Tulevaisuuskuvat

Työpajojen työskentely aloitettiin todennäköisenä pidetyn tulevaisuuskuvan hahmottelulla tulevaisuustaulukkosovelluksen avulla. Toisena vaiheena pohdittiin vaihtoehtoista tulevai-suutta, jossa jonkin tulevaa kehitystä määrittävän muuttujan ajateltiin muuttuvan radikaalisti nykytilanteeseen verrattuna. Sen jälkeen muodostettiin radikaali tulevaisuuskuva pohtimalla, miten kyseinen muutos vaikuttaa muihin tulevaisuutta määrittäviin muuttujiin ja sitä kautta tulevaisuuden tilaan. Aineiston analyysissä muodostettiin yksi todennäköistä tulevaisuutta kuvastava tulevaisuuskuva, johon integroitiin kaikkien työryhmien tuottama aineisto. Aineis-tosta tunnistettiin yhteisiä teemoja ja niihin liittyviä kehityskulkuja. Tiivistelmä kyseisestä tule-vaisuuskuvasta on esitetty kuvassa 3.2.

Kuva 3.2. Todennäköinen tulevaisuus työpajojen perusteella.

Todennäköisessä tulevaisuuskuvassa Suomen kybertoimintaympäristön tulevaisuus hahmot-tuu viiden kentän avulla, jotka liittyvät Suomen ulkoisiin ja sisäisiin tekijöihin sekä teknologian kehitykseen.(1) Kriisien maailma kuvastaa globaaleja kehityskulkuja, jotka vaikuttavat suo-malaiseen todellisuuteen. Globaalien kriisien ja alueellisten konfliktien ennakoidaan lisäänty-vän ja suurvaltojen välisen vastakkainasettelun kiristylisäänty-vän. Myös ei-valtiollisten toimijoiden merkityksen uskotaan kasvavan, mikä lisää jännitteitä maailmassa. Sodankäynnin tavat muuttuvat ja hybridisodankäynnin yleistyminen, yhdessä digitalisaation etenemisen kanssa, johtaa jatkuvan haavoittuvuuden ja turvattomuuden tilaan tulevaisuudessa. Yksi kriisien maa-ilman seuraus on massiiviset muuttoliikkeet. Isojen siirtolaisvirtojen seurauksena kulttuurien sekoittuminen ja toisaalta eri väestöryhmien eriarvoistuminen lisääntyvät tulevaisuudessa.(2) Sosiaalinen polarisaatio kiihtyy myös muiden määrittävien tekijöiden, kuten työllisyyden, toi-meentulon, koulutuksen ja osaamisen perusteella. Tämä johtaa eriarvoistuvaan yhteiskun-taan, joka tarjoaa pohjan radikaalien ainesten nousemiselle. Sosiaalinen media tarjoaa

tällai-sille ainektällai-sille mahdollisuuden organisoida toimintaansa ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Saman-aikaisesti Suomen poliittista järjestelmää leimaa (3) politiikan muuttumattomuus, eli edelleen jatkuva edustukselliseen demokratiaan ja konsensushakuisuuteen perustuva politiikanteon malli, sekä poliittisen kiinnostuksen marginalisoituminen kansalaisten keskuudessa. Nämä tekijät yhdessä johtavat siihen, että politiikka etääntyy kansalaisista. Kehityssuunta jättää entistä enemmän tilaa politiikan ulkopuoliselle vaikuttamiselle, kuten lobbaamiselle ja yhden asian liikkeiden toiminnalle. Myös kybervaikuttaminen lisääntyy poliittisen vaikuttamisen kei-nona. Tämä kehityskulku on yhteydessä erilaisten ääriliikkeiden lisääntymiselle yhteiskun-nassa.

Kyberturvallisuuden näkökulmasta uhkakuvana pidettiin kyberkoordinaation puutetta valtion-hallinnossa ja osaamisvajeita lainsäätäjien ja viranomaisten keskuudessa. Tämä voi johtaa siihen, että lainsäädäntö jää jälkeen tulevaisuuden vaateista esimerkiksi uusien(4) teknologi-oiden kehitykseen liittyen. Erilaiset IoT-ratkaisut, pilvipalvelut ja BigData-sovellukset yleistyvät yhteiskunnassa. Näiden teknologioiden ja sovellusten kehitykseen liittyy paljon epävarmuuk-sia, joiden kyberturvallisuusriskejä ei pystytä täysin ennakoimaan. Esimerkiksi IoT-teknologiat tulevat olemaan välttämättömiä tulevaisuuden tuotteissa niiden kilpailukyvyn varmistamiseksi, mutta niiden tietoturvallisuuden varmistaminen ei välttämättä toteudu teknologian kehityksen yhteydessä. Pilvipalvelut ja BigData-sovellukset voivat puolestaan muodostua ongelmallisiksi yksityisyyden suojan näkökulmasta. Keskeisin kyberturvallisuuteen vaikuttava teknologianke-hitystrendi on kiihtyvä digitalisaatio eli yhä useampien palveluiden ja järjestelmien muuttumi-nen digitaalisiksi. Digitaaliset ratkaisut sulautuvat entistä enemmän ihmisten arkeen ja siten teknologiariippuvuus kasvaa.

