Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta on myöntänyt PANIC-tutkimukselle luvan. Kaikki tutkittavat lapset ja heidän vanhempansa ovat antaneen tietoisen kirjallisen suostumuksensa tutkimukseen osallistumisesta ja heillä on ollut mahdollisuus kes-keyttää osallistumisensa missä vaiheessa tahansa (Eloranta ym. 2011). Tässä tutkielmassa ai-neistoa käsiteltiin ja säilytettiin huolellisesti, eikä tutkittavien henkilöllisyys tullut ilmi tutkijalle missään vaiheessa. Tutkielman tekemisessä pyrittiin parhain mahdollisin tavoin noudattamaan hyvää tieteellistä käytäntöä. Tutkielmassa käytetyt lähteet ovat pääosin arvostetuissa kansain-välisissä lehdissä julkaistuja ajankohtaisia tieteellisiä tutkimusartikkeleita.
Tämän tutkielman rajoituksena voidaan mainita erityisesti poikkileikkausasetelma, jonka vuoksi muuttujien välisiä syy-seuraussuhteita ei pystytä analysoimaan. Toisena huomiona mai-nittakoon, että kestävyyskuntoa on arvioitu tässä aineistossa suoran hapenottokykytestin sijaan maksimityökuormana. Lasten ollessa kohderyhmänä saatetaan kohdata erilaisia haasteita kuin aikuisia tutkittaessa. Vanhemmat päättävät alaikäisen lapsen osallistumisesta tutkimukseen, jo-ten aikuisjo-ten mielenkiinto, tai sen puuttuminen, voivat vaikuttaa osallistujajoukon määrään ja sen rakenteeseen. Lisäksi lapsilla ei välttämättä ole täyttä ymmärrystä tutkimuksen vaatimuk-sista ja esimerkiksi maksimaaliseen suoritukseen yltäminen polkupyöräergometritestissä voi olla haastavaa. Testisuoritusta valvoi kuitenkin kokenut kuormitusfysiologi, joka varmisti testin
29
maksimaalisuuden. Analyyseistä rajattiin pois ne lapset, joiden ei katsota yltäneen maksimaa-liseen suoritukseen polkupyöräergometritestissä. Vaikka kehon rasvapitoisuudella voitiin tässä aineistossa nähdä lineaarinen yhteys kardiometaboliseen riskiin, paastoinsuliiniin ja insuliini-resistenssiin, tutkimusjoukko koostui verrattain terveistä ja normaalin kehonkoostumuksen omaavista lapsista. Tällöin äärimmäisen lihavuuden mahdollisesti aikaansaamiin kardiometa-bolisiin muutoksiin ei päästä kiinni. Sopivamman otoksen saamiseksi tutkimuksen kohderyh-mäksi voitaisiin valita esimerkiksi Maailman lihavuusjärjestön määritelmän mukaan vain yli-painoisia tai lihavia lapsia, joiden lisäksi normaaliyli-painoisia lapsia voitaisiin käyttää verrokki-ryhmänä. Toisaalta tarpeeksi suuren otoskoon saaminen lihavista lapsista saattaisi olla ongelma Suomen kokoisessa maassa.
Tulevaisuudessa kestävyyskunnon ja kehon rasvapitoisuuden yhteyksiä metaboliseen oireyhty-mään olisi hyvä tutkia meneillään olevan PANIC-tutkimuksen tavoin pitkittäisasetelmalla, jol-loin myös kyseisten ominaisuuksien vaikutusta kardiometaboliseen riskiin voitaisiin arvioida.
Kestävyyskuntoa on syytä arvioida vakioiduilla ja luotettavilla mittausmenetelmillä hyödyn-täen kehon rasvatonta massaa kestävyyskunnon suhteuttamisessa. Myös fat but fit -hypoteesia tulisi testata rasvattomaan massaan suhteutetulla muuttujalla, jolloin kestävyyskunnon todel-lista suojaavaa vaikutusta päästäisiin tutkimaan ilman rasvamassan vaikutusta tuloksiin.
30 8 JOHTOPÄÄTÖKSET
Lasten kehon rasvapitoisuudella vaikuttaisi olevan kestävyyskuntoa suurempi merkitys kardio-metabolisen riskin kohoamisessa. Rasvaprosentilla on selkeä yhteys 6–8-vuotiaiden lasten kar-diometaboliseen riskiin ja insuliiniresistenssiin, mikä korostaa normaalipainoisuuden ja nor-maalin kehon rasvapitoisuuden tärkeyttä kardiometabolisen terveyden edistämisessä jo lapsilla.
