Taloushallinnon merkitys tulee nousemaan ja tämän takia toimiala kasvaa tasaisesti. Talous-hallinnon palveluiden kokonaisliikevaihto oli hieman yli puolitoista miljardia euroa vuonna 2017. Yritystoimintaa harjoittavia toimipaikkoja oli 5 122 ja henkilöstöä alalla oli reilu 16 000.
Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelujen alatoimiala kattaa merkittävimmän osan taloushallinnon liikevaihdosta, toimipaikoista ja henkilöstöstä. Liike-elämän palvelut ovat keskittyneet vah-vasti Uudellemaalle ja etenkin pääkaupunkiseudulle. Taloushallintoalan yritykset ovat jakau-tuneet ympäri maata, mutta suurin osa alan yrityksistä sijaitsee Uudellamaalla. Valtaosa toi-mialan suurista toimijoista sijaitsee pääkaupunkiseudulla. (Metsä-Tokila 2019.)
Taloushallintoala on muuttumassa ja tulee polarisoitumaan toimialana (Metsä-Tokila 2019).
Polarisoitumista kiihdyttää globalisaatio, digitalisaatio ja täydellinen kilpailu (Lehtinen 2004, 186). Taloushallintoalalla toimii muutamia suuria tilitoimistoketjuja, jotka laajentavat toi-mintaansa ostamalla pieniä ja keskisuuria tilitoimistoja. Lisäksi ne investoivat erilaisiin asian-tuntijayrityksiin kuten ohjelmisto- ja laskutusalan yrityksiin. Erilaisten sähköisten palvelujen käyttöönotolla pyritään tehostamaan liiketoimintaa. Toimintoja myös keskitetään ja rutii-nitöitä siirretään edullisemman palkkatason maihin tehokkuuden parantamiseksi. Taloushal-lintoalan yrittäjäkunta on ikääntynyttä, joka osaltaan vaikuttaa alan polarisoitumiseen. On yleistä, että yritystoiminta myydään, kun yrittäjä jää eläkkeelle eikä toiminnan jatkajaa löydy yrityksen sisältä. (Metsä-Tokila 2019.) Markkinoiden kasvun ja kiristyneen kilpailun myötä yritysten on onnistuttava erilaistumaan samassa suhteessa (Lehtinen 2004, 186). Kään-teinen ilmiö polarisoitumiselle on pienet tilitoimistot, jotka keskittyvät voimakkaasti henkilö-kohtaiseen ja yksilölliseen palveluun. Suuret toimittajat keskittävät palveluja, jolloin pienet
tilitoimistot voivat erottautua suurista toimijoista tarjoamalla kokonaisvaltaisempaa palvelua yhdestä paikasta. Monesti pienyrittäjät ovat hyvin uskollisia asiakkaita eivätkä halua luopua henkilökohtaista palvelua tarjoavasta tilitoimistosta, vaikka hinta olisikin halvempi suurella toimijalla. (Metsä-Tokila 2019.)
Kuvio 2: Taloushallintoalan muutos (Metsä-Tokila 2019).
Taloushallintoalan ammattikunta ei tule häviämään, vaikka digitalisaatio, automaatio ja työn tekemisen muotojen muuttuminen vaikuttavat alaan vahvasti. Tulevaisuudessa kirjanpitäjän työ ei enää ole pelkästään lukujen, kuittien ja liiketapahtumien kirjaamista, vaan kirjanpitä-jältä odotetaan kykyä tulkita lukuja ja tuottaa niistä keskeistä informaatiota asiakkaalle.
Edistyneimmillään lukuja ei katsota pelkästään taaksepäin vaan ennustetaan myös tulevaa esimerkiksi kassavirtaennusteiden avulla. Tämä edellyttää yhä kattavampaa toimialatunte-musta taloushallinnon asiantuntijoilta. Voidaan siis sanoa, että taloushallinnon tehtävä on osallistua yhä enemmän liiketoiminnan strategiseen kehittämiseen. Tämä edellyttää hallintoalan ammattilaisilta substanssiosaamisen lisäksi liiketoimintaosaamista. Lisäksi talous-hallinnon osaajilta odotetaan osaamista erilaisten sähköisten alustojen käyttöön ja kehittämi-seen sekä asiakkaan konsultointiin ja oman osaamisen myymikehittämi-seen yrityksille. (Metsä-Tokila 2019.)
