6. KESKUSTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET
6.3. Tutkimuksen arviointi, jatkotutkimusmahdollisuudet ja käytännön neuvot
Tutkimuksen arviointi
Tutkimus onnistui kokonaisuutena hyvin. Aikaisemmasta tutkimuksesta löytyi selkeä tutkimusaukko, josta muodostetui selkeästi rajattu tutkimusongelma sekä suunnitelma, jolla ongelmaa lähdettiin ratkaisemaan. Teoria onnistuttiin liittämään käytännön tapauksiin ja saatiin listattua selkeät tulokset. Tutkimus onnistui jopa tuomaan jotain uutta tutkimuskenttään.
Jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut hyvä, jos tutkijalla olisi ollut haastatteluun mentäessä parempi käsitys siitä, mihin työssä tullaan lopulta keskittymään, jolloin myös haastattelussa olisi voitu keskittyä paremmin kaikista tärkeimpiin asioihin. Haastattelut pidettiin onneksi pitkinä ja kattavina, juurikin sen takia, että silloin ei ollut vielä tiedossa, mihin tarkemmin keskitytään. Toisaalta, yrityksistä saatiin hyvän kokonaiskuva käsittelemällä aihetta monipuolisesti. Toiseksi, jos haastatteluita ei olisi pidetty niin aikaisessa vaiheessa, ei lopullista näkökulmaa olisi välttämättä osattu muodostaa pelkän teorian pohjalta.
Vaikka tutkimus onnistui lopulta hyvin, meni siihen todella paljon aikaa. Käytettyä aikaa olisi voinut lyhentää valmistautumalla tutkimukseen paremmin hyvissä ajoin. Aiheen muotoutumiseen meni paljon aikaa pitkälti siitä johtuen, ettei tutkija yksinkertaisesti tuntenut avoimen innovaation aihepiiriä tarpeeksi hyvin.
73
Tutkimuksen rajallisuus
Aineisto on siinä mielessä yksipuolinen, että kaikki tapausyritykset ovat olleet mukana Innovation Mill -hankkeessa, joka on ohjannut yrityksiä samaan suuntaan eli erilaisten ulkopuolisten ostopalveluiden runsaaseen käyttöön. Ellei hanke olisi kannustanut taloudellisesti niin voimakkaasti ostopalveluiden käyttöön, olisi niitä luultavasti käytetty paljon vähemmän. Tässä mielessä aineisto ei ole ollenkaan neutraali ja saattaa antaa vääristyneen kuvan pienyritysten avoimesta innovaatiosta. Hyvä puoli aineiston yksipuolisuudessa on, että se antoi erityisen hyvät mahdollisuudet tutkia ostopalveluiden käyttöä pienyrityksissä. Vaikka tapausyrityksillä on hyvin erilaiset tuotteet ja toimintatavat, ovat ne silti tietyllä tavalla samanlaisia. Kaikilla yrittäjillä on vahva teknologiatausta, joka on johtanut teknologia- ja tuotekehitysvetoisiin yrityksiin.
Jatkotutkimusmahdollisuudet
Tutkimus antaa kuvaa siitä, miten sisäänpäin suuntautuvaa avointa innovaatiota on harjoitettu kolmen teknologiayrityksen kohdalla uuden tuotteen kehittämisessä, kun toimintaa on tuettu julkisella hankkeella. Tutkimus kattaa siis vain todella pienen osan yrityksistä ja ympäristöistä, ja puhutaan ainoastaan sisäänpäin suuntautuvan avoimen innovaation harjoittamisesta pienyrityksissä.
Olisi toivottavaa, että samasta aihepiiristä tehtäisiin lisää tutkimusta erityisesti erilaisella aineistolla. Ennen kaikkea olisi mielenkiintoista nähdä tapaustutkimuksia, joissa asetelma olisi neutraalimpi kuin tämän tutkimuksen Innovation Mill -vetoinen ympäristö. Suuri osa avoimen innovaation tutkimuksesta, kuten tämäkin tutkimus, on keskittynyt teknologiasektoriin. Tutkimukset eri sektoreilta olisivat todella tervetulleita. Myös eri sektoreiden vertailu olisi mielenkiintoista. Van de Vranden ym. (2009) tulokset osoittavat, että pk-yritysten kohdalla avointa innovaatiota harjoitetaan keskimäärin sitä enemmän, mitä suurempi yritys on. Aiheesta tarvittaisiin syvällisempää tutkimusta pelkän sivuhuomion lisäksi.
Ulospäin suuntautuvan avoimen innovaation tutkimusta on aivan liian vähän sisäänpäin suuntautuvaan verrattuna. Ulospäin suuntautuvan avoimen innovaation tutkiminen on hankalampaa, koska sitä vaikuttaisi tapahtuvan sisäänpäin suuntautuvaa vähemmän.
