Tutkimukseni osoittaa, että Tornion rikollisuuden määrä 100 000 henkeä kohden oli suhteellisen samalla tasolla kuin muissa Suomen kaupungeissa 1908-1914 vuosien välissä. Erityistä kuitenkin on, että kun rikollisuus lähtee Suomessa yleisesti laskuun. Torniossa se pysyy vielä kohtuullisen samalla tasolla, jopa nousee 1910-luvun lopussa. Tämä osittain kertoo myös primaarikontrollin vahvuudesta ja siitä kuinka rikollisuuteen suhtauduttiin. Varsinkin väkivalta- ja kunnianloukkaustapauksia on tuotu käräjien tietoon huomattavasti enemmän, kuin muualla Suomessa. Suuri tullirikosten määrä voi myös toisaalta selittää sitä, että yleinen näkökanta tämän tyyliseen rikollisuuteen oli huomattavasti sallivampi. Suurimman osan Torniossa käsitellyistä rikostapauksista muodostavatkin tullirikokset, joiden valvonta tapahtui pääasissa tullivirkailijoiden ja poliisin toimesta. Varsinkin 1917-1918 salakuljetuksesta kiinnijääneiden määrä ja samanaikaisesti tullitakavarikkojen määrän lasku on osoitus siitä, että sekundaarikontrollin tiukentuminen takasi sen, että yhä enemmän saatiin henkilöitä kiinni rikoksen tapahtumahetkellä.
Tullirikokset olivatkin Tornion suurin näkyvän rikollisuuden muoto. Kaikista Tornion raastuvanoikeudessa käsitellyistä tapauksista se muodostaa 70 prosenttia.
Muiden kuin tullirikosten määrällinen koko on myös yksi mielenkiintoinen piirre Torniossa.
Juopumustapauksista tuomittujen suhteellinen määrä on huomattavasti suurempi kuin muualla maassa. Rajan läheisyys ja Ruotsin alhaisempi alkoholin hinta ja löysempi alkoholilaki yhdessä aiheuttivat sen, että vuosien 1908-1914 aikana Tornion raastuvanoikeudessa käsiteltiin juopumustapauksia enemmän kuin muualla Suomessa. Juopumus aihetti myös muita rikollisia ilmiöitä, kuten esimerkiksi pahoinpitelytapaukset. Niide määrä on muuta maata huomattavasti korkeampi. Lisäksi muuttuva yhteiskunnallinen rakenne mahdollisti sen, että kunnianloukkauksia ja omaisuusrikoksia käsiteltiin Tornion raastuvanoikeudessa myös huomattavasti enemmän kuin muualla maassa. Tämä osoittaa varmasti sen, että molempiin rikoskategorioihin kuuluvia rikoksia tehtiin myös huomattavasti enemmän.
Naisten osuus kokonaisrikkollisuuden määrästä jäi varsin vähäiseksi. Vain seitsemän prosenttia kaikista tuomituista rikoksista oli naisen tekemiä. Naisen vähäistä osuutta rikoksiin selittää muun muassa se että naiset olivat enemmän syrjässä yhteiskunnallisesta elämästä. Ajan näkemys oli että naisten tuli viettää aikansa kotona. Kodin- ja lastenhoito oli ensisijaisesti naisen työtä. Miehen tuli taas hoitaa myös kotitalouden ulkopuolella olevat tehtävät. Naisten osalta ainoastaan kunnianloukkaus ja omaisuusrikokset ylittivät yli kymmenen prosenttia kokonaisrikollisuuden määrästä.
Vuoden 1889 laki muutti rangaistuskäytäntöjä koko maassa ja lievensi määrättyjä tuomioita.
Torniossa vuonna 1908-1918 61 prosenttia annetuista tuomioista oli sakkorangaistuksia. Tämä oli seurausta jatkuvasti kasvavasta tullirikollisuudesta, joista tuomiona annettiin yleisimmin sakkorangaistus. Vankeusrangaistukseen tuomittiin 84 ihmistä, joista kymmenen tuomittiin kovempaan kuritushuonerangaistukseen. Kaksi kuritushuonerangaistusta annettiin henkirikoksesta ja loput lähinnä varkauksista. Vapauttavia tuomioita annettiin 130 ja 33:sa tapauksessa käsiteltyä asiaa ei jatkettu tai se sovittiin. Luku osoittautuu varsin korkeaksi sillä joka viidennessä tapauksessa henkilö tuomittiin vapaaksi tai asia sovittiin.
Ajanjaksolle kuvaavaa on, että Tornion tullirikollisuus koettiin ongelmalliseksi koko Suomen tasolla. Jatkuva poliisijärjestyksen lisääminen ja tiukentuva rajavalvonta osoittivat, että Tornion kaupungin rikollisuuden vähentämisen yritys nähtiin jokinasteiseksi rikollisuuden vastaisten toimien merkkipaaluksi. Valtiovallan suhtautuminen rajalla tapahtuvaan rikollisuuteen erityisesti salakuljetukseen muuttui ehdottomammaksi 1920-luvulle tultaessa, mutta keinot sen estämiseksi jäivät riittämättömiksi.