Kehon kokonaismassaan suhteutetulla kestävyyskunnolla yhteydet metabolisen oireyhtymän ilmentäjiin ovat samankaltaiset kuin kehon rasvapitoisuudella, mutta kehon rasvattomaan mas-saan suhteutetulla kestävyyskunnolla ei yhteyksiä löytynyt. Suuremman rasvaprosentin omaa-villa lapsilla parempi kestävyyskunto on yhteydessä pienempään kardiometaboliseen riskiin, paastoinsuliiniin ja insuliiniresistenssiin, kun kestävyyskunto on ilmaistu suhteessa kokonais-massaan. Kehon rasvattomaan massaan suhteutettuna kestävyyskunnolla ei ole merkitystä me-tabolisen oireyhtymän indikaattoreihin lapsilla, joilla on suurempi rasvaprosentti.
Kestävyyskunnon myönteiset yhteydet kardiometaboliseen riskiin saattavat selittyä kehon ras-vapitoisuuden eroilla, minkä vuoksi kestävyyskunnon tarkastelussa on tärkeää ottaa huomioon kehon koostumuksen vaikutus huippuhapenottokykyyn. Suhteutettaessa kestävyyskunto kehon rasvattomaan massaan, pystytään luotettavammin tutkimaan kestävyyskunnon merkitystä kar-diometaboliseen riskiin ilman kehon massan sekoittavaa vaikutusta. Tulevaisuudessa myös fat but fit -hypoteesia tulisi testata kehon rasvapitoisuus kestävyyskunnon arvioinnissa huomioi-den.
31 LÄHTEET
Alberti, K. G. M. M., Zimmet, P. & Shaw, J. 2006. Metabolic syndrome – a new world‐wide definition. A consensus statement from the International Diabetes Federation. Diabetic Medicine 23 (5), 469–480.
Anderssen, S. A., Cooper, A. R., Riddoch, C., Sardinha, L. B., Harro, M., Brage, S. & Andersen, L. B. 2007. Low cardiorespiratory fitness is a strong predictor for clustering of cardiovascular disease risk factors in children independent of country, age and sex.
European Journal of Cardiovascular Prevention & Rehabilitation 14 (4), 526–531.
Armstrong, N. & Barker, A. R. 2011. Endurance training and elite young athletes. Medicine and Sport Science 56, 59–83.
Armstrong, N. & Welsman, J. R. 2000. Development of aerobic fitness during childhood and adolescence. Pediatric Exercise Science 12 (2), 128-149.
Armstrong, N., Tomkinson, G. & Ekelund, U. 2011. Aerobic fitness and its relationship to sport, exercise training and habitual physical activity during youth. British Journal of Sports Medicine 45 (11), 849–858.
Barry, V. W., Baruth, M., Beets, M. W., Durstine, J. L., Liu, J. & Blair, S. N. 2014. Fitness vs.
fatness on all-cause mortality: a meta-analysis. Progress in Cardiovascular Diseases 56 (4), 382–390.
Blair, S. N. & Church, T. S. 2004. The fitness, obesity, and health equation: is physical activity the common denominator? JAMA 292 (10), 1232–1234.
Borrud, L. G., Flegal, K. M., Freedman, D. S., Li, Y. & Ogden, C. L. 2011. Smoothed percentage body fat percentiles for US children and adolescents, 1999-2004. National Health Statistic Reports 43.
Burkhauser, R. V. & Cawley, J. 2008. Beyond BMI: the value of more accurate measures of fatness and obesity in social science research. Journal of Health Economics 27 (2), 519–
529.
Cali, A. M. & Caprio, S. 2008. Obesity in children and adolescents. The Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism 93 (11, S1), s31–s36.
Derakhshan, A., Tohidi, M., Arshi, B., Khalili, D., Azizi, F. & Hadaegh, F. 2015. Relationship of hyperinsulinaemia, insulin resistance and β‐cell dysfunction with incident diabetes
32
and pre‐diabetes: the Tehran Lipid and Glucose Study. Diabetic Medicine 32 (1), 24–
32.
Eckel, R. H., Grundy, S. M. & Zimmet, P. Z. 2005. The metabolic syndrome. The Lancet 365 (9468), 1415–1428.
