4 JOUKKUEVOIMISTELU ERIYTYY OMAKSI URHEILULAJIKSEEN: VUODET
6.2 Tutkielman arviointi ja jatkotutkimusehdotukset
Tässä tutkielmassa vastasin asettamiini tutkimuskysymyksiin. Onnistuin mielestäni melko kattavasti selvittämään ne historialliset vaiheet, jotka ovat johtaneet joukkuevoimistelun eriytymiseen suomalaisesta naisvoimistelusta. Pystyin myös vastaamaan siihen, miten jouk-kuevoimistelu on kehittynyt eriytymisestä eteenpäin ja millainen urheilulaji se 2010-luvun lopulla on. Haasteita toi luotettavien lähteiden löytäminen tasapuolisesti eri ajanjaksoilta ja eri aihealueista. Esimerkiksi joukkuevoimistelun SM-kilpailuiden aloittamisesta löytyi pal-jon arkistomateriaalia, mutta 1970- ja 1980-luvun kilpailuista selkeästi vähemmän. Tämä vaikutti osaltaan siihen, että tietyt tapahtumat ja aikakaudet korostuvat tutkielmassa. Toi-saalta tein myös tietoista valintaa kertoa enemmän niistä asioista, jotka koin tutkimuskysy-mysteni kannalta merkittäviksi.
Tutkielman kasaaminen olikin usein tilkkutäkkimäistä, kun tiedonjyväsiä piti etsiä eri puo-lilta. Suomalaisen naisvoimistelun organisoitumisesta on tehty jo melko kattavaa tutkimusta, mutta itse joukkuevoimistelun kilpailu- ja harjoittelutoiminnasta on kirjoitettu tieteellistä tekstiä hyvin vähän. Haasteena oli löytää tutkimuskysymyksen kannalta olennainen tieto toistamatta pelkästään jo useaan otteeseen kirjoitettua liittojen historiaa. Tämän vuoksi ar-kistomateriaalit, lehtiartikkelit ja toimintakertomukset korostuivat ensisijaisina lähteinä var-sinkin mitä pidemmälle historiallisella aikajanalla tutkielma eteni. Tässä tutkielmassa tar-kastelin joukkuevoimistelun syntyä ja kehitystä pääasiassa lajiliittojen toiminnasta käsin ja näin ollen loin yleiskuvan lajin historiasta. Rajasin tutkielman tarkastelun pääasiassa TUL:n ja SNLL:n toimintaan, sillä ruotsinkielisen liiton toiminta on ollut selvästi pienempää ja tie-don hankkiminen kattavammin eri kielellä olisi vaatinut enemmän resursseja. Haasteena oli myös löytää tasavertaisesti tietoa molempien liittojen vaiheista, ja joissain kohdissa toisen liiton toiminnan tarkastelu on varmasti ollut kattavampaa kuin toisen. Tässä pro gradu -tut-kielmassa ei ollut mahdollisuutta syventyä liittojen lisäksi seurojen toimintaan. Tämä olisi-kin mielenkiintoinen aihe tutkittavaksi tulevaisuudessa, sillä seurat toteuttavat joukkuevoi-misteluntoimintaa käytännön tasolla. Myös niiden toiminta on kokenut suuria muutoksia vuosikymmenten aikana. Seuroissa tehty työ on luonut myös muutospaineita liittotasolla ja usein lajissa tapahtuneet muutokset ovatkin syntyneet alhaalta ylöspäin. Seuroihin liittyen
99
olisi mielenkiintoista myös selvittää lajin alueellisuutta Suomessa: kuinka tasaisesti laji on levinnyt ympäri maan ja mille alueille menestys keskittyy? Oma tuntumani on, että menes-tyksekkäät seurat ovat kasautuneet Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin, mutta tälle olisi mielenkiintoista saada tieteellistä näyttöä.
Mielestäni onnistuin pysymään neutraalina tutkimuskohteeseen nähden, vaikka oma suh-teeni siihen onkin tiivis. Pyrin pitämään tutkielman aiheet sellaisina, joita pystyin objektii-visesti tarkastelemaan. En siis sisällyttänyt mukaan kuin lyhyesti esimerkiksi joukkuevoi-mistelun tuomaroinnin eettisyyden, joka on laji-ihmisten kesken puhuttava ilmiö. Tästä riit-täisi keskusteltavaa ja kirjoitettavaa varmasti oman tutkielmansa verran. Haasteeksi muo-dostui ainoastaan 2010-luvun joukkuevoimistelun tilan esittely, sillä tiedän siitä omien ko-kemusteni kautta melko paljon, eikä päteviä lähteitä tukemaan omaa tietämystäni aina löy-tynyt. Olen itse aloittanut lajin harrastamisen vuonna 2000 eli olen jo sen sukupolven jouk-kuevoimistelijoita, jotka eivät ole omakohtaisesti kokeneet ja tunteneet liittojen välistä kil-pailua. Vanhoja juurtuneita asenteita ”tullilaisuutta” ja ”snelliläisyyttä” kohtaan olen toki vuosien varrella saanut todistaa, mutta käytännön toimintaan ne eivät ole pitkään aikaan vai-kuttaneet ainakaan suoraan.
