6.1. Tutkimustulosten tarkastelu
Kipupäiväkirjojen tuloksista (kuvaaja 1) voidaan todeta, että LLLT-käsittelyllä ei saavutettu merkitsevää kivunlievitystä bimaksillaariosteotomian jälkeen. Potilaiden 14 vuorokauden ajan täyttämistä kipupäiväkirjoista huomataan, että ainoastaan potilaiden raportoima maksimaalinen kivun voimakkuus on tällä ajalla ollut laserkäsittelyä saaneilla potilailla keskimäärin hieman pienempi kuin lumeryhmällä. Sen sijaan kivun voimakkuus pienimmillään on keskimäärin ollut vastoin hypoteesia laserkäsittelyä saaneella ryhmällä jopa selkeästi suurempi kuin lumeryhmällä.
Ero on prosentuaalisesti suuri, mutta molemmilla kipu on lievää. Keskimääräinen kivun voimakkuus ja kivun voimakkuus kipupäiväkirjaa täytettäessä on ollut keskimäärin hieman suurempi laserkäsittelyä saaneella ryhmällä kuin lumeryhmällä.
Neljän viikon aikana potilaiden raportoima kivun keskimääräinen voimakkuus on operaation jälkeisenä päivänä samaa tasoa molemmissa ryhmissä (kuvaaja 2). Tästä eteenpäin laserkäsittelyä saaneella ryhmällä kivun keskimääräinen voimakkuus on vastoin hypoteesia ollut korkeampi kuin
lumeryhmällä lähes jokaisena ajankohtana. Täten neljän viikon aikana laserkäsittelyllä ei saavutettu kivunlievitystä lumeryhmään verrattuna.
Painotesteissä (kuvaaja 3) kaikilla neljällä alueella kivun voimakkuus on neljän viikon aikana ollut keskimäärin pienempi laserkäsittelyä saaneessa ryhmässä kuin lumeryhmässä. Ero jää kuitenkin suurimmillaankin hyvin pieneksi. Kun otetaan vertailuun ainoastaan tehostettuun laserkäsittelyyn viidennellä viikolla siirtyneet potilaat (kuvaaja 4), huomataan, että alun perinkin laserkäsittelyä saaneilla kipu on ollut lumeryhmää voimakkaampaa heti leikkausta seuraavasta päivästä alkaen.
Kliininen tutkimus on tehty laserkäsittelykäynnin yhteydessä, joten leikkausta seuraavaan päivään laserkäsittelyllä ei vielä ole vaikutusta. Tästä syystä muut tekijät kuten potilaiden yksilöllinen herkkyys kivulle selittävät tätä eroa, joka jatkuu koko kahdeksan viikon seurantajakson ajan.
Voidaan kuitenkin todeta, että laserkäsittelyllä ei saavutettu tilastollisesti merkitsevää
kivunlievitystä tämänkään kuvaajan mukaan. Neljän ja kuuden viikon välillä alusta asti laserhoitoa saaneilla kivun voimakkuus on keskimäärin jopa kasvanut tehostetun laserkäsittelyn aloittamisen jälkeen, kunnes se viikolla 8 laskee lähemmäs lumeryhmän tasoa. Lumeryhmällä muutosta kivun keskimääräisessä voimakkuudessa ei tällä välillä sen sijaan ole havaittavissa.
6.2. Aiempi tutkimus LLLT:n vaikuttavuudesta bimaksillaariosteotomian jälkeiseen kipuun
Bimaksillaariosteotomian jälkeiseen kipuun liittyvää LLLT:n tehokkuutta selvittävää aiempaa tutkimusta on tehty vähän. Aiheesta löytyy vuonna 2017 julkaistu kirjallisuuskatsaus, joka tutkii LLLT:n tehoa ortognaattisen kirurgian jälkeisten neurosensoristen oireiden helpottamisessa
(Bittencourt ym. 2017). Kirjallisuuskatsauksessa vain kolme tutkimusta soveltui aineistoon mukaan otettavaksi. Tutkimuksista vain yksi tutki erityisesti kivun hoitoa. (Gasperini ym. 2014).
