3.3 Kotitaloudet
4.3.2 Toimitusketjujen hallintaohjelma
Suomalaisen kasvuyrityksen tekemä tietokoneohjelmisto ennustaa mahdollisimman tar-kasti, mitä ruokaa minäkin päivänä ostetaan. Ohjelmisto ennustaa siis sitä käyttävän kau-pan tuotteiden kysyntää. Tarjonnan ja kysynnän kohdatessa hävikin määrä myös piene-nee. Myös kotitalouksien ruokahävikin määrä voi pienentyä, sillä jos ohjelmistoa käyte-tään sekä kaupassa että tukussa, voivat kauppojen tuotteet olla 1–2 päivää normaalia tuo-reempia. (Yle 2016.)
Ohjelmistoa on testattu Stockmannilla, jossa ohjelmiston kehittäjän Relexin mukaan ruo-kahävikin määrä väheni 40 %:lla. Kaikkiin tuotteisiin, kuten kalatiskin kaloihin, ennus-taminen ei kuitenkaan sovi, sillä tarjonta vaihtelee olosuhteiden mukaan. Ohjelmisto on kuitenkin hyvä tekninen lisäapu kaupoille ennustamaan menekin määrää. (Yle 2016.)
5 JOHTOPÄÄTÖKSET
Työssä suoritetun kirjallisuusselvityksen perusteella ruokahävikkiä pystyttäisiin merkit-tävästi vähentämään jokaisella tutkitulla osa-alueella erilaisilla uusilla toimintamalleilla.
Uusia ratkaisuja kehitetään koko ajan ruokahävikin vähentämiseksi. Niitä sekä aiemmin keksittyjä keinoja tulee hyödyntää parhailla mahdollisilla tavoilla eri aloilla, jotta ruoka-hävikin vähentämisessä päästään parhaimpaan mahdolliseen tulokseen. Tietoisuuden li-sääminen ruokahävikin vaikutuksista ihmisille on kuitenkin tärkein asia, jota pitäisi tehdä erilaisten kampanjoiden ja koulutuksen kautta, jotta saadaan parhaita tuloksia aikaiseksi.
Varsinkin ravintola-alalle on kehitelty paljon uusia teknologian tarjoamia mahdollisuuk-sia ruokahävikin välttämiseksi. ResQ ja Lunchie ovat innovatiivisimmat esimerkit näistä.
Näitäkään sovelluksia ei kutenkaan voida hyödyntää joka puolella Suomea ja erilaisia toimintamalleja tarvittaisiin kattamaan myös katveeseen jäävät alueet. Hävikkiruokara-vintola on uudenlainen konsepti, joka vapisuttaa vanhoja toimintamalleja ja on rohkeasti erilainen ruokahävikin vähennyksen toimintamalli.
Kotitalouksissa ruokahävikin pienentämiseksi tulisi keskittyä ihmisten asenteiden muut-tamiseen. Suurin osa ihmisistä on tietämättömiä ruokahävikin vaikutuksista ja sen vähen-tämisen seurauksista. Hyvinä keinoina tähän voidaan vaikuttaa kouluissa ja erilaisten kampanjoiden kuten hävikkiruokaviikon avulla. Kotitalouksissakin pystyttäisiin hyödyn-tämään tarpeettoman ja vanhentuvan ruoan jakamista esimerkiksi ruoanjakopiirien muo-dossa. Nämä ovat kuitenkin käyttäjälähtöisiä tapoja vähentää ruokahävikkiä. Ruoanja-kopiirin toimintamallia pystyttäisiin helposti levittämään pienempiinkin asukasyhteisöi-hin.
Kauppojen ruokahävikin vastainen toiminta on vielä murroksessa ja lakimuutoksia on odotettavissa mahdollistamaan kauppojen hävikin vähentäminen. Kaupat ovat jo itse ak-tiivisesti kehittäneet omia toimintatapoja ruokahävikin vähentämiseksi monilla toimitus-ketjun portaillaan. Kaupoillekin on kehitelty uusia toimintamalleja, kuten suomalainen toimitusketjujen hallintaohjelma ja erilaisia kokeiluja päiväystuotteiden suhteen, joista on saatu onnistuneita tuloksia ruokahävikin pienentämiseksi.
Ruokahävikin torjumisesta on odotettavasti tulossa seuraava muoti-ilmiö, joka toivotta-vasti ei kuitenkaan olisi vain nopeasti ohimenevä. Ihmisten ekologisen toiminnan sekä vaurauden kasvaessa suunta voi kuitenkin olla mikä vain, mikä eniten tukee ihmisten hy-vinvointia. Valtio pystyy vaikuttamaan omalla lainsäädännöllään ja normeillaan ruoka-hävikki-ilmiön laajuuteen ja näin ollen myös muovaamaan kehityksen suuntaa. Jotain muutoksia on kuitenkin tehtävä pian, sillä maapallon kantokyky ei pysty vastaamaan li-sääntyvään ihmismäärään.
