Nyt, kun itsellenikin on karttunut kokemus-ta omaishoikokemus-tajuudeskokemus-ta, tiedoskokemus-tan entistä selvemmin tarpeen luoda foorumeita, mis-sä mene tyksiä voi käsitellä myös etukäteen.
Ei siis vain kuoleman jälkeen kokoontuvissa suru ryhmissä. Luopuminen on pitkä matka ja yksi menetys nostaa pintaan muistot aiem-mista, sillä ihminen on kokonaisuus. Jokin meissä jatkuu vaikka läheisen sairastuminen tuokin tunteen murtumasta, putoamisesta, epäjatkuvuu desta.
Kirjailijana ja kirjallisuusterapiaohjaajana ha-luan tietoisesti olla mukana luomassa maail-maa, missä herkkyys ymmärretään voimava-rana ja tunteiden koko kirjo mahtuu mukaan inhimilliseen kulttuuriimme. Itku ja nauru, suru ja viha, ahdistus ja kaipaus, hämmennys, heltymys, innostus, kiitollisuus… kaikki ne kuljettavat meitä kohti tulevaa. Maailmankir-jallisuudesta löytyy valtavasti tarinoita, joiden myötä vaikeatkin kokemukset saavat ymmär-rettäviä mittasuhteita. Luova kirjoittaja tekee sitä aina: rakentaa maailmaa, jossa voi elää.
Projektityöntekijät pyysivät palautteita kirjoit-tamiskokemuksista. Tässä poimintoja palaut-teista:
Palautteita kirjoittajaryhmästä.
Kirjoitustehtävien tekeminen on antoisampaa kuin
itsekseen kirjoittaminen.
Olen kirjoittaessani pyrkinyt analysoimaan asioita. Varmaan asioiden
miettiminen hieman etäämmältä on auttanut
jaksamaan entistä paremmin.
Heli on taitava ja herkkä opettaja.
Arvostan häntä suuresti.
Oli hyvä kuunnella toisten tarinoita ja peilata niitä omaan
tarinaan. Sain siitä rohkeutta ja kiitollista
mieltä.
Ryhmä oli innostava.
Pian syntyi luottamus ja avoimuus.
Ryhmässä oli erilaisia ihmisiä, kirjoittajina
ja tyyppeinä. Se oli rikastuttavaa
Tuntui, että ihmiset todella jakoivat jotakin keskenään ja myötäelivät
toistensa kohtaloita ja tekstejä.
T
aiteen ja kulttuurin vaikutusta ihmi-sen hyvinvointiin on tutkittu jo jonkin aikaa. On todettu, että sosiaalinen osal-listuminen ja kulttuurin harrastaminen liittyvät hyvään mielenterveyteen ja -vireyteen (Hyyp-pä 2007). On näyttöä siitä, että kulttuurin har-rastajat ovat terveempiä ja pitkäikäisempiä (Bygren ym. 2009) ja siitä, että taideryhmiin osallistuminen alentaa hoitokustannuksia (Cohen 2009).Musiikki, laulu ja tanssi voivat luoda yhteen-kuuluvuuden tunnetta ja helpottaa vuoro-vaikutusta sekä lievittää yksinäisyyttä (Blom-qvist 2004). Taideinterventio voi lisätä hyvin-vointia ja terveyttä (Kilroy ym. 2007).
Olemme tarkastelleet Läheisestä omaishoita-jaksi -hankkeen matalan kynnyksen toimin-taa ja taidelähtöisiä menetelmiä iäkkäiden omaishoitajien hyvinvoinnin tukemisessa. Toi-minnassa keskeistä ovat olleet elämysmatkat, jotka vievät kokijansa hetkeksi arjen yläpuo-lelle ja voimaannuttavat.
Café Extemporessa oli mahdollista tavata samas sa tilanteessa olevia ihmisiä ja nauttia musiikkiesityksistä. Kirjoittamisen taika -ryh-män jäsenet myötäelivät toistensa tarinoita ja kohtaloita. Omaishoitomessujen vieraille tarjosimme mahdollisuuden hetken elämyk-seen osastollamme. Elämystä ja elinvoimaa -taidepajoissa käytetyt taiteen ja kulttuurin lajit soveltuivat toiminnan sisällöiksi, ja pilotti-ryhmän osallistujat kokivat voimaantuneensa.
