Tieteellinen tutkimus voi olla eettisesti hyväksyttävää ja sen tulokset uskottavia vain, jos tutkimus on suoritettu hyvän tieteellisen käytännön edellyttämällä tavalla (Tutkimuseet-tinen neuvottelukunta 2012, 6). Hyvien tieteellisten käytäntöjen noudattaminen on perus-edellytys laadukkaalle ja luotettavalle tutkimukselle (Kuula 2006, 39). Tutkimusproses-sissani olen pyrkinyt noudattamaan tutkimuseettisiä ohjeita tutkimukseni kaikissa vai-heissa. Tarkastelen tässä kappaleessa tutkimuksen etiikkaa ja luotettavuutta erityisesti oman tutkimukseni kontekstissa osana tutkimukseni luotettavuuden arviointia. Koska laa-dullisen tutkimuksen arvioinnissa perinteiset validiteetin ja reliabiliteetin käsitteet eivät sellaisenaan sovellu käytettäviksi, kietoutuu arviointi koko tutkimusprosessin sekä tutki-muksen koherenssin eli sisäisen johdonmukaisuuden arviointiin (Tuomi & Sarajärvi 2002, 160, 163). Olen tutkimusraportissani kuvannut ja perustellut mahdollisimman tar-kasti kaikki tekemäni valinnat ja tulkinnat.
Aloitan tutkimukseni eettisyyden ja luotettavuuden arvioinnin tarkastelemalla tutkijan positioon liittyviä kysymyksiä, mikä on erityisen keskeistä diskurssianalyyttisessa tutki-muksessa. Laadullisessa tutkimuksessa tutkijan persoona on vahva tutkimusstrategisten valintojen taustavaikuttaja ja sen vuoksi tutkijaa voidaan pitää tutkimuksensa keskeisenä työvälineenä. Koska tutkimuksen tulokset ovat väistämättä tutkijan kielen avulla tuotta-mia tulkintoja aineistosta, rakentavat ne sellaisinaan sosiaalista todellisuutta (Juhila &
Suoninen 2016, 462). Juhilan (2016a, 412–413, 442) mukaan tutkijan tulisi olla tietoinen positioistaan, niiden kulloisistakin perusteluista ja myös esittää ne tutkimuksen lukijoille, koska positioissa on kyse myös siitä, miten tutkija suuntautuu aineistoonsa ja mitkä äänet saavat tilaa ja mitkä eivät. Tutkijan rooli vaikuttaa myös siihen, millainen aineisto on, mistä positiosta sitä lähestyy ja millaisia rajauksia tutkija tutkimuksessaan tekee. Lisäksi henkilökohtaiset kokemukset, elämänhistoria tai yhteiskunnallinen status saavat tutkijan tulkitsemaan aineistoa tietyllä tavalla ja tulkitsemaan sieltä tiettyjä asioita, minkä vuoksi oman position tunnistaminen on tärkeää. (Juhila 2016a, 411–443.)
84
Juhila (2016) lähestyy tutkijan asemoitumiseen liittyviä kysymyksiä neljän erilaisen po-sition kautta. Tässä keskustelussa tunnistan omassa tutkimusprosessissani asemoituneeni Juhilaa (2016) mukaillen sekä asianajajan että tulkitsijan positioon. Asianajan position perustelen tutkimuskysymykseeni sisältyvällä implisiittisellä valta- ja elitismiliitoksisuu-della. Tunnistan lähtökohtaisesti asemoituneeni ikäihmisten puolelle tarkoituksenani nos-taa integraatiokeskustelun keskiössä olevan ryhmän oma ääni osaksi varsin poliittishal-linnollisesti orientoitunutta integraatiokeskustelua. Tähän houkuttelee paikoitellen myös aineistossa ilmenevä ikäihmisten alisteinen puhe suhteessa integroituvaan palvelujärjes-telmään.