6 YHTEENVETO
Ruokahävikki tulee olemaan suuri ongelma tulevaisuudessa, ellei siihen aleta kiinnittää enemmän huomiota varhaisessa vaiheessa. Kulutuksen kasvaessa nopeasti, kestävästi hyödynnettävissä olevat resurssit eivät pysty enää seuraamaan kulutusta. Turhaan tuotetut päästöt ja kulutetut resurssit vievät voimavarojamme pois jälkipolviltamme. Arvosta-malla ruokaamme enemmän tajuaisimme sen arvokkuuden elämässämme. Heittämällä ruokaa pois vaikeutamme sekä omaa, että maailmassa nälässä olevien elämää.
Työn tavoitteena oli tarkastella ruokahävikin vähentämisen edellytyksiä erilaisissa koh-teissa Suomessa. Työ rajautui kotitalouksien ja yritysten, kuten ravintoloiden ja kauppo-jen, hävikin vähentämisen tutkimiseen. Työssä pyrittiin löytämään joka puolella Suomea toimivia menetelmiä ruokahävikin vähentämiseksi tutkimalla vaihtoehtoisia, sekä uusia että jo olemassa olevia ruokahävikin vähentämispalveluja.
Työn alussa annetaan taustatietoa ruokahävikin nykytilasta Suomessa ja sen määristä tut-kittavissa kohteissa. Eniten ruokahävikkiä Suomessa tuottavat kotitaloudet (35 %), jonka jälkeen tulevat ravintolat (20 %) ja kaupat (18 %). Kaikki vaikuttavat kuitenkin toisiinsa ja ruokahävikin vähentyessä esimerkiksi kaupoissa vaikuttaa se myös positiivisesti koti-talouksien ja ravintoloiden hävikin määrään.
Ravintoloilla, kaupoilla ja kotitalouksilla on edellytyksiä vähentää niiden ruokahävikkiä huomattavia määriä. Kauppojen ja ravintoloiden ruokahävikki rakentuu monesta eri osasta, joista jokaiseen tulisi vaikuttaa, kun taas kotitalouksissa ruokahävikin vähentämi-nen vaatii paljon pieniä päivittäisiä tekoja ihmisiltä. Sitoutumalla hävikin vähentämiseen pystytään saamaan tuloksia jokaisessa paikassa.
Uusia teknologian mahdollistamia palveluita on tullut markkinoille ja niiden hyödyntä-mistä pitäisi edelleen lisätä. Yksi esimerkki uudenlaisesta toimintamallista on voimak-kaasti laajentunut ResQ, jonka toiminta-ajatuksena on myydä ravintoloilta ylijääneitä
ruokia kuluttajille normaalia halvempaan hintaan sille kehitetyn sovelluksen kautta. So-vellus on auttanut ravintoloita vähentämään niiden hävikkiä huomattavia määriä. Erilaisia kokeiluja on myös tehty ja niistä on saatu hyviä tuloksia. Esimerkiksi päiväystuotteiden hinnanalennusten nosto kaupoissa illan viimeisiksi tunneiksi on vähentänyt hävikkiin me-nevien tuotteiden määrää. Mukana olevat yritykset ja kuluttajat hyötyvät vastaavanlaisista kokeiluista yleensä sekä taloudellisesti että ekologisesti.
LÄHDELUETTELO
Etelä-Saimaa. 2012. Ruokahävikin puolittamisella lisää syötävää miljardille ihmiselle.
[verkkojulkaisu]. [viitattu 24.10.2016]. Saatavissa: http://www.esaimaa.fi/On-
line/2012/10/11/Ruokah%C3%A4vikin%20puolittami-sella%20lis%C3%A4%C3%A4%20sy%C3%B6t%C3%A4v%C3%A4%C3%A4%20mi ljardille%20ihmiselle/2012114231650/4
Etelä-Saimaa. 2016. Ravintolan ylijäämäruoka menee kotiin päivälliselle verkkopalvelun avulla tai lounasasiakkaiden mukana. [verkkojulkaisu. [viitattu 17.11.2016]. Saatavissa:
http://www.esaimaa.fi/Online/2016/03/07/Ravinto-
lan%20ylij%C3%A4%C3%A4m%C3%A4ruoka%20menee%20ko- tiin%20p%C3%A4iv%C3%A4lliselle%20verkkopalvelun%20avulla%20tai%20lounas-asiakkaiden%20mukana/2016120416522/4
Etelä-Saimaa. 2016. Politiikkaa leivällä ja vihanneksilla. [verkko-uutinen]. [viitattu 22.11.2016]. Saatavissa: http://www.esaimaa.fi/Online/2016/10/17/Politiik-kaa%20leiv%C3%A4ll%C3%A4%20ja%20vihanneksilla/2016521381442/4
Havukainen Jouni, Heikkinen Sanni & Horttanainen Mika. 2016. Possibilities to improve the share of material recovery of municipal solid waste in Finland. LUT Scientific and Expertise Publications vol. 51. Lappeenranta. ISSN 2243-3376. Saatavissa:
http://www.doria.fi/bitstream/han- dle/10024/123014/Havukainen%20et%20al.%202016%20Material%20recov-ery%20of%20MSW%20in%20Finland.pdf?sequence=2
Katajajuuri Juha-Matti, Silvennoinen Kirsi, Hartikainen Hanna, Heikkilä Lotta ja Reini-kainen Anu. 2014. Food waste in the Finnish food chain. Journal of Cleaner Production, Vol. 73, s. 322-329. ISSN 0959-6526. Saatavissa: Elsevier ScienceDirect.
