Ympäristöterveyshaittojen tutkimuksen alueella on laitoksen toiminta ollut aikaisemmin resurssien puutteen takia suhteellisen rajoitettua.
Myöskään tämänhetkiset henkilöresurssit eivät riitä tutkimustoiminnan huomattavaan laajentamiseen tällä sektorilla. Uuden Kuopioon peruste tun osaston toivotaan kuitenkin nopeasti saavan merkittäviä henkilös tölisäyksiä. Tänä mahdollistaisi sekä ympäristöhygieenisten mittausten aloittamisen etenki.n projektikohtaisina (rutiiniseurartaa ei esim.
vesi- ja ilmakysymyksissä ole laitokselle suunniteltu) että ympä ristötoksikologisen tutkimuksen nopean käynnistymisen.
Sekä analytiikassa että toksikologiassa on tavoitteena luoda nopeasti valmius projektityyppisiin tutkimuksiin (eräänlainen katastrofiasian tuntijavalmius sekä valmius nopeisiin tutkimuksiin ja selvityksiin yllättäen ilmenneiden ympäristön haitallisten aineiden suhteen).
Osaston ympäristöntutkimuksen painoaloina ovat aluksi torjunta-ainei sun, raskasmetalleihin ja ilman terveydelle haitallisiin aineisiin liittyvät tutkimukset. Tutkimusta pyritään laajentamaan siten, että se kattaisi tärkeimmät ympäristön terveydelle aiheuttamat, nimenomaan allergioihin, hermostomyrkyll isyyteen ja syöpää aiheuttaviin ominai suuksiin liittyvät, kemialliset riskit. Asiantuntemuksen taso pyritään takaamaan käynnistämällä ympäristöhygienian ja toksikologian perustut kimusta ja hankkien siten imailmankirjallisuudesta ensi käden tietä mystä soveltavaa tutkimusta varten.
4 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS (MFTK)
4.1 TOIMINTAPERIMTTEET
Maa- ja metsätalousministeriön alaisen Maatalouden tutkimuskeskuksen tehtävänä on (141/77):
1s
1. harjoittaa koe- ja tutkimustoimintaa maataloustuotannon kehittämiseksi ja vannistamiseksi sekä maatalouden tuotantotoiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen välttämiseksi;
2. pitää yhteyttä muihin maataloustutkimusta ja sitä sivuavaa tutkimus- ja kehittämistyötä harjoittaviin laitoksiin;
3. antaa valtion viranomaisille lausuntoja ja selvityksiä;
4. julkaista tietoja koe- ja tutkimustoimintansa tuloksista;
5. osallistua maatalouden ammatilliseen ohjaamiseen;
6. ottaa osaa toimialansa kansainväliseen yhteistyöhön;
7. varata tutkijoille ja opiskelijoille mahdollisuuksien mukaan tilaisuus tutkimusten suorittamiseen tutkimuskeskuksessa; sekä
8. suorittaa ne muut tehtävät, jotka on säädetty tai määrätty sen tehtäväksi.
Sekä laki että asetus Maatalouden tutkimuskeskuksesta ovat uudisteilla.
Maatalouden tutkimuskeskus on yksi ilmansuojeluasetuksen (716/82) mu kaisista asiantuntijalaitoksista, jonka tehtävänä on lähinnä ilman pilaantumisesta maataloudelle aiheutuvan haitan tutkiminen.
Tutkimuskeskuksessa on yhdeksän osastoa, 14 alueellista koeasemaa ja sikatalouskoeasema (ks. organisaatiokaavio). Lisäksi tutkimuskeskuk sessa on mm. keskuslaboratorio sekä liikelaitoksen tapaan toimivia tuotantoyksiköitä.
37
Tutkimuskeskuksen yhteydessä toimii Kasvinsuojelulaitos, jonka muodos tavat kasvinviljelyosasto, kasvitautiosasto, puutarhaosasto ja tuho eläinosasto (asetus 536/69). Laitos suorittaa torjunta-aineiden
biologisen tehokkuuden ja kävttökelpoisuuden selvittäniisen ja rekiste röimin, sekä valvoo torjunta-aineiden valmistusta, maahantuontia, kauppaa, kuljetusta, säilytystä ja käyttöä. Kasvinsuojelulaitoksen teh tävät penistuvat torjunta-ainelakiin (327/69).
Asetuksessa mainittua, maatalouden tuotantotoiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen tutkimusta tai ilmansuojelulain edellyttämiä asian tuntijatehtäviä ei ole asetuksessa eikä työjärjestyksessä määrätty erityisesti millekäin osastolle tai koeasemalle.
Ilman pilaantumisesta maataloudelle aiheutuvien haittojen selvittämi nen soveltimee parhaiten maantutkiiaisosaston, maanviljelyskemian ja -fysiikan osaston, kasvitautiosaston sekä keskuslaboratorion tehtä väksi. Koeasemat voivat avustaa tässä tehtävässä. Tähän mennessä ympä ristöasioihin liittyviä tutkimuksia on tehty maanviljelyskemian ja -fysiikan, maantutkimus-, kasvitauti-, tuhoeläin- ja kotieläinhoito osastoilla.
Keskuslaboratorio suorittaa MTTK:n tutkimusyksiköiden tarvitsemia kasvi-, vesi- ym. analyysejä.