Vaikka tunnistankin asemoitumiseni asianajajan positioon, korostuu tutkimusprosessis-sani myös tulkitsijan positio (Juhila 2016a, 423). Olen analyysistutkimusprosessis-sani nojannut vahvasti empiiriseen tutkimusaineistooni ja pyrkinyt löytämään analyysin vihjeet sieltä huolimatta tutkittavasta ilmiöstä ymmärrystä rakentavasta teoreettisesta viitekehyksestä. Tutkimuk-seni analyysi on rakentunut tiiviissä vuorovaikutuksessa aineiston ja sen kanssa käymieni analyyttisten keskustelujen tuloksena. Olen tutkimusraportissani havainnollistanut ana-lyysiprosessini etenemistä aineistoesimerkkien avulla, jotta lukijan on niiden avulla mah-dollista seurata analyyttista päättelypolkuani. Näin olen pyrkinyt toimimaan myös siitä syystä, ettei diskurssianalyysi tarjoa merkityssysteemien jäsentämiseen mekaanisesti noudatettavissa olevaa tekniikkaa. Tämän vuoksi tutkimuksen luotettavuuden kannalta tutkijan on tarpeen raportoida yksityiskohtaisesti ja perustellusti ne logiikat, joilla dis-kurssit ja niitä rakentavat tulkintarepertuaarit on aineistosta konstruoitu (Suoninen 2016, 61–62).
Tutkijan position tunnistamisen ohella tärkeä osa tutkimuksen eettisyyden ja luotettavuu-den arviointia on tiedonintressien tunnistaminen, tiedostaminen ja pohtiminen. Tiedon intressit vastaavat kysymykseen siitä mihin tarkoitukseen tietoa tuotetaan. Tutkimuksen taustalla olevien tiedonintressien tunnistaminen on tärkeää, koska tiedonintresseillä on vaikutusta koko tutkimusprosessiin. Tutkijan omaksuma tiedonintressi eli tiedon tuotta-misen tavoite ohjaa tutkimusprosessin kaikkia vaiheita ja sitä millaista tietoa tutkimuksen kautta syntyy. Tiedonintressiajattelussa jäsennän tutkimukseni emansipoivaksi johtuen sen kriittisanalyyttisista lähtökohdista. Emansipatorinen päämäärä tulee ilmi jo tutkimus-kysymyksessä, joka sisältää implisiittisen oletuksen valtasuhteiden olemassaolosta. Tämä
85
kriittisyys tuo esille aineistossani näkymättömissä olevia jännitteitä ja valtasuhteita. Sitä korostaa diskurssien välisten ja sisäisten valtasuhteiden analysointi, erilaisten jännitteiden ja ristiriitojen sekä diskurssien tulkinnallisten seurausten esille tuominen. Painotan ana-lyysissani myös analyyttisyyttä ja sijoitankin tutkimukseni diskurssianalyyttisella kartalla kriittisen ja analyyttisen diskurssianalyysin jatkumon välimaastoon. Analyyttinen ote ei kuitenkaan poissulje tutkimukseni emansipatorista tiedonintressiä, koska tutkimukseni lähtökohtaisesti tavoittelee tämän implisiittisen ristiriidan ymmärtämistä ja muuttamista sekä alistettujen tai epätasa-arvoisen paljastamista. (Toikko & Rantanen 2009, 44–46;
Jokinen & Juhila 2016, 301.)
Tuomi ja Sarajärvi (2002, 149–150) korostavat hyvän laadullisen tutkimuksen tunnus-merkkinä argumentaatiota eli sisäistä johdonmukaisuutta. Tämä korostuu perusteltujen ja laadukkaiden lähteiden käyttämisenä. Toinen hyvä tutkimuksen vaatimus heidän mu-kaansa on eettinen kestävyys, jossa hyvää tutkimusta ohjaa laadullinen sitoutuneisuus.
