5.! Viljely- ja lannoituskokeet
5.2 Tulosten edustavuus
5.! Viljely- ja lannoituskokeet
Syyskyntö lisäsi pohjaveteen tulevaa vesimäärää ja sen myötä myös nitraatfityp pimäärää. Pohjaveden nittaaifityppipitoisuuteen kynnöllä ei ollut selvää vaiku tusta. Ensimmäisenä syksynä vesimäärä rinteen suuntaisesti kynnetyltä maalta oli 1,08 kertainen kyntämäifömään nähden ja toisena syksynä 2,07 kertainen kyntämäifömään nähden. Syksyllä kynnettyjen peltojen pohjaveden nittaatti typpimäärä oli ensimmäisen syksyn jälkeen 1,48 kertainen ja toisen syksyn jäl keen 2,03 kertainen kyntämäifömään verrattuna.
Nurmi, joka korjattiin kolme kertaa kesässä, ei pystyi hyödyntämään tehok kaasti typpilannoitusta 300 kgfha vaan osa lannoitteesta joutui pohjaveteen. Poh javeden nittaaifityppipitoisuus nousi 8,8 mgfl:aan, joka on yli talousveden raja-arvon (6 mg/I). Sensijaan typpilannoitusmäärän 150 kg/ha nurmi pystyi hyödyntä mään tehokkaasti ja pohjaveden nitraattipitoisuus kääntyi laskuun. Nitraat tityppeä joutui pohjaveteen vuoden jaksolla 21,2 kg/ha lannoitustasolla 300 kg!
ha, 11,4 kg lannoitustasolla 150 kgtha ja 6,2 kg/ha ilman lannoitusta. Typpilan noitustaso 300 kg/ha laski pohjaveden alkaliteettia. Pienen alkaliteefin omaava vesi on herkempi happamuuden muutoksffle, kuin suuren alkaliteefin omaava vesi.
Suoraan maanpinnalle tehty tuorerehuauma nosti pohjaveden johtokyvyn, alkaliteefin ja COD-Mn:nerittäinkorkeaksi. Johtokyky nousi 181 mS/m:lin, aika liteeffi 13,4 mmoVLiln ja COD-Mn 110 mg/l:aan. Myös kokonais- ja fos faattifosforipiloisuudet nousivat. fosfaaffifosfori nousi yli talousveden teknis esteettisen raja-arvon, 100 pg/l.
Alueen normaalipintaisen pohjaveden nitraaifityppipitoisuus oli keskimää rin 5 mg/l. Tämä on samaa luokkaa, kuin Rengon harjun viljellyllä osalla (Huttu nen & Rönkä 1994).
5.2 Tulosten edustavuus
Tulosten edustavuutta ja luotettavuutta haittaavat lyhyet koejaksot. Lisäksi lysi metrit ovat keskenään erilaisia maalajijakaumaltaan ja siten myös vedenjohta vuudeltaan, eivätkä näinollen suoraan vertailukelpoisia. Maaperän kaivun jälkeen tulokset eivät myöskään täydeifisesti edusta luonnonifiaa.
0
Suonien ympäxstö 45
Kirjallisuus
Britschgi, R. 1989. Tutkimus peltolannoituksen vaikutuksesta pohjaveden kemiaffiseen koos tumukseen ja laatuun Rengon maanviljelysalueella. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 172.
Huttunen, L. 1995. Nitraatit kohoamassa pohjavedenottamoifia -yksityiskaivoissa suuriakin pitoisuuksia. Vesitalous 3/1995. s. 29-32.
Huttunen, L. & Rönkä, E. 1994. Peltolannoituksen vaikutus pohjaveden mtraattipitoisuuteen Rengon harjulla. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 611.
Korkka-Niemi, K., Sipilä, A., Hatva, t, Hiisvfrta, L., Lahti, K. & Alftan, G., 1993. Valtakunnal linen kaivovesitutkimus, Talousveden laatu ja siihen vaikuttavat tekijät. Vesi- ja ym päristöhaffituksen julkaisuja-sarja A nro 146 ja Sosiaali- ja terveysministeriön selvi tyksiä nro 2/93.
Lehtikangas, 5., Sandqvist, H. & Lakso, E., 1995. Nitraafin esiintyminen pohjavesissä ja sen poistomahdoliisuudet. vesi- ja ympäristöhaifituksen monistesarja nro 622.
Mafinvesi,J.1992. Maatalouden kuonnitus ja pohjavedet, Maaningan koekentän tutkimuk set. Ympäristön tutkimuspäivät Kuopiossa 26. -27. 10. 1992, Maatalouden ympäristö kuormituksen vähentäminen. Vesi- ja ympäristöhallihiksen monistesarja nro 459.
Melanen, M., Jaakkola, A., Melkas, M., Ahtiainen, M. & Matinvesi,J.,1985. Leaching resul fing from land application of sewage sludge and siurry. Publicafions of the Water Re search Insfitute, National Board of Waters, Finland, No. 61.
Paajanen, A., 1993. Aurattoman viljelyn vaikutus typen ja fosform huuhtoutumiseen. Pro gradu-tufidelma, Helsingin yliopisto, Soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos, Maanviljelyskemian ja fysiikan osasto.
Puusfinen, M., 1994. Effect of soil filiage on erosion and nutrient transport in plough layer runoff. Publicafions of the Water and Environment Research Institute, National Bo ard of Waters and the Envfronment, Finland, No. 17. pp. 71 -90.
Rekolainen, S., Posch, M. & Turtola, E., 1993. Mitigation of agricultural water pollution in Finland: An evaluafion of management pracfices. Wat. Sci. Tech. Vol. 28, No. 3- 5. pp.
529-538.
Rinne, K. & Matinvesi,J.,1990. Vammat pohjaveteen syksyllä tai keväällä kynnetyltä maal ta. Koetoiminta ja käytäntö 47:37, Maaseudun tulevaisuuden liite 29.5.1990.
Rönkä, E., 1986. Åkerbmkets inverkan på kväve i grundvatten- pågående forskning i vat tenstyrelsen. Nordiska Jordbruksforskares Föremng, semmar nt 109, Jokioinen, Fin land.
Rönkä, E., Soven,J.& Hyyppä,J., 1987. Pohjavesien typpipitoisuuksista. Kuopion vesitutki muspäivät 14. -15. 10. 1987, Typen pitoisuus ja merkitys vesissä. Vesi- ja ympäristö-hallituksen momstesarja nro 45.
Rönkä, E. 1987. Valvontatehtävät käynnistivät pohjaveden nitraaifipitoisuutta selvittävän tutldmusprojekfin. Geologi nro 4- 5. s. 92-96.
Sosiaali- ja terveysministenö 1994. Sosiaali- ja terveysministeriön päätös talousveden laatu-vaatimuksista ja valvontatutkimuksista N:o 74/94.22
0
Liite 1. Maalajijakauma Iysimetreissö eri syvyyksillö
Suomen ympdstö 45
0
Liite 2. Maalajijakauma pohjavesiputkiila eri sy’qysvöleillö
Syvyysväli m Savi % SiItti % Hiekka % Sora %
Putki 1 0,6-1 ,0 3 45 52 0
Suomen ympäristö45
Kuvailulehti
julkaisija julkasuaika
Suomen ympäristökeskus joulukuu2000
Tekijä(t) Leena Huttunen, Esa Rönkä ja Jukka Mattiivesi
Julkaisun nimi
Erilaisten viljely- ja lannoitustapojen vaikutus pohjaveden laatuun
julkaisun osatJ
muut saman projektin Peltolannoituksen vaikutus pohjaveden mtraaffipitoisuuteen Rengon harjulla,Vesi-ja ympäris tuottamat julkaisut töhaffituksen monistesarja mo 611
Tivistelrriä
Erilaisten viljely- ja lannoitustapojen vaikutusta pohjaveden laatuun tutkittiin pellolle rakennet tujen lyshnetrien avulla. Koealueen maalaji on keskimäärin karkeaa hietaa ja pintavalunta on vähäistä. Suotautunut vesi kerättiin salaojaputkilla lysimetrien sisältä, jolloin lysimefreihin muo dostui keinotekoinen pohjaveden pinta.
Syyskyntö lisäsi pohjaveteen tulevaa vesimäärää ja sen myötä pohjaveden nifraattitypphnää rää. Ensimmäisenä syksynä kyntö nosti pohjaveden nitraatfitypphnäärän 1,48 kertaiseksi ja toi sena 2,03 kertaiseksi kyntämättömään verrattuna. Pohjaveden nifraattityppipitoisuuteen kyn nöllä ei ollut selvää vaikutusta.
