Pääsykoeuudistus aiheena on erittäin ajankohtainen, eikä siitä ole juurikaan aiempaa tutkimusdataa. Tämä onkin tutkimukseni vahvuus, sillä se avaa yh-denlaisen puheenvuoron aiheesta. Tämän lisäksi työn vahvuutena voi nähdä haastateltavien valinnan. Opinto-ohjaajat ovat tärkeässä roolissa opiskelijoiden siirtymävaiheessa ja he ovat mukana suunnittelemassa opiskelijoiden tulevai-suutta ja seuraavia siirtoja elämässä. Opinto-ohjaajat myös tapaavat pelkästään yhden vuoden aikana satoja opiskelijoita, joten heille muodostuu varmasti ylei-nen näkemys opiskelijoiden ajatuksista ja näkemyksistä. Vahvuutena voidaan pitää myös tutkimusaineistoa, jota ei ollut ohjailtu tietyillä tarkoilla kysymyksil-lä. Tämä mahdollisti syvällisemmän tulkinnan haastateltavien vastauksista, jolloin itse aineistoista tuli myös runsas, vaikka haastateltavien määrä oli pieni.
Toisaalta aineiston tulkintaa voidaan pitää myös tutkimuksen rajoitteena, sillä tulkinta tapahtuu tutkijan kokemusmaailman kautta. Tutkimus olisi voinut olla tuottoisampi, jos haastateltavilta olisi kysytty suoraan hallintavallasta, eikä aihe olisi tullut minun tulkintani kautta. Myös tutkimukseen osallistujien jouk-ko voidaan ajatella pienen jouk-kojouk-konsa puolesta rajoituksena. Toisaalta tämä tutki-mus on laadullinen, joten se on pyrkinyt kuvaamaan ja käsitteellistämään tiet-tyä tapausta, eikä luomaan yleistävää tietoa tilastollisen tutkimuksen tavoin (Eskola & Suoranta 2014, 65–66). Tarkoituksena ei siis ollut saavuttaa Suomen opinto-ohjaajien mielipidettä asiasta, vaan tuoda esille uudistukseen liittyviä ajatuksia ja kokemuksia.
Aihetta on tärkeä tutkia, sillä se paljastaa yhteiskunnassa tapahtuvaa nä-kymätöntä hallintaa ja ohjailua ja tuo näkyville hallinnan luomia ristiriitaisuuk-sia. Uudistuksia ja uusia toimintatapoja otetaan jatkuvasti käytäntöön ylemmän toimeenpanovallan toimesta, odottaen mullistavia tuloksia. Monesti tulokset eivät olekaan halutunlaisia ja tähän olisi voinut auttaa esimerkiksi
kokonaisval-taisempi yhteistyö ja pidemmälle tähtäävät suunnitelmat. Esimerkiksi Tomperi ja Tervasmäki (2018) epäilevät, että Sipilän hallituksen isot nopeat muutokset ovat vaikutukseltaan lyhytkestoisia. Tätä ajatusta vahvistavat myös tulokset, sillä uudistuksia koettiin tehtävän vain uudistusten vuoksi, jolloin kaikki saisi-vat jättää jälkensä politiikkaan. Suurin osa haastateltavista myös koki, ettei uu-distus ole jäämässä sellaisenaan voimaan, vaan myös sitä tullaan uudistamaan ja muokkaamaan pian.
Tämän vuoksi olisikin mielenkiintoista tutkia asiaa parin vuoden päästä, kun uudistus on astunut kokonaisuudessaan voimaan ja selvittää ovatko aja-tukset muuttuneet samojen opinto-ohjaajien osalta. Tutkimuksen löydöksiin vetoamalla olisi myös tärkeää tutkia lisää koulutuspoliittisia muutoksia ja eri-tyisesti sitä, miten ne vaikuttavat koulutukseen tasa-arvoistavana tekijänä.
