TAULUKKO 13. Tiedonhallinnan taidot opetussuunnitelmissa
Opintojen taso: PO = perusopinnot, AO = ammattiopinnot, x = ei määritelty Tiedonhallinnan taidot
Avainkäsitteet AMK 1 AMK 2 AMK 3 AMK 4
Tiedon käyttö; kriittisyys
PO
Järjestelmien käyttämisen edistäminen
Tietojärjestelmien käyttö ja ongelmaratkaisu
Ainoa löytynyt tiedonhallinnan taito kuului perusopintoihin. Opintojakso oli potilasohjaukseen liittyvä, jonka tavoitteisiin kuului myös tietotekniikan käyttö potilasohjauksessa.
6 POHDINTA
6.1 Tutkimuksen luotettavuuden tarkastelua
Tutkimuksen tarkoituksena oli johtaa suomalaiset hoitotyön tiedonhallinnan osaamissuositukset kansainvälisistä hoitotyön tiedonhallinnan osaamissuosituksista ja arvioida ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelman sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelmia hoitotyön kirjaamisen osalta suhteessa johdettuihin hoitotyön tiedonhallinnan osaamissuosituksiin. Tutkimukseen valittiin neljä ammattikorkeakoulua ympäri Suomea. Ammattikorkeakoulujen valintakriteerinä oli 210 opintopisteen laajuisen sairaanhoitajakoulutuksen järjestäminen ja mahdollisimman vähäinen osallistuminen kansallisiin hoitotyön kirjaamisen kehityshankkeisiin. Tutkimuksen validiteetin kannalta oli tärkeää saada opetussuunnitelmia, jotka pohjautuvat opetusministeriön (2006) laatimiin vaatimuksiin. Tutkimuksen tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että tutkimukseen oli käytettävissä vain suunnitellut opetussuunnitelmat, elettyjä eli toteutuneita opetussuunnitelmien sisältöjä ei ollut käytettävissä. Opettajat voivat suunnitella opetuksensa itsenäisesti ja opetuksessa voi olla myös sisältöjä, joita ei opetussuunnitelmiin ole kirjattu.
Valitut ammattikorkeakoulut ovat maantieteellisesti eri puolilta Suomea. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu sijaitsee Kotkassa ja Kouvolassa ja Metropolia Helsingissä.
Tampereen ammattikorkeakoululla on sairaanhoitajakoulutusta Tampereella, Sastamalassa ja Mänttä-Vilppulassa ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu edustaa Etelä-Pohjanmaata. Ammattikorkeakoulut olivat tutkijalle vieraita organisaatioita, joihin ei ole ollut aikaisemmin yhteyttä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä, jossa ensimmäisessä vaiheessa suomennetut koulutus- ja osaamissuositukset yhdistettiin ja ryhmiteltiin uusiksi ryhmiksi käyttäen Staggersin ja työryhmän osaamissuositusten alkuperäistä tietojen ja taitojen jaotusta. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta oli huomioitava käännökset englanninkielisestä materiaalista suomenkieliseksi. Tutkijan apuna oli toinen tutkija, joka oli suomentanut myös Staggersin ja työryhmän osaamissuosituksia omassa työssään. Hänen suomennoksensa ja tutkijan omat suomennokset olivat yhteneväisiä.
Lisäksi suomennoksissa oli otettava huomioon hoitotyön kulttuuriset erot ja hoitotyön kirjaamisen kansalliset mallit. Sisällönanalyysin avulla muodostettiin avainkäsitteet suositusten ryhmistä.
Avainkäsitteitä testattiin toisen tutkijan kanssa, jolla on asiantuntemusta aiheesta. Hän antoi ryhmitellyille suosituksille oman ehdotuksen avainkäsitteistä. Hän oli käyttänyt viidessä avainkäsitteessä (n = 26) erilaista termiä (Potilashallintaohjelmat – Potilastietojärjestelmät, Rakenteinen kirjaaminen – Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen, Valvontalaitteiden käyttö – Terveysteknologisten laitteiden käyttö, Ammatillisen tiedon haku – Tiedonhaku, Järjestelmän käyttämisen edistäminen – Tietojärjestelmien käyttämisen edistäminen). Tutkijan ja asiantuntijan välillä oli 81 % yksimielisyys termien käytöstä. Avainkäsitteiden sisällöstä keskusteltiin ja valittiin asiantuntijan käyttämät avainkäsitteet, koska ne sisälsivät asiasanastojen käyttämiä termejä. Avainkäsitteet tarkastettiin hoitotyön asiasanastosta Hoidokista ja Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta, YSA:sta.
