Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kun tarkastellaan yhteneväisyyksiä ja eroja kouluterveydenhuollossa Suomessa Pohjois-Karjalan ja Venäjällä Karjalan tasavallan Petroskoin kaupungissa. Tämän pro gradu -tutkielman tulokset täydentävät myös osaltaan muita AHIC - hankkeessa tehtyjä terveyskyselyitä koululaisille, opettajille ja vanhemmille.
Tämän kyselytutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi terveydenhoitajien, välskäreiden ja sairaanhoitajien täydennyskoulutusta suunniteltaessa Pohjois-Karjalassa ja Petroskoissa Karjalan tasavallassa. Tutkimuksen tuloksia voidaan levittää myös tiedottamalla tuloksista AHIC - uutiskirjeessä ja paikallisissa sanomalehdissä, kuten on toimittukin.
Tutkimustuloksia voidaan edelleen hyödyntää paikallisesti kouluterveydenhuollossa kun pohditaan, mihin terveysuhkiin kohdentaa neuvontaa ja ohjausta ala - ja yläkouluikäisten oppilaiden kanssa ja millä tavoin kehittää moniammatillista tiimityötä tai toimintaa vanhempien kanssa. Jatkotutkimusaiheina voisi olla vanhempien ja oppilaiden omat käsitykset, toiveet ja ideat kouluterveydenhuollolle asiakasnäkökulmasta katsottuna. Tämä näkökulma auttaisi kouluterveydenhuollossa työskenteleviä terveydenhoitajia, välskäreitä ja sairaanhoitajia kehittämään omaa työtään asiakaslähtöisemmäksi, jota muun muassa uusi terveydenhuoltolaki vuodelta 2011 Suomessa edellyttää (STM & THL 2011).
9 LÄHTEET
AHIC UEF. 2014. Ahic - hankkeen tavoitteet. http://www.uef.fi/fi/ahic/hankkeesta. Luettu 1.10.2013.
Borup I & Holstein B. 2010. Overweight children’s response to an annual health dialogue with the school nurse. International Journal of Nursing Practise, 16 (4), 359 - 365.
Busch V, de Leeuw JR, Harder A & Schrivjers AJ. 2013. Changing multiple adolescent health behaviors through school-based interventions: a review of the literature. Journal of School Health, 83 (7), 514-523.
Fenton C., Brooks F., Spencer NH & Morgan A. 2010. Sustaining a positive body image in adolescence: an assets-based analysis. Health and Social Care in the Community, 18 (2), 189 – 198.
FINLEX 2011. Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja
opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110338. Luettu 1.10.2013.
Glubokova V. 2014. Karjalan Tasavallan Petroskoin Medical College web-sivut. Käännös:
Glubokova V & Bykachev K. http://medcol-ptz.ru/about/. Luettu 15.6.2014.
Goldsäter M, Sidenvall B, Lingfors H & Enskär K. 2011. Adolescents` and school health nurses` perceptions of using a health and lifestyle tool in health dialogues. Journal of Clinical Nursing 20 (17-18), 2573 - 2583.
Goranskaya S. 2014. Kouluterveydenhuolto eilen ja tänään. Luento-diasarja Ahic-seminaarissa 24.4.2014. AHIC-hanke. Itä-Suomen yliopisto.
Goranskaya S & Kirilina V. 2013. Palaveri muistiinpanot 19.11.2013, AHIC-hanke. Kuopion campus. Itä-Suomen yliopisto.
Grove S, Burns N & Gray J. 2013. The practise of nursing research. Appraisal, synthesis and generation of evidence. 7th Edition. Saunders Elsevier. St Louis, Missouri.
Haddad M, Butler GS & Tylee A. 2010. School nurses` involvement, attitudes and training needs for mental health work: a UK-wide cross-sectional study. Journal of Advanced Nursing, 66 (11), 2471 – 2480.
Hakulinen - Viitanen T, Hietanen-Peltola M, Hastrup, A, Wallin, M & Pelkonen, M. 2012.
Laaja terveystarkastus. Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä
kouluterveydenhuoltoon. Opas 22. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Luettu 5.1.2014.
Jestola E. 2010. Kouluterveydenhoitajan ja kodin välinen yhteistyö -lapsen ja nuoren
terveysoppimisen tukiverkosto. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Pro gradu-tutkielma. Kuopio.
Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K. 2013. Tutkimus hoitotieteessä. 3. painos. Sanoma pro Oy, Helsinki.
Karjalainen L. 2007. SPSS-perusteet 15.0. Pii-kirjat Ky. Mikkeli.
Kinnunen J, Lindfors P, Pere L, Ollila H., Samposalo H & Rimpelä A. 2013. Nuorten terveystapatutkimus. Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö. Sosiaali - ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:16. Helsinki.
Kolimaa M & Pelkonen M. 2006. Eri ikäryhmien erityiset tarpeet terveyden edistämisessä;
lapset, nuoret ja lapsiperheet. Terveyden edistämisen laatusuositus. Sosiaali - ja terveysministeriö. Helsinki.
Kurttila T. 2014. Lapsiasiavaltuutettu: koulukiusaamisen vähentämisessä ei läpimurtoa, lasten seksuaalinen väkivalta yleistä. Tiedote 28.5.2014.
http://www.lapsiasia.fi/nyt/tiedotteet/tiedote/-/view/1884196. Luettu 29.6.2014.
Kvarme L, Helseth S, Saeteren B & Natvig GK. 2010. School childrens` experiences of being bullied and how they envisage their dream day. The Scandinavian Journal of Caring Sciences 24 (4), 791 - 798.
Laaksonen C. 2012. Health-related quality of life in school children: validation of instrument, child assessment, parent-proxy assessment and school nursing documentation of health check-ups. Turun yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Väitöskirja no. 1003.
Larsson B & Myron Z. 2003. Swedish school nurses ‘view of school health care utilization, causes and management of recurrent headaches among school children. The Scandinavian Journal of Caring Sciences 17 (3), 232 - 238.
Luokkanen S, Ruotsalainen H, Kyngäs H & Kääriäinen M. 2013. Ylipainoisten ja lihavien 13 - 16-vuotiaiden nuorten elintavat ja sitoutuminen elintapamuutokseen. Hoitotiede 25 (2), 130 - 140.
Magnusson M, Kjellgren KI & Winkvist A. 2012. Enabling overweight children to improve their food and exercise habits-school nurses counselling in multi-lingual settings. Journal of Clinical Nursing 21(17-18), 2452 - 2460.
McCabe M. 2011. Perceptions of School Nurses and Teachers of Fatigue in Children.
Pediatric Nursing Sep-Oct; 37 (5), 244 - 55.
Metropolia. 2013. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Terveydenhoitotyö, nuoret.
http://www.metropolia.fi/haku/koulutustarjonta-nuoret-sosiaali-ja-terveysala/hoitotyo-terveydenhoitaja/. Luettu 10.4.2014.
Metsämuuronen J. 2009. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. International Methelp Oy. Helsinki.
Morberg S, Lagerström M & Dellve L. 2012. The school nursing profession in relation to Bordieu`s concepts of capital, habitus and field. The Scandinavian Journal of Caring Sciences. Jun 26 (2), 355 - 62.
Mäenpää T, Paavilainen E & Åstedt-Kurki P. 2013. Family-school nurse partnership in primary school health care. The Scandinavian Journal of Caring Sciences. 27 (1), 195 - 202.
Naylor PJ & McKay HA. 2009. Prevention in the first place: schools a setting for action on physical inactivity. British Journal of Sports Medicine Jan; 43 (1), 10 - 13.
OKM. 2012. Opetus-ja kulttuuriministeriö: Lapsi-ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 - 2015. http://www.minedu.fi/OPM/Nuoriso/nuorisopolitiikka/Kehittxmisohjelma_2012-2015/, Luettu 1.10.2013.
Opetushallitus. 2004. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Määräys 1-011-2004.
http://www.oph.fi/download/139848_pops_web.pdf, Luettu 9.2.2014.
Paananen R. 2013. Hyviä uutisia kouluterveyskyselystä 2013. Slide share/ THL.
http://www.slideshare.net/Kouluterveyskysely/paananen2013. Luettu 1.10.2013.
Perälä M-L, Salonen A, Halme N & Nykänen S. 2011. Miten lasten ja perheiden palvelut vastaavat tarpeita? vanhempien näkökulma. Raportti no.36. 94 s. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/27f8cfeb-8fa8-402a-b3a0-e26dd8a7ba6d, Luettu 4.11.13.