LÄHTEET
Ahola, S. & Mikkola, J. 2004. Opinto-ohjaus, muutos ja epävarmuus. Turun ylä-asteiden ja lukioiden opinto-ohjaajien näkemyksiä ohjauksesta ja oman työnsä lähtökohdista [verkkojulkaisu]. Turun yliopisto. Koulutussosiolo-gian tutkimuskeskuksen raportti 62. Saatavissa:
http://ruse.utu.fi/pdfrepo/OPO_2_painos.pdf. Viitattu 14.3.2019.
Ahonen, S. 2001. Kuka tarvitsee yhteistä koulua. Teoksessa A. Jauhiainen, R.
Rinne & J. Tähtinen (toim.) Koulutuspolitiikka Suomessa ja ylikansalliset mallit. Turku: Painosalama Oy, 155–184.
Aittola, H. & Ylijoki, O.-H. 2005. Tulosohjattua autonomiaa. Akateemisen työn muuttuvat käytännöt. Gaudeamus: Helsinki.
Alasuutari, P. 2011. Laadullinen tutkimus 2.0. Tampere: Vastapaino.
Antikainen, A. & Rinne, R. 2012. Ylikansalliset paineet, pohjoismainen malli ja suomalainen koulutus. Teoksessa P. Kettunen & H. Simola (toim.) Tiedon ja osaamisen Suomi: Kasvatus ja koulutus Suomessa 1960–luvulta 2000–
luvulle. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 441–479.
Apple, M. 2000. Can critical pedagogies interrupt rightist policies? Educational Theory 50 (2), 229–254.
Ball, S. 2001. Globaalit toimintaperiaatteet ja kansalliset politiikat eurooppalai-sessa koulutukeurooppalai-sessa. Teokeurooppalai-sessa A. Jauhiainen, R. Rinne & J. Tähtinen (toim.) Koulutuspolitiikka Suomessa ja ylikansalliset mallit. Turku: Suo-men kasvatustieteellinen seura, Kasvatusalan tutkimuksia 1, 21–44.
Ball, S. 2004. Suorituskeskeisyys ja yksityistäminen jälkihyvinvointivaltion kou-lutuspolitiikassa. Kasvatus 35 (1), 6–20.
Brunila, K. 2009. Parasta ennen. Tasa-arvotyön projektitapaistuminen. Helsinki:
Yliopistopaino.
Dahler-Larsen, P. 2012. Constitutive Effects as a Social Accomplishment. A Qualitative Study of the Political in Testing. Educational Inquiry 3 (2), 171–186.
Eskola, J. 2018. Laadullisen tutkimuksen juhannustaiat: Laadullisen aineiston analyysi vaihe vaiheelta. Teoksessa R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusme-todeihin 2 – Näkökulmia aloittelevalle tutkijalla tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-kustannus, 209–231.
Eskola, J. & Suoranta, J. 2014. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere:
Vastapaino.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679 = Asetus luonnollis-ten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta. Saatavissa: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32016R0679. Viitattu 18.3.2019.
GDPR. 2019. Saatavissa: https://eugdpr.org/. Viitattu 18.3.2019.
Haavisto, P. 2018. Juha Hakalasta tuli opettaja siksi, että hänen kaverinsa tarvit-si kämppiksen – nyt professori on huolissaan tarvit-siitä, mitä pääsykoeuudistus tekee nuorille. Yle Uutiset. 8.1.2019. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-9986062. Viitattu 10.10.2019.
Harni, E. 2014. Yrittäjyys- ja kansalaiskasvatuksen uusliberalistiset tendenssit ordoliberalismin näkökulmasta. Kansalaisyhteiskunta 5 (1), 71–90.
Harni, E. 2015. ”Opeta, mittaa, kehitä”: Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo hallin-nallisena artefaktina. Aikuiskasvatus 35 (2), 99–110.
Harni, E., Pyykkönen, M. & Mononen-Batista Costa, S. 2016. Yrittäjyys tulee, jääkö politiikka? Politiikasta 3/2016 verkkoartikkeli. Saatavissa:
https://politiikasta.fi/yrittajyys-tulee-jaako-politiikka/. Viitattu 10.9.2019.
