• Ei tuloksia

Timanttiterän kunnon vaikutus puristuslujuuteen

4. MITTAUSTULOKSET

4.8 Timanttiterän kunnon vaikutus puristuslujuuteen

Timanttiterän kunnon vaikutusta rakennekoekappaleista määritettävään puristuslujuuteen tutkittiin nimellishalkaisijaltaan D50, D80 ja D100 rakennekoekappaleilla, joiden pituu-den ja halkaisijan välinen suhde on 1,0. Kuluneella timanttiterällä porattujen rakenne-koekappaleiden puristuslujuuksia verrataan saman ikäisenä (91 vuorokautta) puristettu-jen, uudella timanttiterällä porattujen vastaavan kokoisten rakennekoekappaleiden puris-tuslujuustuloksiin. Tarkasteltavan tutkimussarjan koko on ilmoitettu tutkimustulosten vä-rikoodien selitteissä. Sekä kuluneella että uudella timanttiterällä porattujen rakenne-koekappaleiden päiden tasoitus on tehty hiomalla. Puristuskokeet suoritettiin kuivassa kosteusolosuhteessa, rakennekoekappaleita kuivattiin huoneilmassa vähintään kolme vuorokautta ennen puristuskokeiden suorittamista.

4.8.1 Rakennekoekappaleet D100x100, terän kunnon vaikutus

Kuvassa 54 on esitetty pylväsdiagrammeina ja taulukkomuodossa jokaisen betonilaadun kuluneella timanttiterällä porattujen D100x100 rakennekoekappaleiden puristuslujuuk-sien keskiarvon fcm;100.ksuhde vastaavan betonilaadun saman kokoiseen, uudella terällä porattujen rakennekoekappaleiden keskiarvoonfcm;100verrattuna (fcm;100.k/fcm;100). Pylväs-diagrammien yläpäässä on esitetty janamuodossa tarkasteltavan

rakennekoekappalesar-jan keskihajonta s, joka on laskettu jakamalla kuluneella terällä porattujen rakenne-koekappaleiden puristuslujuustulosten keskihajonnan keskiarvo uudella terällä porattujen rakennekoekappaleiden keskimääräisellä puristuslujuudella (s100.k /fcm;100). Jokaisesta be-tonilaadusta on esitetty erikseen aamun ja iltapäivän valuerän tulokset, sekä valuerien yhdistetty tulos. Kuvassa 54 esitettyjä tuloksia analysoitaessa ei ole käytetty korjausker-toimia.

Tuloksista havaitaan, että heikoimmalla betonilaadulla C30/37 P20 timanttiterän kun-nolla ei ole vaikutusta rakennekoekappaleista määritettävään puristuslujuuteen. Muilla betonilaadulla kuluneella timanttiterällä poratut rakennekoekappaleet olivat noin 1...5 % heikompia kuin uudella timanttiterällä poratut rakennekoekappaleet. Kuluneella timant-titerällä porattujen rakennekoekappaleiden hajonnaksi saatiin 2...6 %, kun tuloksia verra-taan uudella timanttiterällä porattujen rakennekoekappaleiden lujuuksiin. Kuluneella ti-manttiterällä porattujen rakennekoekappaleiden hajonnan maksimi on vain prosentin ver-ran suurempi kuin uudella terällä porattujen rakennekoekappaleiden tapauksessa. Tutki-mustulokset vahvistavat ennakko-olettamuksen, että tutkimuksessa käytetyllä kuluneella timanttiterällä olisi voinut vielä työskennellä, vaikka terä silmämääräisesti olikin huomat-tavan kulunut.

Betoni

C35/45 P50 C30/37 P20 C50/60 P50 C35/45 fcm;100.k/

Aamu 0,96 0,06 1,03 0,04 0,95 0,02 0,95 0,01

Iltapäivä 1,01 0,05 1,00 0,03 1,01 0,03 0,94 0,02

Yhdistetty 0,99 0,06 1,01 0,04 0,98 0,02 0,95 0,02

Kuva 54.Kuluneella timanttiterällä porattujen ja hiomalla tasoitettujen rakennekoekap-paleiden D100x100 keskimääräisten puristuslujuuksien suhde uudella timanttiterällä po-rattuihin ja hiomalla tasoitettuihin rakennekoekappaleisiin D100x100 verrattuna.

