Ympäristöministeriön tilivirastoon kuuluvat ministeriö, kolmetoista alueellista ym-päristökeskusta ja kolme ympäristölupavirastoa. Alueelliset ympäristökeskukset hoitavat myös vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävät, jotka rahoittaa maa- ja metsäta-lousministeriö.
Rahoituksen rakenne ja talousarvio toteutuminen
Ympäristöministeriön tiliviraston käytettävissä oli edellisvuosilta siirtyneet määrä-rahat mukaan lukien vuonna 2005 talousarviorahoitusta yhteensä 820,5 miljoonaa euroa (784,8 miljoonaa euroa vuonna 2004) ja talousarvion ulkopuolista rahoitusta 11,9 miljoonaa euroa (6,8 miljoonaa euroa vuonna 2004). Ympäristöministeriön oman hallinnonalan määrärahojen osuus tästä oli noin 86 %, joten osuus on hieman alen-tunut edellisvuodesta. Maksullisen toiminnan tuloja, nettoutettavaa yhteistoiminta-rahoitusta ja EU-yhteistoiminta-rahoitusta oli lisäksi 11,4 miljoonaa euroa (9,2 milj. euroa vuonna 2004). Siirtyminen Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien rahoittamisessa brut-tobudjetointiin merkitsi 16,5 miljoonan euron nousua talousarvion loppusummassa, vaikka ei todellisuudessa lisännyt käytettävissä olevaa rahoitusta aiempaan verrattu-na. Se huomioon ottaen käytettävissä oli vuonna 2005 rahoitusta noin 2,4 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Rahojen käyttö tilivirastossa oli yhteensä 713,9 miljoonaa euroa (705,4 milj. euroa vuonna 2004). Kasvu oli vain prosentin luokkaa, joten toiminnan volyymi käytän-nössä supistui. Muiden hallinnonalojen määrärahoja on käytetty muun muassa ve-sivarojen käyttö- ja hoitotehtäviin (MMM), lähialueiden ympäristöinvestointeihin (UM), EU:n aluekehitysrahaston hankkeisiin (SM, MMM) ja työllisyyshankkeisiin ja palkkaperusteiseen työllistämiseen (TM). Kainuun kehittämisrahaan ympäristöhal-linnon tehtävistä vuoden 2005 talousarviossa siirretyt määrärahat osoitettiin saman vuoden aikana takaisin Kainuun ympäristökeskuksen toteuttamiin hankkeisiin.
Vuodelle 2005 siirtyi määrärahoja 107,5 miljoonaa euroa, joka on noin 13 prosent-tia käytettävissä olevista määrärahoista. Siirtyvien erien kasvusta pääosa aiheutuu luonnonsuojeluohjelmien toteutukseen liittyvien korvauspäätösten maksatuksen siirtymisestä ja varautumisesta eräisiin suurehkoihin korvauksiin sekä vuoden vii-meisessä lisäbudjetissa maa- ja metsätalousministeriön vesistö- ja vesihuoltohank-keisiin myönnetyistä huomattavista lisämäärärahoista. Siirtyvän eriin sisältyy myös edelleen 10 milj. euroa käytöstä poistettujen ajoneuvojen romutukseen tarkoitettua siirtymäkauden tukea, jolle ei ollut vuonna 2005 tarvetta romumetallin korkean ky-synnän ja hinnan takia.
Asumistuen arviomääräraha 434,5 miljoonaa euroa muodostaa hallinnonalan vuotuisesta budjetista kaksi kolmasosaa. Asumistukimäärärahan taso pysyi varsin hyvin ennakoidulla tasolla. Tuensaajien määrä väheni 4 500:lla, joka pääosin oli seu-rausta siitä, että vuoden aikana osa pitkäaikaistyöttömistä asumistuen saajista siirtyi eläkkeensaajien asumistuen piiriin. Määräraha kuuluu luonteensa vuoksi kehyksen ulkopuolisiin menoihin.
