• Ei tuloksia

Helena Puhakka-Tarvainen & Kaisa Varis

TKIO-TYÖPAJAN TULOKSET

Karelian TKIO-iltapäivän ryhmätöissä nousi esille runsaasti hyväksi koettuja toimintamalleja sekä kehit-tämisehdotuksia. Vastaukset jaoteltiin viiteen teemaan: (1) TKIO:n systematisointi opetussuunnitelmissa ja opetuksen lukuvuositoteutuksissa, (2) Uudet ideat käytännön toteutukseen, (3) Opetus- ja TKI-henkilöstön yhteistyön tiivistäminen, (4) TKIO:n näkyvyyden lisääminen ja (5) Jatkuvan oppimisen huomioiminen TKIO:s-sa. Tekstiin on lisätty kursiivilla suoria lainauksia työpajassa kerätystä aineistosta.

Opetussuunnitelmien ja opetuksen lukuvuositoteutuksien suunnittelu TKIO:n mahdollistaen

Ryhmätöiden tuloksissa korostui opetussuunnitelmien merkitys TKI:n ja opetuksen integraation ke-hittämisessä. Opetussuunnitelmiin toivottiin selkeät paikat integroinnille, samoin opintojaksojen toteu-tussuunnitelmiin. Lukuvuoden opetuksen suunnitteluun olisi hyvä ottaa mukaan myös TKI-henkilöstö ja miettiä yhdessä TKIO-toimenpiteitä opintojaksotasolla. Suunnittelun apuna voidaan käyttää hankkeiden ja opetuksen vuosikelloa. TKIO-toiminnan tueksi kaivattiin myös parempaa ohjeistusta ja prosessikuvausta koko organisaation tasolla.

”Opetussuunnitelmaan selkeät paikat integroinnille.”

”Opetussuunnitelmatyössä varmistettava se, että hankkeiden hyödyntäminen opetuksessa on mahdollista.”

”Vuosikello suunnitteluun ja kuukausittaiset palaverit TKIO-koulutusalalla: mitä hankkeita me-nossa, mitä opintojaksoja toteutuksessa, yhteinen ideointi ja suunnittelu.”

Opettajien työaikasuunnitelmiin toivottiin enemmän joustavuutta ja väljyyttä, mikä mahdollistaisi osal-listumisen TKI-toimintaan jo hankkeiden suunnitteluvaiheesta lähtien. Henkilöstöresurssien käytön ennakoin-nin ja opetus- ja TKI-henkilöstön yhteistyön syventämisen kannalta koulutuspäälliköillä on merkittävä rooli.

”Hankkeiden suunnitteluvaiheen yhteistyö opettajien kanssa ei onnistu. ”

”Työaikasuunnitteluhaasteet pitäisi jotenkin ratkaista.”

Uudet ideat käytännön toteutukseen

TKI-toiminta on keskeinen koulutuksen työelämäintegraatiota tukeva tekijä monissa Karelian koulutuk-sissa. Aktiivisen hanketoiminnan kautta on pystytty luomaan hyviä kumppanuussuhteita ja -verkostoja niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. (Auvinen & Nenonen 2020).

Yleisimpiä TKIO:n toteuttamisen tapoja ovat opinnäytetyöt TKI-hankkeissa, hankkeiden konkreettiset toimeksiannot tietyillä opintojaksoilla sekä yhteistyö oppimis- ja palveluympäristöissä (TKI-infrastruktuurit).

TKI-henkilöstö osallistuu myös jonkin verran opetukseen joko vierailevina luennoitsijoina tai tuntiopettajina (Varis & Puhakka-Tarvainen 2020).

Uutena avauksena ryhmätöiden vastauksissa ehdotettiin hankekumppaneita opiskelijaryhmille ja opinto-jaksoille. Aineistossa nousi myös esiin media-alan koulutuksen Projektihautomo-konsepti hyvänä esimerkkinä.

Projektihautomossa opiskelijat työstävät hankeaihioita ja opiskelijaryhmien tuottamat analyysit jaetaan avoimesti jatkokehittelyyn Karelian TKI-henkilöstön käyttöön.

64

Työelämän toimeksiannot ja käytännön oppimisprojektit ovat olennainen osa koulutusta. Haasteena toi-meksiantojen integroinnissa opetukseen on usein toitoi-meksiantojen aikataulutus: yritysten tarpeet eivät aina istu opintojaksojen toteutussuunnitelmiin tai -aikatauluihin.

”Yritysten toimeksiannot ”heti”, haaste opetuksen aikataulutuksessa.”

”Opetukseen rohkeutta ottaa toimeksiantoja vastaan!”

”Opetus- ja TKI-henkilöstön yhteistyön tiivistäminen.”

