Laitoksemme opetuksen kehittämisryhmässä päädyttiin useiden keskustelukierrosten ja lausuntojen jälkeen (ks. liite 3) yhdeksään koulutuksen tavoitteeseen. Ne pohjautu-vat pitkälti Erno Lehtisen (2004) luokitukseen akateemisilta asiantuntijoilta vaaditta-vista kompetensseista, mutta soveltuvin osin myös Harvisalon ja Tynjälän (2005, 3) kuvaukseen avoimessa yliopistossa vaadittavista kompetensseista. Koulutuksen tavoit-teita tukevissa pedagogisissa ratkaisuissa heijastuu vahvasti Patrikaisen (1999, 94) humanistis-konstruktivistisen pedagogiikan mukainen ihmiskäsitys, tiedonkäsitys ja oppimiskäsitys (ks. taulukko 1, s. 17). Koulutuksen tavoitteita ja niitä tukevia pedago-gisia ratkaisuja kirjoitettaessa on pyritty myös ottamaan huomioon terveystieteiden laitoksen toiminnan erityispiirteet kuten esimerkiksi, että laitoksen oppiaineet ja tie-teenalat – gerontologia ja kansanterveys, fysioterapia, liikuntalääketiede, terveyden edistäminen ja terveyskasvatus, toimintaterapia, terveystieteet ja teknologia - ovat kaikki edustettuina yliopistotasoisina vain Jyväskylän yliopiston terveystieteiden lai-toksella. Tällainen oppiaine- ja tieteenalakirjo teki työn haasteelliseksi, sillä em. suun-tausten piirissä on erilaisia painotuksia nyt esitellyistä asioista.
Terveystieteiden laitoksen koulutuksen tavoitteena on, että eri pääaineista valmistuneet maisterit hallitsevat syvällisesti oman tieteenalansa ja osaavat soveltaa oppimaansa työelämän käytäntöihin. Opiskelun aikana he saavat valmiudet toimia kansallisissa ja kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä ja osaavat tuottaa tieteellisesti ja käytännöllisesti pätevää uutta tietoa. Toimin-nassaan heillä tulee olla eettisesti kestävä pohja. Tavoitteena on myös, että opiskelijat ottavat vastuun oppimisestaan kohti itsenäistä ja elinikäistä op-pimisprosessia.
Näihin tavoitteisiin pyritään alla olevilla pedagogisilla tavoitteilla ja niitä tukevilla ratkaisuilla.
1. Tieteellinen ja kriittinen ajattelu
Tavoitteena on oppimisprosessi, jonka aikana opiskelijan ajattelu kehittyy kohti tiedon jäsentämistä ja synteesiä tieteellisen päättelyn pohjalta. Lisäksi opiskelija oppii otta-maan kantaa terveystieteiden ja oman tieteenalansa erityiskysymyksiin niitä teoreetti-sesti perustellen ja eri näkökulmia kriittiteoreetti-sesti tarkastellen.
26 Tavoitteita tukevia pedagogisia ratkaisuja
o Opetuksessa pyritään käsittelemään terveyttä ja toimintakykyä sekä niihin liittyviä yhteiskunnallisia haasteita ongelmalähtöisesti ja tu-levaisuuden haasteet huomioon ottaen
o Opetuksessa perehdytään erilaisiin tieteenteoreettisiin lähestymis-tapoihin ja arvioidaan tutkimusmenetelmien ja -asetelmien vah-vuuksia ja heikkouksia
o Opiskelijaa ohjataan monipuolisen lähdemateriaalin hankintaan ja lähdekriittisyyteen
o Opetuksessa herätetään tiedollisia ristiriitoja käyttämällä esimer-kiksi opetusmateriaalia, jossa esiintyy vastakkaisia näkökulmia tai päätelmiä
o Opetuksessa hyödynnetään opiskelijoiden ammatti- ja opiskelutaus-taa ja elämänkokemusta
2. Tutkimustaidot
Tavoitteena on, että opiskelija hallitsee tutkimusprosessin ja sen osa-alueet sekä tuntee keskeiset tutkimusorientaatiot ja -menetelmät terveystieteissä.
Tavoitteita tukevia pedagogisia ratkaisuja
o Menetelmäopetuksessa pyritään käyttämään terveystieteiden alaan kuuluvia aineistoja ja esimerkkejä
o Opiskelijaa ohjataan harjoittelemaan tutkimustaitoja ensisijaisesti tutkimusprojekteissa ja erityisesti laitoksen omissa hankkeissa o Opiskelijaa ohjataan käyttämään erilaisia tiedon- ja
aineiston-hankintamenetelmiä
o Opiskelijaa perehdytetään tutkimustoimintaa koskeviin säädöksiin ja eettisiin ohjeisiin
3. Viestintätaidot
Tavoitteena on, että opiskelija kehittää suullisia ja kirjallisia viestintätaitojaan ja saa valmiuksia toimia asiantuntijana erilaisilla kansallisilla ja kansainvälisillä foorumeilla.