Uskon tämän tutkielman olevan hyvä pohjatyö tuleville yhteiskunnallisille tutkimuksille joukkuevoimistelusta. Koska lajin historiaa ei ole yksin kansiin kirjoitettu, on tämä tutkielma omalta osaltani pelinavaus siihen suuntaan. On tärkeää ymmärtää lajin historiaa, jotta sitä osataan paremmin tulevaisuutta kohti vaalia ja kehittää. Toivon, että tulevaisuudessa löytyisi aiheesta kiinnostuneita tutkijoita, jotka syventyisivät siihen minuakin tarkemmin. Joukkue-voimistelun yli 70-vuotisen historian varrella riittää jatkossakin tutkittavaa. Olisi mielekästä syventyä tarkemmin joukkuevoimistelun sisäisiin muutoksiin, kuten periaatteellisiin muu-toksiin, kilpailujärjestelmiin, sääntöihin, harjoitusmetodeihin ja ulkoisiin seikkoihin, kuten pukuihin ja ehostukseen. Nämä jäivät tässä tutkimuksessa suurimmaksi osaksi vielä pinta-raapaisuksi. Vielä kokonaisvaltaisemman tutkimuksen tekeminen vaatii lähempää tarkaste-lua liittojen ja seurojen julkaisuihin, toimintakertomuksiin ja arkistomateriaaleihin – myös ruotsinkielisen liiton toimintaa joukkuevoimistelun osalta olisi kiinnostavaa selvittää lähem-min. Joukkuevoimistelun parissa vuosikymmenten varrella toimineiden henkilöiden haastat-telut toisivat arvokasta ymmärrystä siitä, mitkä ovat olleet motivaatiotekijät päätösten taus-talla. Harkitsin itsekin haastatteluiden tekemistä, mutta koska arkistomateriaaleja löytyi lo-pulta sen verran paljon, päädyin jättämään tästä tutkielmasta haastattelut pois.
100 LÄHTEET
Arkistolähteet
Suomen urheiluarkisto
Aesthetic Group Gymnastics International Co-operation. 2002. Technical committee meeting 1/2002, agenda. Kotelo Hba 2.2, Suomen voimistelu- ja liikuntaseurat Svoli, joukkue-voimistelun kansainväliset kilpailut.
Aesthetic Group Gymnastics Technical Committee. 2001. Report from Technical Committee TC 2000-2001. Kotelo Hba 2.2, Suomen voimistelu- ja liikuntaseurat Svoli, joukkue-voimistelun kansainväliset kilpailut.
HS. 1947. Virkeätä aloitekykyä TUL:n naisten keskuudessa! Helsingin sanomat 24.2.1947. Ko-telo Udb:6, Joukkuevoimistelun ja taitovoimistelun lehtileikkeitä.
International Federation of Aesthetic Group Gymnastics. 2003. International Federation of Aesthetic Group Gymnastics – Kansainvälinen joukkuevoimisteluliitto, säännöt. Kotelo Hba:2.2, Suomen voimistelu- ja liikuntaseurat SVoLi: kansainväliset kilpailut 2000-2009.
Joukkuevoimistelun SM-kilpailusäännöt. 1994. Kotelo Hba:1.1, SVoLi: Joukkuevoimistelu, SM-kilpailut 1989-1997.
Joukkuevoimistelun SM-kilpailutoimikunta. 1990. Joukkuevoimistelun SM-kilpailusäännöt.
Kotelo Hba:1.1, SVoLi: Joukkuevoimistelu, SM-kilpailut 1989-1997.
Joukkuevoimistelun SM-kilpailutoimikunta. 1991. Joukkuevoimistelun kilpailutoimi-kunta, tiedote 5.3.1991. Kotelo Fa:2, Kirjeistö, tutkimushanke, joukkuevoimistelun SM-kisat.
Joukkuevoimistelun SM-sääntöryhmä. 1992. Joukkuevoimistelun SM-kilpailusäännöt. Kotelo Hba:1.1, SVoLi: Joukkuevoimistelu, SM-kilpailut 1989-1997.
Luopajärvi, L. 2000. Joukkuevoimistelun arvioinnista. Vuoden 2000 joukkuevoimistelun SM-kilpailuiden käsiohjelma. Kotelo Hba:1.2, Suomen voimistelu- ja liikuntaseurat SVoLi, joukkuevoimistelukilpailut.