Tutkimuksen toisessa vaiheessa avainkäsitteet muodostivat rungon opetussuunnitelmien tarkastelulle. Opetussuunnitelmat olivat Internetistä saatavia julkisia opetussuunnitelmia. Kaikkien ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmien sisältö ei ollut yksityiskohtaista, opetussuunnitelmien sisältökuvauksen tasoissa oli eroja.
Opintojaksojen sisällöistä löytyi kuitenkin osaamistavoitteet ja sisältö yleisesti.
Sisältökuvauksen perusteella pystyi päättelemään enemmän opintojakson sisällöstä.
Opintojaksojen sisältöjen analysointi oli haastavaa opetussuunnitelmien sisältökuvausten erojen vuoksi. Tutkimuksen luotettavuutta lisää tutkijan opettajakokemus, jonka vuoksi opetussuunnitelmien rakenne ja kieli oli tuttua.
6.2 Tutkimuksen eettinen tarkastelu
Tutkimuslupaa haettiin neljältä eri ammattikorkeakoululta, mutta vain yksi antoi luvan yksityiskohtaisempaan tarkasteluun. Toiset perustelivat luvan eväämistä meneillään olevilla opetussuunnitelmauudistuksilla. Valituilla ammattikorkeakouluilla oli tehty tai oltiin tekemässä opetussuunnitelman uudistusta osaamisperustaiseksi opetussuunnitelmaksi. Tämän vuoksi päädyttiin tutkimaan ainoastaan julkisesti saatavilla olevia opetussuunnitelmia kaikilta neljältä ammattikorkeakoululta, jotta saataisiin aineistosta yhtenäinen.
Tutkijaa askarrutti verkkomateriaalin käyttö tutkimustarkoituksessa. Internet-sivustot ovat kuitenkin julkisia ja sieltä löytyvät opetussuunnitelmat ovat julkisesti nähtävissä.
Opetussuunnitelmat ovat virallisia julkaisuja viralliselta taholta eli tässä tapauksessa ammattikorkeakouluilta itseltään.
6.3 Tutkimustulosten tarkastelu ja jatkotutkimusaiheet
IMIA suosittelee kaikille tietotekniikan käyttäjille terveydenhuollossa vähintään neljän opintopisteen laajuisia hoitotyön tiedonhallinnan opintojaksoja. Ne voisivat sisältää oppitunteja, harjoituksia ja käytännön harjoittelua. (Mantas ym. 2010, 111.) Tutkimuksessa olleilla ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmissa oli tietotekniikan perusteiden lisäksi hoitotyöhön liittyviä opintojaksoja, joihin hoitotyön tiedonhallintaa oli sisällytetty. Hoitotyön tiedonhallinnan opetus oli sisällytetty sairaanhoitajan opetussuunnitelmiin jakamalla aiheita moniin eri opintojaksoihin. Opintojaksojen määrä vaihteli kuudesta kymmeneen erilaiseen kurssiin. Vain yhdessä tarkastelluissa ammattikorkeakoulussa oli yhden opintopisteen erillinen Tiedonhallinta ja
dokumentointi – opintojakso, joka oli aikaisempina vuosina ollut kahden opintopisteen laajuinen. Tämä selvisi lukuvuoden 2009 – 2010 opetussuunnitelmasta, joka oli nähtävillä ammattikorkeakoulun Internet-sivustolla. Kaikissa muissa tiedonhallinta ja dokumentointi sisältyivät erilaisiin hoitotyön opintojaksoihin ja siksi on vaikea tietää, millaisilla opintopiste- ja tuntimäärillä hoitotyön tiedonhallintaa opetetaan.