Muutoksen myötä työtehtävät muuttuvat ja toimiala uudistuu. Eri työvaiheiden automatisoin-nin myötä aikaa vapautuu tuottavampaan työhön. Asiakaspalvelun merkitys korostuu ja tule-vaisuuden taloushallinnon ammattilaisen voidaan katsoa olevan yrityskonsultti, joka osaa
käyttää erilaisia sähköisiä palvelukanavia ja järjestelmiä. Toimialan uudistuessa ja työnkuvan muuttuessa, taloushallinnon ammattilaiselta edellytetään siis uudenlaista osaamista. Talous-hallintoalan yrityksillä on haasteena löytää riittävästi osaavaa työvoimaa. Työmarkkinoilla on paljon työnhakijoita, jotka ovat suorittaneet alan perusopinnot. Ongelmana on kuitenkin löy-tää sellaisia työntekijöitä, joiden tekemästä työstä pystyttäisiin heti laskuttamaan asiakasta.
(Metsä-Tokila 2019.)
Kuvio 3: Taloushallintoalan SWOT-analyysi (Metsä-Tokila 2019).
3 Asiakkuudenhallinta
Aiemmin tuote on ollut keskeisessä asemassa yritysten liiketoiminnassa, ja tämä on näkynyt myös yritysten strategiassa (Hellman & Värilä 2009, 22). Yritykset kiinnittävät yhä enemmän huomiota asiakassuhteiden rakentamiseen, ylläpitämiseen ja hyödyntämiseen. Tämän myötä markkinointi on muuttunut massamarkkinoinnoista yksilöllisempään vuorovaikutukseen asiak-kaan kanssa. (Bergström & Leppänen 2015, luku 1.) Toimintaympäristön muutoksen myötä valta on siirtynyt asiakkaille, joten yritysten on muutettava toimintaansa yhä asiakassuuntau-tuneemmaksi. Tuote- ja tuotantosuuntautuneisuudesta huomio on siirrettävä sinne, mistä re-surssit yritykseen tulevat eli asiakkaisiin. (Lehtinen 2004, 187.) Asiakassuhteiden luominen, ylläpitäminen ja kehittäminen yhdessä asiakkaan kanssa sisältyvät asiakkuuksien hallinnan
kokonaisuuteen. Arvon tuottaminen asiakkaille, asiakkuuksien kannattavuus ja molemminpuo-linen tyytyväisyys on asiakkuudenhallinnan perusta. (Bergström & Leppänen 2015, luku 6.) 3.1 Asiakkuuksien johtaminen
Toimintaympäristön muutoksen myötä yritysten johtamisympäristö on muuttunut. Aiemmin kysynnän ylittäessä tarjonnan, yritykset kykenivät menestymään kiinnittämättä erityistä huo-miota toimintaympäristöön. Ympäristöön, erityisesti asiakkaisiin ja kilpailijoihin vaikutettiin omilla sisäisillä päätöksillä ja toimenpiteillä, jotka koskivat yrityksen tuotteita tai toimintaa.
Johtamisessa ei siis huomioitu ympäristöä eikä hyödynnetty siihen liittyvää ulkoista tietoa ko-vinkaan merkittävästi. Nyt yritysten ja toimintaympäristön suhde on muuttunut radikaalisti, koska tarjonta on ylittänyt kysynnän, asiakkaiden varallisuus on kasvanut ja uudet sähköiset työkalut ovat siirtäneet vallan asiakkaalle. Tuotteen asema yrityksen menestystekijänä on pienentynyt ja ympäristöllä on merkittävämpi vaikutus yritykseen, kun ympäristöstä johtuvat muutokset nopeutuvat. (Hellman & Värilä 2009, 19.)
Johtaminen uudessa liiketoimintaympäristössä vaatii siis ulkoisen tiedon laajempaa huomioi-mista sekä sisäisen ja ulkoisen tiedon yhdistämistä. Eli yritysten on kiinnitettävä huomiota si-säisten asioiden lisäksi ulkopuolisiin, liiketoimintaympäristöön liittyviin asioihin. Menestymi-nen edellyttää taitoa yhdistää ympäristön tapahtumat ja mahdollisuudet omaan liiketoimin-taan ja sen ohjaamiseen. Tämän toteuttamiseksi johdolla täytyy olla ymmärrys sitä, mitä yri-tyksen sisällä tapahtuu ja miten sen ulkopuolinen ympäristö muuttuu. Erityisesti tulisi ymmär-tää, mikä on sisäisten ja ulkoisten tekijöiden välinen suhde. Tämä edellytymmär-tää, että johdolla on aiempaa enemmän tarkoituksenmukaista tietoa toimintaympäristöstä. Haasteellista on saada tieto sellaiseen muotoon, jotta siitä on hyötyä johtamisessa. (Hellman & Värilä 2009, 20.) Sisäisten kyvykkyyksien kuten tuotteiden, palvelujen, henkilöstön ja prosessien kehittämisen lisäksi tulisi muodostaa kyvykkyyksiä liiketoimintaympäristöön, jossa asiakkaiden asema ja rooli ovat muuttuneet ja jossa edistynyt teknologia synnyttää uusia mahdollisuuksia erityisesti asiakastiedon avulla. Investoinnit asiakkaisiin ja teknologiaan nousevat, kun asiakkaiden mer-kitys liiketoiminnan tuloksellisuudessa korostuu. Investointeja tehdessä tulee huomioida ta-loudellinen näkökulma eli investointien tulisi olla tuottavia. Investointien tuottavuuden var-mistamiseksi, johdon tulisi ymmärtää yrityksen ulkopuolista ympäristöä, erityisesti asiakkaita ja asiakkaisiin liittyvää teknologiaa. Lisäksi tulisi osata integroida yrityksen liiketoimintaym-päristö sekä sisäiset ja ulkoiset kyvykkyydet tuottavaksi kokonaisuudeksi. (Hellman & Värilä 2009, 23.)