Nummelin, M. 1991. Joukkuevoimistelun SM-kisat alkoivat konsensushengessä. Satakunnan Työ 15.5.1991. Kotelo Hba:1.1, SVoLi: Joukkuevoimistelu, SM-kilpailut 1989-1997.
101
SNLL:n ja TUL:n joukkuevoimistelun SM-kilpailujen sääntötyöryhmä. 1989. SNLL:n ja TUL:n joukkuevoimistelun SM-kilpailujen sääntötyöryhmän kokouksen pöytäkirja 16.11.1989. Kotelo Hba:1.1, SVoLi: Joukkuevoimistelu, SM-kilpailut 1989-1997.
SNLL:n ja TUL:n joukkuevoimistelun SM-kilpailujen sääntötyöryhmä. 1990. SNLL:n ja TUL:n joukkuevoimistelun SM-kilpailujen sääntötyöryhmän kokouksen pöytäkirja 17.1.1990. Kotelo Hba:1.1, SVoLi: Joukkuevoimistelu, SM-kilpailut 1989-1997.
Suomen voimistelu- ja liikuntaseurat ry. 1997. Joukkuevoimistelun SM-kilpailusäännöt. Kotelo Hba:1.2, Suomen voimistelu- ja liikuntaseurat SVoLi, joukkuevoimistelukilpailut.
Suomen voimistelu- ja liikuntaseurat ry. 1998. Joukkuevoimistelun lajiryhmän kokous 1/98, pöytäkirja. Kotelo Cc:2, Suomen voimistelu- ja liikuntaseurat SVoLi, Joukkuevoimiste-lun lajiryhmä.
Suomen voimistelu- ja liikuntaseurat ry. 1999b. Joukkuevoimistelun MM-kilpailuiden järjeste-lytoimikunnan kokous 29.10.1999, pöytäkirja. Kotelo Hba:2.2, Suomen voimistelu- ja liikuntaseurat SVoLi: joukkuevoimistelun kansainväliset kilpailut 2000-2009.
Suomen voimistelu- ja liikuntaseurat ry. 2000a. Joukkuevoimistelun toiminnan muutokset ja lisäykset 1997-2000. Kotelo Cc:2, Suomen voimistelu- ja liikuntaseurat SVoLi, Jouk-kuevoimistelun lajiryhmä.
Suomen voimistelu- ja liikuntaseurat ry. 2000b. Joukkuevoimistelun lajiryhmän kokous 25.3.2000. Kotelo Cc:2, Suomen voimistelu- ja liikuntaseurat SVoLi, Joukkuevoimiste-lun lajiryhmä.
Suomen voimistelu- ja liikuntaseurat ry. 2000c. Joukkuevoimistelun MM-kilpailut 26.-28.5.2000 loppuraportti. Kotelo Hba:2.2, Suomen voimistelu- ja liikuntaseurat SVoLi: joukkuevoimistelun kansainväliset kilpailut 2000-2009.
Suomen voimistelu- ja liikuntaseurat ry. 2001b. Joukkuevoimistelun MM-kisoihin osallistu-misrajoituksia. Kotelo Hba:2.2, Suomen voimistelu- ja liikuntaseurat SVoLi: kansainvä-liset kilpailut 2000-2009.
Suomen voimistelu- ja liikuntaseurat ry. 2001c. Joukkuevoimistelun SM-kilpailusäännöt, kor-jaukset 11.3.2001. Kotelo Hba:1.2, Suomen voimistelu- ja liikuntaseurat SVoLi, jouk-kuevoimistelukilpailut.
Suomen voimistelu- ja liikuntaseurat ry. 2001d. Joukkuevoimistelun toimintastrategia. Kotelo Cc:2, Suomen voimistelu- ja liikuntaseurat SVoLi, Joukkuevoimistelun lajiryhmä.
102
Suomen voimistelu- ja liikuntaseurat ry. 2002b. Joukkuevoimistelun kv-palaveri 13.3.2002, pöytäkirja. Kotelo Hba:2.2, Suomen voimistelu- ja liikuntaseurat SVoLi: kansainväliset kilpailut 2000-2009.
Suomen voimistelu- ja liikuntaseurat ry. 2002c. Lisäliite joukkuevoimistelun SM-kilpailusään-töihin 8.12.1999. Kotelo Hba:1.2, Suomen voimistelu- ja liikuntaseurat SVoLi, joukkue-voimistelukilpailut.
Suomen voimistelu- ja liikuntaseurat ry. 2002d. Joukkuevoimistelun lajiryhmän kokous 4/2002, pöytäkirja. Kotelo Cc:2, Suomen voimistelu- ja liikuntaseurat SVoLi, Joukkue-voimistelun lajiryhmä.
TUL lehti. 1948. TUL:n naisten joukkuevoimistelukilpailut 6-7/3-1948. Tampereella. Kotelo Udb:6, Joukkuevoimistelun ja taitovoimistelun lehtileikkeitä.
