Ihmisiä tutkittaessa tulee aina noudattaa eettisiä periaatteita riippumatta tutkittavan iästä tai ominaisuudesta.
Tähän tutkimukseen oppilas ja huoltajat osallistuvat vapaaehtoisesti ja heiltä on tutkimukseen osallistumiseen pyydetty erillinen lupa. Tähän tutkimukseen osallistuva oppilas on alaikäinen, mutta 15 vuotta täyttänyt. Koska tässä tutkimuksessa tutkitaan kolmiportaisen tuen toteutumista, mielestäni oli tärkeää saada tutkimukseen oppilaan oma ääni ja kokemus häneen kohdistuvaan asiaan.
Oppilas osallistuu tutkimukseen omasta sekä vanhemman suostumuksesta. Tutkittavien osallistumissuostumus dokumentoidaan kirjallisesti. Tutkimus voidaan keskeyttää oppilaan ja huoltajan pyynnöstä ilman erillistä syytä eikä tästä aiheudu tutkittaville minkäänlaista haittaa.
Haastateltavien nimet on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi.
Henkilötietojen käsittelylle tulee aina olla laillinen käsittelyperuste. Tässä tutkimuksessa määritellään henkilötietojen käyttötarkoitus. Tutkimuksessa kerätään vain tutkimuksen tarkoituksen kannalta tarpeelliset henkilötiedot.
Henkilötiedot säilytetään niin, ettei niitä pysty muut käsittelemään kuin tietojen käsittelyä tekevät henkilöt. Oppilaille ja huoltajille kerrotaan totuudenmukaisesti henkilötietojen keräämisestä tutkimuksessa. Tässä tutkimuksessa henkilötietoja
17
ovat oppilaan ja huoltajien äänitallenteet. Äänitallenteet säilytetään tietoturvallisesti ja tuhotaan tutkimuksen tulosten analysoinnin jälkeen. Tämän tutkimuksen aineisto on minun sekä Hanna Luotosen säilytyksessä ja käytämme niitä omiin analyyseihimme. Tämän tutkimuksen aineistoa voidaan käyttää vain siihen, mihin yhdessä on lupa kysytty. Tutkimuksen julkaisussa suojellaan tutkittavan yksityisyyttä. Tutkimuksessa ei tuoda esille, missä koulussa oppilaat ovat opiskelleet, eikä tutkimukseen osallistuneita pystytä tutkimuksen julkaisusta tunnistamaan.
18
5 TULOKSET
Erilaiset oppimisen pulmat näyttäytyvät varhaisessa vaiheessa, jo esikoulussa tai alkuopetuksessa. Lapsen tuen tarve voi tulla esikoulussa esiin esimerkiksi erilaisissa peleissä ja leikeissä. Hahmottamisen pulmat saattavat näyttäytyä esimerkiksi oman nimen väärinpäin kirjoittamisena,
” ensiksi se lähti iha eskarista, et sanottii, et Kaisalla on jotain, et noppapeleissä se ei osaa laskee niit noppia ja sit se kirjoitti oman nimensä väärinpäin[SM(1].”
Alaluokilla kielelliset pulmat saattavat näyttäytyä matemaattisissa aineissa sanallisissa tehtävissä tai kielten opiskelussa esimerkiksi englanninkielisten sanojen mieleen painamisessa.
”alaluokilt lähteny se, että matikan niinku ongelmat alko näkymää, sanalliste tehtävie ongelmat alko näkymää sielt”.
5.1 Yleinen tuki
Perusopetuslaki 21.8.1998/628 mukaan, yleiseen tukeen kuuluu tukiopetus sekä osa-aikainen erityisopetus ja sitä tulee antaa heti, kun tuen tarve tulee esiin.