Tavoitteita tukevia pedagogisia ratkaisuja
o Opiskelija harjoittelee esiintymistä ja tieteellistä keskustelua semi-naareissa ja tieteellisillä foorumeilla ja saa palautetta esiintymises-tään
o Opiskelijaa kannustetaan pitämään asiantuntijaesityksiä yliopiston ulkopuolella
o Opiskelijaa kannustetaan ja ohjataan tieteelliseen raportointiin ja asiantuntija-artikkeleiden kirjoittamiseen
o Opiskelijaa ohjataan ottamaan huomioon kohderyhmä esityksissään ja kirjallisissa tuotoksissaan
o Opiskelijaa kannustetaan käyttämään raporteissaan ja asiantuntija-esityksissään myös vierasta kieltä
27 o Opiskelijaa ohjataan noudattamaan laitoksen kirjallisten töiden
oh-jeistusta ja käyttämään hyvää kirjallista ilmaisua
o Opetuksessa pyritään luomaan tilanteita, joissa opiskelijat voivat harjoitella vuorovaikutustaitojaan
4. Eettinen vastuu
Tavoitteena on, että opiskelija tuntee tekijänoikeuslain ja tietosuojalain keskeiset sisäl-löt sekä tieteellistä toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet ja osaa noudattaa niitä opis-kelussaan, tieteellisessä toiminnassaan ja asiantuntijana toimiessaan. Lisäksi opiskelija ymmärtää asiantuntija-aseman tuoman vastuun ja asiantuntijuuden ylläpitämisen mer-kityksen.
Tavoitteita tukevia pedagogisia ratkaisuja
o Opetuksessa suositaan dialogista työskentelytapaa, jossa opiskelija osallistuu aktiivisesti keskusteluun ja oppii perustelemaan omat eet-tiset valintansa
o Opiskelija tutustuu eettisiin sääntöihin ja periaatteisiin heti opinto-jen alussa niin, että hän pystyy soveltamaan niitä koko opiskelunsa ajan ja myöhemmin työelämässä; opiskelijaa ohjataan esimerkiksi asianmukaiseen lähteiden käyttöön läpi koko opiskelun
o Tutkimusmetodologian opetuksessa painotetaan eettisten periaat-teiden noudattamista esimerkiksi tutkimushenkilöitä koskevissa ky-symyksissä
o Opiskelijaa ohjataan huomioimaan eettinen vastuu tutkimustulosten julkaisemisessa
o Opiskelijaa ohjataan arvostamaan yksilön oikeutta omiin valintoi-hin asiantuntijatiedon soveltamisessa
5. Monitieteinen yhteistyö ja verkostoituminen
Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää monitieteisen yhteistyön merkityksen ja ar-vostaa sekä oppii tekemään yhteistyötä terveystieteiden ja muiden tieteenalojen kans-sa. Lisäksi opiskelija oppii havaitsemaan tieteiden välisiä yhteisiä näkökulmia ja eri-tyispiirteitä sekä kehittää valmiuksia verkostoitumiseen.
Tavoitteita tukevia pedagogisia ratkaisuja
o Opiskelija osallistuu laitoksen järjestämiin eri oppiaineiden yhtei-siin oppikursseihin opintojen eri vaiheissa
o Opiskelijaa kannustetaan toimimaan tieteenalojen yhteisissä, moni-tieteisissä projekteissa
o Opiskelija ohjataan mahdollisuuksien mukaan osallistumaan myös muiden kuin oman pääaineen pro gradu-seminaareihin terveystie-teiden laitoksella
o Opiskelijan edellytetään osallistuvan aktiivisesti laitoksen tieteen-päivään
28 6. Innovatiivisuus
Tavoitteena on, että opiskelija tunnistaa terveyteen ja toimintakykyyn liittyviä ajan-kohtaisia asiantuntijuusalueita ja -tehtäviä, ottaa vastaan uusia haasteita sekä osaa käyttää oppimaansa luovalla tavalla tulevassa työssään. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija oppii kehittämään työelämää löytämällä siihen uudenlaisia näkökulmia ja ratkaisuja.