Asiakkuuksien johtamisen lähtökohtana on asiakastieto, asiakasanalyysit ja asiakasymmärrys.
Näiden avulla nykyiset ja uudet, mahdolliset asiakkaat voidaan ryhmitellä. Jokaiselle asiakas-ryhmälle asetetaan tavoitteet ja suunnitellaan asiakasstrategiat eli keinot, joilla nykyasiak-kaiden ostoja saadaan kasvatettua ja miten uusia asiakkaita hankitaan. Hyvä asiakasymmärrys
mahdollistaa yrityksen asiakaspalvelun ja tarjottavien palveluiden kehittämisen. Kun yritys ymmärtää asiakkaan käyttäytymistä ja sitä, mikä on asiakkaalle arvokasta, pystyy se luomaan parempia asiakaskokemuksia. (Hellman & Värilä 2009, 24.)
Kuvio 4: Asiakkuuksien johtaminen (Hellman & Värilä 2009, 24).
Tilitoimiston näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että on ymmärrettävä toimialan ja toimin-taympäristön muutos. Pitää tietää, miten kilpailijat toimivat ja minkälaista palvelua asiakkaat odottavat. On kiinnitettävä enemmän huomiota asiakkaaseen kuin tuotteeseen eli tarjotta-vaan palveluun. Sähköiset työkalut eli esimerkiksi taloushallintojärjestelmät ovat kehittyneet nopeasti, joten tuotteella tai tehokkuudella on vaikea kilpailla. Sähköinen taloushallinto on tilitoimistolle välttämättömyys, ei kilpailuetu tai tehokkuuden lisääjä. Jotta asiakkaalle pys-tytään tuottamaan lisäarvoa, on tunnettava asiakas. Tämä tarkoittaa asiakkaan liiketoiminnan ja toimintaympäristön ymmärtämistä. Toimialan ja toimintaympäristön muuttuessa, on tär-keää muuttaa ja kehittää omia prosesseja ja toimintamalleja.
3.2 Asiakassuhde
Asiakasuskollisuudella on merkittävä vaikutus pitkien asiakassuhteiden saavuttamiseksi ja yri-tyksen menestymisen turvaamiseksi. Uuden asiakkaan hankkiminen on merkittävästi kalliim-paa kuin olemassa olevan asiakassuhteen ylläpitäminen. Asiakasuskollisuudella tarkoitetaan asiakkaan halua pysyä palveluntarjoajan asiakkaana ja käyttää tämän palveluita. Asiakasus-kollisuus syntyy asiakkaan positiivista kokemuksista palveluntarjoajan kanssa. (Bernazzani 2020.)
Asiakaslujuudella tarkoitetaan lähes samaa asiaa kuin asiakasuskollisuudella, mutta se on kä-sitteenä laajempi. Emotionaalisen uskollisuuden lisäksi asiakaslujuus huomioi rationaaliset nä-kökulmat. Lujista ja pitkään kestävistä asiakkuuksista on monia hyötyjä yrityksille:
• Sitoutuneet asiakkaat kasvattavat asiakasosuuttaan, lisäävät ostojaan ja ovat valmiita maksamaan paremman hinnan.
• Lujittunut asiakassuhde nostaa kynnystä vaihtaa palveluntarjoajaa.
• Asiakaskannan pienempi kiertonopeus nostaa asiakasikää.
• Asiakasryhmien välille voi muodostua ristiinmyyntiä.