Tekemäni analyyttiset tulkinnat ja argumentaatiot olen pyrkinyt perustelemaan mahdol-lisimman hyvin. Jokisen ja Suonisen (2016, 462) mukaan perusteltu argumentointi on ainoa mahdollinen tapa tuottaa relevantteja tutkimustuloksia. Tämä eettisen tutkimuskäy-tännön mukainen toiminta on ohjannut työskentelyäni koko tutkimusprosessin ajan ja olen pyrkinyt työssäni noudattamaan rehellisyyttä, tarkkuutta ja huolellisuutta kaikissa tutkimusprosessini eri vaiheissa, mikä osaltaan lisää tutkimukseni luotettavuutta ja eet-tistä kestävyyttä. Perustellut argumentaatiot korostuvat tutkimukseni johtopäätöksissä ja analyyttisten päättelypolkujen vakuuttavassa esittämisessä. Olen pyrkinyt analyysissani kuvaamaan mahdollisimman tarkasti ja huolellisesti niitä tekemiäni analyyttisia päättely-polkuja, joiden varassa olen tulkinnut diskurssien ja tulkintarepertuaarien aineistossa ra-kentuvan.
Tutkimuksessani en kuitenkaan pyri selittämään ja vastaamaan kysymykseen siitä miksi jokin on niin kuin on, eikä se ole diskurssianalyysin perinnäisenä tavoitteenakaan (Juhila
& Suoninen 2016, 459). Sen sijaan pyrin tutkimuksessani kysymään miten ja millaisia selitysvoimaisempia tulkintoja asiakaslähtöisestä palveluintegraatiosta kielenkäytön kei-noin rakennetaan. Juhilan ja Suonisen (2016, 456) mukaan diskurssianalyysi ei luonte-vasti taivu välineelliseksi muutostutkimukseksi, vaan sen sijaan kielenkäytön ideologis-ten seurausideologis-ten pohtiminen on usein hyödyllistä ja lisää myös tutkimuksen relevanssia.
86
Omassa tutkimuksessani tämä näkyy erityisesti ikäihmisten subjektipositioon liittyvissä kysymyksissä, johon liittyvä argumentaatio puoltaa diskurssianalyysin soveltuvuutta va-litsemaani tutkimuskysymykseen vastaamisessa.
Tutkimukseni kautta en tavoittele tulkinnoillani kaikenkattavan faktan statusta, eikä se diskurssianalyysissa ole mahdollistakaan analyysin tulkinnallisen luonteen vuoksi. Sen sijaan diskurssianalyyttisen tutkimuksen tarkoituksena on synnyttää uutta keskustelua (Pynnönen 2013, 35–36). Vaikka laadullinen tutkimus ei pyrikään tiedon yleistettävyy-teen, voidaan kuitenkin ajatella myös niin, että jokaisen yksilön kokemus paljastaa myös jotain yleistä, koska jokainen yhteisön jäsen on suhteessa maailmaan ja vallitsevaan kult-tuuriin. Niirasen (2002) mukaan jokainen kielellinen valinta ja sanoilla ilmaistavien asi-oiden liittämisen toisiinsa kytkeytyvät aina johonkin näkökulmaan, jonka taustalla on tietty uskomusten ja arvojen muodostama kokonaisuus (Niiranen 2002, 65–66).
Tutkimukseni teoreettinen viitekehys on merkityksellinen tutkimuksen luotettavuuden kannalta, koska laaja-alainen teoreettinen perehtyminen asiakaslähtöisyyden ja palveluin-tegraation käsitteisiin loi perusymmärryksen tutkittavasta ilmiöstä ja vaikutti osaltaan empiirisestä aineistosta diskurssianalyysin avulla tekemiini tulkintoihin. Vaikka analyy-sini nojaakin vahvasti aineistoon, on teoreettisella ymmärryksellä kuitenkin oma vaiku-tuksensa analyysin ja keskeisten käsitteiden muodostumiseen. Hyvän tieteellisen käytän-nön mukaisesti selvittäessäni asiakaslähtöisen palveluintegraation teoreettisia perusteita ja aikaisempaa tutkimustietoa, käytin lähdemateriaalina tieteelliseen tietoon perustuvia lähteitä luotettavista tietokannoista ja julkaisuista. Perehdyin laaja-alaisesti eri tutkijoiden tutkimuksiin, joita myös arvioin suhteessa toisiinsa. Tutkimusraportissani olen käyttänyt lähdeviitteitä ja lähdemerkintöjä siten, että ne kunnioittavat julkaisujen alkuperäisiä kir-joittajia (Kuula 2006, 29).
