuksen mukaa huonoimmassa tapauksessa oppilasta itseään oli pidetty syyllisenä kiusaamiseen. Tämän tiedon valossa voidaan tehdä johtopäätös, että koulu instituutiona on epäonnistunut tehtävässään taata jokaiselle opetukseen osallistuvalle turvallinen oppimisympäristö, vaikka sitä laissa edellytetään. Koulun heteronormatiivisuus oli omiaan aiheuttamaan ikäviä kokemuksia seksuaalivähemmistöön kuuluville oppilaille (Taavetti 2015). Myös urheilu koettiin ympäristönä turvattomana (Taavetti ym. 2015). Perustuslain (731/1999) takaama oikeus koskemattomuuteen ja turvallisuuteen jokaiselle kattaa myös urheilun ja liikunnan maailman. Tutkielmani tulosten valossa tässä on myös epäonnistuttu, jos asiaa tarkastelee seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta.
Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) hengessä perusopetuksen opetussuunnitelmassa (2014) on otettu huomioon seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus. Se velvoittaa kouluja lisäämään tietoisuutta moninaisuudesta. Se näkyy myös liikunnanopettajakoulutuksessa.
Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa asiaan on reagoitu tuomalla seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus osaksi pedagogisia opintoja (Liikuntapedagogiikan kandidaatinohjelma 2017–
2020). Silloin kuin itse suoritin kandidaattiopintoja opinnoissa ei käsitelty sukupuolen ja seksuaalisuuden monimuotoisuutta opettajan näkökulmasta.
Denisonin ja Kitchenin (2014) tutkimuksessa 62 prosenttia kaikista vastanneista vastasivat homofobian olevan yleisempää joukkueurheilussa kuin muualla yhteiskunnassa. Mies homoseksuaalien antama lukema oli 73 prosenttia ja naishomoseksuaalien antama lukema oli 49 prosenttia. On hyvin valitettavaa, että liikunnan ja urheilun ympäristö koetaan syrjivämpänä
49
kuin muu yhteiskunta. Muutamia vuosia sitten olen toiminut usean vuoden lasten ja nuorten jalkapallovalmentajana. Niihin on useasti kuulunut jonkinlainen johdatus/koulutus työhön ennen valmennuksen alkua. Koulutus on sisältänyt lähinnä käytännön asioista, kuten valmentajan velvoitteet, vastuut ja harjoitusten rakenne sekä tietoa lajivalmennuksesta, kuten esimerkiksi miten ja missä vaiheessa opettaa mitäkin osa-aluetta. Koulutuksissa ei ole oikeastaan puhuttu kielteisistä asioista, kuten kiusaamisesta ja siihen puuttumisesta.
Perusoletuksena on ollut, että kaikilla on kivaa ja kaikki viihtyy. Myöskään omien arvojen ja asenteiden pohtimista ei ole ollut niissä valmentajakoulutuksissa, joissa olen ollut. Omien arvojen ja asenteiden tiedostaminen on erittäin tärkeää, kun valmentaa lapsia ja nuoria, koska valmentaja omilla teoillaan ja sanoillaan luo ilmapiiriä siitä, mitä on sallittua sanoa ja tehdä.
Esimerkiksi yksi kyseenalainen apuvalmentajan lipsautus jostakin ryhmänjäsenestä muiden kuulleen saattaa tarttua toisten pelaajien sanavarastoon. Vielä edelleen tilanne suomalaisessa urheilussa taitaa olla se että, mitä nuorempien valmennettavien kanssa työskentelee, niin sitä vähemmän siihen vaaditaan minkäänlaista koulutusta. Sitten kun valmennettavat vanhenevat, niin valmentajaltakin edellytetään suurempaa valmennusosaamista eli lajiliittojen virallisia valmennuskoulutuksia.
