Tämä tutkielma on laadullinen tapaustutkimus, joten tulokset eivät ole yleistettävissä muihin, esimerkiksi kansallisiin päästökauppajärjestelmiin. Tutkielma kuvaa EU ETS:ää ja sen ominaisuuksia, mutta käsittelee ilmiötä osittain myös alan
asiantuntijoiden mielipiteiden kannalta. Luotettavuuden kannalta on huomattava, että tutkielmassa on hyödynnetty vain kuuden alan asiantuntijan haastattelua. Toisaalta tutkielman aihe on haastateltavien erityisosaamisaluetta ja tieteellisten tutkimusten kanssa linjassa. Tutkielmassa on hyvin otettu huomioon haastateltavia valittaessa haastateltavien työtehtävät ja koulutustaustat, mikä osaltaan monipuolistaa tutkimusongelmiin vastaamista. Tälle tutkielmalle on paikkansa selvittämässä, tulevatko EU:n päästökaupan kehittämistoimenpiteet toimimaan ja korjataanko järjestelmää oikeaan suuntaan asiantuntijoiden ja toisaalta myös alan tutkimusten mukaan.
Päästökauppajärjestelmästä löytyy paljon dataa ja siitä onkin tehty kvantitatiivisia tutkimuksia melko paljon ja laaja-alaisesti. Myös laadullisin kirjallisuuskatsauksin EU ETS:ää on tutkittu. Tätäkin tutkielmaa voisi laajentaa suuresti, koska tutkielma vastaa kysymyksiin melko yleisellä tasolla. Mielenkiintoista olisi myös tutkia toiselta kannalta aihetta, ja keskittyä ilmastopoliittisten päätöstentekoelinten tutkimiseen ja pullonkaulakohtien etsimiseen. Ilmastopoliittisen yhteisymmärryksen edistämisen tutkiminen olisi myös paikallaan. Myös pelkkä EU ETS:n parantaminen erilaisin mekanismein tai aiempien mekanismien parantelu olisi hyvä tutkimusaihe.
Vasta muutamien vuosien päästä tullaan näkemään EU:n korjausehdotusten vaikutukset päästökauppajärjestelmässä ja EUA:n hinnassa. Silloin mielenkiintoista olisi tutkia korjaustoimenpiteiden aitoja vaikutuksia. Myös yksi tutkimusaihe voisi silloin olla EUA:n hinnan nousun vaikutus jonkin maan kilpailukykyyn.
LÄHDELUETTELO
Aivazian V. & Callen J. (1981) The Coase theorem and the empty core. The Journal of Law and Economics. 24, 1, 175-181.
Barde, J. (1994) Economic instruments in environmental policy: lessons from the OECD experience and their relevance to developing economies. OECD Development Centre Working Papers, No. 92, Pariisi, OECD Publishing.
Barker T., Junankar S., Pollitt H. & Summerton P. Carbon leakage from unilateral Environmental Tax Reforms in Europe, 1995–2005, Energy Policy. 35, 12, 6281-6292.
Brown L., Hanafi A, & Petsonk A. (2012) The EU emissions trading system, results and lessons learned. Environmental Defense Fund Report. [Verkkodokumentti].
[Viitattu 4.2.2018]. Saatavilla: https://www.edf.org/report-eu-emissions-trading-system Carbon Market Watch. (2017) Pricing carbon to achieve the Paris goals. Policy Briefing.
Coase R. (1960) The Problem of social cost. Journal of Lax and Economics. University of Chicago Press. Vol. 3. 1-44.
de Perthuis, C. & Trotignon, R. (2014) Governance of CO2 markets: Lessons from the EU ETS. Energy Policy. 75, 100-106.
Direktiivi 2003/87/EY. Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta.
Direktiivi 2008/101/EY. Direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta ilmailutoiminnan sisällyttämiseksi yhteisön kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmään.
Direktiivi 2009/28/EC. Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta.
Direktiivi 2015/0148/COD. Proposal for a Directive of the European Parliament and of the Council amending Directive 2003/87/EC to enhance cost-effective emission reductions and low-carbon investments.
Carbon Market Watch. (2016) Industry windfall profits from Europe’s carbon market:
How energy-intensive companies cashed in on their pollution at taxpayers’ expense.
EEA. (2017) Trends and Projections in the EU ETS in 2017: The EU emissions trading system in numbers. European Environment Agency. Raportti 18/2017. Luxemburg, Publications Office of the European Union.