Käyttämäni diskurssianalyyttinen lähestymistapa ohjasi minua kiinnittämään huomioni aineistoni erilaisiin merkityksiin ja kielenkäyttöön. Diskurssianalyysin tuloksena identi-fioimani kolme diskurssia loivat tietoa siitä, millaista asiakaslähtöiseen palveluintegraa-tioon liittyvää sosiaalista todellisuutta aineistoni kielenkäyttö tuotti. Lisäksi diskursseihin liittyvät identiteetit ja toimijuudet loivat tietoa siitä, millaisena ikäihmiset asemoivat it-sensä suhteessa integroituvaan palvelujärjestelmään. Valitsemani diskurssianalyyttinen
87
lähestymistapa mahdollisti ikäihmisten oman äänen esiin nostamisen osaksi poliittishal-linnollisesti orientoitunutta integraatiokeskustelua, mikä osaltaan puolustaa tutkimukseni relevanttiutta ja merkityksellisyyttä asiakaslähtöisestä palveluintegraatiosta käytävässä keskustelussa.
Tekemäni analyyttinen valinta tulkintarepertuaarien alisteisuudesta suhteessa diskurssei-hin perustui tulkintaani diskurssien sisäisestä vastakohtaisuudesta. Vaikka ratkaisu ei lie-nekään tavanomainen diskurssianalyyttisessa tutkimuksessa ja tulkintarepertuaarin käsi-tettä on käytetty usein diskurssin rinnakkaiskäsitteenä tai sen synonyyminä, puoltaa ai-neistolähtöinen ratkaisuni kuitenkin paikkansa tässä tutkimuksessani. Vaihtoehtoisesti olisin voinut käyttää tulkintarepertuaarin sijaan tematiikan käsitettä, mutta näkemykseni mukaan tulkintarepertuaari käsitteenä soveltuu teeman käsitettä paremmin tutkimuk-seeni. Teeman käsite orientoituu vahvemmin esimerkiksi sisällönanalyyttiseen lähesty-mistapaan, mikä ei selkeyden vuoksi ole relevantti käsite omassa tutkimuksessani.
Ihmiseen perustuvan tutkimuksen peruslähtökohta on tutkittavien henkilöiden luottamus tutkijaan. Tietoon perustuva suostumus osallistua tutkimukseen on ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen keskeinen eettinen periaate (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2019, 8). Py-rin informoimaan ryhmäkeskusteluihin osallistujia tutkimuksen tarkoituksesta ja ryhmä-keskusteluaineiston käytöstä mahdollisimman hyvin (Kuula 2006, 61–62). Noudatin etu-käteisinformoinnissa viitteellisesti Kuulan (2006, 117) näkemystä tutkimussuostumuk-sesta. Lähetin yhteyshenkilöiden kautta osallistujille tiedotteen tutkimukseen osallistumi-sesta (LIITE 2) ennen ryhmäkeskustelujen käymistä. Lisäksi kerroin aloituspuheenvuo-rossani tutkimukseni tarkoituksesta ja mahdollistin lisäkysymysten esittämisen ennen keskusteluiden alkua.