Tässä tutkimuksessa ei paljastunut mitään uutta syrjinnän osalta, mutta valmentajien kielenkäyttö oli yllätys. Tutkimus on tehty melko pienellä otannalla, joten tuloksia ei voi yleistää saman lailla kuin määrällisessä tutkimuksessa. Lisäksi tutkimukseen valikoituivat lähtökohtaisesti ne, jotka olivat kokeneet jonkinlaista syrjintää. Yleistettävyys ei kuitenkaan ollut tämän tutkimuksen tarkoitus, vaan tarkoituksena oli saada kuvailevaa tietoa tutkittavasta ilmiöstä. Tämän tutkimuksen tuloksia voisi esimerkiksi käyttää koulutusmateriaalina havainnollistamaan konkreettisesti syrjintätilanteita ja sitä kautta helpottamaan niiden tunnistamista ja siihen puuttumista sekä ehkäisemistä. Erityisesti urheiluvalmentajien ja opettajien pitäisi olla valveutuneita tässä asiassa, jos tahtona on luoda yhdenvertainen ja tasa-arvoinen ympäristö kaikille. On myös hyvä olla tietoinen siitä, että kaikki syrjintä ei ole suuri- eleistä ja silmiinpistävää. Herrickin ja Duncanin (2018) tutkimuksessa kävi ilmi, että inho liikuntaan ja urheiluun ei välttämättä liittynyt mihinkään tiettyyn tapahtumaan vaan useisiin pieniin ja huomaamattomiin nyansseihin, tässä tapauksessa mikroaggressioihin.
50
Mikroaggressio on epäsuora ja hyvin hienovarainen syrjimisen ilmentymä (Herrick & Duncan 2018).
Tässä tutkimuksessa olivat mukana sekä seksuaalivähemmistöt että sukupuolivähemmistöt, mutta suurin osa vastauksista tuli seksuaalivähemmistöiltä ja pienempi osa sukupuolivähemmistöltä. Olikin haastavaa yrittää tasapuolisesti kuljettaa molempia näkökulmia koko työn läpi ja lopputulos onkin, että seksuaalivähemmistöt ovat suuremmassa roolissa. Jatkossa voisi olla paikallaan tutkia aiheita erikseen, jotta pääsisi syvemmälle tutkittavassa aiheessa. Tutkimuksessa keskityin kysymykseen millaisia syrjintäkokemuksia kyselyyn vastaajilla esiintyi? Työssä ei esimerkiksi keskitytty siihen mitä vaikutuksia syrjinnällä oli ollut tai millaisia voimavaroja vähemmistöillä oli selvitä kohdatusta syrjinnästä.
Siinä olisi aiheita jatkotutkimuksiin.
Tämän tutkimuksen aineisto on vuodelta 2011 eli kohta jo kymmenen vuotta vanhaa ja vuosikymmenessä on ehtinyt tapahtumaan paljon. Esimerkiksi tasa-arvoinen avioliittolaki on tullut voimaan, uusi yhdenvertaisuuslaki sekä uusi perusopetuksen opetussuunnitelma, joka huomioi teoriassa paremmin seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuutta. Yleisesti ottaen aihe on ollut enemmän esillä kuin aiempina vuosikymmenillä, joten ihmisillä saattaa olla parempi käsitys siitä mitä syrjintä on. Sen nimeäminen ja tunnistaminen ovat vuosien varrella saattaneet helpottua, sillä voisi olla oma vaikutuksensa vastauksien sisältöön, jos tutkimus toistettaisiin uudestaan.
Miten liikunnan ja urheilun kentän asenteita voisi muuttaa? Denison ja Kitchen (2014) kysyivät tätä omassa tutkimuksessaan seksuaalivähemmistöiltä. Tutkijat antoivat kuusi vaihtoehtoa, joista valita ja mukaan sai laittaa myös oman ehdotuksen. Annetuista vaihtoehdoista suosituin oli, että kaikki lähtee nuoruudesta. Lapsesta lähtien koulujen, valmentajien ja vanhempien on pidettävä huoli, että syrjintään suhtaudutaan vakavasti ja se on kiellettyä, jotta homofobista ilmapiiriä ei ehdi syntyä. Vastaajien omista vaihtoehdoista yleisin oli, että median pitäisi kouluttaa yleisöä suvaitsevammaksi. Olen itse sitä mieltä, että muutos lähtee meistä aikuisista, valmentajista, seuratoimijoista, katsojista ja kasvattajista. Se, mitä sanomme ja miten käyttäydymme, luo kehyksen sille, mikä on sallittua ja mikä ei. Vielä loppuun suora lainaus
51
Taavetin (2015, 151) tutkimusraportista. ”Aikuinen. Sinulla on yllättävän suuri voima luoda pienillä teoilla turvallinen ja onnellinen ympäristö nuorille lähelläsi. Me kiinnitämme huomiota jokaiseen sanaasi, puolesta ja vastaan.”