Pirskanen M, Laukkanen E, Varjoranta P, Lahtela M & Pietilä A-M. 2013. Nuorten
päihteiden käyttö ja voimavarat-kouluterveydenhoitajan toteuttaman varhaisen tuen arviointi.
Hoitotiede 25 (2), 118 - 129.
Puolakka K. 2013. Hyvän mielen koulu: substantiivinen teoria mielenterveyden edistämisestä yläkoulussa. Hoitotieteen Väitöskirja. Tampereen yliopisto.
http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/68148/978-951-44-9156-6.pdf?sequence=1, Luettu 5.10.2013.
Pryjmachuk S, Graham T, Haddad M & Tylee A. 2011. School nurse`s perspectives on managing mental health problems in children and young people. Journal of Clinical Nursing 21 (5-6), 850 - 859.
Reuterswärd M & Lagerström M. 2010. The aspects school health nurses find important for successful health promotion. The Scandinavian Journal of Caring Sciences 24 (1), 156 - 163.
Rimpelä M, Frödj S & Peltonen H. (toim.) 2009. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen perusopetuksessa 2009. perusraportti. Opetushallitus. FINLAND.
Sendall M, Lidstone J, Fleming M & Domocol M. 2013. Nurses and Teachers: Partnerships for Green Health Promotion. Journal of School Health 83 (7), 508 - 13.
Seppänen A. 2011. Kouluterveydenhuollon kohteena on nyt koko perhe. Suomen Lääkärilehti 2011 vol. 66 (18), 2910 - 2912.
Sormunen M, Tossavainen K & Turunen H. 2011. Home-school collaboration in the view of 4th grade pupils. Parents, teachers and principals in the Finnish education system. The School Community Journal 21 (2), 185 - 211.
STHL. 2014. Suomen terveydenhoitajaliitto ry. Terveydenhoitajaliitto kehittää
terveydenhoitajakoulutuksen laatua. http://www.terveydenhoitajaliitto.fi/fi/koulutus. Luettu 10.4.2014.
STM. 2001. Terveys 2015-kansanterveysohjelma. Esitteitä 2001:8.
http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=42733&name=DLFE-6215.pdf.
Luettu 1.10.2013.
STM. 2004. Kouluterveydenhuollon laatusuositus, Sosiaali-ja terveysministeriön oppaita 2004:8. http://pre20090115.stm.fi/pr1092909444623/passthru.pdf. Luettu 1.10.2013.
STM. 2006. Terveyden edistämisen laatusuositus. Sosiaali-ja terveysministeriön julkaisuja 2006: 19. Helsinki.
STM. 2009. Neuvolatoiminta, koulu-ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto, asetuksen 380/2009 perustelut ja soveltamisohjeet.
http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=1087414&name=DLFE-11139.pdf.
Luettu 6.1.2014.
STM. 2013. Kouluterveydenhuolto.
http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/terveyspalvelut/kouluterveydenhuolto. Luettu 6.11.2013.
STM & THL. 2011. Terveydenhuoltolaki- pykälistä toiminnaksi. Juvenes Print. Tampere 2011.
Taanila A. 2013. Akin menetelmäblogi.
http://tilastoapu.wordpress.com/2013/05/02/laatikkokaavio/. Luettu 28.9.2014.
THL. 2013a. Kasvun kumppanit httpol://www.thl.fi/fi_FI/web/kasvunkumppanit-fi/palvelut/oppilas/kouluterveydenhu to. Luettu 6.11.2013.
THL. 2013b. Kouluterveyskysely.
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot/vaestotutkimukset/kouluterveyskysely. Luettu 7.10.13.
THL. 2014a. Koulu-ja opiskelijaterveydenhuoltoa koskevat suositukset ja oppaat.
http://www.thl.fi/fi_FI/web/kasvunkumppanit-fi/lait/koulu_ja_opiskeluterveydenhuolto/suositukset_ja_oppaat. Luettu 5.1.2014.
THL. 2014b. Koulu-ja opiskeluterveydenhuollon keskeinen lainsäädäntö.
http://www.thl.fi/fi_FI/web/kasvunkumppanit-fi/lait/koulu/koulu_ja_opiskeluterveydenhuollon_keskeinen_lainsaadanto. Luettu 10.4.2014.