Yleinen tuki on varhaista ja ennaltaehkäisevää tukea ja se toteutetaan osana koulun arkea (Lintuvuori, 2015). Vanhemmat kertoivat, että tukiopetuksen saaminen lapselleen lähti heidän huolestaan ja aloitteestaan ja he olivat asiasta aktiivisesti yhteydessä opettajaan,
”sit me huomattiin kotona just täst, että Niko siirty viidennel luokal ja koulu selkeesti niinku vaikeutu ja tuli uusii oppiaineita, me alettii koton huomaamaa et nyt alkaa niinku numerot laskee”.
Vanhempien kokemuksien mukaan kolmiportaisen tuen yleisen tuen vaiheessa heidän lastensa tukitoimina on perusopetuksen alaluokilla ollut pääsääntöisesti
19
luokanopettajan antama satunnainen tukiopetus. Vastauksista korostui vanhempien oma aktiivisuus tukitoimien aloittamisesta lapselleen,
”Et tota, just niinku sanoin et tota aktiivinen itte täytyy olla vanhempana et laps saa niinku tarvittavaa opet...tai niinku sitä apua sin kouluun.”
Laaja-alainen erityisopettaja on vanhempien kertomana yleisessä tuessa ollut harvemmin käytössä. Yksilöllinen oppilaan ohjaaminen ja tukeminen on alakoulussa luokanopettajakohtaista,
” ekal luokalle, siel tuli sitten et saa tämmöst ohjausta antaa Kaisalle vielä eriksee et opettaja anto ensteks ohjeet koko luokalle, mut sit viel eriksee Kaisalle et iha et, kirja esii, tehtävä se ja se”.
Aro (2015) mukaan oppimisen tuen järjestäminen vaatii tuen tarpeen luotettavaa tunnistamista. Päätökset perustuvat opetushenkilöstön asiantuntemukseen ja tulkintaan sekä edellyttää oppimiseen ja kehitykseen liittyvän tiedon hallintaan.
”ni olisin toivonu, että opettaja ois hiuka huolestunu et miks tää menee näin, eikä se et mää huolestu itse siitä.”
Vanhemmat toivoivat, että alakoulussa opettaja olisi tunnistanut tuen tarpeen aiemmin ja, että tukiopetus olisi ollut säännöllistä,
”no alakoulu puolelt ehkä tavallas, et se oltas ny niinku opettaja puolelt tunnistettu aikasemmin…”.
Yleiseen tukeen kuuluu myös erilaiset apuvälineet, eriyttäminen sekä avustajapalvelut (OPH, 2014), näitä tukimuotoja vanhemmat eivät vastauksissaan kuvanneet lapsensa tukimuotoina yleisen tuen vaiheessa.
Yleinen tuki on tarkoitus olla varhaista sekä ennaltaehkäisevää tukea ja sitä tulee antaa välittömästi, kun tuen tarvetta esiintyy (Perusopetuslaki 21.8.1998/628). Vanhempien kertoman mukaan heidän lastensa tuki painottui yläkouluun. Eräs vanhempi kertoi, että opettajan mukaan hänen lapsensa tukitoimenpiteet saatiin kuntoon 9.luokan keväällä,
”et se opettajan keväinen viimeinen arvio oli sellainen, et se ysiluokan kevät päästiin hänen oman luokanvalvojansa mukaan sellaisiin tukitoimiin, mitkä olivat Nikolle riittävät”.
20
Tämän tutkimuksen vanhempien vastauksissa korostui myös toive tuen varhaisesta aloittamisesta ja sen toteutumisesta.
”Ei, vasta siel ysin keväällä meni, sillo vasta saatiin tää tuki. Näin olis ehkä pitäny mennä, olis kaikki päästy helpommal, oltais ymmärretty, et Niko ei ymmärtänyt niiden kokeiden, mitä siin kysyttiin. Toisaalt ajattelee, et onne aika hitaita nää prosessit. Et vähä liian myöhään meni niinku siin mielest, et koulu olis ollu niinku miellyttävämpää.”