Chesbrough ja Crowther (2006) pohtivat asiaa ja sanovat, että jokainen sisäänpäin suuntautuva toimi vaatii vastavuoroisen ulospäin suuntautuvan toimen toiselta yritykseltä.
74
Eikö molempia aktiviteetteja pitäisi siten olla yhtä paljon? Tämän asian pohtiminen ja ulospäin suuntautuvan avoimen innovaation tutkiminen olisi erittäin tervetullutta missä tahansa kontekstissa.
Innovaatioprosessin vaiheet
Tässä tutkimuksessa on tullut usein vastaan tilanne, jossa olisi haluttu ottaa tarkemmin kantaa innovaatioprosessin eri vaiheisiin. Tätä on kuitenkin vältelty ja on eroteltu suurpiirteisesti ideointivaihe, liiketoiminnan potentiaalin arviointi- ja suunnitteluvaihe, tuotekehitysvaihe sekä kaupallistamisvaihe. Avoimen innovaation tutkiminen innovaatioprosessin eri vaiheissa tarjoaa useita jatkotutkimusmahdollisuuksia.
Yksi vaihtoehto olisi jatkaa tämän tutkimuksen pohjalta ja tarkastella, miten avoimen innovaation aktiviteetteja harjoitetaan innovaatioprosessin eri vaiheissa. Tämän tutkimuksen tapauksissa asia on ollut niin, että idea on pystytty tuottamaan itse tai lähiverkostojen avulla, mutta siitä seuraaviin vaiheisiin on tarvittu ulkopuolista täsmäapua eri asiantuntijoiden muodossa. Nämä tarpeet tietysti riippuvat yrityksen oman osaamisen monipuolisuudesta.
Koska suurin osa avoimen innovaation tutkimuksesta liittyy innovaatioprosessin alkuvaiheeseen sekä T&K:hon (Vanhaberkere & Cloodt 2006) ja vaikuttaisi siltä, että pk-yritykset harjoittavat avointa innovaatiota enemmän myöhemmissä vaiheissa, tuntuisi luonnolliselta jatkumolta, että myös avoimen innovaation tutkimus pk-yrityksissä keskittyisi myöhempiin innovaatioprosessin vaiheisiin.
Välittäjän rooli
Koska pienyritykset tarvitsevat ulkopuolista apua ideoidensa tuotteistamisessa ja kaupallistamisessa, on tilanteen ratkaisemiseksi noussut välittäjiä, jotka auttavat yrityksiä löytämään tarvitsemaansa apua. Kuvioon liittyy usein rahoitusta, monesti julkista sellaista, kuten Innovation Mill -hankkeessa. Kuviot ovat monimutkaisia ja eri tahojen intressejä saattaa olla vaikea hahmottaa. Lee ym. (2010) tutkivat jo välittäjän roolia etelä-korealaisten pk-yrityksen kohdalla, mutta aiheesta tarvittaisiin lisää tutkimusta. Miten välittäjät voivat edesauttaa innovaatiota ja miten toiminta määritellään avoimen innovaation kannalta?
Myös C2 Smartlightin Haapasaari otti kantaa aiheeseen. Hän piti hyvänä ajatuksena systeemin luomista, jossa pienemmät yritykset pystyisivät arvioimaan ideoitaan systemaattisesti. Jos idealla on arvioitu olevan potentiaalia ja arvion tueksi voi esittää
75
esimerkiksi markkinatutkimusta, liiketoimintasuunnitelman ja budjetin, on yrityksellä paljon luottavaisempi mieli lähteä viemään asiaa eteenpäin ja paremmat mahdollisuudet saada jatkorahoitusta. Innovation Mill -hanketta hän piti hyvänä sen ketteryyden ja tavallisia Tekes-hankkeita nopeamman rahoituksen takia. Monesti perinteisissä Tekes -hankkeissa rahoitusta voi anoa vasta jälkikäteen ja päätöksissä saattaa kulua pitkiäkin aikoja. Haapasaaren mukaan monilla pienyrityksillä ei ole varaa kustantaa ensin kaikkea itse ja odotella päätöksiä ja mahdollisia palautuksia.
Käytännön neuvot tutkimukseen osallistuneille
Tutkimuksen tapausyritysten kannattaa lukea etenkin kappale viisi eli tulokset, jossa on analysoitu yritysten avoimen innovaation aktiviteettien harjoittamista. Ehkä ulkopuolisen näkemys omasta toiminnasta auttaa näkemään asioita uudessa valossa. Myös toisten yritysten toiminta saattaa antaa uusia ideoita. Etenkin Sports-Trackerin Jussi Kaasisen näkemys avoimuudesta edustaa uutta vapaan informaation aikaa ja antaa pohtimisen aihetta tulevaisuuden kannalta.