Harni, E. & Pyykkönen, M. 2018. Yrittäjyyskasvatus ja kansalaisuuden eetos.
Sosiologia 55 (3), 281–297.
Helén, I. 2010. Hyvinvointi, vapaus ja elämän politiikka. Foucault’ lainen hal-linnan analytiikka. Teoksessa J. Kaisto & M. Pyykkönen (toim.) Hallinta-valta. Sosiaalisen, politiikan ja talouden kysymyksiä. Helsinki: Gaudea-mus, 27–48.
Hilpelä, J. 2001. Uusliberalistisen koulutuspolitiikan aatteellinen tausta. Teok-sessa A. Jauhiainen, R. Rinne & J. Tähtinen (toim.) Koulutuspolitiikka Suomessa ja ylikansalliset mallit. Turku: Suomen kasvatustieteellinen seu-ra, 139–154.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2000. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Yliopistopaino.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2016. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.
Hyyryläinen, A. & Leminen, A-P. 2003. Epävarmuuden sietämätön keveys - Uravalinnan ohjaus suunnistamisen apuna? Teoksessa M. Lairio & S.
Puukari (toim.) Ohjauksen uudet orientaatiot. Jyväskylä: Jyväskylän yli-opisto, Koulutuksen tutkimuslaitos, 97–112.
Ikonen, R. 2006. Yrittäjyyskasvatus: Kansalaisen taloudellista autonomiaa etsi-mässä. Helsinki: Minerva Kustannus Oy.
Jauhiainen, A., Rinne, R. & Tähtinen, J. 2001. Globaalin koulutuspolitiikan hyö-kyaalto. Teoksessa A. Jauhiainen, R. Rinne & J. Tähtinen (toim.) Koulutus-politiikka Suomessa ja ylikansalliset mallit. Turku: Suomen kasvatustie-teellinen seura, 9–20.
Järvinen, T. 2001. Koulutusjärjestelmän yksilöllistyminen ja valinnanvapaus.
Teoksessa T. Kuure (toim.) Aikuistumisen pullonkaulat. Nuorten elinolot vuosikirja. Pieksämäki: Nuorisotutkimusverkosto, 60–69.
Kaisto, J. & Pyykkönen, M. 2010. Hallintavalta: Sosiaalisen, politiikan ja talou-den kysymyksiä. Helsinki: Gaudeamus.
Kallo, J. 2011. OECD:n arviointi Suomen korkea-asteen koulutuksesta (2006):
Tarkastelua järjestön hallinnan tavoista kansallisella tasolla. Teoksessa R.
Rinne (toim.), J. Tähtinen, A. Jauhiainen & M. Broberg Koulutuspolitiikan käytännöt kansallisessa ja ylikansallisessa kehyksessä. Jyväskylä: Suomen kasvatustieteellinen seura, 101–124.
Keskitalo-Foley, S., Komulainen, K. & Naskali, P. 2010. Risto Reipas riskinottaja:
Koulutuspolitiikan tavoittelema ihannekansalainen. Teoksessa K. Komu-lainen, S. Keskitalo-Foley, M. Korhonen & S. Lappalainen (toim.) Yrittä-jyyskasvatus hallintana. Tampere: Vastapaino, 15–36.
Kiviniemi, K. 2018. Laadullinen tutkimus prosessina. Teoksessa R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin II – näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tut-kimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-kustannus, 73–87.
Komonen, K. 2001. Työn moraalista koulutuksen moraaliin. Teoksessa T. Kuure (toim.) Aikuistumisen pullonkaulat. Nuorten elinolot vuosikirja. Pieksä-mäki: Nuorisotutkimusverkosto, 70–85.
Komulainen, K. 2004. Suomalainen- löydä sisäinen yrittäjyytesi! Kansa, kansa-laisuus ja erot yrittäjyyskasvatuksen oppikirjoissa. Kasvatus 35 (2), 541–
555.