Tavoitteita tukevia pedagogisia ratkaisuja
o Pedagogisessa työskentelyssä suositaan yhteistoiminnallisia mene-telmiä, pienryhmä- ja vertaistyöskentelyä sekä ongelmalähtöisyyttä o Opetuksessa huomioidaan työelämän haasteet ja moniammatillisen yhteistyön tarve esimerkiksi rohkaisemalla opiskelijaa kyseenalais-tamaan itsestäänselvyyksiä ja perinteisiä toimintatapoja sekä poh-timaan uusia ratkaisuja
o Opiskelijaa rohkaistaan hakeutumaan yhteistyöhön yliopiston ulko-puolisten tahojen kanssa
o Opiskelijalle annetaan riittävästi aikaa ajatteluun ja tehtävien te-koon
7. Itseohjautuvuus
Tavoitteena on elinikäistä oppimista tukeva oppimisprosessi, jonka alussa opiskelija asettaa opinnoilleen itsenäisesti perustellut tavoitteet ja tekee opintosuunnitelman. It-seohjautuvuutta ei nähdä lähtökohtana vaan tavoitteena.
Tavoitteita tukevia pedagogisia ratkaisuja
o Laitoksen toiminnassa ja opetuksessa pyritään opiskelijalähtöisyy-teen ja oppimista kannustavaan ilmapiiriin
o Opiskelijan oppimista ja asiantuntijaksi kehittymistä tuetaan erityi-sesti opintojen alkuvaiheessa ja pyritään siihen, että ohjauksen tar-ve vähenee opintojen edetessä
o Opiskelija työstää oman opintosuunnitelmansa (e-HOPS) ja portfo-lionsa
8. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus
Tavoitteena on, että opiskelija kehittää valmiuksiaan kohdata eri kulttuureista tulevia ihmisiä ja työskennellä kansainvälisissä ympäristöissä.
Tavoitteita tukevia pedagogisia ratkaisuja
o Opetukseen pyritään integroimaan eri kulttuurien ymmärtämiseen liittyvää sisältöä
29 o Opiskelijaa kannustetaan osallistumaan yliopiston kansainvälisyyttä
ja monikulttuurisuutta koskevaan opetukseen
o Opetuksessa pyritään hyödyntämään ulkomaalaisten opiskelijoiden kokemuksia
o Tuetaan opiskelijavaihtoa ja lisätään laitoksella vieraskielistä opetusta 9. Esteetön opiskeluympäristö
Tavoitteena on opiskelijoiden fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen yhdenvertaisuus ja osallistumisen mahdollisuus. Noudatetaan yliopiston laatimaa yleislinjausta (ks.
http://www.jyu.fi/hallinto/esteet/ey).
Terveystieteiden laitoksen opetuksen kehittämisryhmä käytti seuraavia lähteitä apuna em. dokumentin kirjoittamisessa:
Ansela, M., Haapaniemi, T. & Pirttimäki, S. 2005. Yliopisto-opiskelijan hops. Ohjaa-jan opas. Kuopion yliopisto. Oppimiskeskus. Kuopio: Kevama Oy.
Bernice, Y. & Arlin, P. 1999. Dialectical Thinking: Implications for Creative Thin-king. Encyclopedia of Creativity 1, 547 - 552.
Harvisalo, S. & Tynjälä, J. 2005. Avoimessa yliopistossa tavoiteltavat kompetenssit.
Julkaisematon käsikirjoitus. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammatilli-nen opettajakorkeakoulu.
Jyväskylän yliopiston kokonaisstrategia vuoteen 2015. 2002. Jyväskylän yliopiston hallituksen päätöksiä 16.1.2002.
Jyväskylän yliopiston laatupolitiikka. 2006. Jyväskylän yliopiston hallituksen päätök-siä 13.12.2006.
Kallio, E. (toim.) Itsensä näköinen yliopisto-opettaja. 2002. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos.
Kallio, E. 1993. Postformaali ajattelu: Aikuisuuden uusi kehitysvaihe? Psykologia 28, 2, 108 - 112.
Kivinen, O. & Ristelä, P. 2003. Pragmatistisia näkökulmia konstruktivistisiin oppi-miskäsityksiin. Psykologia 38, 1, 4 - 10.
Lehtinen, E. 2004. Yleiset taidot ja uusi tutkintorakenne. Esitelmä ”Yleiset akateemi-set valmiudet uudistuvassa tutkintorakenteessa” -seminaarissa 8.1.2004. Viitattu 17.4.2007. Turun yliopiston sivusto.
Http://www.uta.fi/itpeda/esitykset/lehtinen080104.pdf
Patrikainen, R. 1999. Opettajuuden laatu. Ihmiskäsitys, tiedonkäsitys ja oppimiskäsi-tys opettajan pedagogisessa ajattelussa ja toiminnassa. Jyväskylä: PS-Kustannus.