EEX. (2018) European Emission Allowances Auction (EUA). [Verkkosivu]. [Viitattu 8.2.2018]. Saatavilla: https://www.eex.com/en/market-data/environmental-markets/auction-market/european-emission-allowances-auction#!/2018/03/15
Elinkeinoelämän keskusliitto. (2018) Käsitteet: hiilivuoto ja päästökauppa.
[Verkkosivu]. [Viitattu 2.3.2018]. Saatavilla: https://ek.fi/mita-teemme/energia- liikenne-ja-ymparisto/ilmasto/kohti-pariisin-ilmastokokousta/kasitteet-hiilivuoto-ja-paastokauppa/
Ellingsen T. & Paltseva E. Confining the coase theorem: contracting, ownership, and free-riding. Review of Economic Studies. 83, 2, 547-586.
Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere, Vastapaino.
Energiateollisuus ry. (2016) Sähköntuotanto ei kaipaa tukia vaan toimivia markkinoita.
Julkaistu 12.5.2016. Tiedote.
Euroopan komissio. (2003) Kioton pöytäkirja. Lehdistötiedote Memo/03/154.
Euroopan komissio. (2010) Komission päätös 2010/634/EU
Euroopan komissio. (2013) An EU budget for low-carbon growth. Lehdistötiedote 19.11.2013. Varsova.
Euroopan komissio. (2013) Emissions trading: 2012 saw continuing decline in emissions but growing surplus of allowances. Lehdistötiedote Brysseli 16.5.2013.
Euroopan parlamentti. (2014) Reform of the EU carbon market: From backloading to the market stability reserve. Briefing. European Parlamentary Research Service.
Euroopan Komissio. (2015) EU ETS Handbook. Climate Action.
Euroopan komissio. (2016) The EU Emissions Trading System (EU ETS). Factsheet.
Euroopan komissio. (2017) Komission kertomus Euroopan Parlamentille ja
Neuvostolle Euroopan hiilimarkkinoiden toiminnasta
http://ec.europa.eu/transparency/regdoc/rep/1/2017/FI/COM-2017-693-F1-FI-MAIN-PART-1.PDF
Euroopan komissio. (2018a) Auctioning. [Verkkosivu]. [Viitattu 12.3.2018] Saatavilla:
https://ec.europa.eu/clima/policies/ets/auctioning_en
Euroopan komissio. (2018b) EU Emissions Traiding System (EU ETS). [Verkkosivu]
[Viitattu 3.2.2018]. Saatavilla: https://ec.europa.eu/clima/policies/ets_en
Euroopan komissio. (2018c) 2030 climate & energy framework. [Verkkosivu]. [Viitattu 10.1.2018]. Saatavilla: https://ec.europa.eu/clima/policies/strategies/2030_en#tab-0-0 Euroopan komissio. (2018d) Progress made in cutting emissions. [Verkkosivu] [Viitattu 10.1.2018]. Saatavilla: https://ec.europa.eu/clima/policies/strategies/progress_en Euroopan komissio. (2018e) Phases 1 and 2 (2005-2012). [Verkkosivu]. [Viitattu 9.2.2018]. Saatavilla https://ec.europa.eu/clima/policies/ets/pre2013_fi#tab-0-0 Euroopan komissio. (2018f) Market Stability Reserve [Verkkosivu]. [Viitattu 15.3.2018].
Saatavilla https://ec.europa.eu/clima/policies/ets/reform_en
Euroopan komissio. (2018g) Use of international credits. [Verkkosivu]. [Viitattu 9.2.2018]. Saatavilla: https://ec.europa.eu/clima/policies/ets/credits_en
Euroopan komissio. (2018h) Kysymyksiä ja vastauksia päästökaupasta sekä kansallisista jakosuunnitelmista. Lehdistötiedote MEMO/05/84. Päivitetty 19.2.2018.
Europol. (2010) Further investigations into VAT fraud linked to the carbon emissions trading system. Lehdistötiedote. Haag, Hollanti. [Verkkosivu]. [Viitattu 18.3.2018]
Saatavilla: https://www.europol.europa.eu/newsroom/news/further-investigations-vat-fraud-linked-to-carbon-emissions-trading-system
Fagan-Watson, B., Elliott, B. and Watson, T. (2015) Lobbying by Trade Associations on EU Climate Policy. Policy Studies Institute, Lontoo.
Fais B., Blesl M., Fahl U. & Voß A. (2015) Analysing the interaction between emission trading and renewable electricity support in TIMES, Climate Policy, 15, 3, 355-373.
Gilbert A., Lam L., Sachweh C., Smith M., Tashini L& Kollenberg S. (2014) Assessing design options for a market stability reserve in the EU ETS. Ecofys. Department of Energy and Climate Change. Ecofys Project No. MARUK14551.
Giddens, A. (2009) The politics of climate change. Polity Press, Iso-Britannia.
Hardin G. (1968) The tragedy of the commons. Science New Series. 162, 3859, 1243-1248.
Hepburn, C. 2006. Regulation by prices, quantities or both: a review of instrument choice. Oxford Review of Economic Policy. 22, 2, 226–47.
Hintermann B. (2009) Allowance Price Drivers in the First Phase of the EU ETS. CEPE.
Working Paper No. 63
Hirst D. (2018) Carbon Price Floor (CPF) and the price support mechanism. Briefing Paper. House of Commons Library. Nro 05927. 8/1/2018.
Hussain T., York I. & Read J. (2016) What is the future of emissions trading? White &
Case. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 10.2.2018] Saatavilla:
https://www.whitecase.com/sites/whitecase/files/files/download/publications/the-future-of-emissions-trading.pdf
IPCC. (2014) Climate Change 2014: Synthesis Report. Contribution of Working Groups I, II and III to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Core Writing Team, Pachauri R.K & Meyer L. A. IPCC, Geneve, Sveitsi. 151 s.
Kakkonen J. (2013) Selvitys EU:n päästökauppajärjestelmästä, päästöoikeuden hinnasta ja päästökauppajärjestelmään puuttumisesta. Energiatalouden harjoitustyö.
Helsinki, Aalto-yliopisto. Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelma. Yhteistyössä Energiateollisuus ry.
Knopf, B., N. Koch, G. Grosjean, S. Fuss, C. Flachsland, M. Pahle, M. Jakob, O.
Edenhofer. (2014) The european emissions trading system (EU ETS): Ex-post analysis, the market stability reserve and options for a comprehensive reform. Nota di Lavoro 2014/79, Italia. Fondazione Eni Enrico Mattei.
Koch N., Fuss S., Grosjean G. & Edenhofer O. (2014) Causes of the EU ETS price drop: Recession, CDM, renewable policies or a bit of everything? New evidence, Energy Policy. 73, 676-685.
Kyläheiko K. & Viljanen S. (2015) Tukimekanismeja ja tavoitekonflikteja Euroopan nykyisillä sähkömarkkinoilla. LUT School of Energy Systems. LUT Scientific and Expertise Publications, Lappeenranta.
Laine, Bamberg & Jokinen. 2007. Tapaustutkimuksen taito. Helsinki, Gaudeamus.
Mansanet-Bataller M., Chevallier J., Hervé-Mignucci M. & Alberola E. (2011) EUA and sCER phase II price drivers: Unveiling the reasons for the existence of the EUA–sCER spread, Energy Policy, 39, 3, 1056-1069.
Marshall A. (1920) Principles of economics. 8. painos. Lontoo, Macmillan & Co. Ltd.
Metsämuuronen, J. (2011) Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä:
tutkijalaitos. Helsinki, International Methelp.
Nykänen, Jussi. Päästökauppa ja ympäristöhyödykkeiden markkinat. Helsinki: Edita Prima OY, 2006. 150 s.
Olivier J, Schure K. & Peters J. (2017) Trends in global CO2 and total greenhouse gas emissions. Summary of the 2017 report. PBL Netherlands Environmental Assessment Agency, Haag.
Ollikka K. (2013) Uusiutuvien energiamuotojen tukeminen. Kansantaloudellinen aikakauskirja. 109. vsk. 3/2013, 289-310.
Paavola, J. 1996. Ympäristötalouden perusteet. 2. p. Tampereen teknillinen korkeakoulu. Helsinki, Opetushallitus.
Parsons J, Ellerman AD, Feihauer, S. (2009) Designing a US market for CO2. Journal of Applied Corporate Finance. 21, 1, 79-86.
Pigou A. (1932) Economics of wellfare. 4. painos. Lontoo, Macmillan & Co. Ltd.
Pizer, W. (1999) Choosing price or quantity controls for greenhouse gases. Climate Issues Brief. No.17. Washington: Resources for the Future.
Pohjola M. (2014) Taloustieteen oppikirja. 11. uud. painos. Helsinki, Sanoma Pro Oy.