Nurmiei pysynyt hyödyntämään tehokkaasti typpilannoitusta 300 kgfha vaan osa lannoitteesta joutui pohjaveteen. Pohjaveden nitraaffityppipitoisuus nousi yli talousveden raja-arvon. Typpi lannoitusmäärän 150 kg/ha nurmi pystyi hyödyntämään tehokkaasti, ja pohjaveden nifraaffi typpipitoisuus kääntyi laskuun.
Suoraan maanpinnalle tehdyn tuorerehuauman vaikutuksesta pohjaveden johtokyky, alkali teetti ja COD-Mn nousivat korkeiksi. Myös kokonais- ja fosfaafflfosforipitoisuudet kasvoivat.
Asiasanat
pohjavesi, pohjaveden laatu, pohjaveden nitraattipitoisuus, peltolannoitus
julkaisusarjan nimi ja numero
Suomen ympäristö 45 julkaisun teema
Ympäristönsuojelu Projektihankkeen nimi
ja projektinumero Rahoittaja/
toimeksiantaja Suomenympäristökeskus Projektirhmään
ulkaisun m nti/ vyttitaAb,Aslakaspaivelu,LSUU,15.10431tita
akaa »‘ puh. (09) 5660266,telefax (09)5660380, sähköpostiosoite: asiakaspalvelu@edita.fi
‘ ‘ www-palvelin:http:llwww.edita.Wnetmarket julkaisun kustantaja
Suomen ympänstökeskus PL 140, 0Ö251 Helsinki Painopaikka ja -aika
OyEdita Ab Helsinki 2000
Suomen ympäristö 45
0
Presentationsblad
Utgivare Datum
Finlands rniljöcentral december 2000
Författare Leena Huttunen,EsaRönkä och Jukka Matinvesi
Publikationens tftel
Om olika odlings- och gödslingsmetoders mverkan på grundvattnets kvalitet
Publikationens delar/ Äkergödslingens mverkan på mtrathalten i grundvattnetvid åsen i Renko, Vatten- och miljös andra pubHkationer tyrelsens duplikatserie nr 611
inom sammaprojekt
Sammandrag Odlings- och gödslingsmetoders inverkan på grundvattnets kvalitet undersöktes med lysime terprov. Jordarten i det undersökta området är i genomsnitt grovmo och tillrinningenfrån ytan har varit mycket liten, Perkolerat vattensamiades med täckdikesrör från lysimetern och en konstgjord bassäng med grundvatten bildades i lysimetern.
Höstplöjnrng ökade mängden av perkolerat vatten vilket resulterade i en ökning av nitratkvä vemängden i grundvatten. Den första hösten ökade plöjningen nitratkvävemängden 1,48 gån ger och den anda hösten 2,03 gånger i jämförelse med oplöjd jord. Plöjningen hade inte klar m verkan pä mtratkvävehalten i grundvattnet.
Gräs kunde inte effektivt utriyttja en kvävegödslingsnivå på 300 kgfha och en del av gödsletur
lakades i grundvatten. Nifratkvävehalten i grundvattnet höjdes över det tillåtna gränsvärdet.
Gräs kunde emellerUd utnyftja en kvävegödslingsnivå på 150 kg/ha, och då sjönk nifratkväve halten i grundvattnet.
Råfoderstackar byggdapåbar markyta resulterade i att konduktiviteten, aflc.aliniteten och COD-Mn värdet betydhgt. Den totala- och fosfatfosforhalten höjdes också.
Nyckelord
grundvatten, grundvattnets kvalitet, nifra&vävehalten i grundvattnet, åkergödsling Publikationsserie
och nummer Miljön iFinland45 Publikationens tema
miljovård Projektetsnamn
och nummer
givare Finlands miljöcentral Organisationer
offenulg 50 HM
Bestälininari Edita Ab,Kundservice,?B öOO, 00u3 Edita
distributk teL (09) 566 0266, telefax (09)5660380,e-mail:asiakaspalvelu@edlta.fi www-server:hftp://www.edita.fiinebnarket
Födäggare
Finlands miljöcentral P3 140, 00251 Helsingfors Tr,cken/
tryckningsort och -år Oy Echta Ah Helsingfors 2000