Opetus ja TKI ovat perinteisesti toimineet ammattikorkeakouluissa erillisinä toimintoina. Karelia-am-mattikorkeakoulussa edellisellä strategiakaudella (Karelia-ammattikorkeakoulu 2016) koulutuspäälliköt vastasivat koulutusten koordinoinnista ja toimivat opetushenkilöstön esimiehinä. Kaksi kehittämispäällikköä vastasivat puolestaan TKI-toiminnasta ja -henkilöstöstä. Uuden strategian astuttua voimaan 2020 koulutus- ja TKI-toiminnot on yhdistetty, millä pyritään parempaan opetuksen ja TKI:n integraatioon.

Ryhmätöiden vastauksissa uusi strategia ja johtamismallin muutos eivät vielä näy käytännössä. Johta-mismallin lisäksi tarvitaan lisää yhteistä aikaa ja tilaa keskusteluille ja ideoinnille sekä koulutusvastuilla että yli koulutusalojen. Vastauksissa ehdotettiin mm. henkilöstön TKIO-hackathonia sekä virtuaalista alustaa (esim.

Howspace) ideoiden vaihdolle.

”Yhteistyön täytyy olla aktiivista, valmisteltua, koska yhteistyö ei synny itsekseen. Esim. val-miit kysymykset ja pari tuntia yhdessä.”

”Luottamuksen rakentaminen ja kohtaaminen tärkeää.”

”Monialaisuus rikastaa tuloksia, tarvitaan yhteisiä suunnittelumahdollisuuksia.”

TKIO:n näkyvyyden lisääminen

TKI:n ja opetuksen yhteistyötä tapahtuu Kareliassa, mutta integraation eri muotoja, onnistuneita ko-kemuksia ja hyviä käytänteitä ei aina ole osattu tehdä näkyväksi. Sekä opiskelijoille että henkilöstölle tulisi viestiä laajemmin TKI-toiminnasta, käynnissä olevista hankkeista ja niissä tarjolla olevista tehtävistä.

”TKIO-toimenpiteet paremmin näkyville, opiskelijoille ja koulutusten välillä -> meillä tehdään paljon, mutta ei osata aina ”brändätä”, tehdä näkyväksi. ”

”Muotoja on jo paljon, mutta systemaattisuus ja näkyvyys puuttuu – käytännön esimerkit siitä mitä meillä tehdään innostaisivat opiskelijoita mukaan hanketyöhön.”

Kehittämisideana esitettiin mm. avoimen portaalin rakentamista TKI-hankkeiden tarjoamille opinnäyte-työaiheille, harjoittelupaikoille ja toimeksiannoille. Hankkeista voisi myös tehdä esittelyvideoita opiskelijoille ja opettajille. Kareliassa on kokeiltu myös TKI-hankkeiden omia kummiopiskelijaryhmiä, joiden kanssa teh-dään yhteistyötä systemaattisesti läpi hankeajan (Varis & Puhakka-Tarvainen 2020).

Opetushenkilöstölle hanketyö voi toimia oman osaamisen sekä opetuksen kehittämisen välineenä ja verkostoitumiskanavana. TKI-hankkeet ovat mahdollisuus esimerkiksi pedagogisille kokeiluille. Ryhmätöiden tuloksissa hankkeiden ja opetuksen yhteystyönä toteutetut kokeilut nähtiin sekä opettajien että opiskelijoi-den motivaatiota ja osaamista kasvattavina mahdollisuuksina.

”Hanketyön positiivisten puolien markkinointi opettajille: osaamisen kehittäminen, lisäresurssi, työkalu opetuksen kehittämisessä, opettajien työelämäyhteistyön ja verkostojen kehittämi-nen.”

”Opiskelijoille on osattava perustella toimeksiantojen opetuksellinen peruste, esim. korostetta-va sitä, että pyrkimyksenä ei ole ”hyväksikäyttää” ilmaiseksi heidän asiantuntemustaan korostetta-vaan tuottaa heille uusia tietoja ja taitoja.”

Jatkuvan oppimisen huomioiminen TKIO:ssa

Jatkuvan oppimisen tarjonnan lisääminen, työelämälähtöisten sisältöjen kehittäminen sekä jatkuvan oppimisen mahdollistavat joustavat toteutusratkaisut nousivat myös esille Karelian TKIO-kehittämisilta-päivässä. Selkeänä kehittämiskohteena nousi esille jatkuvan oppimisen näkökulman ottaminen mukaan hanketoimintaan suunnitteluvaiheesta toteutukseen ja tulosten hyödyntämiseen. Hankkeet mahdollistavat mm. uusien opintokokonaisuuksien rakentamisen avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaan. Toisen asteen opiskelijoiden ottaminen mukaan TKI-toimintaan voisi olla harkitsemisen arvoinen kokeilu.

”Avoin AMK vahvemmin mukaan jo suunnitteluvaiheessa, jatkuvan oppimisen mahdollisuuk-sien varmentaminen. ”

”Toisen asteen yhteistyön tiivistäminen järjestämällä pajoja maakunnan lukioissa tai päinvas-toin. ”