Hoitotyön kirjaaminen osana hoitotyön tiedonhallintaa perustuu hoitotyön päätöksentekoprosessiin myös tutkituissa opetussuunnitelmissa aivan, kuten opetusministeriön (2006) laatimassa selvityksessä ammattikorkeakoulusta valmistuvien osaamisesta vaaditaankin. Sairaanhoitajan on osattava käyttää tutkimustietoa potilaan hoitoon liittyvässä päätöksenteossa, osattava määritellä hoitotyön tarpeet sekä suunnitella, toteuttaa ja arvioida hoitotyötä yhteistyössä potilaan ja hänen läheistensä kanssa. Hänen on osattava dokumentoida hoitotyötä lakien edellyttämän tietosuojan ja tietoturvan mukaisesti. (Opetusministeriö 2006, 65.)
Tutkituissa ammattikorkeakouluissa päätöksentekoprosessi löytyi kolmesta opetussuunnitelmasta. Yhden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmassa korostui päätöksenteko omana kompetenssialueenaan. Hoitotyön prosessin dokumentointi oli kaikkien ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmissa, mutta systemaattista kirjaamista, luokituksia ja terminologiaa ei oltu mainittu kahdessa opetussuunnitelmassa. Suomessa on tehty kansallisen yhtenäisen kirjaamisen mallin saavuttamiseksi töitä eri hankkeissa jo vuodesta 2005, mutta ovatko kaikki sairaalat siirtyneet käyttämään systemaattista kirjaamista? Vaikuttavatko alueen työelämän käyttämät hoitotyön kirjaamisen menetelmät myös ammattikorkeakoulujen opetuksen sisältöön? Ammattikorkeakoulujen on kuitenkin tarkoitus kouluttaa sairaanhoitajia koko Suomen terveydenhuollon tarpeisiin, mutta opetusministeriön mukaista hoitotyön päätöksentekoprosessiin pohjautuvaa kirjaamista ei siis ole vielä päivitetty uusiin valtakunnallisiin hoitotyön kirjaamisen rakenteisiin kaikissa opetussuunnitelmissa. On huomioitava, että tutkimuksessa ei ollut käytössä elettyjä opetussuunnitelmia, ainoastaan sairaanhoitajan koulutusohjelmien teoreettiset opetussuunnitelmat.
Tuleville sairaanhoitajille opetetaan tämän tutkimuksen tulosten perusteella potilastyöhön liittyvää kirjaamista, kuten potilasohjelmistojen käyttöä, systemaattista kirjaamista, hoitoprosessin kirjaamista ja terveysteknologisten laitteiden käyttöä.
Sairaanhoitajat koulutetaan käyttämään potilastietojärjestelmiä ja valvontalaitteita, mutta syvempi ymmärrys tiedonhallinnan merkitykseen hoitotyössä, kuten tietojärjestelmien kehittäminen ja käytön edistäminen on vielä puutteellista.
Hallinnollisten ohjelmien käyttö ei kuulu nykyisiin opetussuunnitelmiin, vaikka johtamista opetettaisiinkin. Aikaisemmista tutkimuksista saadut tulokset tukevat tämän tutkimuksen tuloksia. Tietotekniikan perustaidot ovat hallinnassa, mutta järjestelmien käytön koulutuksessa tiedot ja taidot jäävät vain välttämättömän käytön opettelun tasolle. (Saranto & Leino-Kilpi 1997; Kuusela & Lemmetty 2005; von Fieandt 2005;
Ikonen 2007; Kortteisto ym. 2008.)
Hoitotyön kirjaamisen yhtenäistämistä ja kehittämistä varten on sairaanhoitajan ymmärrettävä ammatillisen kielen merkitys. Staggers ja työryhmä (2002) pitävät yhtenä osaamissuosituksena hoitotyön yhtenäisen kielen käyttämistä ja kehittämistä. Tämä suositus on myös Suomen lakien kanssa yhteneväinen. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista (A 298/2009, 7§) määrää, että potilasasiakirjoihin tehtävien merkintöjen tulee olla selkeitä ja ymmärrettäviä ja niitä tehtäessä saa käyttää vain yleisesti tunnettuja ja hyväksyttyjä käsitteitä ja lyhenteitä.