MAATALOUDEN MAA- JA METSÄTALOUSM IN ISTERIO (MMM) TUTKIMUSKESKUXSEN
(MTTK) ORGANISAATIO
L
HALLITUSYLIJOHTAJA
HAI.LINTOTOIMISTO [SASTOT KOEASEMAT YKSIKOT
ALUEELLISET
IMAANTUTKIMUSOSASTO RY H M 1 KESKUSLABORATORIO JOKIOISTEN SIEMENKESKUS MAANVILJELYSKEMIAN LOUNAIS-SUOMEN LASKENTATOIMISTO
JA -FYSIIKAN OSASTO SATAKUNNAN
PAIKALLISKOETOIMISTO KARTANOIOEN SAHA KASVINVILJELYOSASTO SATA-HAMEEN
HÄMEEN SIEMENPERUNAKESKUS
KASVINJALOSTUSOSASTO
KYMENLAAKSON
TERYETAIMIASEMA KASVITAUTIOSASTO RY H MÄ 2
TUHOELÄINOSASTO ETELA-SAVON KESKI-SUOMEN PUUTARHAOSASTO
ETELÄ- POHJANMAAN KOTIELÄINHOITO-OSASTO KARJALAN KOTIELÄINJALOSTUSOSASTO POHJOIS SAVON
RYHMA 3 SIM ATALOUS KOE ASEMA
4.2 TILAT JA VOIIL&VARAT
Tilat
Osastoista puutarhaosasto sijaitsee Piikkiössä, muut osastot ovat Jo kioisissa. Koeasemat sijaitsevat eri puolilla maata (ks. organisaatio kaavio). Toimitilat ovat asianmukaiset ja riittävät.
Henkilöstö
Vuonna 1981 tutkimuskeskuksen palveluksessa oli noin 600 vakinaista ja 400 tilapäistä henkilöä. Vakinaisia tutkijoita oli 98 ja tilapäisiä 25. Ympäristöasioihin kohdistuvan tutkimuksen osuus on vain muutamia henkilötyövuosia.
Laitteet
Suurin osa tutkimuslaitoksen laitteista on sijoitettu koko tutkimus-laitosta palvelevaan keskuslaboratorioon, jonka laitteistoista mainit takoon:
- atomiabsorptiospektrometri (2 kpl)
- spektrofotometri (2 kpl)
automaattinen typenmäärityslaitteisto tpolttolaite ja titrauslaite)
NIR-analysaattori (kuidun proteiinit ja rasvat)
- NMR-laite
- kaasukromatografi rikkianalysaattori
2 -kanavainen gannnaspektrometri /7 -laskun
- nestekromatografi (hankitaan vuonna 1983)
Lisäksi osastoilla on eräitä omia laitteita. Esimerkiksi maantutkimus osastolla on useita atomiabsorptiospektrometreja ja automaattisia ana lysaattoreita nitraatti- ja aimnoniumtypen määrityksiä varten, maanvil jelyskemian ja -fysiikan osastolla nuu. niassapektrometni, kasvinjalos tusosastolla aminohappoanalysaattori, kotieläinhoito-osastolla neste kromatografi jne.
Keskuslaboratorion osalta voidaan todeta, että laiteresurssit ovat jo nyt varsin hyvät, ja laitekantaa uusitaan ja lisätään jatkuvasti.
Ongelmana on lähinnä henkilökunnan vähyys. Erityisesti isotooppimääri tyslaitteet ovat henkilökunnan puutteen vuoksi vajaakäytössä.
Määrärahat
Vuoden 1982 tulo- ja menoarviossa tutkimuskeskukselle mönnettiin 51.9 Mrilc, josta palkkausten osuus 32.4 ?ilc. Lisäksi budjetissa oli 12 Mnk sijoitusmenoihin. Ulkopuolista rahoitusta ympäristöntutkimuk sun on saatu ma. SITRA:lta, Suomen Akatemialta ja yrityssektorilta.
Vuonna 1981 ulkopuolisilla varoilla rahoitettiin 11 % koko tutkimus keskuksen henkilötyövuosien kokonaismäärästä.
Perustutkimukseen käytettävät varat ovat varsin pienet, esimerkiksi vuonna 1981 perustutkimukseen varattiin vajaat 0.2 MaIc em. budjetti määrärahasta. Ympäristöntutkimuksen osuus kaikista tutkimuskeskuksen määrärahoista on vain noin 1 %.
Tilaustöinä suoritettavista selvityksistä peritään omakustannusarvo, johon kuuluvat työ-, kone-, laite- ja muut kustannukset (tarkemmat ohjeet annettu valtioneuvoston päätöksessä Maatalouden tutkijnuskeskuk sen eräistä palveluksista perittävistä maksuista).
Ympäristöntutkinuksen alalta ei tilaustutkimuksia ole toistaiseksi juuri tehty.
Maatalouden tutkinuskeskuksesta annettavan uuden asetuksen mukaan tut kimuskeskus voi tehdä tutkimussopimuksia muiden tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja viranomaisten kanssa. Tällainen menettely voi tulla kysymykseen esimerkiksi ilmansuojeluun liittyvissä tehtävissä, joista selviytyminen edellyttänee ulkopuolista rahoitusta. Tämä rahoitus voi tulla em. yhteistyökumppaneilta (esimerkiksi sisäasiainministeriöltä).
Työtilat ulkopuolisella rahoituksella palkattua tutkijaa varten voidaan järjestää tutkimuskeskukseen, mutta kulutustarvildceisiin yms. menoihin tarvitaan ulkopuolista rahoitusta.
Kasvinsuojelulaitoksen suorittamista tutkimuksista perittävistä maksui s ta on säädetty erillisellä asetuksella 1035/79 la sen muutoksella 1040/80.