Eisenmann, J. C. 2008. On the Use of a Continuous Metabolic Syndrome Score in Pediatric Research. Cardiovascular Diabetology 7 (1), 17.
Eisenmann, J. C., Welk, G. J., Wickel, E. E. & Blair, S. N. 2007. Combined influence of cardiorespiratory fitness and body mass index on cardiovascular disease risk factors among 8–18 year old youth: The Aerobics Center Longitudinal Study. Pediatric Obesity 2 (2), 66–72.
Ekelund, U., Anderssen, S. A., Froberg, K., Sardinha, L. B., Andersen, L. B., Brage, S. &
European Youth Heart Study Group. 2007. Independent associations of physical activity and cardiorespiratory fitness with metabolic risk factors in children: the European youth heart study. Diabetologia 50 (9), 1832–1840.
Eloranta, A. M., Lindi, V., Schwab, U., Kiiskinen, S., Kalinkin, M., Lakka, H. M. & Lakka, T.
A. 2011. Dietary factors and their associations with socioeconomic background in Finnish girls and boys 6–8 years of age: the PANIC Study. European Journal of Clinical Nutrition 65 (11), 1211–1218.
Eloranta, A. M., Lindi, V., Schwab, U., Tompuri, T., Kiiskinen, S., Lakka, H-M., Laitinen, T.
& Lakka, T. A. 2012. Dietary factors associated with overweight and body adiposity in Finnish children aged 6-8 years: the PANIC Study. International Journal of Obesity 36 (7), 950–955.
Eloranta, A. M., Schwab, U., Venäläinen, T., Kiiskinen, S., Lakka, H. M., Laaksonen, D. E., Lakka, T. A. & Lindi, V. 2016. Dietary quality indices in relation to cardiometabolic risk among Finnish children aged 6–8 years–The PANIC study. Nutrition, Metabolism and Cardiovascular Diseases 26 (9), 833–841.
Freedman, D. S., Wang, J., Maynard, L. M., Thornton, J. C., Mei, Z., Pierson Jr, R. N., Dietz, W. H. & Horlick, M. 2005. Relation of BMI to fat and fat-free mass among children and adolescents. International Journal of Obesity 29 (1), 1–8.
Goran, M. I. 1998. Measurement issues related to studies of childhood obesity: assessment of body composition, body fat distribution, physical activity, and food intake. Pediatrics 101 (S2), 505–518.
33
Goran, M., Fields, D. A., Hunter, G. R., Herd, S. L. & Weinsier, R. L. 2000. Total body fat does not influence maximal aerobic capacity. International Journal of Obesity 24 (7), 841.
Graves, L. E. F., Nevill, A. M., Foweather, L., McWhannell, N., Hopkins, N. D., Boddy, L. M.
& Stratton, G. 2013. Scaling of peak oxygen uptake in children. A comparison of body size index models. Medicine & Science in Sports & Exercise, 45, 2341–2345.
Hainer, V., Toplak, H. & Stich, V. 2009. Fat or fit: what is more important? Diabetes Care, 32 (S2), S392–S397.
Han, T. S. & Lean, M. E. J. 2015. Metabolic syndrome. Medicine 43 (2), 80–87.
Henriksson, P., Cadenas-Sanchez, C., Leppänen, M. H., Delisle Nyström, C., Ortega, F. B., Pomeroy, J., Ruiz, J. R. & Löf, M. 2016. Associations of fat mass and fat-free mass with physical fitness in 4-year-old children: results from the MINISTOP trial. Nutrients 8 (8), 473.
Katzmarzyk, P. T., Church, T. S., Janssen, I., Ross, R. & Blair, S. N. 2005. Metabolic syndrome, obesity, and mortality. Diabetes Care 28 (2), 391–397.
Klasson-Heggebø, L., Andersen, L. B., Wennlöf, A. H., Sardinha, L. B., Harro, M., Froberg, K. & Anderssen, S. A. 2006. Graded associations between cardiorespiratory fitness, fatness, and blood pressure in children and adolescents. British Journal of Sports Medicine 40 (1), 25–29.
Koivisto, V. 1981. Insuliiniresistenssin etiologia, patogeneesi ja hoitomahdollisuudet.
Duodecim 97, 825–836.