Tietosuojaa ja tietoturvaa pidetään tärkeänä opetuskohteena (Saranto & Leino - Kilpi 1997; Härö 2007; Jauhiainen 2004). Tietosuoja ja tietoturva oli sisällytetty hoitotyön opintojaksoihin, jolloin voisi päätellä, että sitä opetetaan hoitotyön näkökulmasta. Yksi ammattikorkeakoulu oli kuitenkin poikennut tästä ja opetti tietosuojan ja tietoturvan tietotekniikan perusteissa. Tietosuoja ja tietoturva ovat asioita, jotka ovat paljon muutakin kuin oikeanlaista Internetin käyttöä. Tietoturva on myös opetusministeriön (2006) vaatimuksissa ja tärkeä osa potilasasiakirjojen käsittelyä.
Hoitotyön kirjaamista ja potilastietojärjestelmien käyttöä opetellaan tämän tutkimuksen tulosten mukaan kaikissa ammattikorkeakouluissa. Sitä, onko heillä omat ohjelmistot koulussa käytettävissään, ei tässä tutkimuksessa selvitetty. Koulut voivat ostaa itselleen potilastietojärjestelmän opetuskäyttöön tai opiskelijat opettelevat potilastietojärjestelmän käyttöä vasta työssäoppimisen jaksoillaan sairaaloiden potilastietojärjestelmillä. Opetusta täytyisi saada integroitua enemmän käytäntöön sovellettavaksi (Kuusela & Lemmetty 2005; Saranto & Leino - Kilpi 1997). Toisaalta tiedonhallinnan osa-alueiden pirstoutuminen nykyisissä opetussuunnitelmissa viittaisi
integroitumiseen hoitotyön opintoihin, mutta opetuksen liiallinen paloitteleminen voi hämärtää tiedonhallinnan kokonaisuuden ymmärtämisen.
McNeilin ja työryhmän (2005) peräänkuuluttama ammatillisen tiedon hakeminen, tutkimusten tekeminen ja näyttöön perustuva hoitotyö ovat kaikkien tutkittujen ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmissa. Tästä voidaan päätellä, että meillä Suomessa tieteellisen tiedon käyttö hoitotyössä on tärkeä osa-alue hoitotyön opetuksessa. Sairaanhoitajat saavat koulutuksessaan tiedot tutkimusmenetelmistä ja heidän täytyy osata näyttöön perustuvan hoitotyön periaatteet. Heillä pitäisi siis olla tutkimustyön ja kehittämistyön osaamista.
Tietotekniikan käyttötaidoista opetuksen kehittäminen ja verkko-opetuksen käyttäminen ei toistaiseksi kuulu sairaanhoitajien opetussuunnitelmiin. Sairaanhoitajilla on myös opetuksellinen tehtävä potilaiden opetuksen ja vertaisopetuksen muodossa.
Sairaanhoitajien tiedonhallinnan kokonaisuuden opetukseen voisi kuulua jonkin verkko-opetusympäristön käyttöä ja materiaalin tekoa verkko-opetusympäristöön.
Sairaanhoitajan rooli opettajana ja ohjaajana on yksi rooli tiedonhallinnassa.
Koulutuksen aikana olisi ymmärrettävä sairaanhoitajan työn monipuolisuus sekä hoitotyön että hoitotyön tiedonhallinnan alueella.
Sairaanhoitajien opetussuunnitelmassa tiedonhallintatiedot ja -taidot olivat puutteelliset (ks. Ornes & Gassert 2005). Tietotekniikan käyttötaitoja opetetaan ammattikorkeakouluissa, mutta tiedonhallinnan tiedoista puuttuu täysin sairaanhoitajien roolin tärkeys tietojärjestelmien kehittämisessä ja yleensäkin tiedonhallinnassa.
