Tämä kandidaatintutkielma toteutettiin hyvien tieteellisten käytäntöjen (Tutkimuseettinen neuvottelukunta, 2012) mukaisesti. Tutkimuksen eri vaiheet ovat avattuna tarkasti ja totuudenmukaisesti, sekä muiden tutkijoiden tutkimuksiin on viitattu selkeästi asianmukaisin viittauksin. Tutkimuksessa on pyritty käyttämään mahdollisimman tuoreita lähteitä, mutta lähdekirjallisuudessa on hyödynnetty myös vanhempia teorioita, jos ne ovat koettu oleellisiksi tutkimuksen kannalta. Tracyn (2010) mukaan laadullinen tutkimus antaa mahdollisuuden paneutua merkittäviin tutkimusongelmiin, mutta sen luotettavuudelle ei ole yksiselitteistä kriteereitä. Tässä tutkielmassa arviointikriteerit (vapaasti suomennettuna) ovat aiheen merkittävyys, perusteellisuus, vilpittömyys, eettisyys ja uskottavuus (Tracy, 2010).
Aiheen merkittävyys. Tracyn (2010) mukaan laadullisen tutkimusaiheen tulisi olla ajankohtainen ja mielenkiintoinen. Koska digitaalisten pelien pelaaminen lisääntyy jatkuvasti ja markkinoille tuodaan yhtenään uusia pelejä, tulisi sitä koskevan tutkimuksen olla aina tuoretta. Vanhempien suhtautumista ja videopelien ikärajoihin liittyviä perusteluita esiopetusikäisen lapsen kohdalla on tutkittu Suomessa suhteellisen vähän laadullisella tutkimusotteella. Tämän tutkimuksen huomionarvoisuus perustuu ensisijaisesti tutkijan omiin mielenkiinnon kohteisiin. Mielekkäänä voidaan pitää tämän tutkimuksen
mahdollistamaa tilaisuutta perehtyä yksityiskohtaisempiin perusteluihin ja niihin syihin, jotka vaikuttavat vanhempien pelikasvatuksen käytännön toteutukseen.
Perusteellisuus. Aineiston keruuseen ja käsittelyyn suhtauduttiin huolellisesti. Aineistonkeruulle jätettiin runsaasti aikaa ja analyysivaihe toteutettiin johdonmukaisesti tutkimusta varten suunnitellun aikataulun puitteissa.
Kyselylomake suunniteltiin vastaamaan tutkimuksen tarpeita ja sen levitys tapahtui ennalta valikoiduissa Facebook -yhteisöpalvelun ryhmissä. Monipuolista aineistoa varten varmistettiin, että kyselylomake saavuttaa riittävästi vastaajia.
Kyselylomake tavoitti yhteensä 49 esiopetusikäisen lapsen vanhempaa, mitä tässä tutkimuksessa pidetään riittävänä tuloksien kannalta. Puolistrukturoidun kyselylomakkeen käyttö mahdollisti tarkkoja tuloksia ennalta määrättyihin kysymyksiin, mutta tämän lisäksi myös yksityiskohtaisempia perusteluita ja tilaisuuden kuulla vanhempien omia pohdintoja avoimien kysymysten muodossa.
Vastaajilta ei odotettu aiheeseen perehtymistä etukäteen, mutta tämän mahdollisuutta ei myöskään voitu rajata pois. Sähköistä kyselylomaketta käytettäessä ei voitu olla täysin varmoja siitä, perustivatko vanhemmat vastauksensa omaan aikaisempaan tietoon, vai tutustuivatko he aiheeseen ja esimerkiksi lainsäädäntöön juuri ennen vastaamista. Tällä ei kuitenkaan nähty olevan merkitystä vastauksien luotettavuutta ajatellen.
Vilpittömyys. Vilpittömyydellä tarkoitetaan tutkijan omia heikkouksia, tavoitteita ja ennakko-oletuksiaan tutkimuksessa. Tuomen & Sarajärven (2018) mukaan laadullisessa tutkimuksessa tutkijan täysi puolueettomuus on mahdotonta. Tässä tutkimuksessa tuloksiin pyrittiin kuitenkin suhtautumaan niin ennakkoluulottomasti ja puolueettomasti, kuin se tuloksien pohdinnan puitteissa oli mahdollista. Analyysivaiheessa aineistosta pyrittiin nostamaan havaintoja puolueettomasti ja ilman, että tutkijan omat mielipiteet vaikuttaisivat analyysiin.