Hankkeeseen osallistuneiden ikäihmisten kokemukset kertovat, että taide tuottaa iloa, on voimaannuttavaa ja auttaa käsittelemään omaa elämäntilannetta uudesta näkökulmas-ta. Taide auttaa löytämään puuttuvat sanat.
Se tarjoaa tavan käsitellä ongelmia eri tavoin (Bardy 2007).
Taide on siis tärkeää. Se kuuluu kaikille sitä halua ville iästä ja elämäntilanteesta riippu-matta.
Miksi taide on tärkeää?
Oppaan ovat kirjoittaneet:
Heli Hulmi, Helsingissä asuva kirjailija,
kirjallisuusterapiaohjaaja, luovan kirjoittamisen opettaja ja kouluttaja.
Eija Kaskiharju, YTT, tutkijana hankkeessa Läheisestä omaishoitajaksi.
Painetut lähteet
Atchley R C (2000) A Continuity Theory of Normal Aging. Teoksessa: J F Gubrium & J A Holstein. Aging and Everyday Life. Blackwell Publishers, 47-61.
Bardy M (2007) Taiteen paluu arkeen. Teoksessa:
M Bardy, R Haapalainen, M Isotalo & P Korhonen (toim.) Taide keskellä elämää. Helsinki: Like, 21-33.
Blomqvist L (2004) Taide-elämysten merkitys terveydelle. Teoksessa: K Pitkälä, P Routasalo & L Blomqvit (toim.) Ikääntyneiden yksinäisyys. Taide- ja virikeryhmät psykososiaalisena kuntoutuksena.
Helsinki: Vanhustyön keskusliitto, 23-30.
Bygren L O, Johansson S-E, Konlaan B B, Grjibovs-ki A M, WilGrjibovs-kinson A V & Sjöström M (2009) Atten-ding cultural events and cancer mortality: A Swe-dish cohort study. Arts & Health 1:1, 64-73.
Cohen G (2009) New theories and research fi n-dings on the positive infl uence of music and art on health with aging. Arts & Health 1:1, 48-63.
Csikszentmihályi M (1997) Creativity-Flow and the Psychology of Discovery and Invention. New York:
Harper Perennial.
Giddens A (1984) The Constitution of Society. Out-line of the Theory of Structuration. Polity Press.
Hentinen H (2007) Virittäytyminen taidetyösken-telyyn. Teoksessa: M Rankanen, H Hentinen & M-H Mantere (toim.) Taideterapian perusteet. Helsinki:
Duodecim, 105-111.
Hirn Y (1937) Konsten och den estetiska betraktel-sen. Helsingfors: Holger Schildts Förlag.
Hohenthal-Antin L (2006) Kutkuttavaa taidetta.
Taidetoiminta seniori- ja vanhustyössä. Jyväskylä:
PS-kustannus.
Hulmi H (2010) Saattaen vaihdettava – vapaudu kirjoittamalla. KVS.
Hulmi H (2012) Kuoleman horisontti ja kirjoitus.
Hyyppä M T (2007) Elinvoimaa kulttuurista. Teok-sessa: M Bardy, R Haapalainen, M Isotalo & P Kor-honen (toim.) Taide keskellä elämää. Helsinki: Like, 155-159.
Jyrkämä J (2008) Toimijuus, ikääntyminen ja arki-elämä – hahmottelua teoreettis-metodologiseksi viitekehykseksi. Gerontologia 22:4, 190-203.
Kaskiharju E, Oesch-Börman C & Sarvimäki A (2006) Samassa veneessä – apua arkeen vertaisilta.
Opas fokusryhmän ohjaajille. Hyvät käytännöt 1.
Helsinki: Ikäinstituutti.
Kilroy A, Garner C, Parkinson C, Kagan C & Seni-or P (2007) Towards transfSeni-ormation explSeni-oring the impact of culture, creativity and the arts on health and well-being. Manchester: Arts for Health. Man-chester Metropolitan University.
Kuikka A, Brand S & Holmi M (2014) Avain osal-lisuuteen. Menetelmiä ikääntyneiden ryhmätoimintoihin – osa 2. Kehittyvät vanhuspalvelut jul -kai suja 1. Helsinki: Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry.
Känkänen P & Tiainen U (2007) Omaa tilaa etsi-mässä. Teoksessa: M Bardy, R Haapalainen, M Iso-talo & P Korhonen (toim.) Taide keskellä elämää.