Innovation Mill oli tapausyrityksille juuri sitä, mitä tarvittiin. Kehuja se sai myös ketteryydestään nopeiden päätöksiensä ja hyvän rahoitusmallinsa ansiosta. Technopoliksen palkkiot tutkimuksen tapausyritykset sijaan kokivat suuriksi saatuun apuun nähden. C2 Smartlightin Mauri Haapasaari esitti idean mallista, joka keskittyisi auttamaan yrityksiä arvioimaan ideoidensa kaupallista potentiaalia.
76
LÄHTEET
Acs, Z.J., Audretsch, D., 1990. Innovation and Small Firms. MIT Press, Cambridge, MA.
Antikainen, M., Mäkipää, M. ja Ahonen, M. 2010. Motivating and supporting collaboration in open innovation. European Journal of Innovation Management. Vol. 13. No. 1, 2010. pp. 100-119. Emerald Group Publishing Limited.
Bianchi, M., Orto, S.C., Frattini, F. ja Vercesi, P. 2010. Enabling Open Innovation in Small- and Medium-Sized Enterprises: How to Find Alternative Applications for Your Technologies.
R and D Management 40(4), 414–430.
Chesbrough, H., 2003. Open Innovation: The New Imperative for Creating and Profiting from Technology. Harvard Business School Press, Boston, MA.
Chesbrough, H. ja Crowther, A.K. 2006. Beyond high tech: early adopters of open innovation in other industries. R&D Management 36 (3), 229–236.
Chesbrough, H., Vanhaverbeke, W. ja West, J. 2006. Open Innovation: Researching a New Paradigm. Oxford University Press, London.
Cohen, W. M. ja Levinthal D.A. 1990. Absorptive Capacity: A New Perspective on Learning and Innovation. Administrative Science Quarterly 35(1), 128–152.
Creswell, J. 1998. Qualitative Inquiry and Research Design. Choosing among Five Traditions.
Thousand Oaks, CA: Sage.
Dahlander, L. ja Gann D. M. 2010. How open is innovation? Research Policy 39 (2010) 699–
709.
Edwards, T., Delbridge, R. ja Munday, M. 2005. Understanding innovation in small and medium-sized enterprises: a process manifest. Technovation 25, 1119–1120.
Elmqvist, M., Fredberg, T. ja Ollila, S. 2009. Exploring the field of open innovation.
European Journal of Innovation Management. Vol. 12 No. 3, pp. 326-345. Emerald Group Publishing Limited.
Eriksson, P. ja Kovalainen A. 2008. Qualitative Methods in Business Research. Sage Publications.
77
Frishammar, J., Lichtenthaler, U. ja Rundquist, J. 2011. Identifying Technology Commercialization Opportunities: The Importance of Integrating Product Development Knowledge. Journal of Product Innovation Management.
Frishammar, J., ja Hörte, Å.S. 2005. Managing External Information in Manufacturing Firms:
The Impact on Innovation Performance. Journal of Product Innovation Management 22(3), 251–266.
Gassmann, O. 2006. Opening up the innovation process: towards an agenda. R&D Management 36(3), 223–228.
Gassman, O., Enkel E. ja Chesbrough, H. 2010. The future of open innovation. R&D Management 40, 3, 2010.
Gomes-Casseres, B. 1997. Alliance strategies of small firms. Small Business Economics 9, 33–44.
Glaser, B.G. ja Strauss, A.L. 1967. The Discovery of Grounded Theory: Strategies for Qualitative Research.
Hagerdoon, J. 1993. Understanding the rationale of strategic technology partnering:
Nterorganizational modes of cooperation and sectoral differences. Strategic Management Journal. Volume 14, Issue 5, pp. 371–385, July 1993.
Harre, H.R. 1979. Social Being: A Theory for a Social Psychology II, Oxford: Blackwell.
Henkel, J. 2006. Selective revealing in open innovation processes: the case of embedded Linux. Research Policy 35 (7), 953–969.
Hoffman, W.H. ja Schlosser, R., 2001. Success factors of strategic alliances in small and medium-sized enterprises: an empirical survey. Long Range Planning 34, 357–381.
Huizingh, E.K.R.E. 2010. Open innovation: State of the art and future perspectives.
Technovation 31 (2011) 2–9.
Jacobides, M.G. ja Billinger, S. 2006. Designing the boundaries of the firm: from ‘make, buy, or ally’ to the dynamic benefits of vertical architecture. Organization Science, Vol. 17 No. 2, pp. 249-61.
78
Katila, R. 2002. New Product Search over Time: Past Ideas in Their Prime? The Academy of Management Journal 45(5), 995–1010.
Katz, R. ja Allen, T.J., 1982. Investigating the not-invented-here (NIH)- syndrome: a look at performance, tenure and communication patterns of 50 R&D project groups. R&D Management 12, 7–19. Lichtenthaler, U., Ernst, H., 2007. Developing reputation to overcome the imperfections in the markets for knowledge. Research Policy 36 (1), 37–55.
