Tutkielmassa käytetty aineisto on kerätty sekä osana yhteistyö- että tutkimushankkeita ja näiden hankkeiden tarpeita varten. Olen saanut kirjallisessa muodossa olevan aineiston käyttööni anonymisoituna ja äänitallenteena saamani aineiston anonymisoin litteroidessani.
En ole tarvinnut aineiston hankkimiseen erillistä tutkimuslupaa vaan asianmukaiset luvat on hakenut ja saanut aineiston alkuperäinen tuottaja. Valmiiksi saamastani kirjallisesta materiaalista sekä itse litteroimieni tallenteiden osalta olen voinut varmistua, että asia on
vielä erikseen varmistettu suullisesti haastatteluihin ja seminaareihin osallistuvilta henkilöitä. Aineisto on ollut digitaalisessa muodossa tietokoneellani salasanan takana, säilytin printatun aineiston lukitussa tilassa. Tuhosin sekä digitaalisen että printatun aineiston heti analyysin valmistuttua. En ole itse osallistunut aineiston haastattelujen tai seminaarinauhoitusten tekoon. Olen litteroinut niistä kolme tiedostoa siten, että olen poistanut jo litterointivaiheessa sekä haastattelijan että haastateltavien henkilöllisyyden paljastavat tiedot. Myöskään hankkeiden toiminta-alueet eivät tule esille valmiissa tutkielmassani. Olen poistanut palvelujen käyttäjien aineistolainauksista kohdat, joiden olen tulkinnut paljastavan heidän henkilöllisyytensä., esimerkiksi äidinkieleen, paikkaan tai kansallisuuteen viittaavat ilmaisut. Olen merkinnyt nämä kohdat hakasulkeilla ja merkinnällä […].
Peräänkuulutan tässä tutkielmassa maahanmuuttotaustaisten henkilöiden kanssa työtään tekeviltä ja heitä arjessa kohtaavilta kanssakulkijalta omien kulttuuristen ja kielellisten asenteiden sekä ideologioiden itsetutkiskelua ja sisäistä reflektiota. Sama vaade kohdistuu minuun tämän tutkielman tekijänä. Olen toiminut tutkielman tekovaiheessa kuraattorina toisen asteen oppilaitoksessa, jossa maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden määrä on suuri.
Tässä tutkielmassa käsittelemäni kieli-ideologioiden teemat koskevat myös minua sekä työni että muun elämäni kautta; olen osa valtakielistä väestöä ja toimin osana kielellisiä normeja ylläpitävää koulutusinstituutiota. Olen valinnut tutkielmani aiheen oman kokemukseni ja kiinnostukseni perusteella. Tunnistan kielen ja siihen liittyvien tulkintojen olevan työni arkipäivää. Minun tulee olla Nikanderin (2010a) edellä esittämän vaateen kanssa tarkkana ja pohtia, mitkä ovat omat oletukseni kieli-ideologioista ja mitä kuvittelen niiden takaa löytyvän. Alasuutari (2012) painottaa tutkijan aseman kulttuurisidonnaisuutta.
Hän toteaa, että kulttuurin ja kieliyhteisön jäseninä tutkijalla ei ole muuta mahdollisuutta kuin käyttää ja soveltaa kulttuurin kuuluvia ja yhteisesti ymmärrettyjä erottelujärjestelmiä.
Nikander (2010a) haastaa tutkijan tarkastelemaan omaa positiotaan ja sulkeistamaan omat oletuksensa kategorioiden käytöstä, merkityksestä tai sisällöstä. Tutkijan tulisi keskittyä aineistossa puhuvien tai kirjoittavien henkilöiden esittämien kategorioiden ja kuvausten asettumisen paikkaan ja käyttötarkoitukseen. Tutkijan ei tule ennakolta päättää kategorioiden merkityssisältöä, vaan aineiston analyysi rakentuu puhujien esittämien jäsennysten ja jakojen mukaan. (Emt., 248–249.)
Tutkijan keskeinen tehtävä on Tuomen ja Sarajärven (2018, luku 6) mukaan antaa riittävä tieto lukijalle tutkimuksellisista valinnoistaan tutkimuksen luotettavuuden arvioimiseksi.
Olen kuvannut tutkielmassani omaa suhdettani sekä tarkastelemaani teemaan että kuvannut mahdollisimman tarkalla tavalla alkuperäisen aineiston alkuperää kuitenkin sen tuottamiseen osallistuneiden henkilöiden anonymiteettiä varjellen. Olen tiedostanut koko tutkielmaprosessin ajan oman roolini kahtalaisuuden sekä kantaväestön valtakieltä puhuvana, että maahanmuuttotaustaisten henkilöiden parissa työtä tekevänä työntekijänä mutta myös tutkielman tekijänä. Kokemukseni mukaan rooli ei ole ollut aina helppo ja ongelmaton. Tutkielman eettiset haasteet ovat vaatineet paljon pohdintaa oman roolini mahdollisesta vaikutuksesta tulosten tulkintaan. Tarkastelemalla työntekijöiden toimintaa olen tarkastellut samalla myös omaa tapaani ajatella ja tehdä tulkintoja kohtaamistani asiakkaista.
