Lasten toimenpiteen jälkeistä kivunhoitoa selvittäneessä osatutkimuksessa kivun hoito sairaalassa oli varsin tehokasta jo ennen koulutusinterventiota, eikä interventiolla ollut vaikutusta siihen. Sen sijaan merkittävä muutos tapahtui siinä, mitä kipulääkettä suositeltiin kotona käytettäväksi, millaisia kotihoito-ohjeita vanhemmille annettiin ja kuinka kivun hoito oli kotona toteutettu.
Intervention myötä kotihoito-ohjeiden antaminen lisääntyi, kotona kipulääkettä saaneiden lasten osuus kasvoi merkittävästi, ibuprofeenia alettiin käyttää yleisemmin kuin parasetamolia ja tablettien osuus käytetyistä lääkemuodoista kasvoi.
Toimenpiteen jälkeisen kivun ennaltaehkäisy ja hoito on tärkeää paitsi kivun aiheuttaman kärsimyksen minimoimiseksi myös siitä aiheutuvien seurannais-vaikutusten ehkäisemiseksi. Hoitamattomana kipu voi aiheuttaa lapselle pitkään jatkuvia käytösmuutoksia, kuten huomion hakemista, itkuisuutta, kiukkuisuutta, yöheräilyä, vaikeuksia nukkumaanmenossa sekä yksin olemisen pelkoa (Kotiniemi 1997). Vanhemmat tarvitsevat perusteelliset ja selkeät ohjeet lasten kivun hoidosta, sillä muuten kipua ei kotona välttämättä osata hoitaa riittävän tehokkaasti. Jotta toimenpiteen jälkeinen kivunhoito olisi riittävän tehokasta, on tärkeää, että kipulääkettä käytetään säännöllisesti muutaman päivän ajan (Tuomilehto ym. 2002, Lonnqvist ja Morton 2006). Finley työtovereineen (1996) havaitsi kuitenkin, että vain vajaa viidennes vanhemmista oli saanut sairaalasta ohjeen käyttää kipulääkettä säännöllisesti lapselle tehdyn pienen toimenpiteen jälkeen. Tilanne oli samankaltainen ennen interventiota myös lasten toimenpiteen jälkeistä kivunhoitoa selvittäneessä osatutkimuksessa.
Intervention jälkeen ohjeen oli kuitenkin saanut huomattavasti suurempi osa vanhemmista kuin ennen sitä (54 % vs. 16 %, p<0,001).
Lasten toimenpiteen jälkeistä kivunhoitoa selvittäneen osatutkimuksen perusteella ei voida sanoa, millaiset olivat koulutusintervention pitkäaikais-vaikutukset, sillä intervention jälkeen kysely tehtiin vain kerran. Toisaalta on osoitettu, että kliinisiä suosituksia noudatetaan sairaalassa parhaiten silloin, kun ne ovat sisäisesti suunniteltuja ja ne on esitelty koulutuksen muodossa (Russell ja Grimshaw 1992). Osatutkimuksen kohteena olleella osastolla ja toimenpide-yksikössä kivun hoitokäytäntöjä kehitettiin edelleen tutkimuksesta saadun tiedon pohjalta laatimalla lasten toimenpiteen jälkeistä kivunhoitoa käsittelevät suositukset ja kirjalliset hoito-ohjeet sekä henkilökunnalle että vanhemmille.
Tuomalla kirjalliset ohjeet suullisesti annettavien standardoitujen ohjeiden rinnalle, voidaan edelleen parantaa vanhempien valmiuksia hoitaa lastaan kotona (Isaacman ym. 1992, Waisman ym. 2005).