Keupp, M. M. ja Gassmann, O. 2007. The competitive advantage of early and rapidly internationalising SMEs in the biotechnology industry: A knowledge-based view. Journal of World Business. Volume 42, Issue 3, September 2007, pp. 350–366.
Kotler, P. ja Armstrong, G. 2012. Principles of Marketing. Fourteenth Edition. Pearson Education Limited.
Laursen, K. ja Salter, A.J. 2004. Searching high and low: what type of firms use universities as a source of innovation? Research Policy 33 (8), 1201–1215.
Laursen, K. ja Salter, A., 2006. Open for innovation: the role of openness in explaining innovation performance among UK manufacturing firms. Strategic Management Journal 27, 131–150.
Lee, S., Park, G., Yoon, B. ja Park, J. 2010. Open Innovation in SMEs - An Intermediated Network Model. Research Policy 39(2), 290–300.
Lichtenthaler, U. 2005. External Commercialization of Knowledge: Review and Research Agenda. International Journal of Management Reviews 7(4), 231–255.
Lichtenthaler, U. ja Ernst, H., 2006. Attitudes to externally organising knowledge management tasks: a review, reconsideration and extension of the NIH syndrome. R&D Management 36(4), 367–386.
Lichtenthaler, U. 2007. The drivers of technology licensing: an industry comparison.
California Management Review, 49, 67–89.
Lichtenthaler, U., Lichtenthaler, E. ja Frishammar, J. 2009. Technology commercialization intelligence: organizational antecedents and performance consequences. Technological Forecasting & Social Change, 76, 301–315.
79
Miles, M.B. ja Huberman, A.M. 1984. Qualitative data analysis: A sourcebook of new methods.
Mohr, J., Spekman, R. 1994. Characteristics of partnership success: partnership attributes, communication behavior, and conflict resolution techniques. Strategic Management Journal 15, 135–152.
Narula, R., 2004. R&D collaboration by SMEs: new opportunities and limitations in the face of globalisation. Technovation 25, 153–161.
Nelson, R. ja Winter, S. 1982. An Evolutionary Theory of Economic Change. Cambridge, MA: Belknap Harvard Press.
Parida, V., Westerberg, M. ja Frishammar, J. 2012. Inbound Open Innovation Activities in High-Tech SMEs: The Impact on Innovation Performance. Journal of Small Business Management 2012 50(2), 283–309.
Prencipe, A., 2000. Breadth and depth of technological capabilities in CoPS: the case of the aircraft engine control system. Research Policy 29 (7–8), 895–911.
Rosenberg, N. ja Mowery, D., 1978. The influence of market demand upon innovation: a critical review of some recent empirical studies. Research Policy 8 (2), 102–153.
Tellis, W. 1997. Introduction to case study. The Qualitative Report 3(2).
http://www.nova.edu/ssss/QR/QR3-2/tellis1.html
Touhill, C.J., Touhill, G.J. ja O’Riordan T. 2008. Commercialization of Innovative Technologies - Bringing Good Ideas to the Marketplace. Wiley. Hoboken, NJ, USA.
Van De Vrande, V., De Jong, J. P. J., Vanhaverbeke, W. ja De Rochemont, M. 2009. Open Innovation in SMEs: Trends, Motives and Management Challenges. Technovation 29(6–7), 423–437.
Van Wyk, R. J. 1997. Strategic Technology Scanning. Technological Forecasting and Social Change 55(1), 21–38.
Vanhaverbeke, W., Duysters, G. ja Noorderhaven, N. 2002. External Technology Sourcing through Alliances or Acquisitions: An Analysis of the Application-Specific Integrated Circuits Industry. Organization Science 13(6), 714–733.
80
Vanhaverbeke, W. ja Cloodt, M., 2006. Open innovation in value networks. In: Chesbrough, H., Vanhaverbeke, W., West, J. (Eds.). Open Innovation: Researching a New Paradigm.
Oxford University Press, NY.
Von Hippel, E. 1986. Lead users: a source of novel product concepts. Management Science.
Von Hippel, E. 2005. Democratizing Innovation. MIT Press, Cambridge, MA.
Vossen, R.W. 1998. Relative strengths and weaknesses of small firms in innovation.
International Small Business Journal 16(3), 88–94.
Weber, R. P. 1985. Basic content analysis. Beverly Hills, CA: Sage Publications.
West, J., Vanhaverbeke, W. ja Chesbrough, H. 2006. Open innovation: a research agenda. In:
Chesbrough, H., Vanhaverbeke, W.,West, J. (Eds.), Open Innovation: Researching a New Paradigm. Oxford University Press, NY.
Yin, R. K. 2003. Case study research: Design and methods. Sage Publications.