Sairaanhoitajat ja tietotekniikan asiantuntijat tekevät yhteistyötä, jota helpottaa sairaanhoitajien tietotekniikan taitojen kehittyminen ja myös tietotekniikan ammattilaisten hoitotyön tuntemus. Sairaanhoitajien kiinnostus ja valmius osallistua esimerkiksi ohjelmistojen kehittelytyöhön on tärkeää (Jauhiainen 2004, 129 - 130).
Garden ja työryhmän (2005) tutkimuksessa kyseltiin sairaanhoitajilta heidän tarvitsemiaan tiedonhallinnan taitoja ja he mainitsivat yhdeksi taidoksi kommunikoinnin tietotekniikan ammattilaisten kanssa. Jotta pystyttäisiin osallistumaan yhdessä tietotekniikan ammattilaisten kanssa kehittely- ja suunnittelutyöhön, on sairaanhoitajilla oltava riittävä osaaminen hoitotyön tiedonhallinnasta, tietojärjestelmistä ja tietotekniikan sanastosta sekä järjestelmien elinkaaresta. Sairaanhoitajilla olisi näin
ollen oltava käytännön työn tiedot ja taidot, joita voidaan käyttää hyväksi tietojärjestelmien kehittämistyössä. Westran ja Delaneyn (2008) tutkimuksen mukaan hoitotyön johtajien tietojärjestelmien kehittämisen tehtäväalueena olisi enemmänkin tietotekniikan hankkeiden koordinointi, tukeminen, ohjaus ja arviointi. Hoitotyön kehittämistä on myös tietojärjestelmien kehittäminen potilastyötä edistäväksi, helpottavaksi ja turvallisuutta parantavaksi.
Yhteenvetona voidaan todeta, että tutkimuksen tulosten perusteella sairaanhoitajien koulutukseen ei kuulu suositusten mukaista hoitotyön kirjaamisen opetusta.
Opetussuunnitelmat eivät vastaa nykyistä kansallisen hoitotyön kirjaamisen ja tietojärjestelmien kehitystä. Valtakunnalliset hankkeet tietojärjestelmien yhtenäistämisestä tuo haastetta myös sairaanhoitajien tiedonhallinnan opetukseen, siksi terveydenhuollon erilaisten tietojärjestelmien tunteminen ja tietojärjestelmien yhteensopivuuden ymmärtäminen on tarpeellista. Terveydenhuollossa työskentelevät ovat tietojärjestelmien käyttäjiä ja avainasemassa uusien käytäntöjen ja kehitystyön edistämisessä.
Jatkotutkimusaiheena voisi tutkia, millainen tiedonhallinnan osaaminen on sairaanhoitajilla nyt, kun tietojärjestelmien käyttö on vakiintunut terveydenhuollossa, kuinka he kokevat heidän roolinsa tiedonhallinnan edistäjinä ja millaisia edellytyksiä heillä on olla tietojärjestelmien kehittäjinä. Mielenkiintoista olisi myös tietää, millaiset valmiudet hoitotyön opettajilla on opettaa hoitotyön tiedonhallintaa ja millaista tietoa he tarvitsevat opetuksessaan.
7 LÄHTEET
A 298/2009. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista. (Viitattu 15.10.2010). Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/
A 352/2003. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista. (Viitattu 26.8.2010).
Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/
Arene 2010a. Toiminta. (Viitattu 2.11.2010). Saatavissa: http://www.arene.fi
Arene 2010b. Suositus tutkintojen kansallisen viitekehyksen (NQF) ja tutkintojen yhteisten kompetenssien soveltamisesta ammattikorkea-kouluissa. Arene, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto. (Viitattu 18.5.2011). Saatavissa:
http://www.diak.fi/files/diak/Harjoittelu/ARENEnsuositusNQFnjayhteistenkompetenssi ensoveltamisesta.pdf
Curran Christine R 2003. Informatics competencies for nurse practitioners. AACN Clinical Issues 14 (3), 320 - 330.
eNNi-hanke 2008. Hankekuvaus. (Viitattu 15.10.2010). Saatavissa:
http://www.amk.fi/enni/hankekuvaus_4.html
Elder Betty L. & Koehn Mary L. 2009. Assessment tool for nursing student computer competencies. Nursing Education Perspectives 30 (3), 148 – 152.