7 Päätelmät
Tutkimuksessa tarkasteltiin 0–12-vuotiaiden lasten lääkitsemistä kotona, siitä koituneita hyötyjä, lääkkeiden asemaa suhteessa muihin hoitomuotoihin, lääkehoidon ongelmia ja niiden merkitystä hoidon onnistumisen kannalta, vanhempien toimintatapoja lääkehoidon ongelmissa, lasten omatoimisuutta lääkkeiden käyttämisessä sekä terveydenhuollon ammattilaisille suunnatun kivunhoitoa käsitelleen koulutusintervention vaikutuksia. Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät:
1. Lääkkeillä on vanhempien ja lasten mielestä tärkeä asema monien lapsilla yleisesti esiintyvien sairauksien ja oireiden hoidossa. Myös muita hoitokeinoja käytetään, mutta lähinnä täydentämään lääkehoitoja.
Vanhemmat pitävät lasten kivun hoitoon tavallisimmin käytettäviä tulehduskipulääkkeitä (ibuprofeenia, naprokseenia ja ketoprofeenia) sekä parasetamolia varsin tehokkaina toimenpiteen jälkeisen kivun hoidossa.
Astmaa sairastavat lapset katsovat astmalääkkeiden ehkäisevän ja helpottavan astmaoireita ja siten mahdollistavan tavalliset arkielämän toimet.
2. Antibioottien aiheuttamat haittavaikutukset ovat yleisiä. Ne ovat suomalaislasten keskuudessa yleisin syy antibioottikuurin keskeyttämiselle.
Kuurin keskeyttäminen muista syistä on harvinaista.
3. Lasten kivun ja kuumeen lyhytaikaiseen hoitoon tarkoitetut tulehdus-kipulääkkeet sekä parasetamoli ovat ohjeiden mukaan käytettyinä vanhempien ja lasten mukaan hyvin siedettyjä. Antibiootteihin verrattuna niiden aiheuttamat haittavaikutukset ovat harvinaisia.
4. Oikein valitulla lääkemuodolla on lapsen lääkehoidon onnistumisen kannalta keskeinen merkitys. Pienet tabletit ja suun kautta nautittavat suspensiot ovat lapsille yleensä peräpuikkoja miellyttävämpiä lääkemuotoja. Toisaalta myös lääkkeen paha maku voi johtaa lääkkeen ottamisesta kieltäytymiseen. Maku voi muodostua ongelmaksi erityisesti suspensioita, liukenevia tabletteja sekä inhaloitavia lääkemuotoja käytettäessä.
5. Erityisesti lasten pitkäaikaisten sairauksien, kuten astman, lääkehoidossa ongelmia voivat aiheuttaa monimutkaiset lääkitykset, hankalat ja epäkäytännölliset annosteluvälineet, lääkkeiden säännölliseen ottamiseen kyllästyminen sekä lääkityksen vuoksi kiusatuksi joutuminen.
6. Vanhemmat etsivät varsin aktiivisesti ratkaisuja lapsensa lääkityksessä ilmeneviin ongelmiin. Akuutteja sairauksia lääkitessään he joutuvat ratkomaan ongelmia melko itsenäisesti tai ainakin päättämään siitä, milloin on syytä ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen.
Pitkäaikaissairauksien lääkehoidossa esiintyvistä ongelmista sekä lapsi että hänen vanhempansa voivat aina tarvittaessa keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa säännöllisillä seurantakäynneillä.
7. Itsenäisyys lääkkeiden käytössä lisääntyy vähitellen lapsen kehittyessä.
Arjen sujumisen turvaamiseksi sekä lapsen lääkehoitoon sitouttamiseksi on tavallista, että erityisesti pitkäaikaisen sairauden, kuten astman, lääkehoidossa lasta ohjataan omatoimisuuteen jo varhain, mutta muutoin alakouluikäisen lapsen lääkkeiden käyttö tapahtuu yleensä vielä vanhempien valvonnassa.
8. Lääkäreille ja sairaanhoitajille suunnatun koulutusintervention avulla voidaan parantaa päiväkirurgisen toimenpiteen jälkeen kotiutettaville lapsille ja heidän vanhemmilleen annettavien kivun kotihoito-ohjeiden laatua ja sitä kautta edistää kivun hoidon toteutumista kotona.
