Toisen asteen koulutuksen brändi luvussa kuvataan toisen asteen koulutuksen brändin rakentumista. Luvussa myös kerrotaan tutkimuksen teoreettisesta viitekehyksestä. Lu-vun lopussa teoreettinen viitekehys on piirretty kuvan muotoon.
3.1 Koulutuksen brändin rakentuminen
Perusopetuksen oppimäärälle rakentuvan toisen asteen koulutuksen muotoja on ole-massa lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus. Ammatillisesta koulutuksesta on mahdol-lisuus valmistua kahdeksalta koulutusalalta yli sataan ammattiin. Ammatillinen koulutus antaa myös mahdollisuuden jatkaa opintoja korkea-asteen koulutukseen. Opetusalan ammattijärjestö OAJ haluaa korostaa, että toisen asteen koulutuksen tärkeyttä, koska se rakentaa pohjaa jatko-opinnoille. Toisen asteen koulutuksella on selvä laaja yhteiskun-nallinen vaikutus. Tutkimuksien mukaan toisen asteen koulutus pidentää työuraa ja en-naltaehkäisee työttömyyttä sekä syrjäytymistä. (Oaj.fi (2), 2020.)
Ammatillisen koulutuksen laatu varmistetaan monella eri tavalla. Koulutuksen laatu pe-rustuu lakiin sekä koulutuksen ohjausjärjestelmiin. Ammatillisen koulutuksen laadunvar-mistusjärjestelmä koostuu kolmesta osa-alueesta. Nämä osa-alueet ovat kansallinen koulutuspoliittinen ohjaus, koulutuksen järjestäjien omat laadunhallinta- ja arviointime-nettely sekä koulutuksen ulkopuolinen arviointi. (Oaj.fi (2), 2020.)
Laissa ammatillisesta koulutuksesta koulutuksen tarkoitus on kohottaa ja ylläpitää väes-tön ammatillista osaamista, antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen hankinta-tavasta riippumattomasti, kehittää työ- ja elinkeinoelämää ja vastata sen osaamisperus-teisiin, edistää työllisyyttä, antaa valmiudet yrittäjyyteen ja työ- ja toimintakyvyn jatku-vaan ylläpitämiseen sekä tukea elinikäitä oppimista ja ammatillista kasvua. (L 531/2017, 1:2.) Ammatillisia tutkintoja ovat ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja
eri-koisammattitutkinnot. (L 531/2017, 2:5). Ammatillisten tutkintojen järjestämiselle edel-lytetään järjestämislupaa, jonka myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö. (L 531/2017, 3:22).
3.2 Koulutusuudistus
Ammatillisen koulutuksen reformi on Suomen yksi suurimmista koulutusuudistuksista.
Tässä ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksenlait yhdistettiin uudeksi laiksi. Kyseisen lain lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys.
Ammatillisessa koulutuksessa on lisätty myös työpaikoilla tapahtuvia oppimisenproses-seja ja yksilöllisiä opintopolkuja. (Oaj.fi (2), 2020.)
Åsa Stenbackan mukaan vuoden 2017 alussa toimintansa aloittanut Vamia on konkreet-tinen reformin tuotos. Vamia sai alkunsa, kun Vaasan ammattiopisto, Vaasan aikuiskou-lutuskeskus ja Vaasan rannikkoseudun oppisopimustoimisto yhdistettiin yhdeksi organi-saatioksi. (Stenbacka, 2018, s. 14.) Vamiassa toteutettiin REKO-reformia kohti hanke 4.11.2016-31.12.2017 välisenä aikana, joka oli opetushallituksen rahoittamana. REKO-hanke oli osa Opetushallituksen Osaamisperustaisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistä-miseen suunnattu hankekokonaisuus. Hanke toteutettiin valtionavustuksella ja se on ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa tukeva hanke. Hankkeessa muun mu-assa uudistettiin ja päivitettiin ammatillisen koulutuksen toimintaprosesseja osaamispe-rusteiseksi. Hankkeessa vahvistettiin pedagogista johtajuutta tueksi osaamisperusteisia ratkaisuja. Opetusratkaisuja kehitettiin tukemaan yksilöllisiä ja joustavia opintopolkuja sekä vastaavat koulutustarpeita. Hankkeen avulla myös mahdollistettiin joutavia polkuja työelämään samalla edistäen työpaikalla tapahtuvaa oppimista. (Vamia.fi, 2017.)