Tämän tutkielman osalta valmiiksi saatu aineisto toi osaltaan pohdittavaa tutkielmani luotettavuuteen. Kuvasin aiemmin aineistoni olevan tutkimus- ja yhteistyöhankkeessa tuotettuja haastattelu- ja seminaariaineistoja, jonka tuottamiseen ovat vaikuttaneet useat eri henkilöt. Aineistojen erilaiset litterointitekniikat voivat olla näkemykseni mukaan tutkielmani luotettavuuteen vaikuttava seikka. Osan litteroinneista olen tehnyt itse, osan taas muut henkilöt. Litteroinnin tarkkuus vaihteli muiden henkilöiden tekemänä sanatarkasta taukojen ja naurahdusten kirjaamisista pelkkien puheenvuorojen kirjauksiin. Osaan litteroinneista tekijä oli kirjannut puheenvuoron olevan käännetty puhujan kielestä suomeksi. Kirjauksista ei selviä, onko käännöksen tehnyt litteroija itse vai onko puhe tulkattu suomeksi puhetilanteessa. Nikander (2010b, 432–433) korostaakin litteroinnin olevan myös luotettavuuteen vaikuttava tekijä sekä litteroinnin olevan aina tutkijan valintojen tuote. Nikander painottaa myös litteroinnin olevan teoreettista toimintaa. Tällä hän viittaa tutkijan tekemiin aineiston purkamisen ratkaisuihin, jotka heijastavat tutkijan teoreettista esiymmärrystä sekä oletuksia tutkimuksensa kohteesta. Tunnistan tämän Nikanderin esittämän epätäydellisyyden näkökulman, muiden ja omat tutkijan ratkaisuni lähtevät tekijänsä havainnoista ja valinnoista. Olen näin aineiston tuottamisesta vastanneiden henkilöiden tutkimuseettisten-, teoreettisten sekä -metodisten ratkaisujen varassa. Olen pyrkinyt lisäämään tutkielmani luotettavuutta käyttämällä monipuolisesti suoria aineistositaatteja mahdollistaen näin analyysin läpinäkyvyyden ja Nikanderin peräänkuuluttaman tulkintojen ankkuroimisen aineistoon.
Olen asemoinut tutkielmani kuuluvan sosiaalisen konstruktionismin kehyksen alle. Tämän metodologisen painotuksen myötä tutkielmani loppupäätelmät rakentuvat omista lähtökohdistani ja jokaisen tutkielmani lukijan tulkinnan perusteella omanlaisekseen. Luon viitekehykseni mukaisesti tulosten kautta kuvaa todellisuudesta, tutkielmassa käyttämääni kieltä ei voida näin tarkastella tosiasioiden raportoimisena vaan aineiston ja tulkintani reflektiivisenä tuotoksena (vrt. Gergen 2009, 4; Jokinen 2016, 253).
Jaan Juhilan ja Suonisen (2016) näkemyksen, että tutkimusprosessin avoin raportointi on tutkimuksen luotettavuuden ehto. Perusteltu argumentointi, hyvin perusteltujen tulkintojen esittäminen, on ainoa mahdollinen tapa tuottaa relevantteja tutkimustuloksia (emt., 462).
Tähän kuuluvat näkemykseni mukaan edellä kuvaamani oman tutkijapositioni ja sekä metodisten valintojeni esille tuominen. Tunnistan, että tutkielmani tulokset, yksikielisen kieli-ideologian näkökulma sekä sitä heijastavat kategoriat, ovat syntyneet Hellerin (2001, 215–216) luonnehdintaa mukaillen aineiston ja lähdemateriaalin sekä niiden innoittamien ajatuskulkujen vuorovaikutuksessa, omien ideologioideni vaikuttaessa taustalla ja jopa strategisesti; lähtökohta tälle tutkielmalle oli puhtaasti omassa työssä kohtaamissani kieleen ja kielitaidottomuuden liittyvien tulkintojen herättämässä ärtymyksessä ja niiden myötä heränneessä uteliaisuudessa sekä kiinnostuksessa. Vaikka olen pyrkinyt etäännyttämään omat näkemykseni ja mielipiteeni tulkintoja tehdessäni, ovat ne väistämättä läsnä. Kieli-ideologiat vaikuttavat meihin kaikkiin Ahernin (mt., 23) mukaisesti sekä tiedostamatta että tiedostaen, en ole itse näiden vaikutusten ja niiden seurausten ulkopuolella. Olen pyrkinyt tutkielmassa mahdollisimman tarkasti kuitenkin kuvaamaan ja perustelemaan selkeästi sekä teoreettiset ja metodiset valintani sekä niiden kautta tekemäni tulkinnalliset ratkaisut.
Palvelujen käyttäjien näkemykset tulevat esille tapaamisissa, joissa ovat läsnä myös heidän kanssaan työskenteleviä sekä muussa viranomaisasemassa olevia työntekijöitä. Tunnistan, että tämä saattaa olla tutkielmani luotettavuuteen vaikuttava tekijä. Viranomais- ja työskentelysuhteisiin kuuluva mahdollinen vallankäytön ja valta-aseman olemassaolo voi tuoda palvelujen käyttäjälle painetta vastata ”oikein” sen mukaisesti mitä olettaisi työntekijätahon kuulevan.