Asumismukavuuskyselyn tuloksia tarkasteltaessa huomio kiinnittyy asukkaiden korkeaan tyytyväisyyteen. Korjaustyön vaikutukset olivat lähes täysin myönteisiä lukuun ottamatta muutaman asukkaan huomautusta työn suoritusajankohdasta.
Energiatehokkuuden parannukselle oli selvästi tarvetta ja korjaustöillä saavutetut tulokset olivat onnistuneet. Kun energiankulutus vähenee, säästyy vuodessa suuri summa rahaa. Energiankulutuksen väheneminen näkyy asukkaille parem-min vasta 1 - 2 vuoden päästä, kun korjaustöistä on kulunut aikaa.
Korjaustoimenpiteillä tavoiteltiin energiatehokkuutta, joten asumismukavuusky-selyn ja laskelmien perusteella korjauksilla päästiin tavoitteeseen. Korjaustöillä oli myös asumismukavuutta parantava vaikutus, minkä asukkaat tulevat huomaa-maan päivittäisessä elämässä ja hyvinvoinnissa. Kyselyn mukaan tärkeimmät
0 2 4 6 8 10
Ajankohta Ilmanvaihto Asunnon arvo Asunto nykyaikaistunut Ei vaikutusta
Vastaajien lukumäärä
Vaikuttavat tekijät
asumismukavuutta parantavat asiat olivat ikkunoiden ja ulko-ovien kohentunut ulkonäkö, asunnon vetoisuuden häviäminen ja energiansäästöt.
Korjaustöiden kokonaiskustannukset yläpohjan lisäeristämisellä ja ikkunoiden ja ulko-ovien uusimisella olivat yhteensä 93 788 €, jolloin asuntopinta-alaa (asm2) kohti hinnaksi muodostui 75,21 €. Uusilla rakennusosilla energiaa säästyy vuo-dessa 3 484 €, joten takaisinmaksuaika on 26,9 vuotta. Korjaustöiden laajuuteen nähden hinta ei ole suuri, mutta takaisinmaksuaikaan verrattuna kustannus vai-kuttaa mielestäni hieman korkealta. Tosin uusilla rakennusosilla on pitkä käyt-töikä, eikä siten varsinaista korjaustarvetta tuona aikana. Ikkunoille ja ulko-oville riittää säännöllinen puhdistus ja tiivisteiden tarkastaminen.
Otan työstä mukaan onnistumisen tunteita ja ennen kaikkea vaikeaksi osoittau-tuneita ja haasteelliseksi muodososoittau-tuneita asioita.
7 Pohdinta
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia erään Ylöjärvellä sijaitsevan taloyhtiön asu-mismukavuuden parantumista korjaustoimenpiteiden jälkeen. Tähän liittyi kor-jaustoimenpiteiden kustannusten ja energiankulutuksen tarkastelu. Korjaustoi-menpiteiden kustannukset selvitin yläpohjan lisäeristämisen sekä ikkunoiden ja ulko-ovien uusimisen osalta. Asumismukavuuden parantumista tutkin avoimella kyselylomakkeella. Lisäksi perehdyin muihin asumismukavuutta parantaviin toi-miin kirjallisuutta käyttäen. Kyselyn tulosten perusteella korjaustyöt onnistuivat ja ne oli kannattava toteuttaa. Tulokset osoittivat, että energiankulutuksen vähenty-essä säästyy vuosittain suuri summa rahaa. Korjaustöillä saatiin myös paran-nusta asumismukavuuteen, mikä vaikuttaa asukkaiden päivittäiseen elämään ja hyvinvointiin.
Opinnäytetyön suunnittelun aloitin kesän 2013 lopussa aiheen mietinnällä. Ai-heen valinta oli pitkä prosessi, kunnes työharjoittelun aikana keksin
mielenkiin-toisen aiheen opinnäytetyöhön. Lopullisen aiheen valinnan jälkeen aloin kerää-mään työssä käytettävää lähdemateriaalia. Kirjallisuudesta tietoa oli tarjolla vä-hän, mutta internetistä materiaalia löytyi runsaasti. Laskelmiin ja kustannuksiin liittyvä materiaalitieto oli helposti saatavissa isännöitsijältä ja korjaustöiden ura-koitsijoilta. Asumismukavuuden parantumisesta korjaustoimenpiteillä en löytänyt valmista kyselylomaketta, joten laadin lomakkeen itse. Lomakkeen tekemisessä haasteena oli kysymysten asettelu siten, että kysymykset eivät olisi johdattelevia ja ne antaisivat mahdollisimman monipuolista tietoa.