30 Periaatepäätös opinto-ohjaussuunnitelmien laatimiseksi sekä Jyväskylän yliopiston HOPS-linjaus. 2007. Viitattu 17.4.2007. Jyväskylän yliopiston hallituksen päätöksiä 15.3.2006. Jyväskylän yliopiston opiskelijapalvelujen sivusto.
http://www.jyu.fi/hallinto/opiskelijapalvelut/opintohallinto/hops/.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2002. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkaus-ten käsitteleminen. Viitattu 17.4.2007. Http://www.pro.tsv.fi/loukkaus-tenk
Tynjälä, P. 2000. Oppiminen tiedon rakentamisena. Konstruktivistisen oppimiskäsi-tyksen perusteita. 1.-2. p. Helsinki: Tammi.
Tynjälä, P., Heikkinen, H. & Huttunen, R. 2005. Konstruktivistinen oppimiskäsitys oppimisen ohjauksen perustana. Teoksessa Konstruktivismi ja realismi. Aikuiskasva-tuksen 45. vuosikirja. Toim. P. Kalli & A. Malinen. Vantaa: Dark Oy, 20 - 48.
Opetuksen kehittämisryhmän jäsenet:
Peltokallio Liisa (fysioterapia, puheenjohtaja, laitoksen pedagoginen johtaja) Juntunen Kristiina (toimintaterapia)
Kokko Sami (terveyskasvatus)
Parkatti Terttu (gerontologia ja kansanterveys) Saari Päivi (amanuenssi)
Sakari-Rantala Ritva (fysioterapia) Tynjälä Jorma (terveyskasvatus) Valkeinen Heli (liikuntalääketiede)
Terveystieteiden laitoksen koulutuksen tavoitteisiin ja niitä tukevien pedagogisiin rat-kaisuihin pohjautuva, maisteriopintoja koskeva opiskelijoiden palautelomake on ku-vattu liitteessä 2. Lomakkeessa oli mukana kysymyksiä, joiden tausta ei löydy em.
koulutuksen tavoitteista. Esimerkiksi kysymyksessä 13 tiedusteltiin sosiaalistumista oman tiedealan yhteisöön ja toimintakulttuuriin. Kysymyksellä haluttiin mitata opis-kelijan ammatti-identiteetin muodostumista ja opiskelumotivaatiota. Opiskelijat täyt-tivät lomakkeen huhtikuussa 2007. Tämän pilottikyselyn tuloksia ei tarkastella tässä yhteydessä tarkemmin. Alustavat tulokset kuitenkin osoittivat monia myönteisiä seik-koja laitoksen koulutuksessa, mutta myös selviä kehittämishaasteita. Lomakkeen ky-symykset vaativat myös muutoksia, mikä kävi ilmi opiskelijoiden vastauksista.
Liitteessä 3 kuvataan tämän kehittämishankkeen työskentelyprosesseja. Kokoustyös-kentelylle oli tyypillistä asioiden huolellinen valmistelu ja asioiden rakentava läpi-käynti. Kokouksia oli useita ja palautteiden saaminen vei oman aikansa kokousten vä-lillä. Kokousten ulkopuoliset keskustelut suoraan laitoksen pedagogisen johtajan kanssa myös edistivät kehittämishankkeeni tavoitteiden saavuttamista. Eniten aikaa kului laitoksen koulutuksen tavoitteiden ja niitä tukevien pedagogisten ratkaisujen kir-joittamiseen, vähiten HOPS-ohjeistuksen kirjoittamiseen opiskelijoille.
