Kirjallisuus
Cattan M (toim.) (2009) Introduction. Teoksessa M Cattan (toim.) Mental health and well-being in later life.
Maidenhead: Open University Press, 1–8.
Cattan M (2011) Mental health promotion in later life. Myths and evidence. Teoksessa A Sarvimäki &
I Syren (toim.) Ikääntyminen ja mielen voimavarat. Seminaariesityksiä 29.-30.11.2010. Helsinki: Ikäinstituutti, 1–7.
Erikson E H (1997) The life cycle completed. Extended version with new chapters on the ninth stage of development by Joan M. Erikson. New York: Norton.
Fredrickson B (2009). Positivity. London: Oneworld Publications.
Fried S (2013) Mielen voimavarat. Teoksessa S Fried, S Heimonen & P Jokinen (toim.)
Ikääntyminen ja mielen hyvinvointi. Katsaus kirjallisuuteen. Oraita 1/2013. Helsinki: Ikäinstituutti, 27-46.
Fried S, Heimonen S & Jokinen P (2013a) Mielen hyvinvoinnin vahvistamisen keinoja kertyy elämän-kokemuksen myötä. Vanhustyö 1, 44–45.
Fried S, Heimonen S & Jokinen P (toim.) (2013b) Ikääntyminen ja mielen hyvinvointi. Katsaus kirjallisuuteen.
Oraita 1/2013. Helsinki: Ikäinstituutti.
Fried S, Heimonen S & Laine M (2014) Kehittämistyön suuntia ja mahdollisuuksia ikäihmisten mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Gerontologia 28, 250-258.
Haarni I (toim.) ( 2014). Ikääntyvä mieli. Mielen hyvinvointia vanhetessa. Helsinki: Suomen Mielenterveysseura.
Heikkinen R-L (2007) Mielen tasapaino. Teoksessa T-M Lyyra, A Pikkarainen & P Tiikkainen (toim.) Vanheneminen ja terveys. Helsinki: Edita Publishing, 130–144.
Hirvihuhta H & Litovaara A (2003) Ratkaisun taito. Helsinki: Tammi.
Jokinen P, Laine M, Fried S & Heimonen S (2012) Elämänkokemus voimavarana ja mielen hyvinvoinnin peruskivenä. Vanhustyö 1, 42–43.
Koskinen S (2005) Ikääntymisen voimavarat gerontologisen sosiaalityön taustalla. Gerontologia 19, 193–199.
Laine M (2013) Mielen Voimaa. Logoterapeuttisia näkökulmia mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen.
Opas ikääntyville ihmisille. Helsinki: Ikäinstituutti.
Laine M, Fried S, Heimonen S & Kälkäinen S (2014) Mielen hyvinvoinnin silta. Opas keskusteluryhmän ohjaajalle. Helsinki: Ikäinstituutti.
Mattila A S (2006) Näkökulman vaihtamisen taito. Helsinki: WSOY.
Pietikäinen A (2010) Joustava mieli. Vapaudu stressin, uupumuksen ja masennuksen yliotteesta. 1.-5. painos.
Helsinki: Duodecim.
Pietikäinen A (2014) Kohti arvoistasi. Suuntaa mielekkäisiin muutoksiin. Helsinki: Duodecim.
Read S (2013) Elämän tarkoituksellisuuden tunne. Teoksessa E Heikkinen, J Jyrkämä & T Rantanen (toim.) Gerontologia. 3. uudistettu painos. Helsinki: Duodecim, 245–255.
Reker G T & Wong P T P (1988) Aging as an individual process: toward a theory of personal meaning. Teoksessa J E Birren & V T Bengtson (toim.) Emergent theories of aging. New York: Springer Publishing Company, 214–246.
Ryff C (1989) Happiness is everything, or is it? Explorations on the meaning of psychological well-being.
Journal of Personality and Social Psychology 57, 1069–1081.
Saarenheimo M (2012) Yleistä ikääntymisestä. Teoksessa S Heimonen & H Pajunen (toim.) Mielen terveys vanhuudessa. Helsinki: Edita Publishing, 18–55.
Saarenheimo M (2013) Mielenterveys. Teoksessa E Heikkinen, J Jyrkämä & T Rantanen. Gerontologia. 3.
uudistettu painos. Helsinki: Duodecim, 373–380.
Sarvimäki A, Stenbock-Hult B & Heimonen S (2010) Ikääntyminen ja mielen haavoittuvuus – haavoittuvuus riskinä ja voimavarana. Gerontologia 24, 169–178.
Seligman M E P (2002) Authentic happiness: using the new positive psychology to realize your potential for lasting fulfi llment. New York: Free Press.
Seligman M E P (2011) Flourish. A visionary new understanding of happiness and well-being.
New York: Free Press.
Siltala P (2013) Vanhuus. Elämä haluaa tulla eletyksi. Helsinki: Kirjapaja.
Steptoe A, Deaton A, Stone A A (2014) Subjective wellbeing, health, and ageing. The Lancet, julkaistu verkossa: Nov 6, 2014. Series: Ageing 4. [doi: 10.1016/S0140-6736(13)61489-0].
Stirling E (2010) Valuing older people. Positive psychological practice. Chichester: Wiley Blackwell.
Takkinen S (2000) Meaning in life and its relation to functioning in old age. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 167, Jyväskylä: Jyväskylä University Press.
Wild K, Wiles J L & Allen R S (2013) Resilience: thoughts on the value of the concept for critical gerontology.
Ageing & Society 23, 137–158.