Tutkimuksen perusteella voidaan lisäksi tehdä seuraavia ehdotuksia lasten lääkehoitojen kehittämiseksi:
Lääkettä määrättäessä tai itsehoitolääkettä suositeltaessa tulee mahdolli-suuksien mukaan keskustella sekä lapsen että tämän mukana olevan aikuisen kanssa siitä, mikä lääke ja lääkemuoto on sopivin juuri kyseiselle lapselle. Lapsen ja hänen vanhempiensa käsitykset ja aikaisemmat kokemukset lääkkeiden käytöstä ovat aina yksilöllisiä. Pienet tabletit ja suun kautta nautittavat suspensiot ovat yleensä lasten mielestä peräpuikkoja miellyttävämpiä lääkemuotoja. Lisäksi on muistettava, että lasta lääkittäessä valmisteen maulla on lääkehoidon onnistumisen kannalta tärkeä merkitys.
Tämä on otettava huomioon erityisesti suspensioita, liukenevia tabletteja ja inhaloitavia lääkkeitä määrättäessä.
Terveydenhuollon ammattilaisten tulisi kiinnittää huomiota lasten pitkäaikaissairauksien lääkehoidoissa ilmeneviin erityisongelmiin sekä pyrkiä yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa ehkäisemään ja ratkaisemaan niitä. Tällaisia ongelmia ovat: monimutkaiset lääkitykset, hankalat ja epäkäytännölliset annosteluvälineet, lääkkeiden säännölliseen ottamiseen kyllästyminen sekä lääkityksen vuoksi kiusatuksi joutuminen.
Terveydenhuollon ammattilaisten tulisi tarjota lapsille ja heidän vanhemmilleen lisää tietoa paitsi lääkkeiden oikeasta käytöstä myös odotettavissa olevista hyödyistä ja mahdollisista haitoista. Hoitoon sitoutumisen parantamiseksi ja turhien pelkojen välttämiseksi on tärkeää keskustella myös haittavaikutusten todennäköisyydestä ja vakavuudesta suhteessa siihen, millaisia vaikutuksia lääkehoidon käyttämättä jättämisellä tai liian pienten annosten käyttämisellä on lapsen terveydelle. Lapsen ja hänen vanhempiensa huolien kuunteleminen sekä asiallinen suhtautuminen niihin tukee lääkehoidon onnistumista.
Vanhemmille pitää antaa tietoa siitä, keneen he voivat ottaa yhteyttä silloin, jos lääkehoidossa ilmenee ongelma. Lapsi ja hänen vanhempansa saattavat kohdata monenlaisia ongelmia lapsen lääkehoidon aikana. Huolellisella lääkkeen ja lääkemuodon valinnalla sekä laadukkaalla etukäteisneuvonnalla voidaan ehkäistä vain osa ongelmista.
Terveydenhuollon ammattilaisten perus- ja täydennyskoulutuksessa tulisi kiinnittää huomiota lasten lääkinnän erityispiirteisiin perehtymiseen.
Erityisesti lapsiperheen arki ja perheen näkökulma pitäisi pyrkiä huomioimaan paremmin. Terveydenhuollon toimipisteessä järjestettävällä sisäisellä koulutuksella on mahdollista kehittää ja yhtenäistää hoitokäytäntöjä.
Painottamalla kotihoito-ohjeiden merkitystä, voidaan vaikuttaa siihen, kuinka lapsen lääkehoito toteutetaan kotona. Laadukkaan ja yhtenäisen neuvonnan varmistamiseksi tarvitaan samansisältöistä koulutusta paitsi lääkäreille ja sairaanhoitajille myös apteekkien farmaseuttiselle henkilöstölle.
Lapsille soveltuvia lääkkeitä ja lääkemuotoja tulee tutkia ja kehittää aktiivisesti, jotta myös lapsille olisi tarjolla mahdollisimman tehokkaita, turvallisia ja tarkoituksenmukaisia valmisteita.
Lasten lääkehoidon ongelmien esiintyvyyttä, niiden syitä ja ratkaisukeinoja on syytä tutkia lisää. Tutkimustuloksia voidaan käyttää yhteiskunnallisen päätöksenteon tukena sekä lasten lääkehoitoa käsittelevien koulutus- ja kehittämishankkeiden suunnittelussa.