THL. 2014c. Laajat terveystarkastukset. Kasvun kumppanit.
http://www.thl.fi/fi_FI/web/kasvunkumppanit-fi/palvelut/oppilas/kouluterveydenhuolto/terveystarkastukset/laajat-terveystarkastukset.
Luettu 28.5.2014.
THL. 2014 d. Kouluterveydenhuollon henkilöstömitoitukset. Kasvun kumppanit.
http://www.thl.fi/fi_FI/web/kasvunkumppanit-fi/palvelut/oppilas/kouluterveydenhuolto/toimijat/henkilostomitoitukset. Luettu 11.6.2014.
TENK. 2012. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen
loukkausten käsitteleminen. http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/Hyva_Tieteellinen_FIN.pdf.
Luettu 9.1.2014.
Tähtinen J, Laakkonen E & Broberg M. 2011. Tilastollisen aineiston käsittelyn ja tulkinnan perusteita. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja C:20. Turun yliopiston kasvatustieteiden laitos ja opettajankoulutuslaitos, Turku.
UNICEF. 2013. Unicef-raportti. Suomen lasten hyvinvointi maailman huippuluokkaa.
http://www.unicef.fi/uutinen-unicef?id=32897559. Luettu 1.10.2013.
Valtonen M, Heinonen O, Lakka T & Tammelin T. 2013. Lapsuusiän liikunnan merkitys-kardiometabolinen näkökulma. Duodecim 129 (11), 1153-8.
http://files.kotisivukone.com/porkkana.auttaa.fi/valtonen_ym__sll_2013_2.pdf, Luettu 9.2.2014.
WHO & THL. 2010. Seksuaalikasvatuksen standardit Euroopassa. Suuntaviivat poliittisille päättäjille, opetus-ja terveydenhoitoalan viranomaisille ja asiantuntijoille. Helsinki.
http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/039844e2-c540-4e81-834e-6f11e0218246, Luettu 9.2.2014.
Whitehead D. 2006. The health promoting school: what role for nursing. Journal of clinical nursing 15 (3), 264 271. http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1365
-2702.2006.01294.x/abstract. Luettu 2.5.2014.
Wright K, Giger J, Norris K & Suro Z. 2013. Impact of a nurse-directed, coordinated school health program to enhance physical activity behaviors and reduce body mass index among minority children: A parallel-group, randomized control trial. International Journal of Nursing Studies 50 (6), 727 - 37.
Tekijä (t), lähde ja maa Tutkimuksen tarkoitus Aineisto / Otos Menetelmä Päätulokset Borup I & Holstein B.2010.
Overweight children’s response to an annual health dialogue with the school nurse. International Journal of Nursing Practise, 16 (4), 359-365. DENMARK.
Vertailla ylipainoisten lasten ja normaalipainoisten lasten
Ylipainoiset pojat pohtivat kouluterveydenhoitajan kanssa käytyä terveyskeskustelua useammin kuin normaali - tai alipainoiset pojat sekä keskustelivat siitä kotona ja kävivät kouluterveydenhoitajan luona uudestaan. Ylipainoisissa tytöissä ei tätä yhteyttä havaittu. Noin puolet kaikista pojista ja tytöistä pohti terveyskeskustelua, keskusteli siitä kotona ja noudatti annettuja ohjeita.
Busch V., de Leeuw JR, Harder A. & Schrivjers AJ.
2013. Changing multiple adolescent health behaviors through school-based interventions: a review of the literature. Journal of School Health, 83 (7), 514–
523. NETHERLANDS.
N= 33 artikkelia lähteinä Pubmed, Science Direct, Psycinfo.
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Lähinnä kahta “käyttäytymisryhmää” oli lähestytty samanaikaisesti terveysinterventioissa kouluissa:
”addiktiot” (huumausaineet, alkoholi, tupakka) ja
”energiabalanssi” (ravinto, liikunta, ruutuaika), synergia etua oli kuitenkin tutkittu vielä liian vähän. Vanhemmat ja yhteisö tulee sisällyttää terveysinterventioihin.
Koulukohtaiset kiellot menetelmänä ja kouluympäristön terveyden edistäminen vaativat lisätutkimusta.