Rickels W., Duscha V., Keller A. ja Peterson S. (2007) The determinants of allowance prices in the European emissions trading scheme - Can we expect an efficient allowance market 2008? Kiel Institute for the World Economy. Working paper no. 1387.
World Bank. 2014. State and Trends of Carbon Pricing 2014. Washington, DC: World Bank.
Yanyi He, Lizhi Wang, Jianhui Wang, Cap-and-trade vs. carbon taxes: A quantitative comparison from a generation expansion planning perspective, Computers & Industrial Engineering. 63, 3, 708-716.
Yhdistyneet Kansakunnat. (1992) United nations framework convention on climate change. UNFCCC/1992.
Yhdistyneet Kansakunnat. (1998) Kyoto Protocol to the united nations framework convention on climate change. UNFCCC/1998
LIITE 1. Haastattelukysymykset Taustakysymykset:
1) Ammatti/titteli, koulutustaustasta tai työtehtävistä hieman.
Haastattelukysymykset:
2) Onko Euroopan Unionin päästökauppa yleisesti epäonnistunut? Selventäisittekö muutamalla pääsyyllä ja perustelulla miksi on tai miksei ole.
3) Voisiko päätöksentekokoneistoa päästökaupan takana nimittää yhdeksi tekijäksi, miksei päästökauppajärjestelmä ole toiminut toivotunlaisesti? Miksi niin voidaan väittää tai miksei voida?
4) Onko EU:n ilmastopolitiikassa parantamisen varaa? Onko teillä mielipidettä siitä, mitä siinä pitäisi muuttaa ja miten? Saadaanko nykyisellä systeemillä aikaan tarpeeksi napakoita päätöksiä tarpeeksi nopeasti ajatellen tavoitetta eli ilmaston lämpenemisen hillitsemistä?
5) EU ETS:n kanssa on päällekkäisiä järjestelmiä, kuten kansalliset uusiutuvien energiamuotojen tuet (mm. tariffit) sekä kahdesta muusta päästökaupan ohella Kioton pöytäkirjassa esitetystä päästövähennystoimesta, Joint Implementationista ja Clean Development Mechanismista saatavat kansainväliset päästöhyvitykset. Vaikuttavatko ne mielestänne päästökauppajärjestelmään? Miten ja onko vaikutus mielestänne oleellinen ajatellen päästökaupan epäonnistumista? Onko tilannetta syytä korjata ja jos on, miten?
6) Euroopan Unionin päästökauppajärjestelmä vai EU-alueelle yhteinen hiilivero?
Hiiliveron asettamisen ongelmat EU-alueella?
7) Näettekö, että hiilivuoto päästökauppaan osallistuvista valtioista muihin valtioihin on oleellinen seikka, joka pitää ottaa huomioon päästökauppajärjestelmän kehittämisessä? Pelätäänkö hiilivuotoa turhaan? Miten hiilivuoto olisi mahdollista estää, mutta samalla määrittää hiilidioksiditonnille korkeampi hinta?
8) Mitä mieltä olette EU:n korjausehdotuksista päästökaupan osalta? Uskotteko, että korjausliikkeet ratkaisevat matalan hinnan ongelman?
9) Uskotteko, että nykyisellä päästökauppajärjestelmällä (huomioiden EU:n korjausehdotukset) tullaan saavuttamaan Euroopan Unionille asetetut päästövähennystavoitteet? Onko mahdollista, että EU tekee liian pieniä korjausliikkeitä ja päästöoikeuksien määrää alennetaan liian hitaasti?
10) Miten päästökauppaa tulisi kehittää, jotta se toimisi toivotunlaisesti? Mitä EU-tasolla tulisi mielestäsi tehdä?
11) Kattaako EU ETS tarpeeksi päästöistä? Tulisiko tätä seikkaa kehittää ja toisaalta toimisiko hiilivero tässä suhteessa paremmin hiilen hinnan määrittäjänä ja koskisiko se tasapuolisesti kaikkia aloja? Toisin sanoen olisiko tämä yksi ero hiiliveron ja päästökaupan välillä, voisiko kattavuuden ongelman ratkaista hiiliverolla?
12) Voisiko päästölle asetettava lattiahinta (Carbon Price Floor) olla ratkaisu päästökaupan ongelmiin, jos se asetettaisiin samaksi jokaiselle päästökaupan osallistujamaalle eli yhteiseksi koko päästökaupalle? Olisiko sen asettaminen kaikille päästökaupan kattaville maille realistinen keino nostaa päästöoikeuden hintaa?