Eettisyydellä tässä tutkimuksessa tarkoitetaan niitä menettelytapoja, jotka varmistavat tutkimukseen osallistuvien sekä aineiston kunnioittamisen koko tutkimusprosessin ajan. Tutkimukseen osallistuminen perustui täysin vapaaehtoisuuteen. Tämän lisäksi tutkimukseen osallistuvia informoitiin siitä, mihin tarkoitukseen vastauksia käytetään. Vastaukset perustuivat anonyymiteettiin, ja tutkimuksen jälkeen paperiseen muotoon tulostetut vastaukset tuhottiin asianmukaisesti. Koko tutkimusprosessin ajan
osallistuneisiin suhtauduttiin kunnioituksella ja tiedostettiin mahdolliset vaikutukset tutkimukseen osallistumisesta (Tracy, 2010).
Uskottavuus. Laadullisessa tutkimuksessa uskottavuus Tracyn (2010) mukaan perustuu sille, kuinka avoimesti tuloksista on raportoitu ja kuinka läpinäkyvää koko tutkimusprosessi on ollut. Tutkimuksessa on pyritty huomioimaan kaikki näkökulmat tasa-arvoisesti, ja havainnollistavia aineistoesimerkkejä on käytetty monipuolisesti tukemaan tätä tavoitetta.
Tutkimusprosessi kokonaisuudessaan on ollut realistinen ja luotettava.
Uskottavuutta pidetään yhtenä luotettavuuden kriteereistä (Eskola & Suoranta, 2018). Hirsjärvi ja muut (1997) pitävät mahdollisena, että kyselyyn vastanneet henkilöt ovat voineet tulkita kysymyksiä eri tavalla kuin kyselyn laatineet henkilöt.
Kyselylomakkeessa kysymykset pyrittiin avaamaan mahdollisimman yksityiskohtaisesti edellä mainitun välttämiseksi. Hirsjärven ja muiden (1997) mukaan kyselylomakkeen käytössä ei voida olla täysin varmoja siitä, kuinka tosissaan tutkittavat vastaavat kysymyksiin. Esimerkiksi liian arka aihe saattaa aiheuttaa vastauskäyttäytymisessä muun muassa kaunistelua tai liioittelua.
Tutkimuksen aiheen ei merkittävyydestään huolimatta katsottu olevan liian arka vaikuttaakseen vastauksien todenmukaisuuteen.
LÄHTEET
Buckingham, D. 2003. Media education: Literacy, learning and contemporary culture. Cambridge: Polity.
Game Reactor (2020). (Viitattu 3.12.2020.) Saatavana:
https://www.gamereactor.fi/uutiset/193024/
Herkman, J. (2007). Kriittinen mediakasvatus. Vastapaino.
Hietala, P., Inkinen, T., Kangassalo, M., Kivimäki, R., Lahikainen, A. & Mäyrä, F. (toim.) 2005. Lapsuus mediamaailmassa: näkökulmia lasten
tietoyhteiskuntaan. Helsinki. Gaudeamus.
Hirsjärvi, S., Remes, P., & Sajavaara, P. (1997). Tutki ja kirjoita (1.- 2. p.).
Helsinki: Kirjayhtymä.
H2 Gambling Capital. 2017. H2 Features as Economist’s Chart of the Day -
”World’s Biggest Gamblers”. (Viitattu 16.11.2020.)
Saatavana: https://h2gc.com/news/general/h2-features-as-ecomomists-chart-of-the-day-worlds-biggest-gamblers
Kansallinen Audiovisuaalinen Instituutti. (2020). (Viitattu 19.11.2020.) Saatavana: https://kavi.fi/ikarajat/yleistieto/
Kiviniemi, K. 2018. Laadullinen tutkimus prosessina. Teoksessa R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2 – Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutki- muksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS- kustannus, 73–87.
Kupiainen. R., Kynäslahti. H. & Lehtonen M. Näkökulmia mediakasvatukseen.
Helsinki: Mediakasvatusseura. Mediakasvatusseuran julkaisuja 1/2007.