Ensio Anneli & Saranto Kaija 2004. Hoitotyön elektroninen kirjaaminen. Suomen sairaanhoitajaliitto ry.
Erkko Päivi 2011. Projektin loppuraportti eNNi 2. Turun ammattikorkeakoulu. (Viitattu 27.2.2011). Saatavissa:
projektori.turkuamk.fi/projektit/2274/enni2_Loppuraportti_2011.docx
European commission 2010. Education & Training. European Credit Transfer and Accumulation System (ECTS). (Viitattu 10.1.2011). Saatavissa:
http://ec.europa.eu/education/lifelong-learning-policy/doc48_en.htm
Garde Sebastian, Harrison David & Hovenga Evelyn 2005. Skill needs for nurses in their role as health informatics professionals: A survey in the context of global health informatics education. International Journal of Medical Informatics 74, 899 - 907.
Hartikainen Kauko, Häyrinen Kristiina, Luomala Tiina, Komulainen Jorma, Porrasmaa Jari
& Suhonen Marko 2009. Kansallisen sähköisen potilaskertomuksen vakioidut tietosisällöt. Opas ydintietojen, otsikoiden ja näkymien sekä erikoisala- ja toimintokohtaisten rakenteisten tietojen toteuttaminen sähköisessä potilaskertomuksessa. Versio 3.0. (Viitattu 12.4.2011.) Saatavissa:
https://www.kanta.fi/c/document_library/get_file?uuid=46b8b38a-3488-4c6e-81d2-ae8dcfeaf848&groupId=10206
Hildén Raija 2002. Ammatillinen osaaminen hoitotyössä. Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Hoidokki. Sairaanhoitajien koulutussäätiö. (Viitattu 7.5.2011). Saatavissa:
http://www.hoidokki.fi/index_fin.html
Härö Hilkka 2007. Terveydenhuollon henkilöstön tietotekninen osaaminen. Kansallisen tutkimuksen systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Pro gradu-tutkielma. Terveyshallinnon ja -talouden laitos. Kuopion yliopisto. Kuopio.
Ikonen Helena 2007. Hoitohenkilökunnan valmiudet hoitotyön elektroniseen kirjaamiseen. Pro gradu-tutkielma. Terveyshallinnon ja –talouden laitos. Kuopion yliopisto. Kuopio.
Jauhiainen Annikki 2004. Tieto- ja viestintätekniikka tulevaisuuden hoitotyössä.
Asiantuntijaryhmän näkemys hoitotyön skenaarioista ja kvalifikaatioista vuonna 2010.
Hoitotieteen laitos. Terveyshallinnon ja – talouden laitos. Kuopion yliopisto. Kuopio.
Kortteisto Tiina, Komulainen Jorma, Mäkelä Marjukka & Kaila Minna 2008.
Tietokoneavusteisen päätöksentukipalvelun perusedellytysten toteutuminen ‐ kyselytutkimus Päätöksentuki ‐hankkeen pilottialueilla. Hyppölä Hannele (toim.) Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivät.
Tutkimuspaperit 2008. Stakes, Helsinki. 54 - 59.
Kuusela Tuula & Lemmetty Kaisa 2005. Tietojärjestelmäkoulutukset terveydenhuollossa. Systemoitu kirjallisuuskatsaus tietojärjestelmäkoulutuksista. Pro gradu-tutkielma. Terveyshallinnon ja -talouden laitos. Kuopion yliopisto. Kuopio.
L 351/2003. Ammattikorkeakoululaki. (Viitattu 26.9.2010) Saatavissa:
http://www.finlex.fi/fi/
L 559/1994. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä. (Viitattu 15.10.2010).
Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/
L 785/1992. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista. (Viitattu 26.8.2010). Saatavissa:
http://www.finlex.fi/fi/
Lauri Sirkka & Kyngäs Helvi 2005. Hoitotieteen teorian kehittäminen. WSOY, Helsinki.