TUL lehti. 1950. Uusi suuntaus valtaa alaa. - Helsingin Jyry jälleen tyttöjen joukkuevoimiste-lumestariksi. Kotelo Udb:6, Joukkuevoimistelun ja taitovoimistelun lehtileikkeitä.
TUL lehti. 1958. Kiikarista katsottua. Kotelo Udb:6, Joukkuevoimistelun ja taitovoimistelun lehtileikkeitä.
TUL lehti. 1966. Seuraavat m-kisat uusituin säännöin. Kotelo Udb:6, Joukkuevoimistelun ja taitovoimistelun lehtileikkeitä.
TUL:n naistoimikunta. 1957. Taivalta taitettu 10 vuotta. TUL:n naisten ja tyttöjen joukkuevoi-mistelun 10-vuotismestaruuskilpailut Helsingissä 9.-10.3.1957, käsiohjelma. Kotelo Udb:6, Joukkuevoimistelun ja taitovoimistelun lehtileikkeitä.
TUL:n naistoimikunta. 1988. Joukkuevoimistelun välinesarjan mestaruuskilpailujen tuomaris-tolle. Kotelo Hac:6, Valmennusvaliokunnan kirjeet.
Turun sanomat. 1955. Uutta, mielikuvituksellisempaa suuntaa ja tasaväkisyyttä joukkuevoimis-teluissa. Kotelo Udb:6, Joukkuevoimistelun ja taitovoimistelun lehtileikkeitä.
Turun sanomat. 1958. Muissa maissa siirrytään meidän naisvoimistelumme linjoille. Kotelo Udb:6, Joukkuevoimistelun ja taitovoimistelun lehtileikkeitä.
Työväen urheiluliitto. 1947. Voimistelumestaruuskilpailu (joukkue). Kotelo Udb:6, Joukkue-voimistelun ja taitoJoukkue-voimistelun lehtileikkeitä.
Työväen urheiluliitto. 1975. Modernin voimistelun kansallisen yhteistyötoimikunnan johto-sääntö 3.11.1975. Kotelo Hbu:2, Rytminen kilpavoimistelu: kansallisen yhteistyötoimi-kunnan pöytäkirjat.
103 Lehdet
Kisakenttä
Helminen, A. 1991. Joukkuevoimistelun SM-kisat Turussa lähestyvät… Teoksessa Kisakenttä 80. Helsinki: Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto, 147.
Holopainen, S. 1993a. Naisten voimistelun perusliikkeet ja esteettinen ilmaisu Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitossa viimeisen sadan vuoden aikana, osa 1. Kisakenttä 82 (10). Hel-sinki: Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto, 302–305.
Holopainen, S. 1993b. Naisten voimistelun perusliikkeet ja esteettinen ilmaisu Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitossa viimeisen sadan vuoden aikana, osa 2. Kisakenttä 82 (11). Hel-sinki: Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto, 346–349.
Jantunen, J. 1996. Joukkuevoimistelu on upea kilpailulaji! Teoksessa Kisakenttä 85. Helsinki:
Suomen Voimistelu- ja Liikuntaseurat ry, 290–291.
Juhlakisakenttä. 1996. Joukkuevoimisteluun tulee taitosarja. Kisakenttä 85 (6). Helsinki: Suo-men Voimistelu- ja Liikuntaseurat ry, 296.
Kisakenttä. 1951a. Kutsu SNLL:n joukkuevoimistelukilpailuihin. Teoksessa Kisakenttä 41.
Helsinki: Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto, 104.
Kisakenttä. 1951b. Kuopiossa kilpailtiin. Teoksessa Kisakenttä 41. Helsinki: Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto, 104.
Kisakenttä. 1951c. Vapaavoimistelun puntarointia. Teoksessa Kisakenttä 41. Helsinki: Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto, 196.
Kisakenttä. 1991a. Mestareita ja muita tähtiä. Teoksessa Kisakenttä 80. Helsinki: Suomen Nais-ten Liikuntakasvatusliitto, 10–11.
Kisakenttä. 1991b. Kisakentän kuuma puheenaihe juuri nyt: Naisvoimisteluko huippu-urhei-lua? Teoksessa Kisakenttä 80. Helsinki: Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto, 96.
Kisakenttä. 1996. Joukkuevoimistelun ensimmäiset kansainväliset kilpailut. Teoksessa Kisa-kenttä 85. Helsinki: Suomen Voimistelu- ja Liikuntaseurat ry, 240–241.
Kisakenttä. 1998a. Numero 4. Welcome to Pink ’98. Teoksessa Kisakenttä 87. Helsinki: Suo-men Voimistelu- ja Liikuntaseurat ry, 7.
Kisakenttä. 1998b. Numero 5-6. Nimenmuuttajia. Teoksessa Kisakenttä 87. Helsinki: Suomen Voimistelu- ja Liikuntaseurat ry, 24.