Vaikka kyselyn tuloksista sai paljon tietoa, olisin toivonut kyselylomakkeelle suu-rempaa vastausprosenttia. Vastanneet kertoivat monipuolisesti kokemuksiaan korjaustöiden vaikutuksista. Laajempaa tietoa korjaustöiden vaikutuksista ja asu-mismukavuuden parantumisesta olisin saanut asukkaiden yksilöllisellä haastat-telulla. Tähän minulla ei kuitenkaan riittänyt aika. Opinnäytetyön, työharjoittelun ja urheilun yhteensovittaminen tuotti välillä aikataulullisia haasteita. Tulosten pur-kaminen oli suhteellisen helppoa, mutta niiden kirjallinen raportointi oli työssä vai-keinta. Eniten aikaa vievä osuus opinnäytetyössä oli taulukoiden muodostaminen kustannuksista, lämpöhäviöistä ja asukaskyselyn tuloksista.
Opinnäytetyön tekeminen oli haastava projekti, mutta näin jälkikäteen mietittynä erittäin antoisa ja kehittävä kokemus. Opin työn aikana paljon uutta, varsinkin energiatehokkuudesta, josta uskon olevan hyötyä työelämässä. Työtä tehdessä tapahtui ammatillista kehitystä ja kasvua, kun etsin tietoja eri lähteistä. Oikean-laisen tiedon löytäminen tulee varmasti eteen työelämässäkin, koska tietoa ei välttämättä ole valmiiksi saatavissa. Kirjallisen osuuden tuottaminen oli opetta-vaista, kun raportoinnissa pyrin esittämään vain oleellisimmat asiat. Opinnäyte-työn aikatauluun olen tyytyväinen, kun työ valmistui tavoiteajassa.
Korjauskohteessa korjattiin yläpohjarakenne sekä uusittiin ikkunat ja ulko-ovet, joten tämän työn jatkokehitysmahdollisuus voisi olla kohteen muiden rakentei-den, kuten ulkoseinien ja ilmanvaihdon korjaustarpeiden selvittäminen. Korjaus-tarpeille laadittaisiin kustannusarvio sekä laskelmat korjausten vaikutuksista energiankulutukseen.
Lopuksi haluan vielä kiittää opinnäytetyön ohjaajaani Hannu Tyrväistä asiantun-tevasta ja opiskelijaläheisestä suhtautumisesta työn ohjaukseen. Opinnäytetyöni aikataulu oli tiukka samaan aikaan suoritetun työharjoittelun sekä urheilun vuoksi.
Olen kiitollinen, että apua oli saatavilla välillä lyhyelläkin varoitusajalla, joka mah-dollisti opinnäytetyön valmistumisen suunnitellusti.
Lähteet
1. Ympäristöministeriö. Rakennusten energiatehokkuutta koskeva lainsää-däntö. 2013. Päivitetty 7.11.2013. Saatavissa: http://ymparistoministerio.fi/fi-
FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Rakennuk-sen_energiatehokkuutta_koskeva_lainsaadanto. [Viitattu 6.3.2014.]
2. Ympäristöministeriö. Ympäristöministeriön asetus 4/2013 rakennuksen ener-giatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä. 2013. Saatavissa:
http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_oh-jeet/Rakentamismaarayskokoelma. [Viitattu 8.3.2014.]
3. Korjaustieto. Lisäeristäminen on ammattilaisen työtä. 2014. Saatavissa:
http://www.korjaustieto.fi/pientalot/pientalojen-energiatehokkuus/lampoha-viot-kuriin/lisaeristaminen-on-ammattilaisten-tyota.html. [Viitattu 28.4.2014.]
4. Puuinfo. Vanhan puutalon peruskorjaus. 2010. Saatavissa: http://www.puu- info.fi/sites/default/files/content/info/puuinfon-julkaisut/vanhanpuutalonperus-korjaus.pdf. [Viitattu 28.4.2014.]
5. Rakentaja.fi. Ulkoseinän lisäeristys sisä- ja ulkopuolelta. 2013. Saatavissa:
http://www.rakentaja.fi/artikkelit/10444/ulkoseinan_lisaeris-tys_saint_gobain_isover.htm#.U2X6zPl_v4s. [Viitattu 28.4.2014.]