(Viitattu 11.11.2020.) Saatavana: http://mediakasvatus.fi/wp-content/uploads/2018/06/ISBN978-952-99964-1-4.pdf
Leinonen, R. (2018). Spoken: Sisällönanalyysi. (Viitattu 27.10.2020.) Saatavana: https://spoken.fi/sisallonanalyysi/
Luhtala, K. Silvennoinen, I. & Taskinen,T. 2011. Nuoret Pelissä: tietoa kasvattajille lasten ja nuorten digitaalisesta pelaamisesta ja
rahapelaamisesta. Helsinki: THL, Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat – yksikkö. (Viitattu 6.2.2021) Saatavana:
http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/268fdb96-abe2-4a3d-889a- 9b2e3374fa87
Mustonen, A. 2001. Mediapsykologia. Porvoo. WSOY.
Mustonen, A. Median vaikutus lapsen todellisuuskuvaan. (Viitattu 6.2.2021.) Saatavana: https://mediataidekasvattaa.fi/oppimateriaalit/mika-on-totta/median-vaikutus-lapsen-todellisuuskuvaan-anu-mustonen/
Mäkelä, K. 1990. Kvalitatiivisen analyysin arviointiperusteet. Teoksessa Klaus Mäkelä (toim.) Kvalitatiivisen aineiston analyysi ja tulkinta. Helsinki:
Gaudeamus. 42-61.
Opetushallitus. (2014). Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet.
Pan European Game Information. (2020). (Viitattu 16.11.2020.) Saatavana: https://pegi.info/fi
Piaget, J. (1964). The early growth of logic in the child. London: Routledge and Kegan Paul.
Pietilä, V. (1990). Mäkelä, Klaus (toim.). Kvalitatiivisen aineiston analyysi ja tulkinta. Media & Viestintä, 13(3).
https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/70903
Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2006. (Viitattu 27.10.2020.) KvaliMOT.Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere:
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus Tilastokeskus. (2019). (Viitattu 19.11.2020.)
Saatavana: https://urly.fi/1Pkh
Tossavainen, T. (2013) Pelikasvattajan käsikirja. (Viitattu 16.11.2020.) Saatavana: https://pelikasvatus.fi/pelikasvattajankasikirja.pdf.
Tracy, S. J. 2010. Qualitative Quality: Eight “Big-Tent” Criteria for Excellent Qualitative Research. Qualitative Inquiry, 16 (10), 837 - 851.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2018). Laadullinen tutkimus ja
sisällönanalyysi (Uudistettu laitos.). Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. (Viitattu 7.12.2020) Saatavana: www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf.
Varhaiskasvatuslaki 2018/540. Annettu Helsingissä 13.7.2018.
Saatavana: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180540
Värri, V-M. 1997. Hyvä kasvatus - kasvatus hyvään. Vammala: Tampere University Press.
LIITTEET
Liite 1. Kyselylomake
Vastaajan sukupuoli?
Mies Nainen Muu
Vastaajan ikä?
Esikouluikäinen lapsesi pelaa videopelejä? Kyllä Ei
Mainitse 1-3 videopeliä, joita esikouluikäinen lapsesi pelaa säännöllisesti.
Mitä medialaitteita lapsesi käyttää edellä mainitsemiesi pelien pelaamiseen?
Oletko tietoinen edellä mainitsemiesi pelien
ikärajoista? Kyllä En En osaa
sanoa Varmistatko pelien ikärajan, ennen kuin lapsi
saa pelata kyseistä peliä? Kyllä En
"Videopelien ikärajojen noudattaminen esikouluikäisellä lapsella on tärkeää."
Valitse vastaus, joka parhaiten mielestäsi kuvaa seuraavaa väittämää.
Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa
mieltä
Ei samaa eikä eri
mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Perustele edellinen vastauksesi.
Saako esikouluikäinen lapsesi pelata
videopelejä, jotka ikärajan puolesta eivät sovi hänelle?
Pan European Game Information (PEGI) on yleiseurooppalainen, vanhemmille tarkoitettu, ostopäätösten tueksi luotu
ikäluokitusjärjestelmä videopeleille.
Ikäluokitukset kertovat mielestäsi
Pelin vaikeustasosta Sisällön soveltuvuudesta
Pelien ikäluokitusjärjestelmä ja ikärajat on
mielestäsi: Sitovia Suuntaa antavia