Korhonen, L. 1991. Jyväskylässä treenataan sitkeämpiä snelliläisiä. Teoksessa Kisakenttä 80.
Helsinki: Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto, 108–112.
104
Koskela, P. 1991. SNLL uusi kilpailujärjestelmänsä. Teoksessa Kisakenttä 80. Helsinki: Suo-men Naisten Liikuntakasvatusliitto, 247.
Paarvala, S. 1995. Välineet kiinnostavat taas. Teoksessa Kisakenttä 84. Helsinki: Suomen Nais-ten Liikuntakasvatusliitto, 12–13.
Perttilä, T. 1991. Luodaanko uutta naisvoimistelun linjaa? Teoksessa Kisakenttä 80. Helsinki:
Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto, 232–233.
Silvanto, S. 1995. Joukkuevoimistelusta on tullut kilpaurheilua. Kisakenttä 84 (5). Helsinki:
Voimistelu- ja Liikuntaseurat ry, 162-163.
Suomaa, L. 1991a. Hyvinkää sai ensimmäisen kullan. Teoksessa Kisakenttä 80. Helsinki: Suo-men Naisten Liikuntakasvatusliitto, 237.
Suomaa, L. 1991b. SM-kilpailujen karsinnoissa kehitystä enteilevä yritys. Teoksessa Kisa-kenttä 80. Helsinki: Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto, 191.
Tuomala, J. 1995a. Näkemyksiä ja näkemyseroja SM-kilpailuista. Kisakenttä 84 (5). Helsinki:
Suomen Voimistelu- ja Liikuntaseurat ry, 160-161.
Tuomala, J. 1995b. SVoLin tyttöjoukkueet näyttivät taitojaan Kotkassa. Kisakenttä 84 (5). Hel-sinki: Suomen Voimistelu- ja Liikuntaseurat ry, 164-165.
Svolilainen
Suomaa, L. 2000. Joukkuevoimistelu keskittyy MM-kisahaasteeseen. Svolilainen 1/2000, 14–
15.
Svolilainen. 1999. Joukkuevoimisteluun kansainvälinen johtoryhmä valmistelemaan arvokisa-järjestelmää. Svolilainen 1/1999, 14.
Vilenius, P. 2000. Taitoa ja tunnelmaa MM-kisoissa. Svolilainen 3/2000, 8–9.
Muut
Lehto, M. 2018. Kullan kääntöpuoli. Urheilulehti 15.11.2018. https://www.is.fi/urheilu-lehti/parhaat/art-2000005908082.html
105 Kirjallisuus ja julkaisut
Eichberg. 2004. Identiteetin ilmaisemisen ristiriitaiset mallit. Pohdintoja ruumiillisesta liikun-nasta, poliittisista ideologioista ja olympialaisesta humanismista. Teoksessa K. Ilmanen (toim.) Pelit ja kentät. Kirjoituksia liikunnasta ja urheilusta. 1. painos. Jyväskylä: Jyväs-kylän yliopisto, liikunnan sosiaalitieteiden laitos, 9–29.
Harre, D. 1977. Valmennusoppi. Johdatus urheiluvalmennuksen teoriaan ja menetelmiin. 5. uu-distettu painos. Jyväskylä: Oy Scandia Kirjat Ab.
Heinemann, K. 1989. Der ”nicht-sportliche” Sport. Viitattu teoksessa Itkonen, K. 1996. Kent-tien kutsu. Tampere: Gaudeamus Kirja, 227–228.
Heinilä, K. 1989. Liikuntasosiologia. Viitattu teoksessa Itkonen, H. 1996. Kenttien kutsu. Tam-pere: Gaudeamus Kirja, 219.
Ilmanen, K. 1995. Kunnallinen liikuntatoimi 1919-1994. Viitattu teoksessa Itkonen, H. 1996.
Kenttien kutsu. Tampere: Gaudeamus Kirja, 221.
Itkonen, H. 1996. Kenttien kutsu. 1. painos. Tampere: Gaudeamus Kirja.
Itkonen, H. 2012. Liikuntasosiologia urheilun, liikunnan ja ruumiillisuuden jäljillä. Teoksessa K. Ilmanen & H. Vehmas (toim.) Liikunnan areenat. 1. painos. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 7‒19.
Kanerva, J. & Tikander, V. 2012. Urheilulajien synty. 1. painos. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Teos.
Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010. 2010. Lapset ja nuoret. SLU ry, Nuori Suomi ry, Suo-men kuntoliikuntaliitto, SuoSuo-men Olympiakomitea & Helsingin kaupunki. SLU:n julkai-susarja 7/2010.
Kleemola, I. 1976. Suomen Naisten Liikuntakasvatusliiton historia 1896–1975. 1. painos. Hel-sinki: Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto.
Kleemola, I. 1996. Naisliikuntaa 100 vuotta. 1. painos. Helsinki: Otava.