Teknologisten järjestelmien uusiminen vaatii rahaa. Resurssiniukkuuden vuoksi uusimista on tehtävä inkrementaalisesti, pieni pala kerrallaan, mikä estää isojen kertaluontoisten paran-nusten tekemisen ja siten hidastaa kehitystä. Tämä voi johtaa siihen, että erilaiset teknologi-set infrat muodostuvat hajanaisiksi ja jäävät jälkeen kehityksestä. Tällä seikalla on edelleen kyberturvallisuutta huonontava vaikutus. Erityisesti(5) tietoverkotja niiden tila ovat keskeinen tekijä tulevaisuuden kybertoimintaympäristössä. Mahdollisena kehityssuuntana pidetään sitä, että Internet hajaantuu alueellisiin verkkoihin, joiden välille voi muodostua joko valtiovetoisia rajavyöhykkeitä siten, että toiset valtiot haluavat pitää verkon tiukemmin omassa valvonnas-saan ja täysin vapaasta tietoverkosta ei voida puhua, tai rajalinjat voivat määrittyä kaupallisin perustein, jolloin valtioiden rajat korvautuisivat liike- ja palveluntarjoajien rajoilla. Joka tapa-uksessa todennäköisenä kehityssuuntana pidetään sitä, että verkkovalvonta kiristyy ja sisäi-set ja ulkoisisäi-set uhkat toimivat perusteena tälle suuntaukselle. Suomalaisen yhteiskunnan nä-kökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että entuudestaan luottamukseen perustunut yhteiskunta-malli korvautuu kontrollilla ja sopimuksilla.

Kuvassa 3.2 on tunnistettu keskeisimmät kyberturvallisuuteen vaikuttavat muutostrendit ja niiden luomat uhkat ja mahdollisuudet Suomelle. Tiivistelmä näistä on esitetty taulukossa 3.1.

Taulukko 3.1. Suomen kybertoimintaympäristön tulevaisuuteen vaikuttavat keskeiset trendit ja niiden synnyttämät uhkat ja mahdollisuudet Suomelle.

Keskeiset trendit Kuvaus Uhka Suomelle Mahdollisuus Suomelle Hybridisodankäynti soaalisia jännitteitä ja si-säisen turvallisuuden ole määritelty selkeästi ja yhteisen tahtotilan suo-jata kriittisiä infroja heik-kenee.

Mikäli koordinaatio toimii ja alan yhteisen suunta löytyy, Suomi voi toimia aktiivisesti myös kan-sainvälisesti, esim. tur-vallisuusstandardien kehityksessä.

Digitalisaatio Digitalisaatio etenee ja entistä useammat tuot-teet ja palvelut tulevat digitaalisiksi. Yhteiskun-nan teknologiariippuvuus kasvaa.

Teknologiariippuvainen ja digitalisoitunut yhteis-kunta on helppo lamaut-taa. erilaisil-la ehdoilerilaisil-la toimiviin alu-eellisiin verkkoihin.

Todennäköistä tulevaisuuskuvaa täydennettiin vaihtoehtoisen tulevaisuuskuvan pohdinnalla.

Taulukossa 3.2 on esitetty kokoelma eri ryhmien muodostamista radikaaleista tulevaisuusku-vista. Radikaalit tulevaisuuskuvat sisältävät samoja elementtejä kuin kaikkien ryhmien tulok-sista muodostettu todennäköisen tulevaisuuden kuvaus. Siten radikaaleja tulevaisuuskuvia voidaankin pitää eräänlaisina todennäköisen tulevaisuuden laajennuksina tai toteutumina tilanteessa, jossa tietty tulevaa kehitystä määrittelevä suuntaus on korostunut voimakkaasti.

Radikaalien tulevaisuuskuvien avulla voi edistää tulevaisuuteen varautumista esimerkiksi arvioimalla erilaisten toimenpiteiden vaikutusta vaihtoehtoisissa tulevaisuuksissa.

Taulukko 3.2. Ryhmien tuottamat radikaalit tulevaisuudet. katastro-fin tai terrorismin seurauksena.

Impulssimainen häiriö koko

Aivovuoto-Suomi Kyberala ei pysty pitämään osaajista kiinni ja Suomesta tulee maa, joka kouluttaa osaajia muualle.

Osaamisen rapautuminen rapauttaa infrat ja kansallisen kyvyn tuottaa turvallisuusrat-kaisuja. Vähitellen myös kykyyn kouluttaa uusia osaajia heikkenee. sisämarkkinat ja lisää Euroo-pan kilpailukykyä (toivekuva). / Heikkenevän eurooppalaisen huolimatta Suomi löytää oman paikan, jossa se voi hyödyntää neutraliteettiaan ja vahvaa kiihty-vät, mikä lisää yhteiskunnalli-sia jännitteitä ja ääriliikkeiden yleistymistä.

Työpajojen tuottamasta aineistosta muodostettiin kolme tiekarttaa, joiden näkökulmat ovat:

· Valtio ja kulttuurin muutos,

· Liiketoiminta ja ratkaisujen kehitys,

· Tutkimus ja koulutus.

Kyseiset näkökulmat perustuvat yhtäältä työpajoissa esille tulleisiin teemoihin ja toisaalta heijastelevat myös innovaatiotoiminnan kolmijakoa valtion, yritysten ja tutkimuksen toiminta-kenttiin ja näiden leikkauspisteisiin. Tässä esitetyt tiekartat on syytä ymmärtää laajan sidos-ryhmäjoukon näkemykseksi siitä, mitkä asiat ovat keskeisiä Suomen kyberturvallisuusalan osaamisen kehittämisessä ja osaamiseen perustuvien mahdollisuuksien hyödyntämisessä.