Komulainen, K., Keskitalo-Foley, S., Korhonen, M. & Lappalainen, S. 2010. Esi-puhe. Teoksessa K. Komulainen, S. Keskitalo-Foley, M. Korhonen & S.
Lappalainen (toim.) Yrittäjyyskasvatus hallintana. Tampere: Vastapaino, 7–14.
Korhonen, M. 2012. Yrittäjyyttä ja yrittäjämäisyyttä kaikille? Uusliberalistinen hallinta, koulutettavuus ja sosiaaliset erot peruskoulun yrittäjyyskasva-tuksessa. Itä-Suomen yliopiston julkaisuja nro 29. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto.
Korhonen, M., Komulainen, K. & Räty, H. 2012. Opettajien tulkinnat yrittäjyys-kasvatuksen tavoitteista diskursiivisena kamppailuna. Kasvatus & Aika, 6 (1). Saatavissa: https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68309. Vii-tattu 4.3.2019.
Korvela, P.-E. 2010. Kirja-arvio teoksesta Jani Kaisto & Miikka Pyykkönen: Hal-lintavalta. Sosiaalisen, politiikan ja talouden kysymyksiä. Kansalaisyhteis-kunta, 1 (1), 116–120.
Kosonen, P. A. 2002. Elämäntaidolliset haasteet ja ohjaus- Näkökohtia habitaa-tin muotoutumisesta ja auttamisen asiantuntijuudesta myöhäismodernis-sa. Teoksessa J. Onnismaa, H. Pasanen & T. Spangar (toim.) Ohjaus am-mattina ja tieteenalana 2, Ohjauksen toimintakentät. Jyväskylä: PS-kustannus, 314–354.
L 5.12.2018/1050 = Tietosuojalaki. Valtion säädöstietopankki Finlex, ajantasai-nen lainsäädäntö. Saatavissa:
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20181050. Viitattu 18.3.2019.
Laine, T. 2018. Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma.
Teoksessa R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin II – näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysi-menetelmiin. Jyväskylä: PS-kustannus, 29–50.
Lairio, M. 1992. Opinto-ohjaajan toimenkuva. Teoksessa M. Lairio (toim.) Opin-to-ohjaajan työ ja koulutus. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Kasvatustie-teiden tutkimuslaitos. Julkaisusarja B: Teoriaa ja käytäntöjä 72, 29–38.
Lairio, M. & Merimaa, E. 1992. Ohjaajakoulutuksen kehittämistä edellyttävät tekijät. Teoksessa M. Lairio (toim.) Opinto-ohjaajan työ ja koulutus. Jyväs-kylä: Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tutkimuslaitos. Julkaisusarja B: Teoriaa ja käytäntöä 72, 91–105.
Lairio, M. & Nissilä, P. 2003. Ohjausasiantuntijuutta eri kouluasteille- Opinto-ohjaajakoulutus 30 vuotta. Teoksessa M. Lairio & S. Puukari (toim.) Oh-jauksen uudet orientaatiot. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos, 13–30.
Lairio, M. & Puukari, S. (toim.) 1999. Opinto-ohjaajan toimenkuva muuttuvassa yhteiskunnassa. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 1.
Lairio, M. & Puukari, S. (toim.) 2003. Ohjauksen uudet orientaatiot. Jyväskylä:
Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos.
Lairio, M., Puukari, S. & Nissilä, P. 2003. Yhteiskunnalliset kehityslinjat ja opin-to-ohjaus. Teoksessa M. Lairio & S. Puukari (toim.) Ohjauksen uudet orientaatiot. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos, 69–90.
Lairio, M., Puukari, S., Peltosalmi, J. & Varis, E. 1999. Ohjausalan täydennys-koulutus ja tulevaisuuden haasteet. Teoksessa M. Lairio & S. Puukari (toim.) Opinto-ohjaajan toimenkuva muuttuvassa yhteiskunnassa. Koulu-tuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 1, 103–116.
Laitinen, M. & Nurmi, K. E. 2007. Aktiivinen kansalainen yrittäjänä. Teoksessa P. Kyrö, H. Lehtonen & K. Ristimäki (toim.) Yrittäjyyskasvatuksen monia suuntia. Hämeenlinna: Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu, 78–103.