31
8 Pohdinta
Yliopiston ydintehtävät voidaan jakaa seuraaviin osa-alueisiin: tutkimukseen, opetuk-seen, yhteiskunnalliseen palvelutehtävään ja hallintoon. Nämä kaikki osa-alueet sisäl-tyvät Jyväskylän yliopistossa toteutettavaan kokonaislaatujärjestelmän kuvaukseen, joka on puolestaan osa yliopiston kokonaislaatujärjestelmätyötä. Opetuksen laadun kuvausta Jyväskylän yliopistossa koordinoi vuosina 2000-2003 opetuksen laadun ke-hittämisprojekti (OPLAA). Vuosina 2004-2006 toimintaa jatkoi opetuksen laatupro-sessi (OPLAApro), jonka OPLAApro –ryhmä oli osa opetusneuvostoa. Tämän ryh-män tehtävänä oli valmistella opetusneuvostossa käsiteltävät asiat, kuten esimerkiksi laatu- ja kehittämistyön koordinoiminen. OPLAApro -ryhmän vastuulla oli myös ar-viointeihin liittyvät valmistelut sekä opintojen ohjaukseen ja oppimisen laadun seuran-taan soveltuvien menetelmien, välineiden ja mittareiden kehittäminen yhteistyössä lai-tosten ja yksiköiden kanssa. (OPLAApro 2004, 1-7.) OPLAApro -ryhmällä oli kuiten-kin käytössään niukat henkilöresurssit suhteessa sille asetettuihin tehtäviin, ryhmälle asetettu toimeksianto oli osittain selkiytymätön ja yliopiston johto ei antanut ryhmän toiminnalle riittävästi tukea. Tämä kaikki heijastui OPLAApro -ryhmän työskentelyyn siten, että ryhmän tuki laitoksille opetuksen kehittämistyöhön oli osittain sekavaa, esimerkiksi ryhmältä tuli paljon ohjeita, ne muuttuivat ja vaikutti siltä, että kokonai-suutta ei aidosti hallinnut kukaan.
Itselleni tuotti siksi aluksi vaikeuksia ymmärtää, mistä Jyväskylän yliopiston laatujär-jestelmässä loppujen lopuksi on kyse. OPLAApro -ryhmän tuottamat dokumentit oli-vat erittäin seikkaperäisiä ja ryhmältä tulleet ohjeistukset esimerkiksi laitoksen ope-tuksen laadun itsearviointimatriisin laatimiseksi olisivat työllistäneet merkittävästi opetuksen kehittämisestä vastuussa olevaa laitoksen pedagogista johtajaa ja hänen apunaan olevaa opetuksen kehittämisryhmää, jossa olin aktiivisesti mukana osana ke-hittämishankettani. Selkeiden ohjeiden ja aikataulujen puuttuminen vaikeutti koko-naisprosessin hahmottamista ja työskentelyä. OPLAApro -ryhmän pyrkimys melko perusteelliseen opetuksen laadun arvioinnin toteuttamiseen laitos- ja yksikkötasolla olisi ollut äärimmäisen haasteellista käytettävissä olevilla henkilö- ja aikaresursseilla.
OPLAApro –ryhmän dokumenttien ansioksi on kuitenkin mainittava se, että ne ovat virittäneet keskustelua siitä, mitä opetuksen laadulla tarkoitetaan. OPLAApro -ryhmän dokumentit ovat siten auttaneet ymmärtämään opetuksen laatuun liittyviä käsitteitä ja siihen sisältyvien teemojen moninaisuutta ja haasteellisuutta käytännön työtä ajatellen.
32 Terveystieteiden laitoksen opetuksen kehittämisryhmä oli em. syistä johtuen epävar-ma siitä, mitä tältä ryhmältä itse asiassa odotettiin: mitä piti tehdä ja missä aikataulus-sa. Ainoa selkeä rajapyykki oli henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien (HOPS) käyttöönotto lukuvuoden 2006 alussa, jolloin HOPSien avoimen osan kysymysten tuli olla valmiina samoin kuin ohjeet opiskelijoille, miten HOPS tehdään. Molemmat oli-vat valmiina hyvissä ajoin ennen syyslukukauden alkua 2006.
Paljon enemmän epävarmuutta ja pohdintaa laitoksemme opetuksen kehittämisryh-mässä aiheutti opetuksen laadun kehittämishanke osana Jyväskylän yliopiston koko-naislaatujärjestelmää. Opetuksen kehittämisryhmä totesi että laitoksellamme ei aiem-min ole pohdittu koulutuksemme keskeisiä arvoja, tavoitteita ja niitä tukevia pedago-gisia ratkaisuja. Arvopohjan pohtiminen oli nostettu keskeiseksi osaksi laitosten ja yk-siköiden itsearviointiprosessia myös OPLAApron raportissa, joka julkaistiin
22.4.2004 (kuvio 4). Koulutuksen arvopohjan ja niitä tukevien pedagogisten ratkaisu-jen näkyväksi tekeminen oli tärkeää siitäkin syystä, että ilman niitä ei ollut mielekästä laatia mittareita, joilla kerätään opiskelijoilta palautetta opetuksestamme.