Kohvakka Johanna. Suomen ensimmäinen hävikkiruokaravintola avataan kesäkuussa La-pinlahteen. [tiedote]. [viitattu 29.11.2016]. Saatavissa:
http://waste2taste.com/2016/05/27/suomen-ensimmainen-havikkiruokaravintola-ava-taan-kesakuussa-lapinlahteen/
Koivisto Leena. 2015. Ruokahävikki on ympäristöongelma. Etelä-Saimaa. [verkkouuti-nen]. [viitattu 1.11.2016]. Saatavissa: http://www.esaimaa.fi/Mielipide---Sana-on-va- paa/2015/05/20/Ruokah%C3%A4vikki%20on%20ymp%C3%A4rist%C3%B6on-gelma/2015119055079/68
Koivupuro Heta-Kaisa, Jalkanen Lotta, Katajajuuri Juha-Matti, Reinikainen Anu, Silven-noinen Kirsi. 2010. Elintarvikeketjussa syntyvä ruokahävikki. Kirjallisuuskatsaus. MTT raportti 12. ISBN 978-952-487-295-9. Saatavissa: http://www.mtt.fi/mttra-portti/pdf/mttraportti12.pdf
Kouvolan Sanomat. 2016. ResQ Club -ruokapalvelu aloittaa myös Kouvolassa, mukana 16 kahvilaa ja ravintolaa. [verkkojulkaisu]. [viitattu 17.11.2016]. Saatavissa:
http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2016/10/26/ResQ%20Club%20-ruokapal- velu%20aloittaa%20my%C3%B6s%20Kouvolassa,%20mukana%2016%20kahvi-laa%20ja%20ravintolaa/2016221415038/4
Kuluttajaliitto. 2016. Hävikkiviikko. [verkkosivu]. [viitattu 29.11.2016]. Saatavissa:
http://www.kuluttajaliitto.fi/hankkeet/meneillaan-olevat-hankkeet/havikkiviikko/
Lassila & Tikanoja. 2016. Hävikkimestari auttaa ravintoloita minimoimaan ruokahävikin.
[lehdistötiedote]. [viitattu 29.11.2016]. Saatavissa: http://www.lassila-tikanoja.fi/tiedot-
teet/Sivut/H%C3%A4vikkimestari-auttaa-ravintoloita-minimoimaan-ruo-kah%C3%A4vikin.aspx
Lunchie. 2016. Uusi hävikkiruokaa hyödyntävä mobiilisovellus tähtää kaupunkilaisten ruokakeitaaksi. [verkkosivu]. [viitattu 15.11.2016]. Saatavissa:
https://b2b.lunchie.fi/fi/uutiset
Luonnonvarakeskus. 2016. FOODSPILL- Ruokahävikin määrä ja vähentämiskeinot elin-tarvikeketjussa. [verkkoartikkeli]. [viitattu 1.11.2016]. Saatavissa: https://por-tal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/foodspill
Luonnonvarakeskus. 2016. Euroopan ja Suomen ruokahävikki pyritään puolittamaan vuoteen 2030 mennessä. [verkkouutinen]. [viitattu 27.10.2016]. Saatavissa:
https://www.luke.fi/uutiset/euroopan-ja-suomen-ruokahavikki-pyritaan-puolittamaan-vuoteen-2030-mennessa/
Luonnonvarakeskus. 2016. Ohjauskeinot ruokahävikin ja elintarvikejätteen puolitta-miseksi. [verkkoartikkeli]. [viitattu 14.12.2016]. Saatavissa: https://www.luke.fi/projek-tit/lexfoodwaste/
Luonnonvarakeskus. 2016. Ruokahävikki. [verkkoartikkeli]. [viitattu 26.11.2016]. Saa-tavissa: https://www.luke.fi/ravintolafoorumi/ruokahavikin-maara-laatu-ravitsemispal-veluissa/
Luukkanen Roosa. 2016. Ruosta roskaksi – ruokahävikin muodostuminen kotitalouksien arjessa. University of Helsinki. Discussion papers n:o 70. [verkkodokumentti]. [viitattu 11.11.2016]. Saatavissa: www.helsinki.fi/taloustiede/Abs/DP70.pdf
Matkailu- ja Ravintolapalvelut ry. 2016. Rahaa roskikseen. [verkkoartikkeli]. [viitattu 18.11.2016]. Saatavissa: http://mara.fi/rahaa-roskikseen/
Motiva Oy. 2016. Ruokahävikki Suomessa. [verkkosivu]. [viitattu 26.10.2016]. Saata-vissa: www.saasyoda.fi/ruokahävikki-suomessa
Motiva Oy. 2016. Ottaisitko naapuriltasi vastaan ruokaa? [verkkosivu]. [viitattu 29.11.2016]. Saatavissa: http://www.saasyoda.fi/ottaisitko-naapuriltasi-vastaan-ruokaa
National Geographic. 2014. Ruokahävikki: 1,3 miljardia tonnia ruokaa menee vuosittain hukkaan. [verkkoartikkeli]. [viitattu 26.10.2016]. Saatavissa: http://natgeo.fi/tiede/ruoka-aineet/ruokahavikki-13-miljardia-tonnia-ruokaa-menee-vuosittain-hukkaan
Norden. 2012. Älä heitä ruokaa roskiin – Opas kannattavaan ja ympäristöä säästävään suurkeittiötoimintaan. ISBN 978-92-893—2394-9. Saatavissa: http://norden.diva-por-tal.org/smash/get/diva2:701207/FULLTEXT01.pdf
Päivittäistavarakauppa ry. 2013. Elintarvikkeiden luovuttaminen hyväntekeväisyyteen ja myynnistä poistuneet elintarvikkeet. Suositus jäsenyrityksille. [verkkodokumentti]. [vii-tattu 21.11.2016]. Saatavissa: http://www.pty.fi/fileadmin/user_upload/tiedostot/Suosi- tukset_ja_Ohjeet/Elintarvikkeet/PTY_suositus_Tuotteiden_luovuttaminen_hyvaenteke-vaeisyyteen_01072013.pdf
Päivittäistavarakauppa ry. 2016. Kauppa vähentää ruokahävikkiä. [pdf-julkaisu]. [viitattu 29.11.2016]. Saatavissa: http://www.pty.fi/fileadmin/user_upload/tiedostot/Julkai-sut/Esitteet/Kauppa_vahentaa_ruokahavikkia_Esite_web_2016.pdf
Päivittäistavarakauppa ry. 2016. Ruokahävikin vähentäminen kaupoissa. [verkkosivu].
[viitattu 3.11.2016]. Saatavissa: http://www.pty.fi/kaupan-toiminta/ruokahavikin-vahen-taminen/
ResQ Club. 2016. Etusivu. [verkkosivu]. [viitattu 15.11.2016]. Saatavissa: https://resq-club.com/fi/
Ruokatieto Yhdistys ry. 2014. Ruokakauppa ennaltaehkäisee ruokahävikkiä. [verkko-sivu]. [viitattu 21.11.2016]. Saatavissa: http://www.ruokatieto.fi/pikaopas/4-ala-heita-ruokaa-pois/ruokakauppa-ennaltaehkaisee-ruokahavikkia
Silvennoinen Kirsi, Koivupuro Heta-Kaisa, Katajajuuri Juha-Matti, Jalkanen Lotta, Reinikainen Anu. 2012. Ruokahävikki suomalaisessa ruokaketjussa. Foodspill 20102012 -hankkeen loppuraportti. MTT raportti 41. ISBN 978-952-487-362-8. Saatavissa:
http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti41.pdft
Sitra. 2013. Tähdelounaista tuli uusi rutiini. [verkkouutinen]. [viitattu 29.11.2016]. Saa-tavissa: http://www.sitra.fi/uutiset/resurssiviisaus/tahdelounaista-tuli-uusi-rutiini
S-ryhmä. 2015. Hintakokeilu vähentää Alepan hävikkiä entisestään. [verkkouutinen].
[viitattu 29.11.2016]. Saatavissa: https://www.s-kanava.fi/uutinen/hintakokeilu-vahen-taa-alepan-havikkia-entisestaan/1975379_384136
Yle. 2016. Suomalainen kasvuyritys taistelee maailman ruokahävikkiä vastaan – vähen-nystä jopa 40 prosenttia. [verkkouutinen]. [viitattu 29.11.2016]. Saatavissa:
http://yle.fi/uutiset/3-9123595