Lampinen, O., Poropudas, O. & Volanen, M. V. 2003. Kohti asiantuntijayhteis-kunnan koulutuspolitiikkaa. Helsinki: Oma kirja.
Lindberg, M. 2013. Koulutuspolitiikan uusliberalisoitumisen vääjäämättömyys?
Tieteessä Tapahtuu, 31(2). Saatavissa:
fi- le:///C:/Users/saija/Downloads/7851-Artikkelin%20teksti-19570-1-10-20130325%20(2).pdf. Viitattu 4.9.2019.
Merenluoto, S. 2009. Nuori ja nopea valmistuja – Mitä me etsimme ja mitä saamme? Teoksessa T. Aarrevaara & T. Saarinen (toim.) Kilvoittelusta kil-pailuun? Artikkelikokoelma Korkeakoulututkimuksen juhlasymposiumis-ta 25.-26.8.2008. Jyväskylä: Yliopistopaino, 173–188.
Mietola, R. 2010. Reippaasti itsekseen vai kädestä pitäen? Monenlaiset oppilaat, ohjaus koulutus- ja ammatinvalintaan ja koulutusmarkkinoiden asiak-kuus. Teoksessa K. Komulainen, S. Keskitalo-Foley, M. Korhonen & S.
Lappalainen (toim.) Yrittäjyyskasvatus hallintana. Tampere: Vastapaino, 156–186.
Miles, M. B. & Huberman, A. M. 1994. Qualitative data analysis. (2 ed.) Califor-nia: Sage.
Miller, P. & Rose, N. 2010. Miten meitä hallitaan. Suom. Risto Suikkanen. Tam-pere: Vastapaino.
Mononen-Batista Costa, S. & Brunila, K. 2016. Becoming entrepreneurial: Tran-sitions and education of unemployed youth. Power and Education 8 (1), 19–34.
OECD. 2004. Career Guidance: A Handbook for Policy Makers. Suomenkieli-nen tiivistelmä. Saatavissa:
https://www.oecd-
ilibrary.org/docserver/9789264015210-sum-fi.pdf?expires=1554202902&id=id&accname=guest&checksum=2D3D75EF 851EAA1D125063827F8BEF39. Viitattu 2.4.2019.
OKM = Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Valmiina valintoihin, Ylioppilas-tutkinnon parempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016: 37. Saatavissa:
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79291/okm3 7.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 10.4.2019.
OKM = Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019. Usein kysyttyjä kysymyksiä kor-keakoulujen opiskelijavalintauudistuksesta. Saatavissa:
https://minedu.fi/usein-kysyttya-korkeakouluvalinnat. Viitattu 9.4.2019.
Onnismaa, J. 2007. Ohjaus ja neuvontatyö. Aikaa huomioita ja kunnioitusta.
Helsinki: Gaudeamus.
Opetushallitus. 2014. Hyvän ohjauksen kriteerit. Informaatioaineistot 2014:5.
Helsinki: Opetushallitus.
Opetusministeriö. 2004. Yrittäjyyskasvatuksen linjaukset ja toimenpideohjelma.
Opetusministeriön julkaisuja 2004: 18. Saatavissa:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80387/opm1 8.pdf?sequenc. Viitattu 12.9.2019.
Opetusministeriö. 2009. Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat. Opetusministeriön julkaisuja 2009: 7. Saatavissa:
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/78869/opm0 7.pdf. Viitattu 12.9.2019.
Opintopolku 2019. Valintojen uudistukset vuoteen 2020 mennessä, Mikä kor-keakoulujen opiskelijavalinnoissa muuttuu vuoteen 2020 mennessä? Saa-tavissa: https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-opiskelijavalinnoissa-muuttuu-vuoteen-2020-menessa/.
Luettu 6.4.2019.
Patomäki, H. 2007. Uusliberalismi Suomessa - Lyhyt historia ja tulevaisuuden vaihtoehdot. 3. painos. Helsinki: WSOY.