8 Kirjallisuus
Agarwal G, Awasthi S, Kabra SK, Kaul A, Singhi S, Walter SD; ISCAP Study Group: Three day versus five day treatment with amoxicillin for non-severe pneumonia in young children: a multicentre randomised controlled trial. BMJ 328(7443):791, 2004, doi: 10.1136/bmj.38049.490255.DE
Ahonen K, Hoppu K: Lasten lääkehoidon erityispiirteet. Suom Lääkaril 59(11):1141–1145, 2004
Ahonen R, Kalpio O, Vaskilampi T, Hallia O: Self-medication among families with children in Jyväskylä, Finland. Kirjassa: Children, medicines, and culture, ss. 275–293. Toim. Bush PJ, Trakas DJ, Sanz EJ, Wirsing RL, Vaskilampi T, Prout A, Pharmaceutical Products Press, New York 1996
Allotey P, Reidpath DD, Elisha D: "Social medication" and the control of children: a qualitative study of over-the-counter medication among Australian children. Pediatrics 114(3):e378–e383, 2004, doi: 10.1542/peds.2004-0759
Almarsdóttir AB, Hartzema AG, Bush PJ, Simpson KN, Zimmer C: Children’s attitudes and beliefs about illness and medicines. A Triangulation of open-ended and semi-structured interviews. J Soc Adm Pharm 14(1):26–41, 1997
Amato PR, Ochiltree G: Interviewing children about their families: A note on data quality. J Marriage Fam 49:669–675, 1987
Anderson BJ, Auslander WF, Jung KC, Miller JP, Santiago JV: Assessing family sharing of diabetes responsibilities. J Pediatr Psychol 15(4):477–492, 1990
Andrew M, Toverud E-L: Legemiddelforskrivning til 0-12 år gamle barn i Norge. Nordisk Medicin 106(2):50–52, 1991
Aramburuzabala P, García M, Almarsdóttir AB, Sanz EJ, Polaino-Lorente A:
Decision makers in the treatment of childhood illness in Madrid, Tenerife, and Chapel Hill. Kirjassa: Children, medicines, and culture, ss. 155–171. Toim. Bush PJ, Trakas DJ, Sanz EJ, Wirsing RL, Vaskilampi T, Prout A, Pharmaceutical Products Press, New York 1996
Arason VA, Sigurdsson JA, Kristinsson KG, Getz L, Gudmundsson S: Otitis media, tympanostomy tube placement, and use of antibiotics. Scand J Prim Health Care 23(3):184–191, 2005
Arinen S, Häkkinen U, Klaukka T, Klavus J, Lehtonen R, Aro S: Suomalaisten terveys ja terveyspalvelujen käyttö: terveydenhuollon väestötutkimuksen 1995/96 päätulokset ja muutokset vuodesta 1987. Terveys 1998: 5, Stakes ja Kela, Helsinki 1998
Asher MI, Montefort S, Björkstén B, Lai CK, Strachan DP, Weiland SK, Williams H: Worldwide time trends in the prevalence of symptoms of asthma, allergic rhinoconjunctivitis, and eczema in childhood: ISAAC Phases One and Three repeat multicountry cross-sectional surveys. Lancet 368(9537):733–743, 2006
Australian Bureau of Statistics: National Health Survey, 1995. Summary of Results. Canberra 1997
Australian Bureau of Statistics: National Health Survey, 1995. Use of medications. Canberra 1999
Autret E, Breart G, Jonville AP, Courcier S, Lassale C, Goehrs JM: Comparative efficacy and tolerance of ibuprofen syrup and acetaminophen syrup in children with pyrexia associated with infectious diseases and treated with antibiotics. Eur J Clin Pharmacol 46(3):197–201, 1994
Autret E, Reboul-Marty J, Henry-Launois B, Laborde C, Courcier S, Goehrs JM, Languillat G, Launois R: Evaluation of ibuprofen versus aspirin and paracetamol on efficacy and comfort in children with fever. Eur J Clin Pharmacol 51(5):367–
371, 1997
Van Balen FAM, de Melker RA, Touw-Otten FWMM: Double-blind randomised trial of co-amoxiclav versus placebo for persistent otitis media with effusion in general practice. Lancet 348(9029):713–716, 1996