Fenton C, Brooks F, Spencer N. & Morgan A.
2010. Sustaining a positive body image in adolescence:
an assets-based analysis.
Health and Social care in the community, 18(2) 189-198. UNITED KINGDOM.
Selvittää mitkä tekijät ovat yhteydessä 11–15 vuotiaiden koululaisten hyvään itsetuntoon ja kuinka se tulisi ottaa
huomioon terveyden
Nuorten hyvään itsetuntoon yhdistyi muita tekijöitä kuten tunne puhumisen helppoudesta isän/isähahmon kanssa, nuori arvioi itsensä älykkääksi, perheensä hyvin toimeentulevaksi ja että opettaja on kiinnostunut hänen asioistaan. Nuoren itsetuntoon merkittävästi vaikuttavia asioita olivat BMI, ikä, sukupuoli ja isän läsnäolo perheessä. Tyttöjen ja vanhempien oppilaiden käsitys omasta kehonkuvasta oli huonompi kuin poikien ja nuorempien oppilaiden.
Goldsäter M, Sidenvall B, Lingfors H. & Enskär K.
2011. Adolescents ‘and school health nurses
‘perceptions of using a health and lifestyle tool in health dialogues, Journal of Clinical Nursing 20 (17-18), 2573-2583. SWEDEN.
Kuvailla ja tutkia nuorten ja hoitajien käsityksiä Terveys ja elämäntapa-kyselyn käytöstä
Sisällönanalyysi Ruotsissa on kehitetty Terveys ja elämäntapa-kyselylomake lasten ja nuorten kanssa käytävää terveysdialogia varten. Tämä kyselyn ja visuaalisen terveysprofiilin yhdistelmä konkretisoi kyseisen nuoren terveydentilan ja kiinnittää huomion juuri hänen
terveydessä tai elämäntavoissa ilmeneviin vahvuuksiin ja heikkouksiin. Kysely toimii hyvänä pohjana
terveysneuvonnalle, tosin toisinaan se koettiin liian määrääväksi tekijäksi keskusteluissa.
Tekijä (t), lähde ja maa Tutkimuksen tarkoitus Aineisto / Otos Menetelmä Päätulokset Haddad M, Butler GS. &
Tylee A. 2010. School nurses` involvement, attitudes and training needs for mental health work: a UK-wide cross-sectional study. Journal of Advanced nursing, 66 (11), 2471-2480.
UNITED KINGDOM.
mielenterveyden ongelmia päivittäisessä työssään ja he ovat tärkeässä roolissa näiden ongelmien tunnistamisessa sekä auttamisessa. Useimmat vastaajat kertoivat, että nuorten mielenterveyteen liittyvät asiat veivät ¼ heidän koko työajastaan, 23 %:lla puolet työajasta. Vain puolet hoitajista oli saanut koulutusta valmistumisen jälkeen mielenterveydellisistä osa-alueista työssään.
Koulutuksen tarve oli merkittävä. Asenteet olivat myönteisiä tätä kouluterveydenhoitajan työn osa-aluetta kohtaan ja sen tärkeys tunnistettiin.
Kvarme LG, Helseth S, Saeteren B. & Natvik GK.
2010. School children`s experience of being bullied-and how they envisage their dream day. The
Scandinavian Journal of Caring Sciences, 24 (4), 791-798. NORWAY.
Tutkia miten koululaiset kokevat kiusaamisen jokapäiväisessä elämässään, mistä heidän unelmapäivänsä muodostuisi ja millaista apua he tarvitsisivat.
N=17 koululaista, ikäryhmä 12–13 vuotta
Kvalitatiivinen haastattelu-tutkimus
Kiusaaminen vaihteli verbaalisesta fyysiseen, kiusatut jätettiin ulkopuolisiksi ja yksin kiusaamistilanteessa, opettajat eivät puuttuneet kiusaamiseen. Lasten
kuvailema unelmapäivä koulussa olisi turvallinen, kaikki otettaisiin mukaan ja kaikki olisivat ystävällisiä
toisilleen. Lasten mielestä opettajien tulisi puuttua kiusaamiseen välittömästi mutta he eivät sitä tee. Lapset kokivat kouluterveydenhoitajan tuen tärkeänä ja toivoivat, että myös hän puuttuisi kiusaamiseen keskustelemalla kiusaajan ja kiusatun kanssa.
