Tässä diplomityössä käsiteltävien työkalujen ja suunnittelujärjestelmien päätutkimuskysy-mys kuului: miten sähkösuunnittelun suunnittelujärjestelmät ja työkalut saadaan yhtenäis-tettyä? Tähän asiaan saatiin vastaus alakysymyksien kautta.
Ensimmäisenä kartoitettiin tämän hetkinen suunnittelujärjestelmien ja työkalujen tilanne:
Esiselvityksen (lähtötilanne, ongelmakohdat, alihankintaketjut, ohjelmistolisenssit, ohjel-mistotoimittajat) ja nykytilan kartoituksen perusteella selvisi varsin nopeasti, että käytössä olevat työkalut vaihtelevat henkilöstä/taustoista sekä toimistosta riippuen varsin paljon.
Suurimpina puutteina nähtiin, että yksittäisistä työkaluista ei kaikilla työntekijöillä ollut tietoa tai vastaavasti samaa työtä tekevät henkilöt saattoivat tehdä kyseistä työtä kahdella eri työkalulla, jolloin käytettiin päällekkäisiä työkaluja ja tästä kertyi yritykselle turhaan ylimääräisiä kuluja (ylläpito ja tuotetuki).
Sähköosaston työkaluihin tuli rajoitteita muun muassa laitospuolen käyttämistä raskaim-mista 3D-mallinnusohjelraskaim-mista, saattolämmityslaskennoissa kaapelinvalraskaim-mistajat käytännös-sä määräävät (antavat) käytettävät laskentatyökalut, osa työkalujen rajoitteista tuli suoraan kansainvälisistä tai kansallisista (IEC ja SFS) -standardeista. Reunaehtoihin lukeutuivat oh-jelmistojen saatavuus (lisenssit ja asennus) sekä kansainvälistymisestä johtuva ohjelmiston englanninkielisyys ja tukipalvelut, jotka olivat ehdottomia. Joissakin tapauksissa ohjelmis-tojen lisenssihinnat/kustannukset aiheuttivat kyseisen ohjelmiston hylkäämisen (EPLAN).
Taulukossa 2 esitetty KALMA-ohjelmisto ei soveltunut valittavien työkalujen listalle, kos-ka sen tarjoamat toiminnallisuudet eivät soveltuneet mihinkään työkos-kalujen kos- kategoriaryh-mään. Toisaalta sen toiminnallisuudet oli toteutettavissa myös toisella vastaavalla ohjelmistolla, kuten CADS Planner 16 Electric ohjelmiston virtapiiri ja johdotuskaavio -sovelluksella.
Tavoitteiden (työkalujen yhtenäistäminen ja kustannustehokkuus), tarpeiden (työkalujen kategoriajako ja kokonaisdokumentaation tuottaminen esiselvitys-, selvitys-, perussuunnit-telu- ja toteutusvaiheessa) sekä vaatimusten kautta päädyttiin tilanteeseen, jossa olemassa olevat kartoitetut työkalut analysoitiin kyseisten vaatimusten perusteella. Näistä valittiin käytettäväksi ne työkalut, jotka parhaiten sopivat NJ:n sähköosaston reunaehtoihin,
vaati-muksiin ja näin ollen sähköosaston yhteisiksi työkaluiksi. Taulukossa 12 on esitettynä yh-teenveto valituista suunnittelujärjestelmistä ja -työkaluista.
Taulukko 12 Suunnittelujärjestelmien ja -työkalujen kategoriat ja valinnat
Mallinnus-, analysointi-, mitoitus- ja laskentatyökalut:
Keski- ja suurjännitejakeluverkot- Neplan Pienjännitejakeluverkot- FEBDOK sekä Neplan Kaapelinmitoitus- ja suojaustyökalut- NJ Calc Valaistuslaskentatyökalut- DIAlux
Saattolämmityslaskentatyökalut- TraceCalcPro2 3D-työkalut:
Mallinnustyökalut- S3D (aiemmin tunnettu SP3D:nä) katselmointityökalut- Navisworks Simulate ja -Freedom CAD-työkalut:
Pienet muutokset ja yleiskäyttöön soveltuvat- AutoCAD Rakennusähköistyksen työkalut- CADS Planner 16 Electric Saattolämmityksen piirtotyökalut- AutoCAD
Suunnittelujärjestelmät:
Isompiin projekteihin vaadittavat järjestelmät, jotka sisältävät mm.
kuvien generointia, revisionhallintaa ja raportointia.- ALMA
Kustannuslaskentatyökalut:
Esiselvitys-, selvitys-, perussuunnittelu- ja toteutusvaiheen kustan-nusarvion tekoon.- Nestimator
Muut tarvittavat työkalut:
Laitetoimittajien käyttämät omat erikoistyökalut (erilliset ohjausjär-jestelmät, suojausasettelut sekä releasettelut)
– Ei valittuja työkaluja
Taulukossa 12 esitettyyn kategoriaan ”muut tarvittavat työkalut” ei valittu yhtään työkalua, koska tällaiset erikoistyökalut ovat aina projektikohtaisia työkaluja ja näiden ei katsottu soveltuvan yleisesti/yhtenäisesti käytettävien työkalujen joukkoon.
Järjestelmien ja työkalujen vertailun (analysoinnin) perusteella yksittäisinä puutteina voi-daan mainita yhtenäisen työohjeistuksen puuttuminen käytettävien työkalujen osalta (WI-ohjeistus), sekä se että osa ohjelmista ei ollut täysin englanninkielisiä. Isoimpana puutteena nähtiin kuitenkin laajamittaisen suunnittelujärjestelmän käyttöönoton puuttuminen, jotta isommissa projekteissa työn jakaminen eri toimistojen välillä olisi mahdollista ja kustan-nustehokasta. Kyseiseen asiaan on vaikuttanut eniten yhteystyökumppaneiden tarjoamat suunnittelupalvelut/ohjelmistot, joita NJ on käyttänyt tähän asti varsin tehokkaasti.