4.8.2 Rakennekoekappaleet D80x80, terän kunnon vaikutus

Kuvassa 55 on esitetty pylväsdiagrammeina ja taulukkomuodossa jokaisen betonilaadun kuluneella timanttiterällä porattujen D80x80 rakennekoekappaleiden puristuslujuuksien keskiarvonfcm;80.ksuhde vastaavan betonilaadun saman kokoiseen, uudella terällä porat-tujen rakennekoekappaleiden keskiarvoon fcm;80 verrattuna (fcm;80.k / fcm;80). Pylväsdia-grammien yläpäässä on esitetty janamuodossa tarkasteltavan rakennekoekappalesarjan keskihajontas, joka on laskettu jakamalla kuluneella terällä porattujen rakennekoekappa-leiden puristuslujuustulosten keskihajonnan keskiarvo uudella terällä porattujen rakenne-koekappaleiden keskimääräisellä puristuslujuudella (s80.k / fcm;80). Jokaisesta betonilaa-dusta on esitetty erikseen aamun ja iltapäivän valuerän tulokset, sekä valuerien yhdistetty tulos. Kuvassa 55 esitettyjä tuloksia analysoitaessa ei ole käytetty korjauskertoimia.

Tuloksista havaitaan, että heikoimmalla betonilaadulla C30/37 P20 timanttiterän kun-nolla ei ole vaikutusta rakennekoekappaleista määritettävään puristuslujuuteen. Muilla

betonilaadulla kuluneella timanttiterällä poratut rakennekoekappaleet olivat noin 5...7 % heikompia kuin uudella timanttiterällä poratut rakennekoekappaleet. Kuluneella timant-titerällä porattujen rakennekoekappaleiden hajonnaksi saatiin 4...7 %, kun tuloksia verra-taan uudella timanttiterällä porattujen rakennekoekappaleiden lujuuksiin. Kuluneella ti-manttiterällä porattujen rakennekoekappaleiden hajonnan maksimi on vain prosentin ver-ran suurempi kuin uudella terällä porattujen rakennekoekappaleiden tapauksessa. Tutki-mustulosten perusteella silmämääräisesti huoltokuntoisuuden rajalla olevalla timanttite-rällä olisi vielä tarpeen vaatiessa voinut välttävästi työskennellä.

Betoni

C35/45 P50 C30/37 P20 C50/60 P50 C35/45 fcm;80.k/

fcm;80

s80.k / fcm;80

fcm;80.k/ fcm;80

s80.k / fcm;80

fcm;80.k/ fcm;80

s80.k / fcm;80

fcm;80.k/ fcm;80

s80.k / fcm;80

Aamu 0,92 0,05 1,05 0,07 0,92 0,04 0,96 0,05

Iltapäivä 0,94 0,08 1,02 0,08 0,97 0,04 0,95 0,04

Yhdistetty 0,93 0,06 1,03 0,07 0,95 0,04 0,95 0,04

Kuva 55.Kuluneella timanttiterällä porattujen ja hiomalla tasoitettujen rakennekoekap-paleiden D80x80 keskimääräisten puristuslujuuksien suhde uudella timanttiterällä porat-tuihin ja hiomalla tasoitetporat-tuihin rakennekoekappaleisiin D80x80 verrattuna.

4.8.3 Rakennekoekappaleet D50x50, terän kunnon vaikutus

Kuvassa 56 on esitetty pylväsdiagrammeina ja taulukkomuodossa jokaisen betonilaadun kuluneella timanttiterällä porattujen D50x50 rakennekoekappaleiden puristuslujuuksien

keskiarvonfcm;50.ksuhde vastaavan betonilaadun saman kokoiseen, uudella terällä porat-tujen rakennekoekappaleiden keskiarvoon fcm;50 verrattuna (fcm;50.k / fcm;50). Pylväsdia-grammien yläpäässä on esitetty janamuodossa tarkasteltavan rakennekoekappalesarjan keskihajontas, joka on laskettu jakamalla kuluneella terällä porattujen rakennekoekappa-leiden puristuslujuustulosten keskihajonnan keskiarvo uudella terällä porattujen rakenne-koekappaleiden keskimääräisellä puristuslujuudella (s50.k / fcm;50). Jokaisesta betonilaa-dusta on esitetty erikseen aamun ja iltapäivän valuerän tulokset, sekä valuerien yhdistetty tulos. Kuvassa 56 esitettyjä tuloksia analysoitaessa ei ole käytetty korjauskertoimia.