52 LÄHTEET
Alanko, K. 2014. Mitä kuuluu sateenkaarinuorille Suomessa? Suomennos O. Kaljunen.
Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimuskeskus. Verkkosulkaisuja 72 & Seta, Seta-julkaisuja 23. ISBN 978-952-5994-51-3
Alvariñas-Villaverde, M., López-Villar, C., Fernández-Villarino, M. A. & Alvarez-Esteban, R.
(2017). Masculine, feminine and neutral sports: Extracurricular sport modalities in practice. Journal of Human Sport and Exercise, 12 (4), 1278–1288.
doi:10.14198/jhse.2017.124.14
Anderson, E. 2011. Masculinities and sexualities in sport and physical cultures: Three decades of evolving research. Journal of Homosexuality 58 (5), 565–578.
doi:10.1080/00918369.2011.563652
Anderson, E., Magrath, R. & Bullingham, R. 2016. Out in sport: the experiences of openly gay and lesbian athletes in competitive sport. Abingdon, Oxon; New York, NY: Routledge.
APA, The American Psychological Association. 2020. Transgender people, gender identity, and gender expression. Viitattu 28.5.2020 https://www.apa.org/topics/lgbt/transgender Baams, L., Grossman, A. H. & Russel, S. T. 2015. Minority stress and mechanisms of risk for
depression and suicidal ideation among lesbian, gay, and bisexual youth.
Developmental Psychology 51 (5), 688– 696. doi:10.1037/a0038994
Baiocco, R., Pistella, J., Salvati, M., Ioverno, S. & Lucidi, F. 2018. Sports as a risk environment:
homophobia and bullying in a sample of gay and heterosexual men. Journal of Gay &
Lesbian Mental Health 22(4), 385–411. doi:10.1080/19359705.2018.1489325
Baiocco, R., Pistella, J., Salvati, M., Ioverno, S. & Lucidi, F. 2020. Sexual prejudice in sport scale: A new measure. Journal of homosexuality 67 (4), 489–512. doi:
10.1080/00918369.2018.1547560
Barton, B. 2015. How like perceives like: Gay people on “gaydar”. Journal of Homosexuality 62 (12), 1615–1637. doi:10.1080/00918369.2015.1091207
Basile, K. C., Chen, J., Black, M. C. & Saltzman, L. E. 2007. Prevalence and characteristics of sexual violence victimization among U.S. adults, 2001–2003. Violence and Victims 22 (4), 437–448. doi:10.1891/088667007781553955
53
Bass, J., Hardin, R. & Taylor, E. A. 2015. The Glass Closet. Perceptions of homosexuality in intercollegiate Sport. Journal of Applied Sport Management 7 (4), 1–36.
doi:10.18666/JASM-2015-V7-I4-5298
De Beauvoir, S. 2009. Toinen sukupuoli: 1, Tosiasiat ja myytit. Suomentaneet Koskinen, I., Lukkari, H & Ruonakoski, E. Helsinki: Tammi.
De Beauvoir, S. 2011. Toinen sukupuoli: 2, Eletty kokemus. Suomentaneet Koskinen, I., Lukkari, H. & Ruonakoski, E. Helsinki: Tammi.