Komulainen, J. & Lihavuus (lapset) -työryhmä. 2012. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät ja lasten lihavuus. Näytönastekatsaus. Viitattu 28.11.2017. http://www.kaypahoito.fi.
Kriemler, S., Manser-Wenger, S., Zahner, L., Braun-Fahrländer, C., Schindler, C. & Puder, J.
J. 2008. Reduced cardiorespiratory fitness, low physical activity and an urban environment are independently associated with increased cardiovascular risk in children. Diabetologia 51 (8), 1408–1415.
Lakka, T. A. 2013. The Physical Activity and Nutrition in Children study (PANIC).
NCT01803776. Viitattu 3.11.2017. https://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT01803776.
Lee, J. M., Okumura, M. J., Davis, M. M., Herman, W. H. & Gurney, J. G. 2006. Prevalence and determinants of insulin resistance among US adolescents: a population-based study.
Diabetes Care 29 (11), 2427–2432.
34
Lintu, N., Tompuri, T., Viitasalo, A., Soininen, S., Laitinen, T., Savonen, K., Lindi, V. & Lakka, T. A. 2014. Cardiovascular fitness and haemodynamic responses to maximal cycle ergometer exercise test in children 6–8 years of age. Journal of Sports Sciences 32 (7), 652–659.
Lobstein, T., Baur, L. & Uauy, R. 2004. Obesity in children and young people: a crisis in public health. Obesity Reviews 5 (S1), 4–85.
Loftin, M., Sothern, M., Abe, T. & Bonis, M. 2016. Expression of VO2peak in Children and Youth, with Special Reference to Allometric Scaling. Sports Medicine 46 (10), 1451–
1460.
Matthews, D. R., Hosker, J. P., Rudenski, A. S., Naylor, B. A., Treacher, D. F. & Turner, R. C.
1985. Homeostasis model assessment: insulin resistance and β-cell function from fasting plasma glucose and insulin concentrations in man. Diabetologia 28 (7), 412–
419.
Murphy, M. J., Metcalf, B. S., Voss, L. D., Jeffery, A. N., Kirkby, J., Mallam, K. M. & Wilkin, T. J. 2004. Girls at five are intrinsically more insulin resistant than boys: The Programming Hypotheses Revisited — The EarlyBird Study (EarlyBird 6). Pediatrics 113 (1), 82–86.
Niederer, I., Kriemler, S., Zahner, L., Bürgi, F., Ebenegger, V., Marques-Vidal, P. & Puder, J.
J. 2012. BMI group-related differences in physical fitness and physical activity in preschool-age children: a cross-sectional analysis. Research Quarterly for Exercise and Sport 83 (1), 12–19.
Nyström, C. D., Henriksson, P., Martínez-Vizcaíno, V., Medrano, M., Cadenas-Sanchez, C., Arias-Palencia, N. M., Löf, M., Ruiz, J. R., Labayen, I., Sánchez-López, M. & Ortega, F. B. 2017. Does Cardiorespiratory Fitness Attenuate the Adverse Effects of Severe/Morbid Obesity on Cardiometabolic Risk and Insulin Resistance in Children? A Pooled Analysis. Diabetes Care 40 (11), 1580–1587.
Ortega, F. B., Cadenas-Sánchez, C., Sui, X., Blair, S. N. & Lavie, C. J. 2015. Role of fitness in the metabolically healthy but obese phenotype: a review and update. Progress in Cardiovascular Diseases 58 (1), 76–86.
Ortega, F. B., Lavie, C. J. & Blair, S. N. 2016. Obesity and cardiovascular disease. Circulation Research 118 (11), 1752–1770.
35
Ortega, F. B., Ruiz, J. R., Castillo, M. J. & Sjöström, M. 2008. Physical fitness in childhood and adolescence: a powerful marker of health. International Journal of Obesity 32 (1), 1–11.
Ortega, F. B., Ruiz, J. R., Labayen, I., Lavie, C. J. & Blair, S. N. 2018. The Fat but Fit paradox:
what we know and don’t know about it. British Journal of Sports Medicine 52 (3), 151–
153.
Parikh, T. & Stratton, G. 2011. Influence of intensity of physical activity on adiposity and cardiorespiratory fitness in 5–18-year-olds. Sports Medicine 41 (6), 477–488.