Tässä tapauksessa varhainen sekä ennaltaehkäisevä tuki yleisen tuen muotona ei näytä toteutuneen.
5.2 Tehostettu tuki
Yleisessä tuessa käytetyt joustavat opetusjärjestelyt kuten esimerkiksi eriyttäminen, samanaikaisopetus, tukiopetus sekä osa-aikainen eritysopetus painottuvat tehostetussa tuessa (Sandberg, 2016). Vanhempien kertoman mukaan heidän lapsensa tuki tehostetussa tuessa on pääsääntöisesti koostunut yläkouluaikana tukiopetuksesta, jota on satunnaisesti antanut oma luokanvalvoja omassa opetettavassa oppiaineessa. Tukiopetusta ei vanhempien mukaan tarjottu yläkoulussa kaikista tarvittavista oppiaineista heidän sitä pyytäessä, vaan osa opettajista ilmoitti kertaavansa tunnilla.
”Joskus sai ja joskus opettajia, jotka sanoi, et he ei anna tukiopetusta vaan he kertaa tunnilla”
Keskustellessamme vanhempien kanssa kolmiportaisen tuesta ja toteutuksesta, vanhemmalle herää huoli lapsensa tuen riittävyydestä.
” sit mää aattelin, et okei mää en puutu, sit ku mä en puuttunut enkä ohjannut häntä, hän alkoi saamaan nelosia. Sit mää ajattelin, ettei tää tällai voi mennä, sit se ihan niinku tosi, ettei se pääs ikän pois sielt peruskoulust. Siinä kohtaa mää ajattelin itte, et miks ne opettajat ei kauheesti puuttunut siihen, et jos se saa nelosen kokeesta, et pitäiskö jotain tehdä”.
Väitöskirjassaan Sandberg (2016) on todennut, että huoltajat tiedostavat oppimiseen kohdistuvat riskit ja ovat huolissaan lapsensa koulunkäynnistä.
Vanhemmat toivoisivat varhaisia tukitoimia koulussa ja tiiviimpää kodin ja koulun välistä yhteistyötä.
21
Tehostetun tuen tasolla osa lapsista on saanut vanhempien mukaan 1–2 h viikossa laaja-alaisen erityisopettajan opetusta pienryhmässä muun muassa matematiikasta ja englannista, jossa on oppilaita kaikilta luokkatasoilta.
Yhdessä tapauksessa lapsi ei ollut yläkoulussa saanut lainkaan osa-aikaista erityisopetusta tehostetun tuen vaiheessa vaan oma luokanvalvoja oli huomioinut yksilölliset tuen tarpeet tiivistäen koealueita, kokeita ja järjestämällä koulunkäynninohjaajan tukea koetilanteeseen. Koska kyseessä on tukimuoto, joka on tarkoitettu oppilaille, jotka tarvitsevat oppimisessaan ja koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja (OPH, 2014) on heille laadittava oppimissuunnitelma ja pedagoginen arvio tällä tuen tasolla (Pulkkinen ym. 2020), jotta oppilaan yksilölliset tuen tarpeet tulee huomioitua sekä tuen riittävyyttä pystytään arvioimaan (Sandberg, 2016).
Vanhemmat eivät osanneet kertoa tuen papereista ja niiden laatimisesta enempää, he kertoivat käyneensä keskusteluja koulussa opettajan kanssa.
Vanhempien kertomuksissa toistui psykologisten testien merkitys tehostetun tuen saamiselle
” Joo, eli seiska luokal on tehty nää testit sit tääl lausunnos lukee, et tarvittaessa harkittava tehostettuun tukeen siirtymistä ja tukitoimien varmistamista, ja näin tapahtu, Niko sai sit sitä tehostettuu tukee, se oli joko siel kasiluokan kevääl tai ysiluokal.”