Laaksonen C. 2012. Health-related quality of life in school children: validation (TLEL)- mittari. Kuvata 10–12 vuotiaiden koululaisten ja
Englannin kielisen mittarin kääntäminen ja kulttuurinen validointi, mittarin suomenkielisen version validiteetti ja reliabiliteetti todettiin hyviksi. Lasten koettu
emotionaalinen terveys oli huonompaa kuin fyysinen ja sosiaalinen terveys, varsinkin vanhempien arvioimana.
Lasten arviot omasta terveydestään poikkesivat myös kouluterveydenhoitajan kirjauksista terveystarkastusten yhteydessä. Kouluterveydenhoitajat eivät kirjanneet lapsen emotionaalisesta terveydestä kuten fyysisestä. 10-12v lasta tulee käyttää päätiedonlähteenä omasta terveydestään.
Lasten terveydentila koheni 10 ikävuodesta 12 mennessä sekä lasten että vanhempien arvioimana.
Tekijä (t), lähde ja maa Tutkimuksen tarkoitus Aineisto / Otos Menetelmä Päätulokset Larsson B. & Myron Z.
2003. Swedish school nurses ‘view of school health care utilization, causes and management of recurrent headaches among school children. The Scandinavian Journal of Caring Sciences 17 (3), 232-238. SWEDEN.
Kartoittaa
kouluterveydenhoitajien näkemyksiä yleisimmistä syistä joiden vuoksi oppilaat käyvät heidän vastaanotollaan, koululaisten päänsäryn syistä ja hoidosta sekä
Yleisimmät syyt vierailla kouluterveydenhoitajan luona olivat sekä nuoremmilla ja vanhemmilla oppilailla:
haluaa jutella, sen jälkeen nuoremmilla vammat ja keskittymisongelmat/yliaktiivisuus ja vanhemmilla päänsärky ja niska-ja selkä ongelmat.
Kouluterveydenhoitajat pitivät yleisimpinä
migreenityyppisen pään säryn aiheuttajina ”korkeita kouluvaatimuksia” ja hormonaalisia tekijöitä. Tension päänsäryn syinä taas stressiä, perhe/kaveri ongelmia, liian vähäistä liikuntaa, somaattisia sairauksia. Yleisin hoito päänsärkyyn oli lääkitys ja rentoutuminen.
Koulutusta tarvittiin lisää.
Luokkanen S, Ruotsalainen H, Kyngäs H. & Kääriäinen M. 2013. Ylipainoisten ja lihavien 13–16 vuotiaiden
Nuoret N=46 Kvantitatiivinen tutkimus, strukturoitu kyselylomake.
Vain pieni osa nuorista söi terveellisesti. Nuorten ruutuaika ylitti suositukset sekä viikolla että
viikonloppuna. Nuoret olivat motivoituneita sitoutumaan elintapamuutokseen ja kokivat terveydenhoitajan tuen tärkeänä joten kouluterveydenhoitajia pitäisi tukea nuorten ylipainon ennaltaehkäisyssä ja hoitamisessa.
Myös ystävien ja perheen tuki oli tärkeää nuorille.
Koululääkärin ja opettajan tuki arvioitiin heikoksi.
Magnusson MB, Kjellgren KI. & Winkvist A. 2012.
Enabling overweight children to improve their food and exercise habits-school nurses counselling in multi-lingual settings.
Journal of Clinical Nursing, 21(17-18), 2452-2460.
SWEDEN.
Analysoida
kouluterveydenhoitajien ylipainoisille lapsille ja heidän perheilleen antamaa neuvontaa monikulttuurisessa
ympäristössä. Analysoinnissa keskityttiin tarkastelemaan ruokailua ja liikuntaa koskevaa neuvontaa.
N=22 tapaamiskertaa N=8
kouluterveydenhoitajaa N= 20 ylipainoista / lihavaa lasta
Sisällönanalyysi Useimmissa tutkimukseen osallistuneissa kouluissa perheillä matala sosioekonominen status sekä joukossa paljon maahanmuuttajia/pakolaisia.