Pitkiä asiakassuhteita kannattaa vaalia myös kustannussyistä. Jos asiakas menetetään, myös tulevat kassavirrat menetetään. Uuden asiakkaan hankkiminen on huomattavasti kalliimpaa kuin olemassa olevasta huolehtiminen. Lisäksi tyytymätön asiakas heikentää yrityksen mai-netta, koska asiakas kertoo asiakaskokemuksestaan eteenpäin. (Lehtinen 2004, 26.)
Olemassa olevien asiakassuhteiden vahvistaminen ja säilyttäminen on kannattavaa erityisesti tilitoimiston näkökulmasta, koska asiakkaan ja asiakkaan liiketoiminnan tunteminen on kes-keisessä asemassa. Vähäinen vaihtuvuus tekee yhteistyöstä ja työtehtävistä mielekkäämpää ja tehokkaampaa. Uusien asiakkaiden hankkimisesta syntyy myös lisäkustannuksia toisin kuin ole-massa olevien asiakassuhteiden ylläpidosta. Tilitoimiston lisäksi myös asiakas hyötyy pitkästä asiakassuhteesta, koska tilitoimiston vaihtaminen vie aikaa ja siitä syntyy kustannuksia. Mitä paremmin tilitoimisto tuntee asiakkaan liiketoiminnan, sitä parempaa palvelua tilitoimisto pystyy tarjoamaan asiakkaalle. Pitkä asiakassuhde kasvattaa luottamusta asiakkaan ja tilitoi-miston välillä, jolloin kynnys vaihtaa palveluntarjoajaa nousee. Tilitoimistoalalla suosittelu-markkinoinnin rooli on korostunut, joten myös tästä syystä pitkiin asiakassuhteisiin panostami-nen on merkittävää.
Yrityksen menestykseen vaikuttavat keskeisimmät kilpailutekijät ovat tuote, prosessit ja asi-akkuus. Näiden kaikkien osalta yrityksen on oltava kilpailukykyinen. Lisäksi yrityksellä on tava jokin kilpailuetu menestyäkseen. Kilpailuedulla tarkoitetaan toiminnan aluetta, jossa ol-laan parempia kuin kilpailijat. Kilpailuedun myötä asiakkaalle pystytään tarjoamaan asiakkaan havaitsemaa lisäarvoa. Paras kilpailuetu saavutetaan kehittämällä jotakin uutta. Erityisesti asiakassuhteissa voidaan muodostaa sellaisia kilpailuetuja, joita kilpailijan on hankala kopi-oida. Hyvä asiakkuus on mahdotonta kopikopi-oida. (Lehtinen 2004.)
Tilitoimistoilla tuotteet eli myytävä palvelu on jokseenkin helppo kopioida, koska tarjottavat palvelut ovat hyvin samanlaisia. Tilitoimistoilla on samat ohjelmistot käytettävissä, joten näillä kilpailuetua ei voida saavuttaa. Prosesseja on myös helppo kopioida. Tästä syystä on tärkeää muodostaa kilpailuetuja asiakassuhteissa, koska niitä kilpailija ei pysty kopioimaan niin helposti. Vähäisellä asiakasvaihtuvuudella eli pitkillä asiakassuhteilla voidaan saavuttaa
kilpailuetu. Pitkissä asiakassuhteissa asiakkaan ja tilitoimiston välinen luottamus on korkea ja asiakkaalle on helpompi tuottaa lisäarvoa, kun asiakas ja asiakkaan liiketoiminta tunnetaan hyvin. Pitkien asiakassuhteiden saavuttamiseksi tilitoimiston on pystyttävä tarjoamaan asiak-kaalleen sellaista lisäarvoa, että kynnys vaihtaa palveluntarjoajaa nousee.
3.3 Strateginen ja operatiivinen tehokkuus
Asiakashallinnan hyödyt voidaan jakaa strategiseen tehokkuuteen sekä operatiiviseen tehok-kuuteen, joka pitää sisällään sisäisen toiminnan laadun ja määrällisen suorituskyvyn. Strategi-sella tehokkuudella tarkoitetaan yrityksen resurssien oikeanlaista suuntaamista. Myynti- ja markkinointiresurssien lisäksi tässä tulisi ottaa huomioon kaikki yrityksen voimavarat aina toi-mittajiin ja kumppaneihin asti. Operatiivinen tehokkuus muodostuu sisäisen toiminnan laa-dusta ja määrällisestä suorituskyvystä. Toiminnan yhtenäinen laatu edellyttää oikeiden asioi-den laadukasta tekemistä. Strateginen tehokkuus ja toiminnan laatu ovat välttämättömiä myös määrällisen tehokkuuden kannalta. Määrällisellä tehokkuudella tarkoitetaan oikeiden asioiden kustannustehokasta tekemistä. Näiden saavuttaminen vaatii markkina- ja asiakastun-temusta, jotka ovat koko liiketoimintaosaamisen perusta. (Ala-Mutka & Talvela 2005, 27.) Yrityksen haasteena on saada koko henkilöstö ja muut voimavarat ohjattua samaan suuntaan.