Bendixen, M., Daveronis, J. & Kennair, L. E. 2018. The effect of non-physical peer sexual harassment on high school students´psychological well-being in Norway: Consistent and stable findings across studies. International Journal of Public Health 63 (1), 3–11.
doi:10.1007/s00038-017-1049-3
Bostwick, W. B., Boyd, C. J., Hughes, T. L. & McCabe, S. E. 2010. Dimensions of sexual orientation and the prevalence of mood and anxiety disorders in the United States.
American Journal of Public Health 100 (3), 468–475. doi:10.2105/AJPH.2008.152942 Butler, J. 1990. Gender trouble: Feminism and the subversion of identity. New York, NY:
Routledge.
Cavalier, E. S. 2019. Conceptualizing gay men in sport. Teoksessa V. Krane (toim.) Sex, gender and sexuality in sport: Queer inquiries. Abingdon, Oxon; New York, NY: Routledge, 87–104.
Dann, L. & Everbach, T. 2016. Opening the sport closet. Media coverage of the self-outings of Jason Collins and Brittney Griner. Journal of Sports Media 11 (1), 169–192.
doi:10.1353/jsm.2016.0003
Dawkins, M. P., Trimbur, L., Griffin, P., Cooky, C. & Hylton. K. 2016. Making sports more sporting. Contexts 15 (3), 12–21. doi:10.1177/1536504216662232
Denison, E. & Kitchen, A. 2015. Out on the fields. The first international study on homophobia in sport. Viitattu 15.3.2020 http://www.outonthefields.com/wp-content/uploads/2016/04/Out-on-the-Fields-Final-Report.pdf
Donahue, K., Långström, N., Lundström, S., Lichtenstein, P. & Forsman, M. 2017. Familial factors, victimization, and psychological health among sexual minority adolescents in Sweden. American Journal of Public Health 107 (3), 322–328.
Eskola, J. & Suoranta, J. 1999. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 3. painos. Tampere:
Vastapaino.
54
Eskola, J. & Suoranta, J. 2005. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 7. painos. Tampere:
Vastapaino.
Eurobarometri. 2015. Discrimination in the EU in 2015. Special Eurobarometer 437.
Eurobarometri. 2019. Discrimination in the European Union. Special Eurobarometer 493.
European Court of Human Rights. 2017. 121/2017.
Fausto-Sterling, A. 2012. Sex/Gender: Biology in a social world. New York, NY: Routledge.
Fenwick, D. & Simpson, D. 2017. The experience of coming out as a gay male athlete. (Report).
Journal of Sport Behavior 40 (2), 131–155.
Fergusson, D. M., Horwood, L. J. & Beautrais. A. L. 1999. Is sexual orientation related to mental health problem and suicidality in young people? Archives of General Psychiatry 56 (10), 876–880. doi:10.1001/archpsyc.56.10.876
Fletcher, G. 2014. 'You just wanna be like everyone else': Exploring the experiences of gay, lesbian, bisexual and queer sportspeople through a languaging lens. Annals of Leisure Research 17 (4), 460–475. doi:10.1080/11745398.2014.956130
Flygar, M. 2009. Voiko hyvä juoksija olla nainen? Suomen Lääkärilehti 35, 2754.
Foucault, M. 2010. Seksuaalisuuden historia. Suomentanut Sivenius, K. 2. painos.
Helsinki: Gaudeamus.
Fynes, J. M. & Fisher, L. A. 2016. Is authenticity and integrity possible for sexual minority athletes? Lesbian student-athlete experiences of U.S. NCAA Division I Sport.
Women in Sport and Physical Activity 24 (1), 60–69. doi:10.1123/wspaj.2014-0055 Gendler, T. S. 2008. Alief and belief. The Journal of Philosophy 105 (10), 634–663.
doi:10.5840/jphil20081051025
Haas, A. P., Eliason, M., Mays, V. M., Mathy, R. M., Cochran, S. D., D’Augelli, A. R., Silverman, M. M., Fischer, P. W., Hughes, T., Rosario, M., Russel, S. T., Malley, E., Reed, J., Litts, D. A., Haller, E., Sell, R. L., Remafedi, G., Bradford, J., Beautrais, A.