Bartlett SJ, Krishnan JA, Riekert KA, Butz AM, Malveaux FJ, Rand CS: Maternal depressive symptoms and adherence to therapy in inner-city children with asthma. Pediatrics113(2):229–237, 2004
Beilmann A, Napa A, Sööt A, Talvik I, Talvik T: Prevalence of childhood epilepsy in Estonia. Epilepsia 40(7):1011–1019, 1999
Bellman MH, Paley CE: Pain control in children – parents underestimate children's pain. BMJ 307(6918): 1563, 1993
Belongia EA, Naimi TS, Gale CM, Besser RE: Antibiotic use and upper respiratory infections: a survey of knowledge, attitudes, and experience in Wisconsin and Minnesota. Prev Med 34(3):346–352, 2002
Berman S, Byrns PJ, Bondy J, Smith PJ, Lezotte D: Otitis media-related antibiotic prescribing patterns, outcomes, and expenditures in a pediatric Medicaid population. Pediatrics 100(4):585–592, 1997
Bianchi M, Clavenna A, Labate L, Bortolotti A, Fortino I, Merlino L, Locatelli GW, Giuliani G, Bonati M: Anti-asthmatic drug prescriptions to an Italian paedriatic population. Pediatr Allergy Immunol 20(6):585–591, 2009
Blais L, Beauchesne MF, Lévesque S: Socioeconomic status and medication prescription patterns in pediatric asthma in Canada. J Adolesc Health 38(5):607.e9–e16, 2006, doi: 10.1016/j.jadohealth.2005.02.010
Bloom B, Dey AN, Freeman G: Summary Health Statisticsfor U.S. Children:
National Health Interview Survey, 2005. Vital Health Stat 10(231). National Center for Health Statistics, Hyattsville, Maryland 2006
Bloom B, Tonthat L: Summary Health Statistics for U.S. Children: National Health Interview Survey, 1997. Vital Health Stat 10(203). National Center for Health Statistics, Hyattsville, Maryland 2002
Borgnolo G, Simon G, Francescutti C, Lattuada L, Zanier L: Antibiotic prescription in Italian children: a population-based study in Friuli Venezia Giulia, north-east Italy. Acta Paediatr 90(11):1316–1320, 2001
Bozoni K, Kalmanti M, Koukouli S: Perception and knowledge of medicines of primary schoolchildren: the influence of age and socioeconomic status. Eur J Pediatr 165(1):42–49, 2006
Bryant BG, Mason HL: Nonprescription drug use among hospitalized pediatric patients. Am J Hosp Pharm 40(10):1669–1673, 1983
Bush PJ: Children and medicines. Kirjassa: Social and behavioral aspects of pharmaceutical care, ss. 449–471. Toim. Smith MC, Wertheimer, Pharmaceutical Products Press, New York 1996
Buston KM, Wood SF: Non-compliance amongst adolescents with asthma:
listening to what they tell us about self-management. Fam Pract 17(2):134–138, 2000
Bücheler R, Schwab M, Mörike K, Kalchthaler B, Mohr H, Schröder H, Schwoerer P, Gleiter CH: Off label prescribing to children in primary care in Germany: retrospective cohort study. BMJ 324(7349):1311–1312, 2002
Cabana MD, Slish KK, Evans D, Mellins RB, Brown RW, Lin X, Kaciroti N, Clark NM: Impact of physician asthma care education on patient outcomes. Pediatrics 117(6):2149–2157, 2006
Cantrill JA, Johannesson B, Nicolson M, Noyce PR: Management of minor ailments in primary schoolchildren in rural and urban areas. Child Care Health Dev 22(3):167–174, 1996
Carrasco-Garrido P, Jiménez-García R, Barrera VH, de Andrés AL, de Miguel AG: Medication consumption in the Spanish paediatric population: related factors and time trend, 1993-2003. Br J Clin Pharmacol 68(3):455–461, 2009
Cassedy A, Fairbrother G, Newacheck PW: The impact of insurance instability on children's access, utilization, and satisfaction with health care. Ambul Pediatr 8(5):321–328, 2008
Cassidy RC, Walco GA: Pain, hurt, and harm: the ethical issues of pediatric pain control. Kirjassa: Pediatric ethics – from principles to practice, ss. 157–165. Toim.