Opiskelija voi hakeutua ammatilliseen koulutukseen peruskoulun tai lukon päättämisen jälkeen yhteishaussa. Opiskelijan on madollisuus hakeutua myös jatkuvan haun avulla ympäri vuoden. Vamia tarjoaa koulutusta kaiken ikäisille. Vamian tutkintokoulutukset mahdollistavat opinnot perus- ammatti- tai erikoisammattitutkinnoista. (Vamia.fi (2),
2020.) Vamialla on mahdollisuus opiskella hius- ja kauneudenhoitolan perustutkinto ja opiskelija voi valita opiskelevansa kampaajaksi tai parturiksi, kosmetiikkaneuvojaksi tai kosmetologiksi. Vamia tarjoaa työelämässä tarvittavien taitojen harjoittelemisen mah-dollisuuden oppilaitoksen omassa hiussalongissa tai kauneussalongissa Studio Parcok-sessa. Opinnot koostuvat ammatillisista ja yhteisistä tutkinnonosista. Opinnot kestävät 2-3 vuotta henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti. Aikaisempien opintojen osaami-sen tunnistaminen lyhentää opintoaikaa. Opinnot sisältävät työpaikalla tapahtuvaa op-pimista. (Vamia.fi (1), 2020.)
Oppivelvollisuusikää nostetaan 18 ikävuoteen alkaen vuodesta 2021. Samalla tulee oi-keus kaikille toisen asteen tutkinnonsuorittajille mahdollisuus suorittaa tutkinto maksut-tomasti. Kokonaan maksuton toisen asteen koulutus on tarkoitus toteuttaa ensimmäisen kerran syksyllä 2021 toisen asteen opintojen aloittavien oppivelvollisilla. Maksuton toi-sen asteen koulutus koskee ensimmäitoi-sen kerran nuoria, jotka saavat perusopetuktoi-sen päättötodistuksen tai joiden oppivelvollisuuteen kuuluvan perusopetuksen suorittami-nen päättyy keväällä 2021. Ensimmäisuorittami-nen ikäluokka olisi 2005 vuonna syntyneet. (Mi-nedu.fi (3), 2020.)
3.3 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys
Teoreettinen viitekehys antaa suunnan sille, millaista aineistoa tutkimukselle tulee hank-kia sekä sen, millaista tutkimusmenetelmää ja analysointitapaa tulee tutkimuksessa käyttää. (Alasuutari 2011, 83.) Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen teemat lisäävät ammattiymmärrystä ja jäsentynyttä tietoa, joka mahdollistaa ehdotuksen siihen, miten tietoa voidaan toteuttaa. Teoreettisen viitekehyksen sekä saadun tutkimusaineiston yh-teiskuvan rakentumisen avulla voidaan ratkaista tutkimuskysymykset.
Kuvassa 10. esitellään tutkimuksen teoreettinen viitekehys, joka pohjautuu Aakerin (1991) kehittämään asiakaslähtöiseen brändipääoman malliin. Teoreettiseen viitekehyk-seen otettiin mukaan edellä mainitun mallin lisäksi brändi-identiteetti, brändivisio ja
brändiviestintä. Brändi-identiteetti mahdollistaa sellaisen kuvan esittämisen yrityksestä ulospäin, jonka se on tavoitteekseen asettanut. Samalla se asettaa brändille suunnan ja siten se on sidoksissa brändipääomaan. Teemojen brändivisio ja brändiviestinnän avulla on mahdollisuus saada tutkimukseen syvällisempi kuva siitä, minkälaisen Vamian hius- ja kauneudenhoitoalan brändin tulevaisuusajattelu ja viestintä on nykyhetkessä. Nämä teemat toimivat vahvana pohjana toiminnan suunnitteluprosessille ja koko tutkimuksen lähtökohdalle. Brändipääoma avaa tutkimuksen kohdeyleisön lähtökohtia teoreettiselta pohjalta. Brändipääoman kehittäminen ja konseptoiminen mahdollistaa uuden jäsenty-neen tiedon ja ymmärryksen Vamian hius- ja kauneudenhoitoalasta ja näin ollen on mah-dollista saavuttaa uusia ehtoja brändäykselle ja uusille markkinoille. Brändin resonanssi-mallissa oletetaan, että brändin arvo on viime kädessä asiakkaiden vastuulla. (Keller, 2013, s. 100). Vahvimpia tuotemerkkejä ovat ne, joista kuluttajat ovat niin kiinnostuneita ja intohimoisia, että he käytännössä toimivat brändin lähettiläinä ja yrittävät jakaa usko-muksensa ja levittävät mielellään sanaa tuotemerkistä. (Keller, 2013, s. 97).
Kuva 10. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys.