Luvanvaraisessa toiminnassa edellytetään käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (Ympäristönsuojelulaki 2014, 8 §). Paras käyttökelpoinen tekniikka määritellään seuraavasti:
a) mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudelli-sesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä ja toi-minnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito-, käyttö- sekä lopettamis-tapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pi-laantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä ja jotka soveltuvat ym-päristölupamääräysten perustaksi;
b) tekniikka on teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista silloin, kun se on saatavissa käyttöön yleisesti ja sitä voidaan soveltaa asi-anomaisella toiminnan alalla kohtuullisin kustannuksin. (Ympäristön-suojelulaki 2014, 5 §.)
Ympäristöministeriön ohjeessa, jota tähän osuuteen sovelletaan, on tarkennettu parhaan käyttökelpoisen tekniikan määritelmää tapauskohtaisesti.
Toimipaikka täytyy pitää siistinä ja järjestyksessä. Sisätiloissa täytyy olla riittävä ilmanvaihto ja valaistus. (Ympäristöministeriö 2017, 24.) Jätteen ja epämääräisen romun kertymistä pihoille ja halleihin ei siis hyväksytä. Käytännössä toiminnan on siis oltava järjestelmällistä ja jätteille ja osille on oltava etukäteen määritellyt pai-kat.
3.2.1 Vastaanottokenttä
Romuautoasetuksen mukainen esikäsittelemättömien autojen varastointialueen, eli vastaanottokentän, parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen nestetiiviys voidaan saavuttaa monella tavalla. Yleinen ratkaisu on yksikerrosasfaltti, jonka nestetiiviys on varmistettu bitumia lisäämällä. Tätä ratkaisua käyttäessä vaadi-taan kentässä olevien saumojen bitumointi – liimaus ei riitä. Muitakin ratkaisuja,
kuten metallilevyjä, kalvorakenteita tai nestetiiviitä betonilaattoja, voidaan käyt-tää. Kentän perustukset on tehtävä niin, että vettä kerääviä painautumia ei pääse syntymään. (Ympäristöministeriö 2017, 25–27.)
Vastaanottokentän koosta on mainittu ohjeessa, että pieniä, vain muutaman kym-menen neliömetrin kokoisia kenttiä, ei tulisi hyväksyä. Kenttä tulisi muutenkin olla kooltaan suhteutettu toiminnan kokoon, ettei esikäsittelemättömät autot leviäisi vastaanottokentän ulkopuolelle. Kentälle satava lumi on pystyttävä varastoimaan siten, että sulamisvesi ei pääse kentän ulkopuolelle. Vastaanottokenttä on mah-dollista sijoittaa myös sisätiloihin, jos tilaa on riittävästi. (Ympäristöministeriö 2017, 27.) Vastaanottokentän minimikokoa kysyttiin Lempäälän ja Kangasalan ympäristöviranomaisilta sähköpostilla. Käsiteltävien autojen määrän ilmoitettiin olevan vuositasolla esimerkinomaisesti 100kpl. Kumpikaan viranomaisista ei vas-tannut suoraan kokovaatimukseen. Kangasalan kunnan ympäristöviranomainen kertoi varastoalueen mitoituksen menevän seuraavasti:
Esikäsittelemättömien ajoneuvojen varastointialue tulee mitoittaa suurimman varastointimäärän mukaisesti. Hakemuksessa hakija esittää maksimimäärän ajoneuvoja, joita varastoidaan esikäsittele-mättömänä sekä vaadittavan tilan näille. Ympäristöluvan määräyk-sessä yleensä määrätään esikäsittelemättömien ajoneuvojen enim-mäismäärä ja luvan yhteydessä arvioidaan varastointialueen pinta-alan riittävyys. (Tanskanen 2020.)
Tarvittava kentän koko on siis laskettava ennen hakemuksen tekoa. Laskennalle lienee tarpeen olla hyvät perustelut ainakin, jos pyritään minimoimaan vastaan-ottokentän koko. Lumen hallintaan voisi toimia joissakin tapauksissa myös ken-tän päällä oleva katos.
Vastaanottokentän vesienhallinnassa on useita vaatimuksia. Hulevedet tulee joh-taa vähintään 1 % kallistuksella keräyskaivoon. Kentän ja sitä ympäröivien aluei-den vesiä ei saisi päästää sekoittumaan. Hulevesikaivot voivat olla betonisia tai muovisia ja niissä tulee olla riittävän suuri sakkapesä. Vedet johdetaan hulevesi-kaivosta erotinjärjestelmään putkistolla, jonka tiivisteet on mitoitettu kestämään tarvittavat kemialliset rasitukset. (Ympäristöministeriö 2017, 27.)
Öljynerottimen tekninen vaatimus määräytyy sen mukaan, mihin sieltä poistuva vesi johdetaan. Vedet voidaan johtaa jätevesiviemäriin, umpikaivoon, sadeve-siviemäriin tai vesistöön. Jätevesadeve-siviemäriin tai umpisäiliöön johdettavalle vedelle riittää luokan II öljynerotin. Sadevesiviemäriin tai vesistöön johdettava vesi on kä-siteltävä luokan I öljynerottimella. Luokan II öljynerottimesta poistuvan veden hii-livetypitoisuus on alle 100 mg/l. Luokan I erottimessa pitoisuus on alle 5 mg/l.
Viemäriin johdettaessa asiasta on sovittava paikallisen viemärilaitoksen kanssa.
Öljynerottimessa tulee olla hälytinjärjestelmä, jolla voidaan seurata öljytilan täyt-tymistä jatkuvasti. Uusissa ja suurissa kohteissa parhaana käyttökelpoisena tek-niikkana pidetään rankkasateet huomioivaa by-pass -järjestelmän omaavaa lait-teistoa. (Ympäristöministeriö 2017, 28.) Öljynerottimet on määritelty kevyiden nesteiden erotinjärjestelmät -standardissa (SFS-EN 858-1 +A1 2005).
Öljynerotinjärjestelmän täytyy sisältää myös hiekanerotin sekä purkupuolella si-jaitseva tarkastus- ja sulkukaivo. Tarkastus- ja sulkukaivo on sijaittava välittö-mästi öljynerottimen jälkeen ja siihen on oltava esteetön pääsy. Sulkuventtiilillä on pystyttävä sulkemaan jäteveden pääsy viemäriin nopeasti kaikissa tilanteissa.
(Ympäristöministeriö 2017, 28.)
3.2.2 Käsittelytila ja sen varusteet
Romuajoneuvojen käsittelytilan ja sen varusteidenkin on täytettävä BAT-vaati-mukset. Tilan, varusteiden ja varsinaisen käsittelyn vaatimukset on esitetty romu-ajoneuvodirektiivissä ja -asetuksessa, joten tässä osiossa käsitellään yksityis-kohtaisempia, erityisesti autopurkamoiden luvittamista ja valvontaa koskevassa ohjeessa esiin nostettuja asioita.
Käsittelytila suositellaan sijoitettavaksi sisätiloihin, mutta riittävän suuri katoskin voi olla mahdollinen. Katoksessa lattian nestetiiveyden BAT-vaatimus katsotaan täyttyvän samalla tavalla kuin vastaanottokentällä. Sisätiloissa nestetiiveyden vaatimus täytyy, jos betonilaatan tyhjätila on alle kolme prosenttia. Vaihtoehtoi-sesti betonilaatan voi pinnoittaa nestetiiviiksi. (Ympäristöministeriö 2017, 29–30.)
Käytännössä purkamon esikäsittelytila on oltava sisätiloissa, koska siellä on pys-tyttävä irrottamaan myytävät osat myös talvella. Murskauslaitoksella katos voi kuitenkin olla käytännöllinen ratkaisu, jos materiaalit kuitenkin erotellaan murs-kauksessa ja räjähdysvaaralliset osat voidaan tehdä vaarattomiksi räjäyttämällä ne hallitusti niiden ollessa vielä autossa paikoillaan.
Mikäli käsittelytila on viemäröity, sitä koskee samat viemäröintivaatimukset kuin vastaanottokenttää. Käsittelytilan viemäröinti ei kuitenkaan ole täysin pakollinen.
Viemäröimättömässä tilassa toimiessa on pystyttävä varmistamaan, ettei lattialle lammikoidu vettä. (Ympäristöministeriö 2017, 30.) Viemäröimättömässä tilassa toimiessa ongelmia voi aiheuttaa esimerkiksi autojen päälle vastaanottokentällä satanut lumi tai autojen pesutarve. Pienien vesimäärien hallinnassa voisi auttaa umpikaivo, eli kaivo, jonka purkupuoli on tulpattu.
Yleisesti autonpesussa käytettyjä pesuaineita voimakkaampia liuottimia käytettä-essä tai öljyisiä osia pestkäytettä-essä on huolehdittava, ettei pesuvedet, liuottimet eikä sakat pääse viemäriin – vaikka käytössä olisikin öljynerottimet (Ympäristöminis-teriö 2017, 32). Käytännössä osien pesuun on siis oltava asianmukaiset laitteet.
Osienpesulaitteita ja liottimia valitessa on syytä huomioida myös paloturvallisuus sekä haihtuvista päästöistä aiheutuvat työturvallisuus- ja ympäristöhaitat.
Auton nesteiden erilliskeräilylaitteille ei ole määritelty BAT:n täyttävää tapaa. Pa-ras toimintatapa lieneekin hyvä harkita tapauskohtaisesti. Esimerkiksi suuren toi-mijan voi olla perusteltua hankkia järjestelmä, joka imee nesteet alipaineella ja pumppaa ne suoraan säilytysastioihin. Ympäristöministeriön ohjeen mukaan erik-seen on kerättävä mustat-, kirkkaat- ja ilmastoinnin kompuran öljyt, jarruneste, jäähdytinnesteet, lasinpesuneste, diesel ja bensiini (Ympäristöministeriö 2017, 35–36).
Ilmastointilaitteen sisältämän R134a-kaasun talteenottoon on oltava vähintään kylmäaineen käsittely- ja talteenottolaitteet sekä Tukesin pätevöittämä asentaja ja vastuuhenkilö (Huoltoasetus 2016; Tukes nd.). Talteenotto onnistuu markki-noilta saatavilla autojen ilmastointilaitteiden huoltolaitteilla tai ainoastaan kaasun talteenottoon tarkoitetulla laitteella.
Tekniikka, käytännöt ja autot kehittyvät, jolloin myös BAT kehittyy. Myös ajo-voima-akkuja sisältäviä autoja saapunee esikäsittelyyn jatkossa nykyistä enem-män. Ympäristöministeriön ohjeen mukaan alan toimijoiden onkin seurattava BAT:n kehitystä ja alan ohjeita, sekä ottaa käyttöön uusia, ympäristön ja työer-gonomian kannalta parempia laitteita ja kouluttaa henkilöstöä. (Ympäristöminis-teriö 2017, 32–33.) Jo olemassa olevia esimerkkejä voisivat olla autonvalmista-jien purkutietojärjestelmä IDIS tai alipaineella toimivat nesteiden keräysjärjestel-mät. Lisäksi maakaasukäyttöiset ajoneuvot vaadittavine lupineen on syytä huo-mioida.
3.2.3 Varastointi
Esikäsiteltyjen ajoneuvojen ja niistä irrotettujen osien varastointialueilta ei vaadita nestetiiveyttä eikä öljynerotusta, paitsi jos alueella on jokin erityinen tarve niille.
Osien ja esikäsiteltyjen autojen varastointialue on kuitenkin oltava rajattu, raken-nettu ja niille erikseen varattu. Irrotetut osat tulee säilyttää järjestyksessä niin, etteivät ne huonone varastoinnin aikana. (Ympäristöministeriö 2017, 28–29.) Osien säilyttämisvaatimukselle ei ole määritelty tarkempia minimivaatimuksia tai esimerkiksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
Romurenkaiden henkilö- ja paloturvallinen säilytys toteutuu esimerkiksi varasto-kontissa, joka sijaitsee kaukana rakennuksista ja vaarallisista jätteistä (Ympäris-töministeriö 2017, 37). Kontin koko rajoittaa myös renkaiden varastointimäärää, joka parantaa osaltaan paloturvallisuutta. Purkamoiden on havaittu säilyttävän renkaita myös avolavoilla.
Autoista poistetut nesteet on varastoitava niille soveltuvissa astioissa, kuten 200 litran peltitynnyreissä. Astiat on merkittävä asianmukaisesti (sisältö ja varoituk-set). Vaaralliset nesteet, ja muutkin vaaralliset jätteet, on säilytettävä katetussa, lukitussa ja viemäröimättömässä tilassa; esimerkiksi pihalla sijaitsevassa tarkoi-tuksenmukaisessa kontissa. Astiat on mahdollista sijoittaa myös esikäsittelyhal-liin rajaamalla niille oma viemäröimätön alue reunakorokkeella. Hallin ollessa vie-märöimätön, myös säiliökohtaiset valuma-altaat hyväksytään. (Ympäristöminis-teriö 2017, 33–35.)
Autopurkamoissa käsiteltävä moottoribensiini on erittäin helposti syttyvää. Siihen sovelletaan ATEX-säännöksiä. OVA-ohjeen mukaan moottoribensiiniä saa säi-lyttää esimerkiksi työpaikkahuoneessa korkeintaan 100 litraa, jos tilassa ei ole muita palavia nesteitä. (Työterveyslaitos 2016.) Asetus räjähdyskelpoisten il-maseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta velvoittaa työnantajan selvittämään ja tunnistamaan bensiinistä ja muista räjähdyskelpoisista ilmaseok-sista aiheutuvat vaarat sekä arvioimaan niiden merkitys. Lisäksi työnantajan täy-tyy tehdä asianmukaiset toimenpiteet räjähdyksiltä suojautumiseksi, luokiteltava räjähdysvaaralliset tilat, huolehdittava niiden vaatimusten täyttymisestä sekä laa-dittava räjähdyssuojausasiakirja. (Asetus räjähdyskelpoisten ilmaseosten…
2003.)
Käytännössä räjähdysvaara arvioidaan tapauskohtaisesti. Järkevä ja säädökset täyttävä syttyvien nesteiden varastointi voisi toteutua ulkona olevan valuma-al-taallisen ATEX-hyväksytyn kontin avulla. Turvallisuutta voisi lisätä myös valitse-malla pienehköt säilytysastiat ja huolehtivalitse-malla niiden riittävän usein tapahtuvasta tyhjennyksestä.