Cassidy RC, Fleischman AR, Harwood Academic Publishers, Amsterdam 1996
Chalumeau M, Tréluyer JM, Salanave B, Assathiany R, Chéron G, Crocheton N, Rougeron C, Mares M, Bréart G, Pons G: Off label and unlicensed drug use among French office based paediatricians. Arch Dis Child 83(6):502–505, 2000
Chambers CT, Reid GJ, Craig KD, McGrath PJ, Finley GA: Agreement between child and parent reports of pain. Clin J Pain 14(4):336–342, 1998
Chambers CT, Reid GJ, McGrath PJ, Finley GA: Self-administration of over-the-counter medication for pain among adolescents. Arch Pediatr Adolesc Med 151(5):449–455, 1997
Chan PW, DeBruyne JA: Parental concern towards the use of inhaled therapy in children with chronic asthma. Pediatr Int 42(5):547–551, 2000
Christiaanse ME, Lavigne JV, Lerner CV: Psychosocial aspects of compliance in children and adolescents with asthma. J Dev Behav Pediatr 10(2):75–80, 1989
Chui J, Tordoff J, Kennedy J, Reith D: Trends in accessibility to medicines for children in New Zealand: 1998-2002. Br J Clin Pharmacol 57(3):322–327, 2004
Clark NM, Gong M, Schork MA, Evans D, Roloff D, Hurwitz M, Maiman L, Mellins RB: Impact of education for physicians on patient outcomes. Pediatrics 1998 101(5):831–836, 1998
Clavenna A, Berti A, Gualandi L, Rossi E, De Rosa M, Bonati M: Drug utilisation profile in the Italian paediatric population. Eur J Pediatr 168(2):173–180, 2009
Collett CA, Pappas DE, Evans BA, Hayden GF: Parental knowledge about common respiratory infections and antibiotic therapy in children. South Med J 92(10):971–976, 1999
Conn KM, Halterman JS, Lynch K, Cabana MD: The impact of parents' medication beliefs on asthma management. Pediatrics 120(3):e521–e526, 2007, doi: 10.1542/peds.2006-3023
Cordina M, McElnay JC, Hughes CM, Fenech AG: Health-related issues of importance to school children with asthma – a qualitative study. J Soc Adm Pharm 19(5):162–169, 2002
Counsell AM, Geddis DC, Smith AR: Parental perceptions of information about medication prescribed for their children. N Z Med J 106(956):205–206, 1993
Cunningham-Burley S, Maclean U: Dealing with children’s illness: mothers’
dilemmas. Kirjassa: Child health matters, ss. 29–39. Toim. Wyke S, Hewison J, Open University Press, Milton Keynes 1991
Dagan R, Shvartzman P, Liss Z: Variation in acceptance of common oral antibiotic suspensions. Pediatr Infect Dis J 13(8):686–690, 1994
Danish Medicines Agency: Statistics on medicinal products, 2004-2008. Haettu Internetistä 13.4.2010: http://dkma.medstat.dk/MedStatDataViewer.php
Danner S, Sordet C, Terzic J, Donato L, Velten M, Fischbach M, Sibilia J:
Epidemiology of juvenile idiopathic arthritis in Alsace, France. J Rheumatol 33(7):1377–1381, 2006
Davy T, Dick PT, Munk P: Self-reported prescribing of antibiotics for children with undifferentiated acute respiratory tract infections with cough. Pediatr Infect Dis J 17(6):457–462, 1998
Van Dellen QM, Stronks K, Bindels PJ, Ory FG, van Aalderen WM; PEACE Study Group: Adherence to inhaled corticosteroids in children with asthma and their parents. Respir Med 102(5):755–763, 2008
Del Rio MC, Prada C, Alvarez FJ: The use of medication by the Spanish population. Pharmacoepidemiol Drug Saf 6(1):41–48, 1997
DIAMOND Project Group: Incidence and trends of childhood Type 1 diabetes worldwide 1990-1999. Diabet Med 23(8):857–866, 2006
Doran E, Robertson J, Rolfe I, Henry D: Patient co-payments and use of prescription medicines. Aust N Z J Public Health 28(1):62–67, 2004
Du Y, Knopf H: Paediatric homoeopathy in Germany: results of the German Health Interview and Examination Survey for Children and Adolescents (KiGGS). Pharmacoepidemiol Drug Saf 18(5):370–379, 2009
Van Dulmen AM: Children's contributions to pediatric outpatient encounters.