Peplies, J., Jiménez-Pavón, D., Savva, S. C., Buck, C., Günther, K., Fraterman, A., Russo, P., Iacoviello, L., Veidebaum, T., Tornaritis, M., De Henauw, S., Mårild, S., Molnár, D., Moreno, L. A. & Ahrens, W. 2014. Percentiles of fasting serum insulin, glucose, HbA1c and HOMA-IR in pre-pubertal normal weight European children from the IDEFICS cohort. International Journal of Obesity 38 (S2), S39–S47.
Rowland, T. 2013. Oxygen uptake and endurance fitness in children, revisited. Pediatric Exercise Science 25 (4), 508–514.
Ruiz, J. R., Castro-Piñero, J., Artero, E. G., Ortega, F. B., Sjöström, M., Suni, J. & Castillo, M.
J. 2009. Predictive validity of health-related fitness in youth: a systematic review.
British Journal of Sports Medicine 43 (12), 909–923.
Ruiz, J. R., Ortega, F. B., Rizzo, N. S., Villa, I., Hurtig-Wennlöf, A., Oja, L. & Sjöström, M.
2007. High cardiovascular fitness is associated with low metabolic risk score in children: the European Youth Heart Study. Pediatric Research 61 (3), 350–355.
Sabin, M. A., Magnussen, C. G., Juonala, M., Shield, J. P., Kähönen, M., Lehtimäki, T., Rönnemaa, T., Koskinen, J., Loo, B-M., Knip, M., Hutri-Kähönen, N., Viikari, J. S. A., Dwyer, T. & Raitakari, O. T. 2015. Insulin and BMI as predictors of adult type 2 diabetes mellitus. Pediatrics 135 (1), e144–e151.
Santana, C. C. A., Azevedo, L. B., Cattuzzo, M. T., Hill, J. O., Andrade, L. P. & Prado, W. L.
2017. Physical fitness and academic performance in youth: A systematic review.
Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 27 (6), 579–603.
Skinner, A. C., Perrin, E. M., Moss, L. A. & Skelton, J. A. 2015. Cardiometabolic risks and severity of obesity in children and young adults. New England Journal of Medicine 373 (14), 1307–1317.
36
Suriano, K., Curran, J., Byrne, S. M., Jones, T. W. & Davis, E. A. 2010. Fatness, fitness, and increased cardiovascular risk in young children. The Journal of Pediatrics 157 (4), 552–
558.
Taylor, R. W., Gold, E., Manning, P. & Goulding, A. 1997. Gender differences in body fat content are present well before puberty. International Journal of Obesity 21 (11), 1082.
Väistö, J., Eloranta, A. M., Viitasalo, A., Tompuri, T., Lintu, N., Karjalainen, P., Lampinen, E-K., Ågren, J., Laaksonen, D. E., Lakka, H-M., Lindi, V. & Lakka, T. A. 2014. Physical activity and sedentary behaviour in relation to cardiometabolic risk in children: cross-sectional findings from the Physical Activity and Nutrition in Children (PANIC) Study.
International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 11 (1), 55.
Viitasalo, A., Lakka, T. A., Laaksonen, D. E., Savonen, K., Lakka, H. M., Hassinen, M., Komulainen, P., Tompuri, T., Kurl, S., Laukkanen J. A. & Rauramaa, R. 2014.
Validation of metabolic syndrome score by confirmatory factor analysis in children and adults and prediction of cardiometabolic outcomes in adults. Diabetologia 57 (5), 940–
949.
Viner, R. M., Segal, T. Y., Lichtarowicz-Krynska, E. & Hindmarsh, P. 2005. Prevalence of the insulin resistance syndrome in obesity. Archives of Disease in Childhood 90 (1), 10–
14.
World Health Organization (WHO). 2017. Facts and figures of childhood obesity. Viitattu 16.11.2017. http://www.who.int/end-childhood-obesity/facts/en.
World Obesity Federation. 2015. Extended International (IOTF) Body Mass Index Cut-Offs for Thinness, Overweight and Obesity in Children. Viitattu 24.4.2018.
https://www.worldobesity.org/data/cut-points-used/newchildcutoffs.
Zimmet, P., Alberti, K. G. M., Kaufman, F., Tajima, N., Silink, M., Arslanian, S., Wong, G., Bennett, P., Shaw, J. & Caprio, S. 2007. The metabolic syndrome in children and adolescents–an IDF consensus report. Pediatric Diabetes 8 (5), 299–306.