Kouluterveydenhoitajat eivät antaneet riittävän yksilöityä ja yksityiskohtaista tietoa ravinnosta ja liikunnasta. Erityisen haasteellista neuvonta oli heille jos lapsi ja perhe olivat toisesta kulttuurista.
Kouluterveydenhoitajat tarvitsevat lisäkoulutusta ravinnosta, jotta he pystyvät käyttämään lapsen ja perheen voimavaroja neuvonnassa. Myös toisten ammattilaisten apua tarvitaan ylipainoisen lapsen ohjauksessa.
Tekijä (t), lähde ja maa Tutkimuksen tarkoitus Aineisto / Otos Menetelmä Päätulokset McCabe MA. 2011.
Perceptions of School Nurses and Teachers of Fatigue in Children.
Osallistujat pystyivät selkeästi nimeämään tekijät, jotka liittyvät koululaisten väsymykseen, näitä olivat esim.
teknologian käytön lisääntyminen, fyysinen
kouluympäristö, lisääntyneet vaatimukset oppimisessa, ravitsemus, lasten liian kiireinen aikataulu, vanhempien valvonnan puute ja perhetilanteet, vanhempien
työkuorma, lasten huolen ja stressin lisääntyminen.
Terveydenhoidon rooli korostuu terveiden elämäntapojen ohjaamisessa.
Morberg S., Lagerström M.
& Dellve L. 2012. The school nursing profession in relation to Bourdieu’s concepts of capital, habitus and field. The Scandinavian Journal of Caring Sciences June 26 (2), 355–62.
Kouluterveydenhoitajien käsitys roolista ja arvoista sisälsi: lääketieteellinen ja terveydenhoidollinen koulutus ja kompetenssi, kokonaiskuvan muodostaminen
oppilaasta, luottamus kouluterveydenhoitajaan oppilaan, perheen ja kouluyhteisön taholta, luottamuksellisuus, käytettävissä olo oppilaita, perheitä ja muuta
henkilökuntaa varten. Ominaisuuksia henkilökohtainen varmuus, oppilaista välittäminen, tukijan ja
puolestapuhujan rooli, kurinpitorooli.
Mäenpää T, Paavilainen E.
& Åstedt-Kurki P.2013.
Family-school nurse partnership in primary school health care. The Scandinavian Journal of Caring Sciences 27 (1), 195-202. FINLAND.
Grounded theory Kouluterveydenhoitajan ja perheen välinen
kommunikaatio painottui lapsen terveyteen liittyvien ongelmien ratkaisuun. Perheet luottivat siihen, että kouluterveydenhuollossa huomataan lapsen terveyteen liittyvät huolenaiheet mutta toivoivat että vanhempia ja lapsia kuultaisiin enemmän (perhekeskeisyys,
kokonaisvaltaisuus). Sekä tiedottamista kotiin että vanhempien ohjausta ja tukea tulee lisätä.
Naylor P-J. & McKay H.
2009. Prevention in the first place: schools a setting for action on physical activity.
British Journal of Sports Medicine Jan 43 (1), 10-3.
Kirjallisuuskatsaus Terveydenhuollon ammattilaiset ovat avainroolissa fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi koulussa ja yhteisöissä. Koulu on keskeisessä asemassa lasten liikunnallisuuden lisääjänä ja tukijana. Liikunnan lisäämiseen tulisi kuulua ohjausta, liikuntaa edistävä ympäristö, taukojumpat, liikuntatuntien lisääminen koulussa, perheen ja yhteisön mukaanotto.
Tekijä (t), lähde ja maa Tutkimuksen tarkoitus Aineisto / Otos Menetelmä Päätulokset Perälä M-L. 2011. Miten
lasten ja perheiden palvelut vastaavat tarpeita?
vanhempien näkökulma.
Terveyden-ja hyvinvoinnin laitoksen raportti no.36. 94s.
FINLAND.
Tarkastella lasten ja perheiden palvelujen tarvetta, avun saantia, palvelujen käyttöä, laatua ja yhteensovittamista alle 9-vuotiaiden lasten vanhempien
Vanhemmilla oli myönteinen käsitys omasta ja lapsen terveydestä, kuitenkin erityisesti lasten fyysinen terveys, psykososiaalinen kehitys ja terveys, sosiaaliset suhteet ja tunne-elämä aiheuttivat huolta vanhemmille. Yli 80
%:lla vanhemmista oli vähintään yksi lapseen tai vanhempana toimimiseen liittyvä huoli.