Mikään yksittäinen suunnittelujärjestelmä tai -työkalu ei ole aukoton, eikä niillä voida toteuttaa kaikkia vaadittuja toiminnallisuuksia. Tästä johtuen suunnittelujärjestelmiä ja -työkaluja on käytettävä rinnakkain, jotta saadaan tuotettua vaadittava kokonaisdokumen-taatio. Esimerkkinä ALMA-järjestelmä, jossa voidaan tietokantapohjaisesti tuottaa ”mas-sana” suurin osa vaadittavasta kokonaisdokumentaatiosta. Viimeisten osuuksien takia ei ole järkevää konfiguroida/parametroida järjestelmää niin, että saataisiin nämä viimeiset yk-sittäiset/vaikeimmat dokumentit tuotettua suoraan järjestelmän tietokannasta. Järjestelmän 100%:een ”virittämiseen” käytettävä tuntimäärä/kustannukset kohoavat liian suuriksi, joten viimeisten dokumenttien tuottaminen on järkevämpää tehdä manuaalisesti esim. Auto-CAD:iä hyväksikäyttäen. Tällöin hyväksytään, että järjestelmällä saadaan tuotettua suurin osa (mutta ei kaikkea) tarvittavasta kokonaisdokumentaatiosta.
Joissakin projekteissa asiakasvaatimuksista tai erikoistyökaluista johtuen ei voida hyödyn-tää sähköosaston yleisesti käyttämiä suunnittelujärjestelmiä tai -työkaluja. Tällaisissa pro-jekteissa tulee huomioida vaadittavat resurssit, koulutukset ja lisenssiasiat sekä näistä muodostuvat kustannukset. Varteenotettavana vaihtoehtona on yhteistyökumppanei-den/alihankintaketjun käyttäminen.
Työssä saatiin vastaukset sekä pää- että alakysymyksiin, mutta diplomityön tutkimuksen tuloksia ja niiden luotettavuutta on vaikea arvioida laadullisessa tutkimuksessa. Kaikkea olemassa olevaa/saatua lähtötietoa (NJ:ltä ja ohjelmistotoimittajilta) ei ollut lupa julkaista, vedoten yrityssalaisuuksiin ja kahdenkeskisiin sopimuksiin (lisenssihinnat). Työn käytän-nönosuudessa suunnittelujärjestelmiin ja -työkaluihin ja niiden analysointiin käytettiin
huomattavan paljon aikaa, mutta kirjallisessa osuudessa ei voitu käsitellä jokaista yksittäis-tä työkalua niin tarkasti kuin olisi ollut halua/tarvetta. Täsyksittäis-tä johtuen työssä viitattiin mui-hin saman alueen tutkimuksiin/opinnäytetöimui-hin, jotta diplomityöhön käytettävä aika ja si-vumäärät pysyisivät järkevinä. Seuraavassa kappaleessa on esitettynä vaadittavat jatkotoi-menpiteet, joilla valittujen suunnittelujärjestelmien ja -työkalujen yhtenäistäminen saadaan toteutetuksi.
9.1 Vaadittavat jatkotoimenpiteet
Jotta sähkösuunnittelun työkalut saadaan yhteiseen käyttöön jokaiselle sähköosaston työn-tekijälle, tarvitaan tulevaisuuden jatkotoimenpiteinä julkaistavaksi virallinen WI-ohjeistus (työkalujen käyttöä varten), jalkauttamissuunnitelma (ja aikataulu) sekä mahdolliset koulu-tukset käyttöönotettaville suunnittelujärjestelmille ja -työkaluille. Yksittäisten työkalujen puutteet/ongelmakohdat korjataan: Nestimator-laskentaohjelmiston päivitetään englannin-kieliseksi, sekä Neplan-laskentaohjelmistoon hankitaan tarvittavat lisäkirjastot ja ylläpi-dontuki. ALMA-suunnittelujärjestelmän käyttöönotto vaatii vielä virallisen vaatimusmää-rittelyn, joka tehdään ensimmäisen pilot-projektin yhteydessä ja tähän osallistuvat yhdessä sähköosasto, ICT- osasto, sekä ALMA Consulting Oyj yrityksen henkilöstö. Järjestelmälle tehdään esikonfigurointi ja vaatimusmäärittely, tämän lisäksi yksittäisille projekteille teh-dään asiakas tarpeiden/mukainen (projektikohtainen) konfigurointi/parametrointi. ALMA Consulting Oyj yrityksen henkilöstö tulee toimimaan NJ:n suunnittelun apuna kyseisessä pilot-projektissa. (Heikkilä, 2016c; Myyry, 2016c; Nissilä, 2016b; Uusitalo, 2016c)
Jalkauttamissuunnitelma, käyttöönotto ja koulutus ovat todella tärkeässä roolissa, jotta suunnittelujärjestelmät ja -työkalut saadaan käyttöönotettua kunnolla. Tämä tulee vaikut-tamaan myös osaltaan työntekijöiden haluun oppia/omaksua uusi käyttöönotettava suunnit-telujärjestelmä tai -työkalu. Tulevaisuuden tarpeet (lisääntyvät asiakas segmentit ja asia-kasvaatimukset) on myös hyvä huomioida ajoissa: sähköosaston yksittäisiä työkaluja (ja li-senssimääriä) tullaan päivittämään/lisäämään, jos tämä nähdään sähköosaston kannalta tar-peelliseksi.