Lähteet ja kirjallisuus
Painamattomat lähteet
Oulun maakunta-arkisto (OMA), Oulu
Tornion raastuvanoikeuden renovoidut tuomiokirjat 1908-1918
Painetut lähteet
Lähdejulkaisut, tilastot, hakuteokset Suomen tilastollinen vuosikirja 1908-1920
Digitaaliset lähteet
Andström, Kristiina 2003. Rikosoikeus. Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia, Helsinki. <http://www.avoin.helsinki.fi/kurssit/oikjohd/materiaali/osa5.html> 14.11.2012 FINLEX – Valtion säädöstietopankki
Filpus, Kari 2000. Alkoholin salakuljetus ja sen valvonta Perämeren rannikolla kieltolain aikana 1919–1932. Julkaistu, Oulun yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Historian laitos <
http://herkules.oulu.fi/isbn9514259734/html/f26.html> 2.3.2013
Liikkuminen 1900-1918 - Hevosen aikakausi Tampereen keskustassa.
<http://www.uta.fi/yky/arkisto/koskivoimaa/liikkuminen/1900-18/hevoset.htm> 2.3.2013 Oulun maakunta-arkisto
Tornionjoki väylä valtakuntien välillä näyttely <http://arkisto.fi/uploads/Arkistolaitos/Maakunta-arkistot/Oulu/Tornionjoki/etusivu.html> 15.2.2013
Suomen sukututkimusseura. Pitäjien kuuluminen tuomiokuntiin vuosina 1623-1862.
<http://www.genealogia.fi/hakem/tuomiokunnat.htm> 14.11.2012
Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokous. 39B/1889 Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus rangaistuksen täytäntöönpanosta. 19.12.1889. Markus Långin kotisivu.
<http://www.mlang.name/arkisto/rang-as-1889.html> 20.12.2014
Kirjallisuus
Aho, Timo & Karsikas, Vuokko 1980. Vankeinhoidon historiaprojektin julkaisu 3/1980. Vankien taustaan ja vankilukuun liittyviä tilastoja 1881-1978. Valtion painatuskeskus, Helsinki.
Anttila, Inkeri & Törnudd, Patrik 1983. Kriminologia ja kriminaalipolitiikka. WSOY, Porvoo 1983.
Blickle, Peter 1997. Disobedience – A German Virtue? Teoksessa: Tie tulkintaan Heikki Ylikankaan juhlakirja. WSOY, Porvoo-Helsinki-Juva.
Heikkinen, Antero 1979. Historian tutkimuksen päämäärät ja menetelmät. Oy Gaudeamus Ab, Helsinki.
Karvonen, Ari 1985. Oulun lääninvankilan historiikki. Valtion painatuskeskus, Helsinki.
Kekkonen, Jukka 1999. Suomen oikeuden historiallisia kehityslinjoja. Helsingin yliopisto, Helsinki.
Kuusikko, Kirsi 1996. Laiton Lappi, laiton Petsamo. Rikollisuus ja järjestysvalta Petsamossa 1921-1924. Gummerrus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Laine, Matti 1991. Johdatus kriminologiaan ja poikkeavuuden sosiologiaan. WSOY, Juva.
Laitinen, Ahti & Aromaa, Kauko 2005. Rikollisuus ja kriminologia. Vastapaino, Tampere.
Lappi-Seppälä, Tapio 1982. Vankeinhoidon historiaprojektin julkaisu 9/1982. Telipyörästä terapiaan – piirteitä rangaistusjärjestelmän historiasta. Valtion painatuskeskus, Helsinki.
Lehti, Martti 2002. Homicide in Finland from 1905 to 1932. Teoksessa: Manslaughter, fornication and sectariasm. Norm-breaking in Finland and the Baltic area. Toim. Koskivirta, Anu ja Forsström, Sari. Suomen tiedeakatemia, Saarijärvi.
Myhrberg, Pertti 1978. Rikos- ja prosessioikeuden kehitys Suomessa. Suomen lakimiesliiton kustannus Oy, Helsinki.
Peltonen, Matti 1997. Kerta kiellon päälle: Suomalainen kieltolakimentaliteetti. Vuoden 1733 juopumusasetuksesta kieltolain kumoamiseen 1932. Hanki ja jää, Hämeenlinna.
Rajala, Juha 2004. Kurittajia ja puukkosankareita. Väkivalta ja sen kontrollointi Kannaksen rajaseudulla 1885-1917. Hakapaino Oy, Helsinki.
Rakkolainen, Mari 1996. Agraariajan rikollisuus ja rikollisuuden selitysmallit Euroopassa.
Teoksessa: Laittomuuden laitatiellä. Rikos Suomessa 1500-luvulta nykypäivään. Toim. Sari Forrström. Yliopistopaino, Helsinki.
Rantatupa, Heikki 1988. Alatornion historia. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Renvall, Pentti 1947. Historiantutkimuksen työmenetelmät. WSOY. Porvoo-Helsinki.