Koulutuksen tavoitteita ja niitä tukevia pedagogisia ratkaisuja pohdittaessa lähtökoh-tana oli tieteellinen koulutus ja sen edellyttämät oppimistavoitteet, jotka olisivat kai-kille opiskelijoille luonteeltaan yhteisiä ja yleisiä pääaineesta ja oppialasta riippumat-ta. Yliopistolla on myös yhteiskunnallinen palvelutehtävä ja koulutuksen tavoitteita kirjoitettaessa tämä näkökohta tuli ottaa huomioon. Opetuksen kehittämisryhmä tutus-tui olemassa oleviin oppimiskäsityksiin, ihmiskäsityksiin ja tiedonkäsityksiin eli pe-dagogisen ajattelun ja toiminnan kulmakiviin. Näistä keskusteltiin avoimesti ja kes-keisistä linjoista päästiin nopeasti yhteisymmärrykseen. Koulutuksen tavoitteiden poh-timinen vei ryhmältämme paljon aikaa, sillä ne oli räätälöitävä oman laitoksemme toiminnan suuntaisiksi ottaen huomioon laitoksemme oppiaineet ja oppialat ja muut työryhmän jäsenten esiinnostamat seikat. Koulutuksen tavoitteet tarkentuivat aivan viime hetkiin saakka ja niitä tukevien pedagogisten ratkaisujen aukikirjoittaminen vei paljon aikaa – prosessi alkoi maaliskuussa 2006 ja päättyi tammikuussa 2007. Ryh-mässämme oli kuitenkin hyvä henki ja kaikki osanottajat olivat hyvin motivoituneita kehittämään laitoksemme opetusta – haasteena oli löytää mahdollisimman konkreetti-sia ehdotukkonkreetti-sia koulutuksen tavoitteita tukeviksi käytännön pedagogisiksi ratkaisuiksi.
Työryhmä onnistui hyvin operationaalistamaan koulutuksen tavoitteet. Työryhmä vältti tietoisesti tuomasta esiin kasvatusalan terminologiaa ja laati siksi dokumentin
33 mahdollisimman helppolukuiseksi ja konkreettiseksi välineeksi eri oppiaineiden opet-tajille ja asiasta kiinnostuneille.
Huhtikuussa 2007 kaikille laitoksemme opiskelijoille pakollisen opintojen loppuvai-heessa suoritettavan asiantuntijuuskurssin lopussa kerättiin palautetta opiskelijoilta heidän asiantuntijaksi kehittymisen polulta maisteriopintojen aikana. Tavoitteena oli saada tietoa opetuksen kehittämiseen siitä, miten laitoksen opetus on pystynyt vastaa-maan asiantuntijaksi kehittymisen haasteisiin. Tämä opiskelijoilta kerätty maisteri-opintoja koskeva palaute pohjautui pääosin koulutuksemme arvoja, tavoitteita ja pe-dagogisia ratkaisuja kuvaavaan dokumenttiin. Kyselylomaketta täydennettiin huhti-kuussa 2007 kysymyksillä, jotka liittyivät sosiaalistumiseen oman tieteenalan tiedeyh-teisöön ja toimintakulttuuriin. Tällä on merkitystä esimerkiksi opiskelijan ammatti-identiteetin muodostumiselle, opiskelumotivaatioon ja opintojen suorittamiseen suosi-tellussa ajassa (Ansela ym. 2005, 18 - 19). Tämä lisäys osoittaa, että koulutuksen ta-voitteita kuvaavaa dokumenttia pitää jatkuvasti kehittää ja muokata tarpeen vaatiessa.
Lisäksi tulee harkittavaksi, voisiko jatkossa koulutuksen tavoitteet -käsitteen korvata käsitteellä osaamistavoitteet, mikä kuvaa paremmin dokumentin henkeä.
Opiskelijapalautelomakkeen ensimmäistä versiota voi pitää eräänlaisena pilottina. Pi-lottikyselyn tuloksia tullaan esittelemään ja niistä käydään avointa keskustelua laitos-kokouksessa toukokuussa 2007, jolloin myös opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua keskusteluun. Lomaketta edelleen kehittämällä ja soveltamalla muillekin kuin asian-tuntijuuskursseille saamme kokonaiskuvaa koulutuksemme kehittämistarpeisiin. Pilot-tikyselyn tuloksista keskusteltaessa tulee kuitenkin muistaa, että nyt siihen vastanneet ovat aloittaneet opiskelunsa useita vuosia sitten. Lisäksi opintojen suunnittelun tuke-minen (esimerkiksi HOPSin laadinta ja siihen ohjauksen saatuke-minen) ei ole ollut aiem-min yhtä systemaattisesti järjestettyä. Nyt hyväksyttyjen koulutuksen tavoitteiden ja niitä tukevien pedagogisten ratkaisujen tuloksia saadaan odottaa vielä joitakin vuosia.