Tutkimukseni ei edellyttänyt tutkimusluvan pyytämistä. Varmistin tutkimusluvan tar-peellisuuden Eläkeliiton toiminnanjohtajalta ennen yhteydenottoa paikallisyhdistysten puheenjohtajiin. Tutkimukseni asetelma ei myöskään edellytä tutkimuksen eettistä en-nakkoarviointia (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2019, 8). Esittelin tutkimukseni ja sen tavoitteet paikallisyhdistysten puheenjohtajille, osallistujien yhteyshenkilöille ja osal-listujille itselleen sekä sähköpostitse että suullisesti ennen ryhmäkeskusteluja. Ryhmä-keskusteluihin osallistujille tiedotin tutkimuksestani kirjallisen tiedotteen ja
88
suostumuslomakkeen muodossa. Lisäksi esittelin tutkimukseni tavoitteet ja ryhmäkes-kustelujen tarkoituksen ennen ryhmäkesryhmäkes-kustelujen alkamista, jolloin jokaisella osallistu-jalla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä. Pyrin varmistamaan, että osallistujat saisivat riittävästi tietoa tutkimuksestani ja että he olisivat tietoisia siitä, millaiseen tutkimukseen he olivat osallistumassa. Lisäksi korostin osallistujille tutkimukseen osallistumisen va-paaehtoisuutta (Kuula 2006, 61, 87).
Käsittelin hankkimaani tutkimusaineistoa luottamuksellisesti ja huomioin tutkimusra-porttia kirjoittaessani, ettei kenenkään osallistujan henkilöllisyys tekstissäni paljastu.
Olen tunnistettavuuden vuoksi muuttanut aineistossa esiintyvät murresanat kirjakielelle sekä korvannut erilaisilla tunnisteilla muut anonymiteetin takaavat tekijät. Pyrin valitse-maan tutkimusraportissani käyttämäni aineistoesimerkit mahdollisimman monipuolisesti ja aineistoesimerkit on kirjoitettu lähes siinä muodossa, kuin ne aineistossa esiintyvät.
Tunnistettavuuden häivyttämiseksi olen joutunut jättämään osan kelvoista aineistoesi-merkeistä pois, koska tunnisteilla korvaaminen olisi muuttanut aineistoesimerkin sisältöä olennaisesti. Olen kuitenkin käsitellyt näihin aineistokohtiin liittyviä tulkintojani muiden aineistoesimerkkien kautta. Analyysissani olen käsitellyt tutkimukseni tuloksia mahdol-lisimman rehellisesti ja tarkasti. Hankkimani aineiston olen pitänyt salassa enkä ole luo-vuttanut sitä ulkopuolisille tai käyttänyt muuhun kuin keräämääni tarkoitukseen. Tutki-musraportin valmistuttua empiirinen aineisto hävitetään asianmukaisesti. (Kuula 2006, 109–113.)
Ryhmäkeskusteluiden kautta keräämäni aineisto oli tutkimukseeni sisällöllisesti, määräl-lisesti sekä kielenkäytön rikkaudeltaan hyvin soveltuvaa. Diskurssianalyyttiseen tarkas-teluun aineiston koko oli suurehko, millä oli vaikutusta analyysin työllistävyyteen. Tut-kijana pyrin vaikuttamaan aineiston hankinnan aikana aineistoon mahdollisimman vähän, jotta saisin hankittua mahdollisimman rikasta ja moniäänistä aineistoa. Ryhmäkeskustelu aineistohankintamenetelmänä soveltui oivallisesti tämän pyrkimyksen toteuttamiseen.
Tutkimukseni luotettavuutta parantaa myös se, että olen dokumentoinut aineiston hankin-nan yksityiskohdat mahdollisimman tarkasti tutkimusraporttini aineiston hankintaa käsit-televässä kappaleessa.
89
Kokonaisuutena tutkimukseni on laaja ja kattava katsaus asiakaslähtöisen palveluinteg-raation diskursiiviseen rakentumiseen. Aihe on tärkeä tutkittavaksi, koska asiakaslähtöi-sen palveluintegraation merkitys on yhteiskunnallisesti tunnustettu keskeiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseen liittyvässä keskustelussa. Asiakaslähtöinen tarkaste-lukulma valikoitui tutkimukseni lähtökohdaksi paitsi oman intressini, myös sen tutkimuk-sellisen relevanttiuden vuoksi. Osaltaan asiakaslähtöinen näkökulma puolustaa myös tut-kimukseni relevanttiutta asiakaslähtöisen palveluintegraation tutkimuksessa.