Strategista tehokkuutta havainnollistaa se, kuinka hyvin eri yksiköt ja yksilöt muodostavat yh-tenäisen tavan toimia eli onko niillä yhtenäinen toimintalogiikka. Yhyh-tenäisen toimintavan läh-tökohtana on yrityksen henkilöstön yhteinen näkemys strategiasta. (Ala-Mutka & Talvela 2005, 27.)
Asiakkaiden segmentointi on olennainen osa strategista tehokkuutta. Segmentoinnin tulisi pohjautua yrityksen strategiaan. Segmentointi määrittää esimerkiksi sen, mitä palveluita tili-toimisto tarjoaa, ja miten eri toiminnot kuten tuotanto eli asiakkaan taloushallinto toteute-taan. (Ala-Mutka & Talvela 2005, 28.) Strategisen tehokkuuden ydin on siis strategian mukai-nen voimavarojen suuntaamimukai-nen. Voimavarojen eli resurssien ohjaamiseksi oikeaan suuntaan tulee tuntea asiakkaan tarpeet ja odotukset sekä asiakkaan toimintatapa eli tapa toimia. Li-säksi tulisi ymmärtää toimialalogiikkaa eli sitä, miten kilpailijat toimivat ja minkälaisia liike-toimintamalleja heillä on. (Ala-Mutka & Talvela 2005, 28.)
Sisäistä toiminnan laatua voidaan tarkastella kustannussäästöjen eli pääasiassa laatukustan-nusten, uuden myynnin ja parantuneen katteen kautta. Lisäksi laatua voidaan arvioida palve-lun jatkuvuutena asiakkaan näkökulmasta. Toiminnan laadun lähtökohtana on yhtenäinen ja järjestelmällinen tapa toimia. Tämän saavuttamiseksi tulee:
• sopia yhtenäinen tapa toimia
• mitata ja seurata käytännön tekemistä
• olennaisia asiakastietoja ja -tapahtumia ylläpitää tietojärjestelmässä
• asiakastuntemusta ja osaamista jakaa yrityksen sisällä (Ala-Mutka & Talvela 2005, 31.)
Pitääkseen asiakastyytyväisyyden hyvällä tasolla, yrityksen tulee pystyä täyttämään tai ylittä-mään annetut lupaukset ja asiakkaan odotukset. Asiakkaan odotuksiin voidaan vaikuttaa hyö-dyntämällä mielikuvia. Strategiassa tulee valita joko matala tai korkea laatumielikuva sen mukaan, minkälainen toiminnan laatu yrityksen on mahdollista saavuttaa. Yrityksen tulisi va-lita riittävän korkea, mutta saavutettavissa oleva mielikuvastrategia. (Lecklin 2006, 91-92.) Asiakkaan kokema laatu voidaan jakaa tekniseen ja toiminnalliseen laatuun. Teknisellä laa-dulla tarkoitetaan tuotelaatua eli tilitoimiston tarjoaman tuotteen kuten esimerkiksi kuukau-sikirjanpidon laatua. Toiminnallisella laadulla tarkoitetaan sitä, miten hyvin palvelu toteute-taan ja mitä se sisältää. Nämä yhdessä muodostavat koetun laadun. Mikäli koettu laatu ei vas-taa asiakkaan odottamaa laatua, asiakastyytyväisyys voi heikentyä. (Lecklin 2006, 94.)
Kuvio 5: Strateginen ja operatiivinen tehokkuus (Ala-Mutka & Talvela 2005, 27-32).
Sisäisen toiminnan laadun saavuttamiseksi tilitoimiston tulee sopia yhtenäinen tapa toimia.
