Erilaisten kitkarenkaiden yleisyyttä Suomessa selvitettiin kenttähavaintojen perus-teella. Kitkarenkaiden ominaisuuksia tarkasteltiin nopeusluokittain, minkä lisäksi mallit luokiteltiin pohjoismaisiin ja keskieurooppalaisiin olosuhteisiin soveltuviksi renkaiden ominaisuuksien perusteella. Keskieurooppalaisten kitkarenkaiden esiin-tymistä tarkasteltiin maantieteellisestä sekä suhteessa käytettyjen ajoneuvojen maahantuontiin.
Lähes puolet kitkarengashavainnoista (44 %) oli matalammissa nopeusluokissa (Q ja R), joiden voidaan olettaa olevan pohjoismaisiin olosuhteisiin suunniteltuja (Luoma, 2011). Lähes yhtä suuri osuus havainnoista oli nopeusluokassa T (42 %).
Kitkarengashavainnoista 96 % onnistuttiin luokittelemaan joko pohjoismaiseksi tai keskieurooppalaiseksi kitkarenkaaksi. Näistä puolestaan 95 % oli pohjoismaisia ja 5 % keskieurooppalaisia kitkarenkaita. Siirtymä pohjoismaisista kitkarenkaista kes-kieurooppalaisiin oli havaittavissa nopeusluokassa H, jossa 21,9 % renkaista oli keskieurooppalaisia. Tätä matalammissa nopeusluokissa keskieurooppalaiset kit-karenkaat olivat harvinaisia, kun taas korkeammissa nopeusluokissa pohjoismaisia kitkarenkaita ei havaittu.
Kaikkien keskieurooppalaisten rengasmallien mallikohtaiset havaintomäärät oli-vat pieniä. Käänteisesti voi sanoa, että Suomessa suosituimmat kitkarengasmallit on suunniteltu pohjoismaisiin olosuhteisiin.
Tarkasteltaessa keskieurooppalaisten renkaiden esiintymistä ajoneuvojen maa-hantuonnin suhteen nähtiin, että keskieurooppalaisten kitkarenkaiden osuus on suurin hiljattain käytettynä maahantuoduissa autoissa Todennäköisesti keskieu-rooppalaiset renkaat ovat tulleet auton mukana, mutta auton seuraavat talvirenkaat hankitaan Suomen olosuhteisiin soveltuvien joukosta. Keskieurooppalaisten kitka-renkaiden alueellista esiintymistä voi pitää tasaisena lukuun ottamatta aivan pohjoi-sinta Suomea, jossa keskieurooppalaisia kitkoja ei havaittu. Tosin pohjoisimman Suomen havaintomäärät olivat ylipäänsä niin pieniä, että tulos voi johtua satunnais-vaihtelusta. Toisaalta on mahdollista, että pohjoisessa keskieurooppalaiset kitka-renkaat vaihdetaan herkemmin pohjoismaisiin olosuhteisiin soveltuviksi.
Tutkimuksessa saatu arvio keskieurooppalaisten kitkarenkaiden yleisyydelle on huomattavasti pienempi kuin aikaisempi arvio 17,6 % (Luoma, 2011). Vuoden 2011 tutkimuksessa T-luokan renkaista luokiteltiin pohjoismaiseksi vain muutama poh-joismaiseksi tiedetty malli, mikä saattoi aliarvioida pohjoismaisten renkaiden osuutta. Toisaalta kuluneiden kahdeksan vuoden aikana korkeamman nopeusluo-kan kitkarenkaat ovat myös huomattavasti yleistyneet. Verrattuna vuoden 2011 tut-kimukseen luokkien Q ja R kitkarenkaiden osuus on pienentynyt 68 prosentista 44 prosenttiin ja T-luokan osuus on lähes kaksinkertaistunut 26 prosentista 42 prosent-tiin. Tällainen muutos voi olla yhteydessä mm. autovalmistajien rengassuosituksiin ja rengasvalmistajien tuotekehitykseen. T-luokan renkaita on mahdollisesti samalla alettu suunnitella aikaisempaa useammin pohjoismaisiksi. Nopeusluokkaa voidaan
20
siis edelleen pitää indikaattorina kitkarenkaan soveltuvuudesta pohjoismaisiin olo-suhteisiin, mutta tulosten perusteella jakolinja menee korkeammassa nopeusluo-kassa kuin aikaisemmin on ajateltu.
Suomen lumisessa ja jäisessä talvessa pohjoismaisten kitkarenkaiden pito on oletettavasti keskieurooppalaisia kitkarenkaita parempi. Tässä tutkimuksessa ei tar-kasteltu erilaisten kitkarenkaiden vaikutusta onnettomuusriskiin, mutta tulos valot-taa mahdollista suuruusluokkaa. Suomessa on arvioitu kenttähavaintojen perus-teella, että kitkarenkailla on varustettu 11,5 % henkilöautoista (Kuisma ym., 2018).
Nykyisten tulosten avulla voidaan laskea, että noin 0,6 % henkilöautoista on varus-tettu keskieurooppalaisilla kitkarenkailla. Tässä valossa keskieurooppalaiset kitka-renkaat eivät ole kovin merkittävä tekijä talviajan liikenneturvallisuuden kannalta.