6. Ympäristöministeriö. Suomen rakentamismääräyskokoelma E1. Rakennus-ten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet. 2011. Saatavissa: http://www.fin-lex.fi/data/normit/37126-E1_2011-fi.pdf. [Viitattu 12.3.2014.]
7. Yle. Tulipalo tekee pahaa jälkeä vanhan rivitalon ullakolla. 2012. Saatavissa:
http://yle.fi/uutiset/tulipalo_tekee_pahaa_jalkea_vanhan_rivitalon_ulla-kolla/6196645. [Viitattu 11.3.2014.]
8. Laitinen, J. 2010. Pieni suuri energiakirja. Into Kustannus Oy. Helsinki. 148 s. ISBN 978-952-264-181-6.
9. Termex. 2014,1. Vanhan talon riesa on veto. Energiansäästäjä. Lisäeristys-lehti. S. 2.
10. Korjaustieto. Tiivistämisestä on monenlaista hyötyä. 2014. Saatavissa:
http://www.korjaustieto.fi/pientalot/pientalojen-energiatehokkuus/lampoha-viot-kuriin/tiivistamisesta-on-monenlaista-hyotya.html. [Viitattu 26.4.2014.]
11. Ympäristöministeriö. Suomen rakentamismääräyskokoelma D2. Rakennus-ten sisäilmasto ja ilmanvaihto, määräykset ja ohjeet. 2012. Saatavissa:
http://www.finlex.fi/data/normit/37187-D2-2012_Suomi.pdf. [Viitattu 18.3.2014.]
12. Suomen Terveysilma. Näin ilmanvaihto ei toimi. 2014. Saatavissa:
http://www.terveysilma.fi/index.php?browser_id=72. [Viitattu 10.3.2014.]
13. Suomen Terveysilma. Näin ilmanvaihto toimii. 2014. Saatavissa:
http://www.terveysilma.fi/index.php?browser_id=49. [Viitattu 10.3.2014.]
14. Motiva. Sisälämpötila. 2013. Päivitetty 1.3.2013. Saatavissa: http://www.mo-tiva.fi/koti_ja_asuminen/nain_saastat_energiaa/lampo/sisalampotila. [Viitattu 26.4.2014.]
15. Puuinfo. Puurakenteen U-arvon määrittäminen. 2012. Päivitetty 31.1.2013.
Saatavissa: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/mitoitusohjelmat/puuraken-teen-u-arvon-maarittaminen. [Viitattu 17.3.2014.]
16. Ympäristöministeriö. Suomen rakentamismääräyskokoelma D5. Rakennuk-sen energiankulutukRakennuk-sen ja lämmitystarpeen laskenta, ohjeet. 2012. Saata-vissa:
http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaa-danto_ja_ohjeet/Rakentamismaarayskokoelma. [Viitattu 26.3.2014.]
17. Ympäristöministeriö. Suomen rakentamismääräyskokoelma D3. Rakennus-ten energiatehokkuus, määräykset ja ohjeet. 2012. Saatavissa:
http://www.finlex.fi/data/normit/37188-D3-2012_Suomi.pdf. [Viitattu 27.3.2014.]
18. Biobe Oy. Biobe VS -korvausilmaventtiili. 2014. Saatavissa:
http://www.biobe.fi/tuotteet/venttiilit/vs.htm. [Viitattu 2.4.2014.]
19. Asuntotieto.com. 2014. Saatavissa: http://www.asuntotieto.com/20000i_RA- KENNUS_JA_REMONTTITIETO/0_TV-talo%202009/seminaari%2028-3-09/Skaala_Jaskari.pdf [Viitattu 22.3.2014.]
20. Valvira. Ilmanvaihto. 2014. Saatavissa: http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_val-vonta/terveydensuojelu/asumisterveys/hiukkaset_ja_kuidut/ilmanvaihto. [Vii-tattu 13.3.2014.]
21. Termex. 2012,1. Hot&Cool. Lisäeristyslehti. Saatavissa: http://www.ter-mex.fi/files/2_@_9457_@_termex_nettiin%20(2).pdf. [Viitattu 12.3.2014.]
22. Tilastokeskus. Laadullisen ja määrällisen tutkimuksen erot. 2014. Saata-vissa: http://tilastokeskus.fi/virsta/tkeruu/01/07/. [Viitattu 28.3.2014.]