Kehittämiskohteina mainittiin henkilökunnan määrä, pysyvyys ja palvelujen yksilöllisyys. Henkilökunnan tavoittaminen oli haasteellista kouluterveydenhuollossa ja kouluissa toteutettiin työntekijälähtöistä
päätöksentekoa.
Pirskanen M, Laukkanen E, Varjoranta P, Lahtela M. &
Pietilä A-M..2013. Nuorten
Hoitotiede 25 (2), 118–129.
FINLAND.
Kuvata 14–15 vuotiaiden nuorten päihteiden käyttöä ja sen yhteyttä voimavaroihin.
Arvioida terveydenhoitajien toimenpiteiden yhteyttä
voimavaroihin ja varhaisen tuen toteutumista nuorten päihteiden
Nuorten päihteettömyys oli yhteydessä ystävien ja vanhempien kannustavaan tukeen. Päihteiden käyttö oli yhteydessä ystävien päihteiden käyttöön ja negatiiviseen itsetuntoon ja keskinkertaiseen terveyteen.
Terveydenhoitajien interventiolla ei ollut vaikutusta nuorten päihteiden käyttöön, joka oli lisääntynyt
seuranta-aikana. Terveydenhoitajat tarvitsevat koulutusta nuorten voimavarojen tunnistamiseen päihteiden käytön ehkäisemiseksi. Terveydenhoitajien yhteistyö
vanhempien ja yhteistyökumppaneiden kanssa oli vähäistä.
Pryjmachuk S., Graham T., Haddad M. & Tylee A.
2011. School nurse`s perspectives on managing mental health problems in children and young people.
Journal of Clinical Nursing 21 (5-6), 850–859. UNITED KINGDOM.
Kouluterveydenhoitajat pitivät tärkeänä nuorten parissa tekemäänsä mielenterveystyötä. Työn esteiksi muodostui kuitenkin: työn paljous ylipäänsä, ammatillinen kilpailu, itseluottamuksen puute ja koulutuksen puute/vähäisyys.
Kouluterveydenhoitajan roolin tulisi keskittyä olemassa olevien taitojen ja yhteistyökumppaneiden avulla terveyden edistämiseen ja varhaiseen puuttumiseen ja hänen tulisi saada tukea mielenterveystyön
ammattilaisilta.
Tekijä (t), lähde ja maa Tutkimuksen tarkoitus Aineisto / Otos Menetelmä Päätulokset Puolakka, Haapasalu-Pesu
K-M., Åstedt-Kurki P. &
Paavilainen E. 2013. Using grounded theory to create a substantive theory of promoting schoolchildren’s`
mental health. Nurse Researcher 20 (3), 22-27.
FINLAND.
Koululaisten (12–15 v) hyvinvointiin ja mielenterveyden edistämiseen vaikuttavat useat eri tekijät; fyysinen kouluympäristö ja sosiaaliset suhteet siellä.
Luokanopettajan rooli on keskeinen ongelmien
havaitsemisessa. Kodin ja koulun yhteistyö tärkeää kuten oppilaiden ja vanhempien osallistumismahdollisuudet koululaisiin ja kouluun liittyvissä asioissa. Resursointi on kunnan kaikkien hallinnon alojen tehtävä.
Mielenterveystiedon opetus on tärkeää.
Reuterswärd M. &
Lagerström M. 2010. The aspects school health nurses find important for
successful health promotion.
The Scandinavian Journal of Caring Sciences 24 (1), 156–163. SWEDEN.
Kouluterveydenhoitajat tunnistivat 3 avaintekijää terveyden edistämistyössään kunnassa: organisaatio, tuki ja tietopohja. Edellinen piti sisällään
kouluterveydenhoitajan roolin ymmärtäminen organisaatiotasolla ja edellytykset
terveydenedistämistyön tekemiselle, tuki
moniammatillisessa työyhteisössä, teoria ja metoditiedon puute aiheuttaa vaihtelua työn tekemisessä yksilötasolla.
Rimpelä M, Frödj S. &
Peruskoulun kouluterveydenhuollossa oppilas tulee
Peruskoulun kouluterveydenhuollossa oppilas tulee