Liljamo Pia, Kaakinen Pirjo & Ensio Anneli 2008. Opas FinCC -luokituskokonaisuuden käyttöön hoitotyön sähköisen kirjaamisen mallissa. FinCC -luokituksen käyttöopas.
Kansallisesti yhtenäiset hoitotyön tiedot –hanke 2007 - 2008. (Viitattu 12.4.2011).
Saatavissa: http://sty.stakes.fi/NR/rdonlyres/A20CD2AC-379F-4E11-8B52-2651B90C094D/13507/FinCC_OHJEKIRJA_VERSIO_1_0_final_a.pdf
Lundgren-Laine Heljä & Salanterä Sanna 2007. Hoitotyön päätöksenteko – muuttavatko sähköiset järjestelmät sairaanhoitajan päätöksenteon näkyväksi? Teoksessa Hopia Hanna & Koponen Leena (toim.). Hoitotyön kirjaaminen. Hoitotyön vuosikirja 2007.
Sairaanhoitajaliitto, Jyväskylä, 25 – 34.
Mantas John, Ammenwerth Elske, Demiris George, Hasman Arie, Haux Reinhold, Hersh William, Hovenga Evelyn, Lun K.C, Marin Heimar, Martin-Sanchez Fernando &
Wright Graham 2010. Recommendations of the International Medical Informatics Association (IMIA) on education in biomedical and health informatics. Methods Inf Med 49, 105 - 120.
McNeil Barbara, Elfrink Victoria, Pierce Susan, Beyea Suzanne, Bickford Carol &
Averill Carolyn 2005. Nursing informatics knowledge and competencies: A national survey of nursing education programs in the United States. International Journal of Medical Informatics 74, 1021 – 1030.
Melin Harri 2005. Vertailevan tutkimuksen monet lähtökohdat. Teoksessa Räsänen Pekka, Anttila Anu-Hanna & Melin Harri (toim.). Tutkimus menetelmien pyörteissä.
Sosiaalitutkimuksen lähtökohdat ja valinnat. PS-kustannus, Jyväskylä. 53 - 65.
Morse Janice M. & Field Peggy Anne 1996. Nursing research. The application of qualitative approaches. Stanley Thornes Ltd, Cheltenham.
Opetushallitus 2010a. Ammattikorkeakoulut. (Viitattu 26.8.2010). Saatavissa:
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikorkeakoulut_ja_yliopistot/ammattiko rkeakoulut
Opetushallitus 2010b. Tutkintojen viitekehykset. (Viitattu 10.1.2011). Saatavissa:
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tunnustaminen/tutkintojen_viiteke hykset
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011. Ammattikorkeakoulut. (Viitattu 6.5.2011).
Saatavissa:
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/ammattikorkeakoulutus/ammattikorkeakoulut/
Opetusministeriö 2006. Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon. Koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, keskeiset opinnot ja vähimmäisopintopisteet.
Opetusministeriön työryhmän muistioita ja selvityksiä 2006: 24. (Viitattu 10.10.10).
Saatavissa:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2006/liitteet/tr24.pdf?lang=fi
Opetusministeriö 2007. Koulutus ja tutkimus 2007-2012. Opetusministeriö, Helsinki.
(Viitattu 19.9.2010). Saatavissa:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2008/liitteet/opm09.pdf?lang=
fi
Opetusministeriö 2009. Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys.
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:24. (Viitattu 10.1.2011).
Saatavissa:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/tr24.pdf?lang=
Ornes Lynne & Gassert Carole 2005. Computer competencies in a BSN program.
Journal of Nursing Education 2007, 46 (2), 75 – 78.
Paunonen Marita & Vehviläinen – Julkunen Katri 1997. Tutkimussuunnitelman laadinta kvantitatiivisessa ja kvalitatiivisessa tutkimuksessa. Teoksessa Paunonen Marita &
Vehviläinen – Julkunen Katri. Hoitotieteen tutkimusmetodiikka. WSOY, Juva. 36 – 48.
Pietilä Veikko 1973. Sisällön erittely. Oy Gaudeamus Ab.