L., Brown, G. K., Diamond, G. M., Friedman, M. S., Garofalo, R., Turner, M. S., Hollibaugh, A. & Clayton, P. J. 2011. Suicide and suicide risk in lesbian, gay, bisexual, and transgender populations: Review and Recommendations. Journal of Homosexuality 58 (1), 10–51. doi:10.1080/00918369.2011.534038
Hakalehto, S. 2018. Lapsioikeuden perusteet. Helsinki: Alma Talent.
Healey, J. 2014. Sexual orientation and gender identity. Thirroul, N.S:W.: The Spinney Press.
55
Herrick, S. S. C. & Duncan, L. R. 2018. A qualitative exploration of LGBTQ+ and intersecting identities within physical activity contexts. Journal of Sport & Exercise Psychology 40 (6), 325–335. doi:10.1123/jsep.2018-0090
Hemphill, T. & Symons, C. 2009. Sexuality matter in physical education and sports studies.
Quest 61 (4), 397–417. doi:10.1080/00336297.2009.10483623
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. 18.painos. Helsinki: Tammi.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2016. Tutki ja kirjoita. 21. painos. Helsinki: Tammi.
Huotari, K., Törmä, S. & Tuokkola, K. 2011. Syrjintä koulutuksessa ja vapaa-ajalla:
Erityistarkastelussa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten syrjintäkokemukset toisen asteen oppilaitoksissa. Syrjintäselvitys 2010. Sisäministeriön julkaisu 11/2011.
Huttunen, M. 2006. Seksuaalisuuden monet kasvot. Teoksessa D. Apter, L. Väisälä & K.
Kaimola (toim.) Seksuaalisuus. Helsinki: Duodecim. 15–19.
Huuska, M. 2002. Transihmiset – sukupuoleltaan moninaiset työelämässä. Teoksessa J.
Lehtonen (toim.) Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä. Helsinki:
STAKES. Raportteja 269, 31–40.
Ilmonen, T & Nissinen, J. 2006. Seksologian peruskäsitteistöä. Teoksessa D. Apter, L.
Väisälä & K. Kaimola (toim.) Seksuaalisuus. Helsinki: Duodecim. 20–26.
Irni, S. & Wickman, J. 2013. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt, vanheneminen ja palveluntarpeet. 3. Painos. Helsinki: SETA ry. SETA-julkaisuja 20.
James, S. E., Herman, J. L., Rankin, S., Keisling, M., Mottet, L. & Anafi, M. 2016. Executive summary of the report of the 2015 U.S. transgender survey. National Center for
Transgender Equality. Viitattu 28.5.2020
https://www.transequality.org/sites/default/files/docs/USTS-Full-Report-FINAL.PDF Joiner, T. E. 2007. Why people die by suicide. Cambridge, Mass.: Harvard University Press.
Joiner, T. E., Van Orden, K. A., Witte, T. K., Selby, E. A., Ribeiro, J. D., Lewis, R. & Rudd, M. D. 2009. Main predictions of the interpersonal-psychological theory of suicidal behavior: Empirical tests in two samples of young adults. Journal of Abnormal Psychology 118 (3), 634–646 . doi:10.1037/a0016500
Karkulehto, S. 2006. Seksuaalisen ruumiin modernit teoriat. Teoksessa T. Kinnunen & A.
Puuronen (toim.) Seksuaalinen ruumis. Kulttuuritieteelliset lähestymistavat. Helsinki:
Gaudeamus, 44–71.
56
Karvinen, M. & Venesmäki, E. 2019. Tilaa moninaisuudelle! Opas seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuuden edistämiseen. Rainbow Right Promoting LGBTI Equality in Europe. Viitattu 28.5.2020
https://yhdenvertaisuus.fi/documents/5232670/14323821/HLBTI- opas+viranomaisille/9175485d-682f-5b16-674e-4fe407024ade/HLBTI-opas+viranomaisille.pdf
Kauer, K. J. & Krane, V. 2006. “Scary dykes” and “feminine queens”: Stereotypes and female collegiate athletes. Women in sport and physical activity journal 15 (1), 42–55.