Yksi vanhemmista kertoi pyytäneensä tehostettua tukea, jotta tuen tarpeet on kirjattuna yläkoulua varten
”tehtii se tehostettu tuki just sen takia että ku sitä pyysin et se tieto sit siirtyy tuen tarpeesta sin seuraavaa kouluun, ni mää aloin saman tien kyselemään niitte tutkimusten perään”
Vanhempi oli pyytänyt lapsen ollessa 5. luokalla psykologin tutkimuksia, jotka tehtiin, kun lapsi oli kahdeksannella luokalla. Vanhempi kertoi, että psykologinlausunnon jälkeen sekä tieto lapsen tuen tarpeesta lisäsi lapsen saamaa tukea.
”kyl sitä sit lisättii, toki ehkä huomattiin, että kun kerran on haasteita siellä matikan tunneilla ja matikan kokeista tuli järjestäen nelosta, ni sit sitä tukee lisättii, toki varmaa se autto se ne tutkimuksetki”.
22
Tuen riittävyyttä voidaan yksilöllisesti arvioida ja oppilaalle voidaan tehdä erilaisia seuloja ja pedagogisia testejä (Sandberg, 2016) mutta lapsen tarvitsema oppimisen tuki ei saa olla riippuvainen psykologisista tutkimuksista. Edellä mainitut vanhempien kertomukset osoittavat sen, että heidän lapsensa tarvitsema oppimisen tuki on lisääntynyt yläkoulussa tehtyjen psykologisten tutkimusten jälkeen ja näin ollen tehostetun tuen painottuen yläkouluun.
Tehostetun tuen muodon tarkoituksena on ollut vahvistaa varhaista tukea ja vähentää erityisen tuen määrää. Jahnukainen ym. (2020) ovat todenneet, että tehostetun tuen tarjonta lisääntyy eniten vuosiluokilla 5–9, tehostetun- ja erityisen tuen oppilaiden määrä kasvaa ja on peruskoulun päättövaiheessa suurimmillaan.
Tässä tutkimuksessa lasten tehostettu tuki on aloitettu 5–9 luokan aikana ja ollut pääsääntöisesi tukiopetusta yksittäisistä oppiaineista, 8–9 luokalla saatua satunnaista osa-aikaista erityisopetusta ja yksittäisten aineenopettajien opetuksen eriyttämistä, tiivistelmiä sekä 9.luokalla saatua koulunkäynninohjaajan tukea koekysymysten lukemiseen. Tässä kandityössä haastateltujen vanhempien vastaukset yhtenevät hyvin Pulkkisen ym. (2020) tutkimukseen, jonka mukaan oppilaan tuki painottuu enemmän ylemmille luokille.
5.3 Erityinen tuki
Opetussuunnitelma (2014) sanoo, että ensisijaisesti erityinen tuki on pedagogista oppimisen tukea ja pedagogiset ratkaisut voivat vaihdella eri oppimisen alueilla ja oppiaineissa. Tuen tehtävänä on olla suunnitelmallista ja kokonaisvaltaista oppilaan tukemista, jotta oppilas pystyy suorittamaan oppivelvollisuutensa sekä saamaan pohjan jatko-opintoja varten. Erityisessä tuessa on käytettävissä kaikki perusopetuslain (laita tähän laki) mukaiset tukimuodot, joita ovat tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, erilaiset apuvälineet sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelut.
Erityisen tuen oppilas voi opiskella yleisopetuksen ryhmässä (Lintuvuori, 2015), kun opetukseen sisällytetään erityisopettajan tuki sekä opetuksen eriyttäminen.
Erilaisia tuen muotoja on mahdollista toteuttaa yleisopetuksessa kaikilla tuen tasoilla, joten erityisen tuen tasolla oppilaan opiskeluryhmä ei määrity automaattisesti (Sandberg, 2016).
23
Seuraavana tässä kandidaatintyössä tulen esittelemään erityisen tuen oppilaan koulupolkua oppilaan ja hänen vanhempansa kokemana.