Patton, M. 2015. Qualitative Research & Evaluation Methods. Los Angeles, CA:
SAGE Publications.
Peavy, R. 2000. Ammatinvalinnan ja urasuunnittelun ohjaus postmodernina aikana. Teoksessa J. Onnismaa, H. Pasanen & T. Spangar (toim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 1, Ohjauksen lähestymistavat ja ohjaustutki-mus. Jyväskylä: PS-kustannus, 14–40.
Peavy, R. 2004. Sosiodynaaminen näkökulma ja ohjauksen käytäntö. Teoksessa J. Onnismaa, H. Pasanen & T. Spangar (toim.) Ohjaus ammattina ja tie-teenalana 3, Ohjaustyön välineet. Jyväskylä: PS-kustannus, 16–49.
Peters 1996. Poststructuralism, Politics and Education. Westport, CT: Bergin &
Garvey.
Peters, M. 2001. Education, enterprise culture and the entrepreneurial self: A Foucauldian perspective. Journal of Educational Enquiry, 2 (2), 58–71.
Piattoeva, N. 2013. Yleissivistävän koulun päättökoe koulutuspoliittisena hallin-tana. Idäntutkimus, 20 (1). Saatavissa:
https://journal.fi/idantutkimus/article/view/79643/40437. Viitattu 2.10.2019.
Pirttiniemi, J. 2004. Ohjausta koulutukseen vai elämään? Teoksessa J. Onnis-maa, H. Pasanen & T. Spangar (toim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 3, Ohjaustyön välineet. Jyväskylä: PS-kustannus, 50–61.
Puhakka, H. & Silvonen J. 2011. Opinto-ohjaajan työstä ja työhyvinvoinnista.
Kasvatus 42 (3), 256–267.
Pyykkönen, M. 2014. Ylistetty yrittäjyys. Jyväskylä: Sophi.
Rinne, R. 2019. Suomalaisen yliopiston tila: Rahan, vallankäytön ja hallinnan uudet muodot. Teoksessa H. Nori, H. Laalo & R. Rinne (toim.) Kohti op-pimisyhteiskuntaa – Koulutuspolitiikan uusi suunta ja korkeakoulutuksen muuttuva maisema. Juhlakirja professori Arto Jauhiaisen täyttäessä 60 vuotta 5.4.2019. Turku: Turun yliopiston kasvatustieteiden laitos, 451–484.
Ronkainen, S., Pehkonen, L., Lindblom-Ylänne, S. & Paavilainen, E. 2011.
Tutkimuksen voimasanat. Helsinki: WSOYpro.
Rose, N. 1999. Powers of Freedom. Reframing Political Thought. Cambridge:
Cambridge University Press.
Ruusuvuori, J. & Tiittula, L. 2005. Tutkimushaastattelu ja vuorovaikutus. Teok-sessa J. Ruusuvuori & L. Tiittula (toim.) Haastattelu: Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus. Tampere: Vastapaino, 22–57.
Saari, A. 2016. Elinikäinen oppiminen ja yksilöivä valta. Aikuiskasvatus 36 (1), 4–13. Saatavissa: https://doi.org/10.33336/aik.88470. Viitattu 28.11.2019.
Seppänen, P. 2001. Kouluvalinta perusopetuksessa. Teoksessa A. Jauhiainen, R.
Rinne & J. Tähtinen (toim.) Koulutuspolitiikka Suomessa ja ylikansalliset mallit. Turku: Suomen Kasvatustieteellinen seura, 185–204.
Siljander, P. 2014. Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen. Peruskäsitteet ja pääsuuntaukset. Tampere: Vastapaino.
Silvennoinen, H. & Kinnari, H. 2015. Koulutus, kilpailukyky ja hallinta. Teok-sessa E. Harni (toim.) Kontrollikoulu – Näkökulmia koulutukselliseen hal-lintaan ja toisin oppimiseen. Jyväskylä: Kampus Kustannus, 64–87.