Sirén, Kirsi 1995. Brottsligheten i Finland i slutet av 1700- och början av 1800-talet. Historisk Tidskrift för Finland 1. Historiska föreningen, Helsinki.
Suhonen, Riitta 1996. Rikollisia naisia vai pahantapaisia tyttölapsia? Kuopion lääninvankilan naisvangit ja heidän rikoksena vuosina 1890-1910. Teoksessa: Laittomuuden laitatiellä. Rikos Suomessa 1500-luvulta nykypäiviin. Toim. Sari Forrström. Yliopistopaino, Helsinki.
Sundin, Jan 1976. Theft and Penury in Sweden 1830-1920. A comparative study at the county level.
Scandinavian Journal of History 1:265-292.
Teerijoki, Ilkka 2007. Tornion historia 2: 1809-1918. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Verkko, Veli 1936. Väkivaltarikollisuuden riippuvaisuus kansanluonteesta ja muista etnillisistä tekijöistä. Valtioneuvoston kirjapaino, Helsinki.
Vilkuna, Kustaa H. J. 2000. Herotes oli koira: humoristinen puhe rikoksena. Teoksessa: Rikos historiassa. Toim. Olli Martikainen. Kopijyvä Oy, Jyväskylä.
Virtanen, Veikko 1944. Suomen vankeinhoito I 1808-1831. Suomen historiallinen seura, Helsinki.
Ylikangas, Heikki 1978. Oikeus historiallisena ilmiönä. Suomen lakimiesliiton kustannus, Helsinki.
Ylikangas, Heikki 1998. About Violence. Helsingin Yliopisto, Helsinki.
Lehdet
Aamulehti 2014.
Kuviot ja taulukot
Taulukko 1. Väestöllinen transitio
Taulukko 2. Rikoskategorioiden syytetapausten kokonaismäärät vuosina 1908-1918.
Taulukko 3. Alioikeudessa käsiteltyjen rikosasioiden yhteismäärät kaikissa Suomen kaupungeissa ja Torniossa, sekä tapausten yhteismäärät suhteessa 100 000 henkeen.
Taulukko 4. Tullirikosten kategoriat ja niistä syyttämisen jakautuminen miehiin ja naisiin.
Taulukko 5. Omaisuusrikosten kategoriat ja niistä syyttämisen jakautuminen miehiin ja naisiin.
Taulukko 6. Kansalaistottelemattomuus kategoriat ja niistä syyttämisen jakautuminen miehiin ja naisiin.
Taulukko 7. Väkivaltarikokset ja henkirikokset ja niistä syyttämisen jakautuminen miehiin ja naisiin.
Taulukko 8. Alkoholilakirikos kategoriat ja niistä syyttämisen jakautuminen miehiin ja naisiin.
Taulukko 9. Kunnianloukkaus kategoriat ja niistä syyttämisen jakautuminen miehiin ja naisiin.
Taulukko 10. Talousrikokset ja niistä syyttämisen jakautuminen miehiin ja naisiin.
Taulukko 11. Tuomitut sakkomäärät markkoina vuonna 1908-1918.
Taulukko 12. Vankeusrangaistukseen tuomitut miehet ja naiset.
Taulukko 13. Tuomiotta jätettyjen henkilöiden lukumäärä.
Kaavio 1. Kokonaisrikollisuuden rakentuminen havaitun rikollisuuden ja piilorikollisuuden kautta Kuvio 1. Varkaudesta tuomittujen määrä suhteutettuna 100 000 asukkaaseen Torniossa ja koko Suomessa.
Kuvio 2. Juopumuksesta tuomittujen määrä suhteutettuna 100 000 asukkaaseen Torniossa ja koko Suomessa.
Kuvio 3. Pahoinpitelyistä tuomittujen määrä suhteutettuna 100 000 asukkaaseen Torniossa ja koko Suomessa.
Kuvio 4. Rikkomukset paloviina-asetuksia vastaan Suomessa 100 000 henkeä kohden vuosina 1908-1916.
Kuvio 5. Kunnianloukkauksesta tai väärästä ilmiannosta tuomittujen määrä suhteutettuna 100 000 asukkaaseen Torniossa ja koko Suomessa.
Kuvio 6. Muihin kategorioihin luokiteltavien tapausten lukumäärä vuosina 1908-1918.
Kuvio 7. Miesten ja naisten osuus syytettyinä eri rikoskategorioissa.
Kuvio 8. Vapausrangaistus tuomiot vuonna 1908-1918.
Kuvio 9.Tuomiotta jätettyjen tapausten henkilömäärät rikoskategorioittain.
Liite 1.
Kartta 1. Tornion sijoittuminen Suomen kartalle ja lähikunnat Tuntematon <www.pohjolansanomat.fi> 20.2.2013
Kartta 2. Ruotsin ja Venäjän raja Tornionjokilaaksossa
Heikki Rantatupa historialliset kartat
<https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/24456/werming,%20tornionjokilaakson%20r aja%201809.jpg> 24.2.2013