Tuloksista havaitaan, että heikoimmalla betonilaadulla C30/37 P20 timanttiterän kun-nolla ei ole vaikutusta rakennekoekappaleista määritettävään puristuslujuuteen. Muilla betonilaadulla kuluneella timanttiterällä poratut rakennekoekappaleet olivat noin 8...24

% heikompia kuin uudella timanttiterällä poratut rakennekoekappaleet. Kuluneella ja uu-della timanttiterällä porattujen rakennekoekappaleiden puristuslujuuksien välinen ero kasvaa selvästi betonin nimellislujuuden kasvaessa. Kuluneella timanttiterällä porattujen rakennekoekappaleiden hajonnaksi betonilaadulla C35/45 saatiin noin 5 %, kun tuloksia verrataan uudella timanttiterällä porattujen rakennekoekappaleiden lujuuksiin. Muilla be-tonilaaduilla hajonnaksi saatiin noin 12...18 %. Kuluneella timanttiterällä porattujen ra-kennekoekappaleiden hajonta on samaa suuruusluokkaa mutta maksimin osalta hieman suurempi verrattuna uudella timanttiterällä porattujen halkaisijaltaan 50 mm rakenne-koekappaleiden tuloksiin. Kokonaisvaltaisesti tarkasteltuna kuluneen timanttiterän ha-vaittiin kasvattavan halkaisijaltaan 50 mm rakennekoekappaleiden hajontaa selvästi.

Tutkimustulosten perusteella silmämääräisesti selvästi huoltokuntoisen timanttiterän käyttö ei merkittävästi kasvata tutkimustulosten hajontaa. Tutkimusten havainnot kuiten-kin osoittavat, että halkaisijaltaan 50 mm rakennekoekappaleiden tapauksessa kuluneen terän käyttö vaikuttaa etenkin nimellislujuudeltaan lujemmilla betonilaadulla merkittä-västi rakennekoekappaleista määritettävään puristuslujuuteen.

Betoni

C35/45 P50 C30/37 P20 C50/60 P50 C35/45 fcm;50.k/

Aamu 0,85 0,21 1,05 0,09 0,76 0,18 0,95 0,04

Iltapäivä 0,84 0,13 0,97 0,14 0,71 0,18 0,90 0,05

Yhdistetty 0,84 0,17 1,01 0,12 0,74 0,18 0,92 0,05

Kuva 56.Kuluneella timanttiterällä porattujen ja hiomalla tasoitettujen rakennekoekap-paleiden D50x50 keskimääräisten puristuslujuuksien suhde uudella timanttiterällä porat-tuihin ja hiomalla tasoitetporat-tuihin rakennekoekappaleisiin D50x50 verrattuna.

4.8.4 Tutkimuksessa havaittu timanttiterän kunnon vaikutus puristuslujuuteen

Tässä kappaleessa on esitetty koottuna tutkimuksessa havaittu timanttiterän kunnon vai-kutus rakennekoekappaleiden puristuslujuuteen. Rakennekoekappaleiden päiden tasoitus on tehty koneellisesti hiomalla. Tutkimuksessa käytetyistä kuluneista timanttiteristä ni-mellishalkaisijaltaan 50 mm kokoinen terä on selvästi kulunein. Kuvissa 57 ja 58 on esi-tetty kuluneella ja uudella timanttiterällä porattujen rakennekoekappaleiden väliset puris-tuslujuuksien suhteet. Lisäksi kuvissa on esitetty kaikkien esitettyjen koekappaleiden pu-ristuslujuuksien ja puristuslujuustulosten hajontojen keskiarvot sekä koekappalemäärät.

Kuvissa kuluneella timanttiterällä porattujen rakennekoekappaleiden puristuslujuus saa-daan, kun uudella timanttiterällä porattujen rakennekoekappaleiden puristuslujuus kerro-taan nuolen mukaisella kertoimella. Kaikki rakennekoekappaleiden puristuskokeet tehtiin

nimellisesti 91 vuorokauden ikäisille betoneille ja kaikki puristuskokeet tehtiin kuivassa kosteusolosuhteessa.

Kuva 57.Betonilaatujen C35/45 P50 ja C30/37 P20 kuluneella ja uudella timanttiterällä porattujen rakennekoekappaleiden puristuslujuuksien väliset suhteet, mittaustulosten keskiarvot ja koekappalemäärät.

Kuva 58.Betonilaatujen C50/60 P50 ja C35/45 kuluneella ja uudella timanttiterällä po-rattujen rakennekoekappaleiden puristuslujuuksien väliset suhteet, mittaustulosten kes-kiarvot ja koekappalemäärät.

4.9 Rakennekoekappaleiden tasoitustekniikan vaikutus