Kauer, K. J. & Rauscher, L. 2019. Negotiating gender among LGBTQ athletes. Teoksessa V.
Krane (toim.) Sex, gender and sexuality in sport: Queer inquiries. Abingdon, Oxon;
New York, NY: Routledge, 49–66.
Kavoura, A. & Kokkonen, M. 2020. What do we know about the sporting experiences of gender and sexual minority athletes and coaches? A scoping review. International Review of Sport and Exercise Psychology, 1-27. doi:10.1080/1750984X.2020.1723123
Kiviniemi, K. 2018. Laadullinen tutkimus prosessina. Teoksessa R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. 5. painos. Jyväskylä: PS-kustannus, 73–87.
Kokkonen, M. 2012. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintä liikunnan ja urheilun parissa. Helsinki: Valtion liikuntaneuvosto.
Kokkonen, M. 2014. Discrimination of sexual and gender minorities in sport and exercise.
Helsinki: National Sport Council.
Kokkonen, M. 2016. Syrjintä ja henkinen pahoinvointi seksuaalivähemmistöjen liikuntaharrastuksissa. Teoksessa P. Berg & M. Kokkonen (toim.) Urheilun takapuoli: Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus liikunnassa ja urheilussa. Helsinki:
Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, 138–155.
Kokkonen, M. 2017. Liikuntapedagogiikan yhdenvertaisuus: sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen näkökulma. Teoksessa T. Jaakkola, J. Liukkonen & A.
Sääkslahti (toim.) Liikuntapedagogiikka. 2.painos. Jyväskylä: PS-Kustannus, 455–
484.
Kokkonen, M. 2018.Seksuaalivähemmistöjen häirintä joukkueessa tai liikuntaryhmässä:
Henkisen pahoinvoinnin näkökulma. Liikunta & Tiede 55 (6), 96–102.
Kosciw, J. G., Greytak, E. A., Bartkiewicz, M. J., Boesen, M. J. & Palmer, N. A. 2012. The 2011 National School Climate Survey: The experiences of lesbian, gay, bisexual and
57
transgender youth in our nation´s schools. New York: GLSEN. Viitattu 28.5.2020 https://www.issuelab.org/resources/14653/14653.pdf
Laine, T. 2013. Sukupuolisen kehityksen häiriöt (DSD, disorder of sex development).
Teoksessa V. Felmann, P. Luukkainen & T. Asikainen (toim.) Vastasyntyneiden tehohoito. 3. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 240–242.
Laine, T. 2018. Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma. Teoksessa R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. 5. Painos. Jyväskylä:
PS-kustannus, 29–50.
Latomaa, T. 2006. Ymmärtävä psykologia: Psykologia rekonstruktiivisena tieteenä. Teoksessa J. Perttula & T. Latomaa (toim.) Kokemuksen tutkimus: Merkitys, tulkinta, ymmärtäminen. 2. painos. Helsinki: Dialogia, 17–88.
Lehtonen, J. 2003a. Seksuaalisuus ja sukupuoli koulussa: Näkökulmana heteronormatiivisuus ja ei-heteroseksuaalisten nuorten kertomukset. Helsinki: Yliopistopaino:
Nuorisotutkimusverkosto.
Lehtonen, J. 2003b. Heteronormatiivisuus ja nimittely – opiskelijoiden sukupuolien ja seksuaalisuuksien rajojen rakentamista. Teoksessa V. Sunnari, J. Kangasvuo, M.
Heikkinen & N. Kuorikoski (toim.) Leimattuna, kontrolloituna, normitettuna – Seksualisoitunut ja sukupuolittunut vakivalta kasvatuksessa ja koulutuksessa. Oulu:
Oulun Yliopisto, 190–204.
Lehtonen, J. 2019. Kun kaksijakoinen sukupuoliajattelu murtuu – sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus tasa-arvobarometrissa. Teoksessa M. Teräsaho & J. Närvi (toim.) Näkökulmia sukupuolten tasa-arvoon. Analyyseja tasa-arvobarometrista 2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 2019:6, 136–157.