Risikko Paula 2001. Hoitotyön koulutuksen kehityshaasteet tulevaisuudessa. Teoksessa Voutilainen Päivi, Saranto Kaija, Peiponen Arja & Mikkola Taru. Hoitotyön tulevaisuus. Hoitotyön vuosikirja 2002. Tammi. 142 – 153.
Saranto Kaija & Leino - Kilpi Helena 1997. Computer literacy in nursing: developing the information technology syllabus in nursing education. Journal of Advanced Nursing 25, 377 – 385.
Saranto Kaija & Sonninen Anna Liisa 2008. Systemaattisen kirjaamisen tarve.
Teoksessa Saranto Kaija, Ensio Anneli, Tanttu Kaarina & Sonninen Anna Liisa.
Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen. WSOY Oppimateriaalit Oy, Helsinki. 12 -16.
Sonninen Anna Liisa 2008. Termistöjen käyttö kirjaamisessa. Teoksessa Saranto Kaija, Ensio Anneli, Tanttu Kaarina & Sonninen Anna Liisa. Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen. WSOY Oppimateriaalit Oy, Helsinki. 88 – 94.
Sosiaali- ja terveysministeriö 2011. (Viitattu 5.5.2011). Saatavissa: www.stm.fi
Staggers Nancy, Gassert Carole A, Curran Christine 2002. Results of a Delphi Study to Determine Informatics Competencies for Nurses at Four Levels of Practice. Nursing Research Nov/Dec 2002.
Tampereen ammattikorkeakoulu 2011. TAMK. (Viitattu 6.5.2011.) Saatavissa:
http://www.tamk.fi/cms/tamk.nsf/$all/BDBDD7747B9011C9C225755A00614E04
Tanttu Kaarina 2007. Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke (HoiDok – hanke) Vaihe 1, 1.5.05 − 31.12.06. Loppuraportti. (Viitattu 24.10.2010). Saatavissa: http://www.vsshp.fi/
Tanttu Kaarina & Ikonen Helena 2008. Ydintietojen käyttö hoitokertomuksessa.
Teoksessa Saranto Kaija, Ensio Anneli, Tanttu Kaarina & Sonninen Anna Liisa.
Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen. WSOY Oppimateriaalit Oy, Helsinki. 112 – 127.
Tuomi Jouni & Sarajärvi Anneli 2002. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.
Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki.
Valvira 2010. Potilasasiakirjat. (Viitattu 21.10.2010). Saatavissa:
http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/terveydenhuolto/potilasasiakirjat.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 2009. Kansallisesti yhtenäiset hoitotyön tiedot – hanke 9/2007 – 10/2009. Loppuraportti 30.11.09. (Viitattu 21.10.2010). Saatavissa:
http://www.vsshp.fi/fi/4519
von Fieandt Noora 2005. Henkilöstön tietotekninen osaaminen ja koulutustarve terveydenhuollossa. Pro gradu-tutkielma. Terveyshallinnon ja -talouden laitos. Kuopion yliopisto. Kuopio.
Westra Bonnie & Delaney Connie 2008. Informatics competencies for nursing and healthcare leaders. AMIA 2008 Symposium proceeding page. 804 – 808.
YSA. Yleinen suomalainen asiasanasto. (Viitattu 7.5.2011). Saatavissa:
http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html
JULKAISEMATTOMAT LÄHTEET
Ensio Anneli 2009. Hoitotyön systemaattinen, rakenteinen kirjaamismalli. (Viitattu 21.10.2010). Saatavissa: http://www.kirke.fi/AE09.pdf
Ora-Hyytiäinen Elina 2008. eNNi 2008 - 2011. Hoitotyön johtajien seminaari 26.5.2008. (Viitattu 13.6.2011). Saatavissa:
http://www.kuntaportaali.org/binary.asp?path=1;29;353;85691;129992;149106;149107;
138816;138822&field=FileAttachment&version=2
Tanttu Kaarina 2008. Hoitotyön systemaattinen kirjaamismalli ja sen käyttöönotto.
(Viitattu 20.1.2011). Saatavissa:
http://www.salpanet.fi/Public/download.aspx?ID=3450&GUID=%7B1B6A2A9B-9C18-4D71-8251-9505CB828985%7D