Sisäisiä prosesseja ja toimintatapoja tulee käydä läpi henkilöstön kanssa ja niitä tulee tarvit-taessa päivittää ja kehittää. Laadun varmistaminen edellyttää myös käytännön tekemisen seu-rantaa ja mittaamista. Asiakastietojärjestelmän avulla asiakkaalle tehtäviä töitä on helppo seurata ja mitata. Ilman tietojärjestelmää käytännön tekemistä on haasteellista mitata,
jolloin myös sen kehittäminen on vaikeaa. Asiakastietojärjestelmän avulla asiakastuntemusta ja osaamista voidaan jakaa yrityksen sisällä, kun tietojärjestelmässä ylläpidetään olennaisia asiakastietoja. Tilitoimiston sisäistä toiminnan laatua voidaan arvioida asiakassuhteiden kes-tolla sekä kustannussäästöjen kautta. Tilitoimisto voi esimerkiksi seurata yhtiön kokonaislas-kutusprosenttia ja työntekijöiden laskokonaislas-kutusprosenttia eli sitä, kuinka suuri osa työtunneista on laskutettavaa asiakastyötä. Strategisen tehokkuuden saavuttamiseksi yhtiön tulee osata koh-distaa resurssit oikeisiin asioihin. Jotta resurssit osataan suunnata oikein, toimintaa tulee ar-vioida ja suunnitella. Asiakkuudenhallinnalla voidaan vaikuttaa tähän. Kun esimerkiksi asiak-kaalle tehtäviä töitä hallitaan tehokkaasti asiakastietojärjestelmän avulla, henkilöstölle on selkeää, mitä tulee tehdä seuraavaksi. Asiakastietojärjestelmän avulla voidaan tukea henki-löstön päivittäistä työskentelyä ja vaikuttaa siihen, että tehdään oikeita asioita laadukkaasti.
Tällä on merkittävä vaikutus myös operatiiviseen tehokkuuteen. Kun henkilöstö tietää, mitä tulee tehdä tai miten tulee toimia, asioita pystymään tekemään kustannustehokkaasti. Jotta henkilöstöllä on yhtenäinen tapa toimia, sisäisiä prosesseja tulee käydä yhdessä läpi henkilös-tön kanssa.
Toimeksiantaja on Taloushallintoliiton auktorisoima tilitoimisto ja jäsenyritys, joten se nou-dattaa Taloushallintoliiton antamaa ohjeistusta hyvästä tilitoimistotavasta ja sen toimintaa ohjaa vahvasti toimialastandardi. Taloushallintoliitto on antanut ohjeistuksen hyvästä tilitoi-mistotavasta, joka on tilitoimistoalalla yleisesti vakiintunut ohjeistus. Hyvän tilitoimistotavan ohjeistuksessa on määritelty toimintatavat, joita noudattamalla tilitoimisto voi tuottaa luo-tettavaa ja oikeaa tietoa ja palvelua sekä asiakkailleen että näiden sidosryhmille. Hyvän tili-toimistotavan ohjeistus on laadittu Taloushallintoliiton toimialastandardiin. (Taloushallinto-liitto 2020.)
Toimialastandardi, TAL-STA, on laadittu taloushallinnon palveluyrityksille ja muille taloushal-linnon asiantuntijapalveluita tarjoaville toimijoille. Sen tavoitteena on auttaa toimimaan alan hyvän tavan mukaisesti. Toimialastandardin tarkoituksena on määritellä palveluyrityksen toi-minnalle laadullinen vaatimustaso. Laadullisella vaatimustasolla pyritään varmistamaan, että palveluyritys tuottaa laadukasta palvelua sekä oikeaa tietoa asiakkaalle, viranomaisille ja muille sidosryhmille. Toimialastandardi sisältää eettisen ohjeistuksen sekä ohjeistukset kos-kien toimeksiannon hoitamista, kirjanpitopalvelua ja palkanlaskentapalvelua. Eettinen ohjeis-tus, TAL-STA1, sisältää kriteerit, joita noudattamalla taloushallinnon asiantuntijapalveluita tarjoava toimija toimii vastuullisesti ja luotettavasti, huomioi asiakkaan edun, noudattaa voi-massa olevaa lainsäädäntöä, toimii hyvän tavan mukaisesti, on itsenäinen ja riippumaton sekä pystyy huolehtimaan omasta ja mahdollisen henkilöstön ammatillisesta kehittymisestä ja hy-vinvoinnista. (Taloushallintoliitto 2020.)
Toimialastandardi, TALS-TA2, sisältää kriteerit, jotka taloushallinnon palveluyrityksen tulee täyttää, jotta se voi ottaa vastaan ja hoitaa toimeksiannon. Toimeksiannon hoitajan tulee
huolehtia siitä, että se on taloudellisesti vakavarainen ja riippumaton. Palvelun laatua eli työ-menetelmien kuvausta ja ajantasaisuutta sekä toiminnan riskejä tulee säännöllisesti arvioida.