Lehtonen, J & Mustola, K. 2004. Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus työssä -tutkimuksen taustat ja keskeiset käsitteet. Teoksessa J. Lehtonen & K. Mustola (toim.)
”Eihän heterotkaan kerro…”: Seksuaalisuuden ja sukupuolen rajankäyntiä työelämässä. Helsinki: Työministeriö, 18–29.
Leppäkorpi, M. 2014. ”Opettajat eivät suostuneet käyttämään nimeäni”. Teoksessa S. Villa (toim.) Yhdenvertaisuus-julkaisu Osa 2: Valehtelisin jos väittäisin – Syrjintä ja syrjimättömyys Suomessa. Sisäministeriön julkaisut 2014:10, 21–25.
58
Liao, L-M. & Simmonds, M. 2014. A values-driven and evidence-based health care psychology for diverse sex development. Psychology & Sexuality 5(1), 83–101.
DOI:10.1080/19419899.2013.831217 Liikuntalaki 2015. 2 §; 10 §
Liikuntapedagogiikan kandidaatinohjelma 2017–2020. Viitattu 28.9.2020.
https://www.jyu.fi/ops/fi/sport/liikuntapedagogiikan-kandidaattiohjelma
MacLaughlin, D. T & Donahoe, P. K. 2004. Sex determination and differentiation. The New England Journal of Medicine 350 (4), 367–378. doi:10.1056/NEJMra022784
McKay, T., Lindquist, C. G. & Misra, S. 2019. Understanding (and acting on) 20 years of research on violence and LGBTQ + communities. Trauma, Violence & Abuse 20 (5), 665–678. doi:10.1177/1524838017728708
Metsämuuronen, J. 2008. Laadullisen tutkimuksen perusteet. Jyväskylä: Gummerus.
Meyer, I. H. 2003. Prejudice, social stress, and mental health in lesbian, gay, and bisexual populations: Conceptual issues and research evidence. Psychological Bulletin 129 (5), 647–697. doi:10.1037/0033-2909.129.5.674
Miettinen, P., Laine, T., Dunkel, L. & Toppari, L. 2011. Edellisen johdosta. Lääketieteen aikakauskirja Duodecim 127 (2), 153.
Miettinen, T., Pulkkinen, S. & Taipale, J. 2010. Johdanto. Teoksessa T. Miettinen, S. Pulkkinen
& J. Taipale (toim.) Fenomenologian ydinkysymyksiä. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press, 9–24.
Miles M. B & Huberman A. M. 1994. Qualitative data analysis. 2. painos. California: Sage.
Moilanen, P & Räihä, P. 2018. Merkitysrakenteiden tulkinta. Teoksessa Valli, R (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. 5. Painos. Jyväskylä: PS-kustannus, 51–72
O´Brien, K. S., Shovelton, H. & Latner, J. D. 2012. Homophobia in physical education and sport: The role of physical/sporting identity and attributes, authoritarian aggression, and social dominance orientation. International Journal of Psychology 48 (5), 891–899.
doi:10.1080/00207594.2012.713107
Oikeusministeriö. 2016. ”Usein joutuu miettimään, miten pitäisi olla ja minne olla menemättä”. Selvitys vihapuheesta ja häirinnästä ja niiden vaikutuksista eri vähemmistöryhmiin. Oikeusministeriön julkaisu 2016:7. Viitattu 28.5.2020
59
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/76633/omso_7_2016_vipu-raportti_158_s.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Oikeusministeriö. 2018. Koko ajan jännittyneenä. Moniperusteinen syrjintä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kokemana. Oikeusministeriön julkaisu 2018/51.
Viitattu 28.5.2020
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161239/OM
SO_51_2018_Koko_ajan_j%c3%a4nnittyneen%c3%a4_Rainbow_Rights_web.pdf?se quence=4&isAllo wed=y
Pacilli, M. G., Taurino, A., Jost, J. T. & van der Toorn, J. 2011. System justification, right-wing conservatism, and internalized homophobia: Gay and lesbian attitudes toward same-sex parenting in Italy. Sex Roles 65 (7), 580–595. doi:10.1007/s11199-011-9969-5
Perttula, J. 1995. Kokemus psykologisena tutkimuskohteena. Johdatus fenomenologiseen psykologiaan. Tampere: Suomen fenomenologinen instituutti.