Ympäristökeskukset käyttivät ympäristötyö- sekä vesistö- ja vesihuoltohankkeisiin ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä työministeriön työ- ja työllisyysmäärärahoja yhteensä noin 26,5 miljoonaa euroa. Palkkaperusteinen työl-lisyysrahoitus väheni neljänneksellä noin 4,5 miljoonan euroon.
EU:n rakennerahastojen rahoitusta käytettiin alueellisissa ympäristökeskuksissa yhteensä noin 26,9 miljoonaa euroa. Hankkeiden maksatukset etenevät edelleenkin ennakoitua hitaammin, vaikka asiaan kiinnitettiin tehostetusti huomiota.
Maksatuk-Tuloja on maksullisen toiminnan lisäksi varsin vähän. EU:n LIFE-rahastosta tulou-tettiin hankkeiden EU-rahoitusosuuksia noin 1,1 miljoonaa euroa eli arvioitua vä-hemmän hankkeiden ennakoitua hitaamman etenemisen johdosta. Yhteistoiminnan tuottoja oli tuloista edellisvuoden tapaan yhteensä 16, 8 miljoonaa euroa. Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutuksiin sisältyy edellisvuoden asumistuen takau-tuviin maksuihin varatun menorästin osittainen peruutus. Osakkeiden myyntitulot muodostuvat lähes kokonaan Savolab Oy:n 26 prosentin omistusosuuteen oikeutta-neiden osakkeiden myynnistä Viljavuuspalvelu Oy:lle.
Tuotto- ja kululaskelman ja taseen analyysi
Tiliviraston vuoden 2005 tuotto- ja kululaskelma päätyy 678,2 miljoonan euron ku-lujäämään, joka on noin 2,2 prosenttia edellisvuotta suurempi. Toiminnan tuotot, yhteensä 36,8 miljoonaa euroa ovat nousseet 18 prosenttia edellisvuodesta lähinnä talousarvion ulkopuolisten yhteistoiminnan tuottojen nousun johdosta. Lisäyksen taustalla on ennen muuta vesihuollon tukemisesta annettuun lakiin (686/2004) pe-rustuva muuttunut käytäntö, jonka mukaan kunnat voivat maksaa oman osuutensa vesihuoltohankkeiden menoista prosentuaalisena osuutena rakennuttajana toimi-valle alueelliselle ympäristökeskukselle. Aiemmin ne yleensä maksoivat hankkeiden rakentamistarvikkeet suoraan toimittajalle eikä yhteishankkeiden kokonaisrahoitus kulkenut valtion kautta. Yhteisrahoituksen ja maksullisen toiminnan osuus toimin-nan rahoituksesta on kuitenkin edelleen kokonaisuuteen nähden varsin vähäinen.
Toiminnan kokonaiskulut ovat nousseet noin kuusi prosenttia. Kuluista hieman yli puolet eli noin 101 miljoonaa muodostuu henkilöstökuluista, jotka ovat nousseet 4,4 prosenttia. Työnantajan eläkemaksun nousu noin prosenttiyksiköllä aiheuttaa puolet henkilöstökulujen noususta. Toiseksi suurin kuluerä ovat palvelujen ostot, joiden kasvu on 6,2 prosenttia. Lähes puolet palvelujen hankinnasta muodostuu maa- ja vesirakennuspalvelujen ostosta ympäristötöiden ja vesistö- ja vesihuoltotöi-den toteuttamiseksi.
Satunnaisiin tuottoihin sisältyy 1,2 miljoonan euron arvosta luonnonsuojelutarkoi-tuksiin käytettäviä, valtiolle perintönä tulleita alueita ja vaihtomaita.
Suurin menoerä noin 432 miljoonaa euroa on siirtoa KELAlle asumistukien mak-satukseen. Se myös muodostaa tiliviraston tuotto- ja kululaskelman alijäämästä kaksi kolmasosaa.
Siirtotalouden tuotot EU:lta ovat lähinnä EU:n ympäristörahastosta (LIFE) saatuja maksuosuuksia valtion yksiköiden toteuttamiin luonnonsuojelun ja ympäristötekno-logian hankkeisiin.
Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien rahoittamisessa siirryttiin uuden Metsähallituslain (1378/2004) mukaisesti kaikilta osin bruttobudjetointiin. Metsä-hallituksen julkisten hallintotehtävien kirjanpito eriytettiin kokonaan liikelaitoksen liiketaloudellisen toiminnan kirjanpidosta. Metsähallituksen osallistuminen luon-nonsuojeluohjelmien toteuttamiseen käyttäen saamiaan maanmyyntituloja tai vaih-tamalla valtion maaomaisuutta korvataan tästä syystä valtion talousarvion kautta Metsähallitukselle samoin kuin luonnonsuojelutehtävien osuus Metsähallituksen yhteisistä kustannuksista. Bruttobudjetointiin siirtyminen näkyi vuonna 2005 ym-päristöministeriön menoissa elinkeinoelämälle suoritettavien siirtotalouden kulujen yhteensä noin 16,5 miljoonan euron nousuna. Metsähallituksen voiton tuloutusta valtiolle lisättiin kuitenkin vastaavasti.
Siirtotalouden kulut kunnille vähenivät noin 5 miljoonalla eurolla eli noin kolman-neksella. Taustalla on kuntahankkeiden osuuden väheneminen EU-aluekehitysrahas-ton rahoittamissa hankkeissa sekä aiemmilta vuosilta siirtyneiden ympäristönsuoje-lun edistämiseen tarkoitettujen avustusmäärärahojen loppuminen.
Ulkomaille suoritetut siirtomenot ovat lähialueyhteistyöhankkeiden Suomen rahoi-tusosuuksia, joista pääosa on ulkoasianministeriön lähialuerahoitusta. Niihin sisältyy myös 2,5 miljoonan euron siirtäminen Pohjoismaiden ympäristörahaston NEFCOn hallinnoiman Baltic Sea Region Testing Ground Facilityn käyttöön Kioton sopimuk-sen toimeenpanoon joustomekanismien avulla.
Öljyjätemaksun kertymästä siirrettiin talousarvion ulkopuoliseen öljysuojarahas-toon öljyisten maiden puhdistusta varten 2 miljoonaa euroa vuonna 2005.
Tiliviraston taseen loppusumma on 307,5 miljoonaa euroa aleni hieman. Kaksi kolmasosaa omaisuudesta on maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia, valtion ylläpitovastuulla olevia vesistörakenteita.
Kansallisomaisuudessa ovat luonnonsuojelutarkoituksiin hankitut maa- ja vesi-alueet, jotka ovat vuoden vaihteessa ministeriön hallinnassa ja joiden hallintaa ei ole vielä siirretty maa- ja metsätalousministeriön kautta Metsähallitukselle.
Aineellisten hyödykkeiden ennakkomaksujen ja keskeneräisten hankintojen mää-rä on vähentynyt, kun valmistuneita maa- ja vesirakenteita on siirtynyt valmiisiin vesistörakenteisiin.
Myyntisaamisten kasvu aiheutuu erityisesti Lapin ja Kainuun ympäristökeskus-ten käytössä olleen työllisyysrahoituksen vuodenvaihteen laskutuksesta alueensa TE-keskukselta.
Muiden lyhytaikaisten saamisten nousun syynä on siirtyminen EU:n LIFE-rahas-tosta osarahoitettavien hankkeiden osalta meno tulon kohdalle -kirjausperiaatteeseen.
Hankkeiden jo aiheutuneet menot, joihin ei ole vielä saatu EU:n rahoitusosuutta, kirjataan saamisiksi EU:lta.
Lyhytaikaisissa saamisissa oleva iso ennakkomaksu muodostuu vuoden 2006 tam-mikuun asumistukimaksuista, jonka kate joudutaan maksamaan Kelalle jo edellisen vuoden puolella. Vuoden 2004 ennakkomaksuihin sisältyi asumistuen ohella myös Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien rahoituksen vuoden ensimmäinen mak-suerä, joka poikkeuksellisesti jouduttiin silloin maksamaan ennakkona edellisvuoden puolella.