Kontkanen, J. 1995. SVUL ja TUL hegemonisessa kamppailussa. Yhdentymiskeskustelu ja sen juuret. Viitattu teoksessa Itkonen, H. 1996. Kenttien kutsu. Tampere: Gaudeamus Kirja, 230.
Kulttuuritilasto 1981. 1984. Tilastollisia tiedonantoja nro 73. Helsinki: Tilastokeskus.
Kärkkäinen, P. 1986. Suomalaisen liikuntakulttuurin kehityslinjoja. Teoksessa P. Vuolle, R.
Telama & L. Laakso (toim.) Näin suomalaiset liikkuvat. 1. painos. Helsinki: Liikunnan ja kansanterveyden tutkimuslaitos, 34.
Laine, L. 2000. Työväen urheiluliikkeen naiset. 1. Painos. Helsinki: Otava.
106
Laine, L. & Sarje, A. 2002. Suomalaisen naisvoimistelun maailmat. 1. painos. Helsinki: Nais-voimistelun tuki ry.
Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. 2016. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016.
Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:4. Viitattu 29.2.2020. https://www.liikunta-neuvosto.fi/wp-content/uploads/2019/09/LIITU_2016.pdf
Meinander, H. 1996. Lik martallen som rågfältet: hundra år finlandssvensk gymnastik. 1. pai-nos. Ekenäs: Ekenäs Tryckeri Ab.
Mononen, K. 2016. Urheilijanpolku. Teoksessa A. Mero, A. Nummela, S. Kalaja & K. Häkki-nen (toim.) Huippu-urheiluvalmennus: teoria ja käytäntö päivittäisvalmennuksessa. 1.
painos. Lahti: VK-Kustannus Oy, 29.
Olarin voimistelijat. 2006. OVO 1981–2006: Olarin voimistelijat ry:n 25-vuotisjuhlajulkaisu.
Partanen, K. 2012. Lopussa kiitos seisoo: matkalla yhteiseen liittoon. Teoksessa P. Vilenius, K.
Partanen ja E. Vuori (toim.) Tie yhteiseksi Suomen voimisteluliitto Svoliksi 1990- ja 2000-luvulla. Helsinki: Suomen Voimisteluliitto Svoli ry, 22–37.
Rasimus, T. 1988. Suomalainen naisvoimistelu. Teoksessa H. Jaakkola (toim.) Naisvoimistelu – liikunnan iloa. Jyväskylä: Gummerus Oy, 98-100.
Sarje, A. 2004. Alistamista vai etuoikeuttamista: kaksi tulkintaa suomalaisen naisvoimistelun kasvatuspyrkimyksistä. Teoksessa K. Ilmanen (toim.) Pelit ja kentät. Jyväskylä: Jyväsky-län yliopisto, 135–153.
Sarje, A. 2012. Uushumanismi suomalaisessa voimistelukulttuurissa. Teoksessa K. Ilmanen &
H. Vehmas (toim.) Liikunnan areenat. 1. painos. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 261–
271.
Vilenius, P. 2012. Ensimmäinen yhdentyminen: Voimistelujärjestöjen yhdentymishankkeet 1991–1994. Teoksessa Vilenius, P., Partanen K. ja Vuori, E. (toim.) Tie yhteiseksi Suo-men voimisteluliitto Svoliksi 1990- ja 2000-luvulla. Helsinki: SuoSuo-men Voimisteluliitto Svoli ry, 6–21.
Vuori, E. 2000. Suomen Voimisteluliitto 1900-2000 – Sata voimistelun vuotta. 1. painos. Hel-sinki: Suomen Voimisteluliitto.
107 Opinnäytetyöt
Anton, A. 2013. Aesthetic Group Gymnastics – the History of the Sport and International Fed-eration. University of Peloponnese. Thesis. Viitattu 6.4.2020. http://amitos.li- brary.uop.gr/xmlui/bitstream/handle/123456789/4850/Anton%20Ann%20-%20Mas-ter's%20thesis.pdf?sequence=1
Arkko, T. 2010. Joukkuevoimistelun lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi tyttösarjoissa-Jyväskylän yliopisto. Liikuntabiologian laitos. Seminaarityö. Viitattu 6.4.2020.
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/24762/VTE.A008%20Arkko%20Jouk-
kuevoimistelun_lajianalyysi_ja_valmennuksen_ohjelmointi_tytt%25F6sar-joissa%2c_valmis.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Hietala, N. 2017. "Mä oon tosi iso kasvattaja": Valmentaja joukkuevoimistelijan itsetunnon tukijana. Helsingin yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Pro gradu -tutkielma.