Toimialastandardissa on määritelty myös hyvän tavan mukaiset toimenpiteet palveluyrityksen vaihdostilanteessa. Lisäksi toimialastandardi edellyttää taloushallinnon palveluyritykseltä asi-anmukaista ja riittävää dokumentointia koskien sekä asiakasta että omaa toimintaa. Luotta-muksen turvaamiseksi palveluntarjoajan tulee turvata toimeksiantoon sisältyvät tiedot kuten liikesalaisuudet asianmukaisella tavalla. Yrityksen tulee huolehtia siitä, että henkilöstöllä on asianmukainen koulutus ja riittävä kokemus tehtävien hoitamiseksi. Toimeksiannon hoitami-nen edellyttää riittävää asiantuntemusta ja henkilöstövaroja. Toimialastandardissa määritel-lään myös kriteerit toimeksiannosta sopimiselle. Kriteerit koskevat asiakkaalle tehtävää tar-jousta, hinta-arviota ja hinnoittelua sekä toimeksiantosopimusta.
Lisäksi toimialastandardissa on määritelty palveluntarjoajan velvoitteet toimeksiannon hoita-misen aikana. Toimeksianto tulee hoitaa huolellisesti noudattaen toimeksiantosopimusta ja voimassa olevia säädöksiä. Taloushallinnon kokonaisprosessin toimivuuden varmistamiseksi, asiakasta on ohjeistettava sisäisten taloushallinnon prosessien hoitamisessa siltä osin, kun ne vaikuttavat toimeksiannon hoitamiseen. Asiakasta tulee neuvoa seuraamaan omaa toimi-alaansa ja toimintaansa koskevia lainsäädäntö- ja muita muutoksia ja näiden tulkitsemista.
Näistä asiakkaan tulee tiedottaa palveluyritystä, jotta se voi hoitaa toimeksiannon asianmu-kaisesti. Vastaavasti palveluyrityksen on tiedotettava asiakkaille taloushallinnon olennaisista lainsäädäntömuutoksista. (Taloushallintoliitto 2020.)
Kolmas toimialastandardi, TAL-STA3, sisältää ohjeistuksen siitä, miten taloushallinnon palve-luyritys voi pyrkiä varmistamaan tarjoamansa kirjanpitopalvelun laatua. Kirjanpitopalvelun tuottamisessa tulee noudattaa voimassa olevaa kirjanpitolainsäädäntöä, toimialastandardin ohjeistusta ja asiakkaan kanssa tehtyä toimeksiantosopimusta sekä alan hyvää tapaa. Tuo-tettu palvelu tulee dokumentoida asiaankuuluvalla tavalla. Kirjanpitopalvelun tuottamista koskeva ohjeistus sisältää perehtymis-, selvilleotto- ja varmistusvaatimukset. Asiakkaan liike-toiminnan tuntemiseksi ja ymmärtämiseksi, siinä määrin kuin se on tarpeellista toimeksian-nosta huolehtimiselle, tulisi palveluyrityksen perehtyä asiakkaan liiketoimintaan. Kirjanpitoai-neiston oikeellisuudesta ja riittävyydestä vastaa kirjanpitovelvollinen itse tai tämän edustaja.
Taloushallinnon palveluyrityksen tulee pyytää asiakkaalta tarvittaessa lisäselvityksiä liiketa-pahtuman oikein kirjaamisen varmistamiseksi. Asiakkaan sisäiset rutiinit tulee mukauttaa tuo-tettavaan palveluun ja asiakasta tulee tarvittaessa ohjeistaa tositteiden asiasisällön tarkista-misessa sekä kirjanpitoaineiston oikeellisuudessa. Taloushallinnon palveluyritykseltä ei edelly-tetä asiakkaan aineiston systemaattista tarkistamista, mutta huomatessaan puutteita aineis-tossa, asiasta tulee huomauttaa asiakasta. Liiketapahtumien perustana olevien tositteiden si-sällön tulee olla totuudenmukaisia ja kirjaukset tulee tehdä tosiasiallista luonnetta vastaa-vasti. Palveluyrityksen vastuulla on huolehtia siitä, että kirjausketju on todettavissa ongel-mitta. Aineiston toimittamisessa palveluyrityksen ei tulisi hyväksyä asiakkaan olennaisia tai
toistuvia toimeksiantosopimuspoikkeamia ilman huomautusta. Raportoinnista ja tietojen luo-vuttamisesta tulee sopia toimeksiantosopimuksessa. (Taloushallintoliitto 2020.)