Silvennoinen, H., Kalalahti, M. & Varjo, J. 2016. Globalisaatio, markkinalibera-lismi ja koulutuspolitiikan muutos. Teoksessa H. Silvennoinen, M.
Kala-lahti & J. Varjo (toim.) Koulutuksen tasa-arvon muuttuvat merkitykset.
Jyväskylä: Suomen kasvatustieteellinen seura.
Silvennoinen, H. & Kinnari, H. 2019. ”Elinikäisen oppimisen kulttuuri juurrute-taan joka ainoaan kansalaisryhmään” – havaintoja OECD:n vaikutuksista suomalaisessa aikuiskoulutuspolitiikassa. Teoksessa H. Nori, H. Laalo &
R. Rinne (toim.) Kohti oppimisyhteiskuntaa – Koulutuspolitiikan uusi suunta ja korkeakoulutuksen muuttuva maisema. Juhlakirja professori Ar-to Jauhiaisen täyttäessä 60 vuotta 5.4.2019. Turku: Turun yliopisAr-ton kasva-tustieteiden laitos, 389–424.
SOPO ry. 2019a. Opinto-ohjaajan työn eettiset periaatteet. Saatavissa:
https://www.sopo.fi/yhdistys/eettiset-periaatteet/. Viitattu 3.4.2019.
SOPO ry. 2019b. Suomen opinto-ohjaajat ry: opinto-ohjaajan työtehtävät eri kouluasteilla. Saatavissa:
https://www.sopo.fi/wp-
content/uploads/2019/01/Opinto-ohjaajan-ty%C3%B6teht%C3%A4v%C3%A4t_-pk-lukio-aol-ja-kk-3.pdf. Viitattu 4.4.2019.
Suominen, J. 2013. ”Missä tiimiyrittäjyys? Yrittäjyyden eetoksen ja yrittäjyys-kasvatuksen filosofisten lähtökohtien kriittistä arviointia”. Väitöskirja. Ac-ta UniversiAc-tatis Tamperensis 1886.
Suominen, R. 2018. Ruotsin vaaleissa kysytään kuinka paljon voittoa koulu saa tehdä – vierailimme tukholmalaisessa yksityislukiossa. Vihreä Lanka [verkkolehti] 7.9.2018. Saatavissa:
https://www.vihrealanka.fi/juttu/ruotsin-vaaleissa-
kysyt%C3%A4%C3%A4n-kuinka-paljon-voittoa-koulu-saa-tehd%C3%A4-%E2%80%93-vierailimme. Viitattu 3.10.2019
SVT = Suomen virallinen tilasto. 2018. Koulutukseen hakeutuminen [verkkojul-kaisu]. ISSN=1799-4500. 2017. Helsinki: Tilastokeskus. Saatavissa:
http://www.stat.fi/til/khak/2017/khak_2017_2018-12-13_tie_001_fi.html. Viitattu 10.4.2019.
Taylor, J. & Bogdan, R. 1998. Introduction to Qualitative Research Methods.
New York: John Wiley & Sons.
Tervasmäki, T. & Tomperi, T. 2018. Koulutuspolitiikan arvovalinnat ja suunta satavuotiaassa Suomessa. niin & näin 25 (2), 164-200. Saatavissa:
https://www.netn.fi/sites/www.netn.fi/files/netn182-x2.pdf. Viitattu 14.8.2019.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsin-ki: Tammi.
Tuomisto, J. 2012. Elinikäinen oppiminen: oikeus vai pakko? Teoksessa P. Ket-tunen & H. Simola (toim.) Tiedon ja osaamisen Suomi: Kasvatus ja koulu-tus Suomessa 1960–luvulta 2000–luvulle. Helsinki: Suomalaisen Kirjalli-suuden Seura, 411–479.
Valtioneuvoston kanslia. 1982. Pääministeri Kalevi Sorsan III hallituksen ohjel-ma 19.2.1982. Saatavissa: https://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelohjel-mat/- https://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelmat/-/asset_publisher/62-paaministeri-kalevi-sorsan-iii-hallituksen-ohjelma.