Immonen, L. 2015. Lyhyen ja pitkän liikkuvuusharjoittelun erot liikkuvuutta lisäävänä harjoit-teluna joukkuevoimistelijoilla. Jyväskylän yliopisto. Liikuntabiologian laitos. Pro gradu -tutkielma. Viitattu 6.4.2020. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/45842
Laisi-Ikäheimonen. 2000. Vartalon liikkeiden avainliikkeet joukkuevoimistelussa. Jyväskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. Viitattu 6.4.2020.
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/9601/vlaisi-ikaheimonen.pdf?se-quence=1&isAllowed=y
Lehtonen, A. 2017. Sosiaalisen taustan yhteydet motorisiin taitoihin kilparyhmään valituilla 6-10-vuotiailla joukkuevoimistelijoilla. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tut-kielma. Viitattu 6.4.2020. https://jyx.jyu.fi/bitstream/han-
dle/123456789/54025/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201705182405.pdf?se-quence=1&isAllowed=y
Lähdekorpi, E. 2012. Yli 20-vuotiaiden joukkuevoimistelijoiden harrastushistoria ja harrastus-motiivit sekä pitkän uran vaikutukset. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma. Viitattu 6.4.2020. https://jyx.jyu.fi/bitstream/han-
dle/123456789/37700/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201204171543.pdf?se-quence=1&isAllowed=y
Mylly, M. 2008. "Siis prinsessaa ei voi esittää sammakon asussa": joukkueiden ja tuomareiden näkemyksiä hyvästä joukkuevoimistelun kilpailuasusta. Helsingin yliopisto. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma.
108
Natunen, E. 2019. Ponnistuksen kontaktiajan merkitys hyppykorkeuteen ja alaraajojen nivel-kulman laajuuteen joukkuevoimistelu lajihypyssä. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteel-linen tiedekunta. Viitattu 6.4.2020. https://jyx.jyu.fi/bitstream/han-
dle/123456789/65003/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201907053589.pdf?se-quence=1&isAllowed=y
Nykänen, R. 2018. Cheerleading as a Part of Finnish Sports Culture. University of Jyväskylä.
Faculty of Sport and Health Sciences. Master’s thesis. Viitattu 9.12.2019.
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/58182/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201805292856.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Ritala, A. 2019. Alakouluikäisten joukkuevoimistelijoiden asenteet ja kokemukset koululiikuntaa ja omaa lajiaan kohkoululiikuntaan. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Pro gradu -tutkielma. Viitattu 6.4.2020. https://jyx.jyu.fi/bitstream/han-
dle/123456789/64345/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201906052957.pdf?se-quence=1&isAllowed=y
Tahkokallio, A. 2006. Flow-kokemus joukkuevoimistelussa. Helsingin yliopisto. Soveltavan kasvatustieteen laitos. Pro gradu -tutkielma.
Takala, H. 2010. Joukkuevoimistelun lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi SM-sarjoissa.
Jyväskylän yliopisto. Liikuntabiologian laitos. Seminaarityö. Viitattu 10.4.2016.
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/24768/VTE.A008%20Ta-kala%20Joukkuevoimistelu%20doc.pdf?sequence=1
Taskinen, A. 2014. Arjessa jaksaminen 11-14 -vuotiaiden joukkuevoimistelijoiden kokemana.
Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Pro gradu -tutkielma. Viitattu 6.4.2020.
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/44662/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201411143260.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Toimintakertomukset
Suomen voimistelu- ja liikuntaseurat ry. 1999a. Toimintakertomus 1998.
Suomen voimistelu- ja liikuntaseurat ry. 2001a. Toimintakertomus 2000.
Suomen voimistelu- ja liikuntaseurat ry. 2002a. Toimintakertomus 2001.
Suomen voimistelu- ja liikuntaseurat ry. 2004. Toimintakertomus 2003.
Työväen urheiluliitto. 2019. Toimintakertomus 2018. Viitattu 12.2.2020. https://is-suu.com/tul_ry/docs/toimintakertomus2018_valmis
109
Voimisteluliitto. 2012. Vuosikertomus 2011. Viitattu 29.2.2020. https://www.voimis-telu.fi/Portals/0/Liitto/Dokumentit/Vuosikertomus2011_VoimLiitto_net_.pdf
Voimisteluliitto. 2013. Vuosikertomus 2012. Viitattu 29.2.2020. https://www.voimis-
telu.fi/Portals/0/Liitto/Dokumentit/Voimisteluliitto_Vuosikertomus_2012_fi-nal_250413_net.pdf
Voimisteluliitto. 2014. Vuosikertomus 2013. Viitattu 29.2.2020. https://www.voimis-telu.fi/Portals/0/Liitto/Dokumentit/Voimisteluliitto_Vuosikertomus_2013_final_net.pdf Voimisteluliitto. 2015. Vuosikertomus 2014. Viitattu 29.2.2020.