Tutkimuksessa vertaillaan kymmenen naispotilaan raportoimia kivun voimakkuuksia VAS -asteikolla (0-10). Laserkäsittelyä on annettu aallonpituudella 820 nm ja voimakkuudella 5 J/cm2 intraoraalisesti sekä 30 J/cm2 ja 70 J/cm2 ekstraoraalisesti. Laserkäsittelyä annettiin toispuoleisesti, kun taas toiselle puolelle annettiin lumekäsittelyä, joten tutkimuksessa verrataan kasvojen eri puolien kivun voimakkuutta. Heti leikkauksen jälkeen kipu oli molemmilla puolilla yhtä
voimakasta. Kivun voimakkuus käsittelyä saaneella puolella oli keskimäärin merkittävästi pienempi 24 tuntia ja 72 tuntia leikkauksen jälkeen (1,2 vs. 3,4 ja 0,6 vs. 2.1). Lisäksi kivun voimakkuutta oli mitattu viikko leikkauksen jälkeen, jolloin tilastollisesti merkitsevää eroa ei puolien välillä enää
ollut. Tutkimuksen vertaaminen on hankalaa, sillä käytetty aallonpituus, laserin voimakkuus sekä käsittelyalueet poikkeavat tämän tutkimuksen vastaavista arvoista: aallonpituus 940nm, 34J/ cm2.
Katsauksen lisäksi löytyi kaksi tämän jälkeen vuonna 2019 julkaistua erillistä tutkimusta, jossa aiheena on LLLT:n vaikutus bimaksillaariosteotomian jälkeiseen kipuun (D'ávila ym. 2019 ja Sadighi ym. 2019). D'ávilan työryhmän tutkimuksessa asetelma oli kaksoissokkoutettu ja lumekontrolloitu. Potilaat (N=30) saivat käsittelyä molemmin puolin sekä intra- että
ekstraoraalisesti. Laserin aallonpituus oli 808 nm, teho 0,1W ja voimakkuus 3 J/cm2. Puolet potilaista sai lumekäsittelyä. Tutkimuksessa laserkäsittelyä saaneiden kivun voimakkuus (VAS 0-10) oli keskimäärin tilastollisesti merkitsevästi pienempi viiden viikon ajan ajankohtina 24 tuntia, 48 tuntia sekä kaksi, kolme, neljä ja viisi viikkoa operaation jälkeen, eli kaikkina ajankohtina paitsi heti leikkauksen jälkeen ja yksi viikko leikkauksen jälkeen. Sadighin työryhmän tutkimus oli kolmoissokkoutettu ja lumekontrolloitu. Kaikki potilaat (N=12) saivat laserkäsittelyä toispuoleisesti ainoastaan intraoraalisesti. Laserin aallonpituus oli 660 nm voimakkuudella 5 J/cm2 ja teholla 0,05W. Tilastollisesti merkitsevä ero kivun keskimääräisessä voimakkuudessa puolien välillä oli ainoastaan ajankohtana neljä päivää leikkauksen jälkeen. Muina ajankohtina eli vuorokausi, viikko ja kaksi viikkoa leikkauksen jälkeen ei saavutettu merkitsevää kivun lievitystä. Nämä tutkimukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia tämän tutkimuksen tai toistensa kanssa, koska laserkäsittelyn aallonpituus ja teho erosivat toisistaan. Lisäksi molemmissa vuonna 2019 julkaistuissa
tutkimuksissa käsittelyä annettiin tästä tutkimuksesta poikkeavasti intraoraalisesti.
6.3. LLLT:n teho akuutin kivun hoidossa
Akuutin kivun hoidossa LLLT:n käyttöä on tutkittu etenkin alaviisaudenhampaiden poiston yhteydessä. Vuonna 2017 tehdyssä LLLT:n tehokkuutta alaviisaudenhampaan poiston jälkeisen kivun hoidossa selvittäneessä 21 tutkimusta kokoavassa kirjallisuuskatsauksessa laserkäsittelyllä ei keskimäärin saatu tilastollisesti merkitsevää kivunlievitystä akuutin kivun hoitoon (Dawdy ym.