Viitattu 14.8.2019.
Valtioneuvoston kanslia. 1983. Pääministeri Kalevi Sorsan IV hallituksen ohjel-ma 11.5.1983. Saatavissa: https://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelohjel-mat/- https://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelmat/-/asset_publisher/63-paaministeri-kalevi-sorsan-iv-hallituksen-ohjelma.
Viitattu 14.8.2019.
Valtioneuvoston kanslia. 1991. Pääministeri Esko Ahon hallituksen ohjelma 26.4.1991. Saatavissa:
https://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelmat/-/asset_publisher/65-paaministeri-esko-ahon-hallituksen-ohjelma. Viitattu 14.8.2019.
Valtioneuvoston kanslia. 1995. Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen ohjel-ma 13.4.1995. Saatavissa: https://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelohjel-mat/- https://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelmat/-/asset_publisher/66-paaministeri-paavo-lipposen-hallituksen-ohjelma.
Viitattu 14.8.2019.
Valtioneuvoston kanslia 1999. Pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen oh-jelma 15.4.1999. Saatavissa: https://valtioneuvosto.fi/hallitusohoh-jelmat/- https://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelmat/-/asset_publisher/67-paaministeri-paavo-lipposen-ii-hallituksen-ohjelma.
Viitattu 14.8.2019.
Valtioneuvoston kanslia. 2003. Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjel-ma 24.6.2003. Saatavissa:
https://valtioneuvosto.fi/documents/10184/369117/hallitusohjelma- vanhanen.pdf/da627124-c0ee-4015-9642-197b11013c02/hallitusohjelma-vanhanen.pdf. Viitattu 14.8.2019. Viitattu 14.8.2019.
Valtioneuvoston kanslia 2007. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen oh-jelma 19.4.2007. Saatavissa: https://valtioneuvosto.fi/hallitusohoh-jelmat/- https://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelmat/-/asset_publisher/69-paaministeri-matti-vanhasen-ii-hallituksen-ohjelma.
Viitattu 14.8.2019.
Valtioneuvoston kanslia. 2011. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011. Saatavissa:
https://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelmat/-/asset_publisher/72-paaministeri-jyrki-kataisen-hallituksen-ohjelma. Vii-tattu 14.8.2019.
Valtioneuvoston kanslia. 2015. Ratkaisujen Suomi. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015. Saatavissa:
https://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1427398/Ratkaisujen+Suom i_FI_YHDISTETTY_netti.pdf. Viitattu 14.8.2019.
Varjo, J. 2007. Kilpailukykyvaltion koululainsäädännön rakentuminen: Suomen eduskunta ja 1990-luvun koulutuspoliittinen käänne. Kasvatustieteen lai-toksen tutkimuksia 209. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Vuorinen, J. 2000. Opinto-ohjaus – ohjausta koulunuorison keskuudessa. Teok-sessa J. Onnismaa, H. Pasanen ja T. Spangar (toim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 2 – ohjauksen toimintakentät. Jyväskylä: PS-kustannus, 70–88.
Vuorinen, R. 2003. Ohjauksen kehittämisen taustatekijöitä OECD:n jäsenmaissa.
Teoksessa M. Lairio & S. Puukari (toim.) Ohjauksen uudet orientaatiot. Jy-väskylä: Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos, 181–196.
Whitty, G. 2011. Markkinalähtöisyys ja sen jälkeinen aika koulutuspolitiikassa.
Teoksessa R. Rinne (toim.), J. Tähtinen, A. Jauhiainen & M. Broberg Kou-lutuspolitiikan käytännöt kansallisessa ja ylikansallisessa kehyksessä. Jy-väskylä: Yliopistopaino, 23–43.
Yle. 2018. Lukiolaiset hukkuvat stressiin, varoittaa SLL – kouluterveyskyselyn tulokset huolestuttivat lukiolaisten edunvalvojan [verkkojulkaisu]. Saata-vissa: https://yle.fi/uutiset/3-10502976. Viitattu 10.10.2019.