https://www.voimis- telu.fi/Portals/0/Liitto/Dokumentit/Voimisteluliitto_Vuosikerto-mus_2015_20160309_UUSI.pdf
Voimisteluliitto. 2016c. Vuosikertomus 2015. Viitattu 29.2.2020. https://www.voimis-
telu.fi/Portals/0/Liitto/Dokumentit/Voimisteluliitto_Vuosikerto-mus_2015_20160309_UUSI.pdf
Voimisteluliitto. 2017. Vuosikertomus 2016. Viitattu 29.2.2020. https://www.voimis- telu.fi/Portals/0/Hallitus/Sääntömääräiset%20kokoukset/Voimisteluliitto_Vuosikerto-mus_2016_NETTIIN.pdf
Voimisteluliitto. 2018. Vuosikertomus 2017. Viitattu 29.2.2020. https://www.voimis-telu.fi/Portals/0/Hallitus/2017/Voimisteluliitto_Vuosikertomus_2017_nettiin.pdf Voimisteluliitto. 2019. Vuosikertomus 2018. Viitattu 9.12.2019.
https://www.voimis-telu.fi/Portals/0/vuosikokoukset/kevätkokous/Vuosikertomus2018_netti.pdf Elektroniset lähteet
IFAGG. 2019a. AGG. Viitattu 5.12.2019. http://www.ifagg.com/agg/
IFAGG. 2019b. Members. Viitattu 5.12.2019. https://ifagg.sporttisaitti.com/members/
IFAGG. 2019c. Competition rules of aesthetic group gymnastics. Viitattu 6.12.2019.
https://www.voimistelu.fi/Portals/0/Joukkuevoimistelu/Dokumentit/Sään-nöt/IFAGG_competition_rules_updated_2018.pdf
IFAGG. 2019d. History. Viitattu 6.12.2019. https://ifagg.sporttisaitti.com/about-us/history/
IFAGG. 2020a. Competition. Viitattu 29.2.2020. https://ifagg.sporttisaitti.com/competition/
IFAGG. 2020b. IFAGG competition calendar 2020. Viitattu 21.1.2020. https://ifagg.sportti-
saitti.com/@Bin/337974/IFAGG%20preliminary%20competition%20calen-dar%202020.jpeg
110
IFAGG. 2020c. IFAGG competition rules: short program. Viitattu 21.1.2020.
http://www.gymnasticsontario.ca/wp-content/uploads/2018/02/Short-program-IFAGG-NEW-.pdf
JNV. 2019. Voimistelun historiaa: 1930-luku. Viitattu 10.11.2019. https://jnv.fi/jnv-100-vuotta/voimistelun-historiaa/1930-luku/
Ksis Scripting. 2019. 20th IFAGG World Championships, Junior World Championship 2019 and Ifagg Trophy 2019, Entries. Viitattu 23.10.2019.
http://www.rgform.eu/event.php?id_prop=979
Miss Ada. 2020. Näsirinne. Viitattu 27.1.2020. https://www.missada.fi/nasirinne
Olarin voimistelijat. 2016. OVO 35 vuotta: Olarin Voimistelijat 1981–2016. Viitattu 28.10.2019. https://www.olarinvoimistelijat.fi/files/1022/JUHLAJULKAISU_35_fi-nal_low.pdf
Olarin voimistelijat. 2019. OVO Team. Viitattu 6.12.2019. https://www.olarinvoimisteli-jat.fi/valmennusryhmat/joukkuevoimistelu_(jv)/naiset_yli_16_v/ovo_team
Suomen taitoluisteluliitto. 2020. Muodostelmaluistelu 30 vuotta Suomessa. Viitattu 29.2.2020.
https://www.stll.fi/liitto/historia/muodostelmaluistelu-30-vuotta-suomessa/
Tampereen Sisu. 2019. Minetit, voimistelijat. Viitattu 6.12.2019. https://tampereensisu.fi/voi-mistelijat/
Voimisteluliitto. 2012. Joukkuevoimistelun huippuvoimistelijan urapolku. Viitattu 23.10.2019.
https://www.voimistelu.fi/fi/Silta/Materiaalipankki/Valmennuksen-tukimateriaali/Ura-polut#material-1997:216. Ladattu PDF-tiedosto.
Voimisteluliitto. 2016a. Viitattu 12.4.2016. www.voimistelu.fi
Voimisteluliitto. 2016b. Joukkuevoimistelun säännöt. Viitattu 11.4.2016 ja 30.12.2017.
http://www.voimistelu.fi/fi/Voimistelu/Joukkuevoimistelu/Kilpailu
Voimisteluliitto. 2019. Tanssillinen voimistelu. Viitattu 9.12.2019. https://www.voimis-telu.fi/fi/Voimistelu/Tanssillinen-voimistelu/Esittely
Voimisteluliitto. 2020. Joukkuevoimistelun lajiesittely. Viitattu 29.2.2020. http://www.voimis-telu.fi/fi/Voimistelu/Joukkuevoimistelu/Lajiesittely