On myös muistettava, että toimintakulttuurin muutos vaatii aikaa: iso laiva kääntyy hitaasti! Tulevaisuudessa em. maisteriopintoja koskeva palautelomake ja mahdollisesti opintojaksokohtaiset palautelomakkeet (muokattuna edellä mainitusta maisteriopinto-jen palautelomakkeesta) ovat jatkossa opiskelijan täytettävissä Internet-pohjaisessa Korppi-opintotietojärjestelmässä.
34 Liitteissä 5 ja 6 on esimerkinomaisesti kuvattu terveyskasvatusta ja terveyden edistä-mistä pääaineenaan opiskelevien kompetenssivaatimuksia ja terveystiedon opettajiksi opiskelevien kompetenssivaatimuksia. Luonteeltaan nämä kompetenssit ovat oppiai-ne- ja oppialaspesifejä, vaikka niistä löytyy samoja teemoja kuin tässä kehittämis-hankkeessa kuvatuissa kaikille yleisissä ja yhteisissä koulutustavoitteissa. Opetuksen kehittämisryhmä teki näistä kaikille yleisistä ja yhteisistä koulutustavoitteista eräänlai-sen ydinainesanalyysin. Tällöin olennaista oli lähteä liikkeelle puhtaalta pöydältä ja tarkastella asiaa suhteessa olemassa oleviin käsityksiin (esimerkiksi oppimisesta, ih-misestä ja tiedosta) ja suhteessa laitoksemme toiminnan ominaispiirteisiin. Tällaista toimintatapaa hyödynnettiin myös edellisen opetussuunnitelmakauden aikana, jolloin terveystiedon opettajakoulutuksesta vastuussa olevat opettajat kirjoittivat terveystie-don opettajien kompetenssivaatimukset (liite 6).
Tulevaisuuden kehittämishaasteena on syytä mainita opiskelijoiden rooli opetuksen kehittämisryhmän toiminnassa. Nyt työryhmässä ei ollut mukana lainkaan opiskelija-edustusta, vaikka opiskelijat olivat saaneet kutsun osallistua opetuksen kehittämis-ryhmän toimintaan oman edustajansa kautta. Opiskelijoiden saaminen mukaan ope-tuksen kehittämistyöhön on suuri haaste jatkoa ajatellen: heidän mukanaolonsa työ-ryhmässä voisi edistää heidän sitoutumistaan opiskeluun ja akateemiseen yhteisöön.
Lisäksi heidän kauttaan välittyisi opetuksen kehittämisryhmän jäsenille pala opiskeli-jan arkea, jonka tunteminen on tärkeä osa opiskelijatuntemusta. Toisena tulevaisuuden kehittämishaasteena on koulutuksen ja työelämän välisen kytkennän vahvistaminen.
Koulutuksen työelämäkytkentää voisi jatkossa tehostaa siten, että laitokseltamme valmistuneilta kerättäisiin muutama vuosi valmistumisen jälkeen tietoja siitä, miten koulutus on onnistunut vastaamaan työelämän haasteisiin. Saadun palautteen perus-teella opetussisältöjä voisi suunnata niin, että ne palvelisivat mahdollisimman hyvin työelämässä vaadittavaa osaamista. Tällä hetkellä tällaista palautejärjestelmää ei ole ja sen luominen on tärkeä haaste laitoksemme opetusta ajatellen. Viimeisenä kehittämis-haasteena on mainittava koulutuksen tavoitteiden ja niitä tukevien pedagogisten rat-kaisujen jalkauttaminen laitoksen opetukseen. Tämä työ alkaa syyslukukaudella 2007.
Työskentely terveystieteiden laitoksen opetuksen kehittämisryhmässä edisti tässä do-kumentissa kuvattujen asioiden ymmärtämistä ja ryhmässä työskentelyn taitoja. Työ oli erittäin haastavaa, mielenkiintoista, motivoivaa ja palkitsevaa; työ vei paljon aikaa, mutta se vei myös mukanaan!
35
Lähteet
Ansela, M., Haapaniemi, T. & Pirttimäki, S. 2005. Yliopisto-opiskelijan hops. Ohjaa-jan opas. Kuopion yliopisto. Oppimiskeskus. Kuopio: Kevama Oy.
Engeström, Y. 1984. Perustietoa opetuksesta. 2. p. Helsinki: Valtion painatuskeskus.
Harvisalo, S. & Tynjälä, J. 2005. Avoimessa yliopistossa tavoiteltavat kompetenssit.
Julkaisematon käsikirjoitus. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammatilli-nen opettajakorkeakoulu.
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. 2007. Viitattu 17.4.2007. Jyväskylän yliopiston opinto-ohjauksen sivusto. Http://www.jyu.fi/opiskelu/ohjaus/hops.