Tilinpäätöstä tehdessä palveluyrityksen tulee noudattaa Taloushallintoliiton antamaa suosi-tusta Hyvästä tilinpäätöstavasta. Tilinpäätösasiakirjojen tulee olla selkeitä ja huolellisesti tuotettuja. Tilinpäätöksen tuottamisessa tulee noudattaa kirjanpitolainsäädäntöä, suosituksia ja ohjeita sekä muita yleisiä tilinpäätösperiaatteita. Näiden noudattamiseksi asiakkaan liike-toimintaan, kirjaamisrutiineihin ja aikaisempien vuosien tilinpäätösten laskentaperiaatteisiin tulisi paneutua siltä osin kuin se on olennaista tilinpäätöksen tuottamiselle. Palveluyritykseltä edellytetään menetelmää laadun varmistamiseksi, jonka avulla huolehditaan siitä, että kaikki olennaiset tilinpäätöstä koskevat toimenpiteet tulevat tehdyksi. Valmiista tilinpäätöksestä tu-lee olla vuorovaikutuksessa asiakaan kanssa sovitulla tavalla. Toimintakertomuksen laatiminen on asiakkaan vastuulla. Asiakasta voidaan kuitenkin tarvittaessa avustaa oikean tiedon tuotta-misessa. (Taloushallintoliitto 2020.)
TAL-STA4 sisältää ohjeistukset palkanlaskentapalvelun laadun varmistamiseksi. Taloushallin-non palveluyritysten, jotka tarjoavat palkanlaskentapalvelua, tulisi noudattaa tämän toimi-alastandardin ohjeistuksia. Palkanlaskentapalvelun tuottamisessa tulee toimia voimassa ole-van lainsäädännön ja ohjeistuksen, toimeksiantosopimuksen, alan hyvän taole-van ja toimi-alastandardin mukaisesti. Asiakkaan liiketoimintaan tulee perehtyä siinä määrin kuin se on tarpeellista toimeksiannosta huolehtimiselle. Jotta toimeksianto voidaan toteuttaa laaduk-kaasti, tulee asiakaskohtaiset toimintatavat selvittää ja dokumentoida. Asiakas itse tai tämän edustaja on vastuussa palkanlaskennan aineiston oikeellisuudesta. Palveluyritys on kuitenkin velvollinen hankkimaan lisäselvityksiä tarvittaessa palkanlaskennan oikeellisuuden varmista-miseksi. Taloushallinnon palveluyrityksen tulee huolehtia selkeästä vastuunjaosta ja ohjeis-tuksen antamisesta asiakkaan kanssa palkanlaskentapalveluun liittyen. Vastuu työlainsäädän-nön ja työehtosopimusten noudattamisesta on asiakkaalla eli palveluyrityksen ei tulisi tehdä päätöksiä näihin liittyen asiakkaan puolesta. Asiakkaan sisäiset prosessit tulisi käydä asiak-kaan kanssa läpi ja sovittaa ne siten, että palvelu voidaan toteuttaa mahdollisimman hyvin.
Palkanlaskenta-aineiston sisällön tarkastamisessa ja toimittamisessa asiakasta tulisi ohjeistaa tarpeen mukaan. Palveluyritykseltä ei edellytetä systemaattista aineiston tarkastamista, mutta mahdollisista puutteista tulisi informoida asiakasta. Toimeksiannon päättymistilan-teissa palveluyrityksen tulee huolehtia siitä, että kummatkin osapuolet irtisanovat palvelun tuottamiseksi tarvitut valtuudet. Palkanmaksun sivukuluista ja velvollisuudesta tarkkailla työnantajan vakuutusmaksujen riittävyydestä tulee ohjeistaa asiakasta. Palkanlaskennassa kä-siteltävät tiedot ovat arkaluontoisia, joten luottamuksellisuus on tärkeässä roolissa toimeksi-annon hoitamisessa. Tietoja tulisi luovuttaa ja toimeksiantoja vastaanottaa vain asiakkaan
Palkanlaskenta-aineiston sisällön tarkastamisessa ja toimittamisessa asiakasta tulisi ohjeistaa tarpeen mukaan. Palveluyritykseltä ei edellytetä systemaattista aineiston tarkastamista, mutta mahdollisista puutteista tulisi informoida asiakasta. Toimeksiannon päättymistilan-teissa palveluyrityksen tulee huolehtia siitä, että kummatkin osapuolet irtisanovat palvelun tuottamiseksi tarvitut valtuudet. Palkanmaksun sivukuluista ja velvollisuudesta tarkkailla työnantajan vakuutusmaksujen riittävyydestä tulee ohjeistaa asiakasta. Palkanlaskennassa kä-siteltävät tiedot ovat arkaluontoisia, joten luottamuksellisuus on tärkeässä roolissa toimeksi-annon hoitamisessa. Tietoja tulisi luovuttaa ja toimeksiantoja vastaanottaa vain asiakkaan