Perttula, J. 2006. Kokemus ja kokemuksen tutkimus: Fenomenologian erityistieteen tieteenteoria. Teoksessa J. Perttula & T. Latomaa (toim.) Kokemuksen tutkimus.
Merkitys – tulkinta – ymmärtäminen. 2.Painos. Helsinki: Dialogia, 115–162.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Opetushallitus.
Perusopetuslaki 1998. 29 §/30.12.2013/1267
Pharr, S. 1997. Homophobia: A weapon of sexism. (Expanded edition). Berkley, CA:
Chardon Press.
Plaza, M., Boiché, J., Brunel, L. & Ruchaud, F. 2017. Sport = male… but not all sports:
Investigating the gender stereotypes of sport activities at the explicit and implicit levels.
Sex Roles 76 (3), 202–217. doi:10.1007/s11199-016-0650-x
Poutiainen, T. 2013. Jokapäiväinen huuto. Teoksessa A-M. Souto, A. Rannikko, T. Sotkasiira
& P. Harinen (toim.) Rasismista saa puhua. Verkkojulkaisu. Joensuu: Meille saa tulla -kampanja, 13–14.
Puolimatka, T. 2017. Seksuaalivallankumous: Perheen ja kulttuurin romahdus. Kauniainen:
Perussanoma Oy.
Reisner, S.L., Poteat, T., Keatley, J., Cabral, M., Mothopeng, T., Dunham, E., Holland, C. E., Max, R. & Baral, S. D. 2016. Global health burden and needs of transgender population. The Lancet 388 (10042), 412–436. doi:10.1016/S0140-6736(16)00684-X
60
Rossi, L-M. 2010. Sukupuoli ja seksuaalisuus, erosta eroihin. Teoksessa T. Saresma, L-M.
Rossi & T. Juvonen (toim.) Käsikirja sukupuoleen. Tampere: Vastapaino, 21–38.
Rothman, E. F., Exner, D. & Baughman, A. L. 2011. The prevalence of sexual assault against people who identify as gay, lesbian, or bisexual in the United States: A systematic Review. Trauma, Violence & Abuse 12 (2), 55–66. doi:10.1177/1524838010390707 Salmivalli, C. 2010. Koulukisaamiseen puuttuminen – Kohti tehokkaita toimintamalleja. 2.
Uudistettu painos. Jyväskylä: PS-Kustannus.
Schreier, M. 2012. Qualitative content analysis in practice. Thousand Oaks, CA: Sage.
Seta ry. 2017. M. Huuska (toim.) Sukupuolen moninaisuus -opas.
Seta ry. 2020. Sateenkaari historia Suomessa. Viitattu 28.5.2020 https://seta.fi/ihmisoikeudet/sateenkaarihistoria-suomessa/
Smith, C. P., Cunningham, S. A. & Freyd, J. J. 2016. Sexual violence, institutional betrayal, and psychological outcomes for LGB college students. Translational Issues in Psychological Science 2 (4), 351–360. DOI:10.1037/tps0000094
Socada, M. 2005. Voiko lääkäri päättää lapsen sukupuolen? Intersukupuolisten lasten hoitokäytännöistä. Suomen Lääkärilehti 38, 3739–3743.
Stewart, D-L. 2019. Using intersectionality to study and understand LGBTQ people in sport.
Teoksessa V. Krane (toim.) Sex, gender and sexuality in sport: Queer inquiries.
Abingdon, Oxon; New York, NY: Routledge, 33–48.
Stinchcombe, A., Wilson, K., Kortes-Miller, K., Chambers, L. & Weaver, B. 2018. Physical
Stinchcombe, A., Wilson, K., Kortes-Miller, K., Chambers, L. & Weaver, B. 2018. Physical