23. Korjaustieto. Ikkunoiden energiatehokkuus. 2014. Saatavissa:
http://www.korjaustieto.fi/taloyhtiot/energiakorjaukset/energiankulutus-asuin-kerrostalossa/ikkunoiden-energiatehokkuus.html. [Viitattu 30.3.2014.]
ASUMISMUKAVUUS Kyselylomake
27.2.2014
1. Vastaajan tiedot
Nimi: ___________________
Puh.numero:______________
Asunnon nro: _____________
2. Talouden koko:
1 henkilöä 2 henkilöä 3 henkilöä
4 henkilöä tai enemmän
3. Minkälaisia eroja olette havainnut vanhojen ja uusien ikkunoiden välillä?
(esim. vetoisuuden tunne, valoisuus, tuuletusmahdollisuus, melu, ulkonäkö yms.)
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
4. Miten ulko-ovien uusiminen on vaikuttanut asumismukavuuteen? (esim. luki-tus, sulkeutuminen, melu, ulkonäkö yms.)
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
5. Oletteko havainnut asunnon lämpötilassa muutoksia yläpohjan eristeiden uusimisen jälkeen verrattuna vanhoihin eristeisiin?
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
6. Oliko tehdyt korjaustoimenpiteet mielestänne kannattavia toteuttaa? Miksi?
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
7. Oletteko havainnut yläpohjan lisäeristämisen sekä ovi- ja ikkunakorjausten vaikuttaneen asunnon energiankulutukseen?
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
8. Ovatko edellä mainitut korjaukset vaikuttaneet asumismukavuuteen jollain muulla tavoin? Miten?
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
Kiitos vastauksistanne !
Yläpohjan U-arvolaskelma
Johtumislämpöhäviölaskelma
YHT. YHT.
Tammikuu -8,00 744 4244,9 5437,2 3443,5 13125,5 2054,0 2563,2 1508,6 6125,9
Helmikuu -7,10 672 3715,1 4758,6 3013,8 11487,4 1797,7 2243,3 1320,3 5361,3
Maaliskuu -3,53 744 3590,6 4599,1 2912,8 11102,4 1737,4 2168,1 1276,1 5181,6
Huhtikuu 2,42 720 2631,9 3371,2 2135,1 8138,1 1273,6 1589,3 935,4 3798,2
Toukokuu 8,84 744 1779,9 2279,9 1443,9 5503,7 861,3 1074,8 632,6 2568,6
Kesäkuu 13,39 720 1078,0 1380,8 874,5 3333,2 521,6 650,9 383,1 1555,7
Heinäkuu 15,76 744 767,0 982,4 622,2 2371,6 371,1 463,1 272,6 1106,9
Elokuu 13,76 744 1059,8 1357,4 859,7 3276,9 512,8 639,9 376,6 1529,4
Syyskuu 9,18 720 1674,3 2144,6 1358,3 5177,2 810,2 1011,0 595,0 2416,3
Lokakuu 4,07 744 2478,1 3174,2 2010,3 7662,6 1199,1 1496,4 880,7 3576,2
Marraskuu -1,76 720 3224,0 4129,6 2615,4 9969,0 1560,1 1946,8 1145,8 4652,7
Joulukuu -5,92 744 3940,4 5047,2 3196,5 12184,1 1906,7 2379,4 1400,4 5686,5
YHT. 30184 38662 24486 93332 YHT. 14606 18226 10727 43559
Kokonaiskulutus
Qrakosa johtumislämpöhäviö rakennusosan läpi, kWh YLÄPOHJA,
vanha
YLÄPOHJA, uusi
IKKUNA,
vanha IKKUNA, uusi OVI, vanha OVI, uusi
Ui rakennusosan i lämmönläpäisykerroin, W/(m²K) 0,18 0,0871 2,1 0,99 2,1 0,92
Ai rakennusosan i pinta-ala, m² 1093 1093 120 120 76 76
Ts sisäilman lämpötila, °C 21 21 21 21 21 21
Tu ulkoilman lämpötila, °C
∆t ajanjakson pituus, h
1000 kerroin, jolla suoritetaan laatumuunnos kilowattitunneiksi 1000 1000 1000 1000 1000 1000
Ulkoilma Säätiedot vyöhyke II, Jyväskylä uusi
Yläpohjat erotus, kWh Ikkunat ja ulko-ovet erotus, kWh
Rakenneleikkauspiirustus