Tahdonvoima ja elämänvoima – vanhuuteen ja vanhuudesta
Suvi Fried
M
ielen hyvinvoinnin arjen tulkinnat liittyvät tavallisesti onnellisuuteen, tarmok-kuuteen ja optimistiseen mielen laatuun. Myönteisten tunteiden yhteys mie-len hyvinvointiin vastaa hyvin maallikkokäsitystä hyvinvoinnista ja tuo yhteys on monissa tutkimuksissa havaittu todeksi. Viime aikoina on nostettu esiin myös mielen taitojen ja valmiuksien merkitys mielen hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Mielen taitoja voi kutsua myös mielen voimavaroiksi, joita ovat esimerkiksi koherenssin tunne, selviyty-miskeinot, mielen kimmoisuus ja toivo. Vanhuuden Mieli -hankkeessa mielen hyvin-vointia on päädytty jäsentämään kolmion kautta, joka koostuu tunteiden ja taitojen lisäksi myös tahdonvoimasta. Tahdonvoiman merkityksen ymmärtäminen täydentää ymmärrystä mielen hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuuksista.Roy Baumeisterin ja John Tierneyn (2012) teoksessa ”Tahdonvoima – ihmisen suurin vah-vuus” tahdonvoiman kerrotaan liittyvän ajatusten, tunteiden, impulssien ja suoritusten hallintaan. Varsinkin tunteita ja impulsseja on mahdoton tai ainakin vaikea hallita, mut-ta voimme oppia ennakoimaan niitä ja vaikutmut-tamaan siihen, kuinka niihin reagoimme.
Yksinkertaisimmillaan tämä voi tarkoittaa epämiellyttävien tilanteiden välttämistä, vaikei den valintatilanteiden ennakoivaa suunnittelua tai myönteisessä mielessä iloa tuottavien kokemuksien äärelle hakeutumista.
Niin arkiset valintatilanteet kuin isot ja harvinaiset päätökset vaativat tahdonvoimaa.
Tahdonvoiman riittämisen kannalta onkin tärkeää oivaltaa juuri se, että sitä on olemas-sa rajallinen määrä ja käytämme kaikkiin valintoihin, pieniin ja suuriin, yhtä ja olemas-samaa tahdonvoiman varantoa. Tärkeää on myös ymmärtää se, että tahdonvoima tarvitsee käyttövoimakseen energiaa ja riittävää lepoa. ”Aamu on iltaa viisaampi” -sanonta pätee siis tässäkin mielessä eli yön levon ja ravitsevan aamiaisen jälkeen tahdonvoimat ovat parhaimmillaan. Illalla päivän päätteeksi voi olla vaikeaa päättää pienistäkään asioista tai hillitä erilaisia kohdalle osuvia kiusauksia.
Tahdonvoimaa tarvitaan valintojen ja päätösten tekemiseen sekä tarvittaessa houku-tusten vastustamiseen. Tahdonvoimaa vaativien tavoitteiden asettamisessa tärkein neuvo on realististen tavoitteiden asettaminen ja yhteen uuteen tavoitteeseen pyrki-minen kerrallaan. Onnistupyrki-minen yhden tavoitteen saavuttamisessa tai yhden elämän-tavan muutoksessa antaa potkua muihin pyrkimyksiin.
Eläkkeelle jääminen on tahdonvoiman näkökulmasta valtava haaste. Monille työelä-mään liittyvät rutiinit ovat perusta arkielämän kululle, minkä lähes automaattiseksi muodostuneella toteuttamisella päivät täyttyvät merkityksellisistä askareista ilman suurta tietoista ponnistelua. Rutiinit ja tottumukset ovat tahdonvoiman tärkeitä kump-paneita, sillä niistä suoriutuminen ei yleensä kuluta suuresti tahdonvoimaa. Eläkkeel-le siirtyminen tarkoittaa useimmilEläkkeel-le sitä, että arkiset rutiinit ja mieEläkkeel-lekkään tekemisen mahdollisuudet pitää löytää uudella tavalla omien päätösten ja valintojen kautta.
Toiseksi vanhuuteen liittyy usein uudenlaisia haasteita, joista selviytyminen vaatii tahdonvoimaa. Monien sairauksien tärkeimpiä hoitomuotoja ovat ruokavalioon ja liikku miseen liittyvät elämäntapamuutokset. Elämäntavan muutos yhdelläkin elämän-alueella on aina suuri tahdonvoiman ponnistus ennen kuin uudet tottumukset alka-vat muotou tua ja kannatella päivittäistä elämää. Omaishoitajuus puolestaan tarkoittaa monien kohdalla sitä, että täytyy päättää, valita ja suunnitella myös apua tarvitsevan asioita. Tahdonvoiman uupuminen ja niin sanottu päätösväsymys näissä tilanteissa on hyvin ymmärrettävää.
Vanhuuden Mieli -hankkeessa kertyi suuri määrä tietoa niistä lukuisista tavoista, miten elämänkokemus kantaa vanhaa ihmistä vaikeuksien kohdalla. Hankkeen alussa emme osanneet kysyä tai virittää keskusteluja tahdonvoimasta, mutta työn etene misen myötä havahduimme sen keskeisyyteen. Tahdonvoima on yksi kirjallisuudesta löytyneistä ja ikäihmisten kanssa eläväksi muuttuneista mielen hyvinvoinnin kulmakivistä.
Kirjallisuus
Baumeister R F & Tierney J (2012) Tahdonvoima. Ihmisen suurin vahvuus. Helsinki: Bas am Books.
Elämän tarkoituksellisuus ja ikääntyminen:
näkökulmia kirjallisuudesta ja ikäihmisten haastatteluista
Suvi Fried
Elämän tarkoituksellisuus ja ikääntyminen:
näkökulmia kirjallisuudesta ja ikäihmisten haastatteluista
Suvi Fried