2017). Samaan tulokseen päädyttiin myös vuonna 2018 julkaistussa 42 potilasta käsittäneessä tutkimuksessa, jossa LLLT:n tehokkuutta tutkittiin molemminpuoleisen alaviisaudenhampaan poiston jälkeisen kivun lievityksessä (Sampaio-Filho ym. 2018). Yksittäisen alaviisaudenhampaan poiston yhteydessä hyviä tuloksia on kuitenkin saatu vuonna 2012 tehdyssä plasebo-kontrolloidussa tutkimuksessa (N=100) (Saber ym. 2012). Myös vuonna 2016 tehdyssä plasebo-kontrolloidussa kaksoissokkoutetussa tutkimuksessa (N=40), jossa käsiteltiin toinen puoli molemminpuoleisen
viisaudenhampaan poiston yhteydessä, saatiin LLLT:n tehoa puoltava tutkimustulos (Eshghpour ym. 2016). Nämä jäävät kuitenkin yksittäisiksi tuloksiksi kymmenien muiden joukossa.
6.4. LLLT:n teho kroonisen kivun ja postoperatiivisten tunto häiriöiden hoidossa
Hammaslääketieteessä LLLT:n tehoa kroonisen TMD-kivun hoidossa puoltaa vuonna 2018 tehty kirjallisuuskatsaus, joka käsittää 31 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta (Xu ym. 2018). LLLT näyttäisi myös kiihdyttävän ortognaattisen leikkauksen jälkeisten tuntohäiriöiden palautumista (de Oliveira ym. 2015, Bittencourt ym. 2017, Brignardello-Petersen 2018). Myös LLLT:n tehoa kroonisen alaselkäkivun hoidossa puoltaa useampi viime vuosina tehty systemaattinen kirjallisuuskatsaus (Huang ym. 2015, Glazov ym. 2016).
6.5. LLLT:n teho eri tyyppiseen kipuun aiemman tutkimusnäytön perusteella
Aiempia tutkimuksia vertailemalla saadaan ristiriitaista tietoa LLLT:n tehosta akuutin
postoperatiivisen kivun lievittämisessä. Tähän voi olla syynä laserkäsittelyn ominaisuuksien laaja vaihtelu tutkimusten välillä. Näihin ominaisuuksiin kuuluvat muun muassa aallonpituus, teho, käsittelyaika, käsittelykertojen ajankohta ja määrä sekä käsiteltävät alueet. Systemaattisia kirjallisuuskatsauksia vertailemalla saatiin kaiken kaikkiaan viitteitä, että LLLT:n tehokkuus
kroonisen kivun hoidossa on selkeämpi kuin akuutin postoperatiivisen kivun hoidossa. Näyttää siltä että alustavien tulosten perusteella akuutin kivun hoidossa LLLT:lla ei saavuteta merkitsevää eroa lume- ja laserryhmien välillä eräässä Itä-Suomen yliopistossa meneillään olevassa tutkimuksessa, jossa tutkitaan LLLT:n tehoa viisaudenhampaan poiston jälkeisessä kivun lievityksessä.
Tutkimuksessa käytettävä laserkäsittely on ollut ominaisuuksiltaan samanlaista kuin tässä tutkimuksessa käytetty, joten tutkimukset ovat paremmin vertailtavissa. Postoperatiivisten tuntopuutosten ja kroonisen kivun hoidossa LLLT:n tehokkuutta sen sijaan puoltavat useat kappaleessa 6.4 mainitut tutkimukset ja kirjallisuuskatsaukset.
6.6. Tutkimuksen virhelähteet
Tässä tutkimuksessa virhealttiutta lisää erityisesti potilaiden saama kipulääkitys. Kipulääkityksen määrä, kesto ja käytettyjen lääkeaineiden voimakkuus määräytyvät pääasiassa potilaan kokeman subjektiivisen tarpeen mukaan. Potilaiden käyttämä lääkitys vaihteli tämän myötä suuresti, mikä
oletettavasti vaikuttaa potilaan raportoiman kivun voimakkuuteen. Kipulääkkeen käytön
rajoittaminen tai yhdenmukaistaminen potilaiden välillä ei kuitenkaan eettisistä syistä ole tällaisessa tutkimuksessa mahdollista. Lisäksi tutkittavien potilaiden pienehkö määrä (N=43) lisää
satunnaisestikin valitussa kontrolliryhmässä sattuman vaikutusta, kun tutkittavana on niinkin subjektiivinen tuntemus kuin kipu.