On myös muistettava, että vaikka kitkarenkaiden on arvioitu olevan jäisissä olo-suhteissa nastarenkaita suurempi riskitekijä (Elvik ym. 2013; Malmivuo & Luoma, 2014), eivät kitkarenkaat mitenkään korostu onnettomuuksissa. Esimerkiksi Kuisma ym. (2018) tarkastelivat erilaisten talvirengastyyppien osuuksia kuolemaan johta-neissa onnettomuuksissa joulu-helmikuussa 2012–2016. Kitkarenkaiden osuus näissä onnettomuuksissa oli 4,9 %, eli puolet vähemmän kuin pelkän yleisyyden perusteella olisi odotettavissa. Tämä viittaa siihen, että kitkarenkaiden käyttö voi olla yhteydessä muihin tekijöihin, jotka vähentävät onnettomuusriskiä (missä ja min-kälaisissa olosuhteissa ajetaan, kuka ajaa, kuinka paljon ajetaan).
Keskieurooppalaisten kitkarenkaiden pieni osuus yhdessä onnettomuusriskiin vaikuttavien muiden tekijöiden kanssa tekee turvallisuusvaikutusten arvioimisen haastavaksi. On kuitenkin mahdollista, että keskieurooppalaiset kitkarenkaat voivat yksittäistapauksissa tuottaa ikävän ja seurauksiltaan vakavankin yllätyksen kuljet-tajalle. Olosuhteisiin soveltuvien kitkarenkaiden valinta on aina suositeltavaa liiken-neturvallisuuden kannalta.
Kuluttajan kannalta kitkarenkaiden soveltuvuuden arviointi helpottunee tulevai-suudessa, kun EU:n uuden rengasmerkinnät otetaan käyttöön. Uusilla rengasmer-kinnöillä kerrotaan muun muassa jääpito-ominaisuuksista perustuen standardisoi-tuun testiprotokollaan (Eurooppa-neuvosto, 2019). Tällaisen testin tulokset auttavat kuluttajia valitsemaan itselleen sopivimmat renkaat ja toimivat myös valmistajille kannusteena suunnitella kitkarenkaita erityisesti pohjoismaisiin olosuhteisiin.
Lähdeluettelo
Autoalan tiedotuskeskus (2019). Tilastot. http://www.aut.fi/tilastot. Viitattu 7.1.2020.
Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä 1992/1257. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajan-tasa/1992/19921257. Viitattu 22.1.2020
Elvik, R., Fridstrøm, L., Kaminska, J., & Meyer, S. F. (2013). Effects on accidents of changes in the use of studded tyres in major cities in Norway: A long-term investigation. Accident Analysis and Prevention, 54, 15–25.
https://doi.org/10.1016/j.aap.2013.02.004.
Kuisma, S., Luoma, J., & Sintonen, H. (2018). Kesärenkaiden käyttö talvella henki-löautoissa. (VTT Technology; No. 335). Teknologian tutkimuskeskus VTT.
https://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2018/T335.pdf. Viitattu 21.11.2019.
Luoma, J. (2011). Keski-Euroopan olosuhteisiin suunniteltujen kitkarenkaiden ylei-syys Suomessa. VTT Tiedotteita 2600. Teknologian tutkimuskeskus VTT.
Liikenneturva (2019). Auton renkaat. https://www.liikenneturva.fi/fi/liikenteessa/au-ton-renkaat. Viitattu 21.10.2019.
ETRMA - European Tyre & Rubber manufacturers’ association (2019). Winter tyre.
http://www.etrma.org/activities/transport/winter-tyre. Viitattu 21.10.2019.
EU (2009). Regulation (EC) No 661/2009 of the European Parliament and of the Council of 13 July 2009 concerning type-approval requirements for the general safety of motor vehicles, their trailers and systems, components and separate technical units intended therefor. https://eur-lex.eu-ropa.eu/legal-content/EN/ALL/?uri=CELEX%3A32009R0661. Viitattu 4.11.2019.
Eurooppa-neuvosto (2019). Press release: Cleaner, safer, quieter tyres: labels to become more visible for consumers. https://www.consilium.eu- ropa.eu/en/press/press-releases/2019/03/04/cleaner-safer-quieter-tyres-labels-to-become-more-visible-for-consumers/. Viitattu 7.1.2020.
Tieliikennelaki 2018/729, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729. Vii-tattu 22.1.2020.
Tuononen, A. & Sainio, P. (2013). Optimaalinen nasta-kitkarengassuhde jäisellä tiellä ─ NASTAVIRTA. Nasta-tutkimusohjelma, loppuraportti. Aalto-yli-opisto. https://www.nasta.fi/files/nastatutkimus.kotisivukone.com/tiedos-tot/tutkimusraportit/nastavirta_raportti_final.ay.pdf. Viitattu 4.11.2019.
22
Traficom (2019). Tilastotietokanta Käytettynä maahantuodut henkilöautot 2014-2019. http://trafi2.stat.fi/PXWeb/sq/2da5ffc7-33cf-4b63-b688-c4c406737dbf. Viitattu 4.11.2019.
o
r