Humanistinen/Kokemuksellinen oppiminen. 2007. Viitattu 17.4.2007. Sisu-projektin sivusto. Http://www.vte.fi/sisu/oppimisk/tekstit/huma.htm.
Humanistinen oppimiskäsitys ja oppimisen ohjaaminen. 2007. Viitattu 17.4.2007. Si-su-projektin sivusto. Http://www.vte.fi/sisu/oppimisk/tekstit/ohuma.htm.
Kognitiivinen oppimiskäsitys. 2007. Viitattu 17.4.2007. Sisu-projektin sivusto.
Http://www.vte.fi/sisu/oppimisk/tekstit/kogni.htm.
Kokemuksellinen oppiminen ja oppimisen ohjaaminen. 2007. Viitattu 17.4.2007. Sisu-projektin sivusto. Http://www.vte.fi/sisu/oppimisk/tekstit/okokem.htm.
Konstruktivistinen oppiminen. 2007. Viitattu 17.4.2007. Sisu-projektin sivusto.
Http://www.vte.fi/sisu/oppimisk/tekstit/konstr.htm.
Kupias, P. 2001. Oppia opetusmenetelmistä. Helsinki: Educa-Instituutti Oy.
Lehtinen, E. 2004. Yleiset taidot ja uusi tutkintorakenne. Esitelmä ”Yleiset akateemi-set valmiudet uudistuvassa tutkintorakenteessa” -seminaarissa 8.1.2004. Viitattu 17.4.2007. Turun yliopiston sivusto.
Http://www.uta.fi/itpeda/esitykset/lehtinen080104.pdf
Lehtinen, E. & Otala, L. 2006. Oppiminen ja oppimalla uudistuva yhteiskunta. Teok-sessa FINNSIGHT 2015. Tieteen, teknologian ja yhteiskunnan näkymät. Toim.
TEKES & Suomen Akatemia. Helsinki: Libris Oy, 26 – 63.
Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan opinto-opas 2005-2007. Viitattu 17.4.2007.
Jyväskylän yliopiston sivusto. Http://www.jyu.fi/sport/opiskelu/opetus1/opas05C.pdf.
Monimuoto-opiskelu ja itseohjautuva opiskelija. 2007. Viitattu 21.4.2007. Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston Vainu-sivusto.
Https://vainu.avoin.jyu.fi/ohjeita.jsp?id=22#itseohjautuva.
Nevgi, A. & Tirri, K. 2003. Hyvää verkko-opetusta etsimässä. Kasvatusalan tutkimuk-sia 15. Turku: Suomen kasvatustieteellinen seura.
Niikko, A. 2000. Portfolio oppimisen avartajana. Helsinki: Tammi.
36 OPLAAPro. 2004. Opetuksen laatuprosessi (OPLAApro) 2004-2006. Jyväskylän yli-opiston OPLAApron julkaisuja 22.4.2004.
Oppimis- ja ohjauskäsityksiä. 2007. Viitattu 21.4.2007. Kuopion yliopiston avoimen yliopiston sivusto. Http://www.uku.fi/avoin/hoitodida/oppinake.html#neisser.
Oppimiskäsitysten teoreettiset lähtökohdat. 2007. Viitattu 17.4.2007. Sisu-projektin sivusto. Http://www.vte.fi/sisu/oppimisk/tekstit/teoria.htm.
Patrikainen, R. 1999. Opettajuuden laatu. Ihmiskäsitys, tiedonkäsitys ja oppimiskäsi-tys opettajan pedagogisessa ajattelussa ja toiminnassa. Jyväskylä: PS-Kustannus.
Peltokallio, L. 2005. Puheenvuoro Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksen opetuksen kehittämisryhmän kokouksessa 7.9.2005.
Periaatepäätös opinto-ohjaussuunnitelmien laatimiseksi sekä Jyväskylän yliopiston HOPS-linjaus. 2007. Viitattu 17.4.2007. Jyväskylän yliopiston hallituksen päätöksiä 15.3.2006. Jyväskylän yliopiston opiskelijapalvelujen sivusto.
http://www.jyu.fi/hallinto/opiskelijapalvelut/opintohallinto/hops/.
Rauste-von Wright, M., von Wright, J. & Soini, T. 2003. 9. uud. p.Oppiminen ja kou-lutus. Helsinki: WSOY.
Silvennoinen, H. & Tulkki, P. 1998. Elinikäisen oppimisen olennaista etsimään.
Silvennoinen, H. & Tulkki, P. 1998. Elinikäisen oppimisen olennaista etsimään.