Helsinki: Like, 81-87.
Lagercrantz O (1986) Lukemisen ja kirjoittamisen taidosta. WSOY.
Levine S K (2002) Crossing Boundaries. Explora-tions in Therapy & The Arts. A Festschrift for Paolo Knill. Toronto: EGS Press.
Perttula J (2008) Kokemus ja kokemuksen tutki-mus. Fenomenologisen erityistieteen tieteenteo-ria. Teoksessa: J Perttula ja T Latomaa (toim.) Koke-muksen tutkimus. Rovaniemi: Lapin yliopistokus-tannus, 115-162.
Rilke R M (1993) Kirjeitä nuorelle runoilijalle. Hel-sinki: TAI-teos.
Sankala K (2013) Puhelinpalveluohjaus osana ikä-ihmisten palveluohjaajan työtä. Teoksessa: Kanta-Hämeen Pitsi-hanke. Palveluohjauksen käsikirja.
Artikkelikokoelma taustoista ja käytännöistä, 18-20.
Sederholm H (2007) Taidekasvatus – samassa ryt-missä elämän kanssa. Teoksessa: M Bardy, R Haapa-lainen, M Isotalo & P Korhonen (toim.) Taide keskel-lä ekeskel-lämää. Helsinki: Like, 143-149.
Schaff er U (1995) Kasvan... ja elämäni uudistuu.
Runoteos. Helsinki: Lasten keskus.
Tulle E (2004) Rethinking Agency in Later Life.
Teoksessa: E Tulle (toim) Old Age and Agency. New York: Nova Science, 195-189.
Törmä S (2009) Matala kynnys – pelkkä retorinen lupaus? Janus 17:2, 164-169.
Uusikylä K (2012) Luovuus kuuluu kaikille. Jyväs-kylä: PS-kustannus.
Varto J (2007) Dialogi. Teoksessa: M Bardy, R Haa-palainen, M Isotalo & P Korhonen (toim.) Taide kes-kellä elämää. Helsinki: Like, 62-65.
Wikström B-M (1994) Pleasant guided mental walks via pictures of works of arts. A work of art stimulation programme. Controlled interventions studies of the eff ect on psychomedical health in elderly women. Tukholma: Karolinska Institutet, 1994.
Digitaaliset lähteet
Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamisek-si ja palvelujen parantamisekturvaamisek-si (2013) Soturvaamisek-siaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto. Julkaisuja 2013:11.
www.kunnat.net/fi /asiantuntijapalvelut/soster/
sosiaalipalvelut/ikaantyneet/laatusuositus/
Documents/01_Laatusuositus_hyvän_
Liikanen H-L (2010) Taiteesta ja kulttuurista hyvin-vointia – ehdotus toimintaohjelmaksi 2010-2014.
Opetusministeriön julkaisuja 2010:1.
www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Jul-kaisut/2010/liitteet/OPM1.pdf?lang=fi Viitattu 22.5.2014.
Neuvoa-antavat-verkkosivusto.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
www.thl.fi /fi _FI/web/neuvoa-antavat-fi / matalan-kynnyksen-palvelut
Viitattu 2.5.2014.
Rantala P (2013) Taidelähtöinen toiminta kata-lysaattorina ja näkyväksi tekijänä. Julkaisussa: P Rantala & S-M Jansson (toim.) Taiteesta toiseen.
Taidelähtöisten menetelmien vaikutuksia. Lapin yliopiston julkaisu. Tutkimusraportteja ja selvityk-siä, 74-94.
www.taikahanke.fi /binary/fi le/-/id/1/fi d/1383 Viitattu 22.5.2014.
Uusikylä K (2002) Onko Suomessa sijaa luovuudel-le? Julkaisussa: Taiteen mahdollisuuksista enem-män. Taide- ja taiteilijapoliittisen ohjelmaehdotuk-sen oheisjulkaisu.
www.minedu.fi /export/sites/default/OPM/
Kulttuuri/kulttuuripolitiikka/linjaukset_ohjelmat_
ja_hankkeet/taide-_ja_taitelijapoliittinen _ohjelma/liitteet/oheistao.pdf
Viitattu 22.5.2014.
Muut lähteet
Valtion taidemuseo. 2013. Ateneum taidepakka.
60 taidekorttia ja ideavihko.