Pediatrics 102(3):563–568, 1998
Dunne MW, Latiolais T, Lewis B, Pistorius B, Bottenfield G, Moore WH, Garrett A, Stewart TD, Aoki J, Spiegel C, Boettger D, Shemer A: Randomized, double-blind study of the clinical efficacy of 3 days of azithromycin compared with co-amoxiclav for the treatment of acute otitis media. J Antimicrob Chemother 52(3):469–472, 2003
Ellert U, Neuhauser H, Roth-Isigkeit A: Schmerzen bei Kindern und Jugendlichen in Deutschland: Prävalenz und Inanspruchnahme medizinischer Leistungen. Ergebnisse des Kinder- und Jugendgesundheitssurveys (KiGGS).
Bundesgesundheitsblatt Gesundheitsforschung Gesundheitsschutz 50(5–6):711–
717, 2007
Elliott V, Morgan S, Day S, Mollerup LS, Wang W: Parental health beliefs and compliance with prophylactic penicillin administration in children with sickle cell disease. J Pediatr Hematol Oncol 23(2):112–116, 2001
Endziniene M, Pauza V, Miseviciene I: Prevalence of childhood epilepsy in Kaunas, Lithuania. Brain Dev 19(6):379–387, 1997
Eriksson KJ, Koivikko MJ: Prevalence, classification, and severity of epilepsy and epileptic syndromes in children. Epilepsia 38(12):1275–1282, 1997
Faraone SV, Biederman J, Zimmerman B: An analysis of patient adherence to treatment during a 1-year, open-label study of OROS methylphenidate in children with ADHD. J Atten Disord 11(2):157–166, 2007
Fiese BH, Everhart RS: Medical adherence and childhood chronic illness: family daily management skills and emotional climate as emerging contributors. Curr Opin Pediatr 18(5):551–557, 2006
Fiese BH, Wamboldt FS, Anbar RD: Family asthma management routines:
connections to medical adherence and quality of life. J Pediatr 146(2):171–176, 2005
Finkelstein JA, Huang SS, Kleinman K, Rifas-Shiman SL, Stille CJ, Daniel J, Schiff N, Steingard R, Soumerai SB, Ross-Degnan D, Goldmann D, Platt R:
Impact of a 16-community trial to promote judicious antibiotic use in Massachusetts. Pediatrics 121(1):e15–e23, 2008, doi: 10.1542/peds.2007-0819
Finley GA, McGrath PJ, Forward SP, McNeill G, Fitzgerald P: Parents’
management of children’s pain following ’minor’ surgery. Pain 64(1):83–87, 1996
Fischer TF, Singer AJ, Gulla J, Garra G, Rosenfeld R: Reaction toward a new treatment paradigm for acute otitis media. Pediatr Emerg Care 21(3):170–172, 2005
Gau SS, Shen HY, Chou MC, Tang CS, Chiu YN, Gau CS: Determinants of adherence to methylphenidate and the impact of poor adherence on maternal and family measures. J Child Adolesc Psychopharmacol 16(3):286–297, 2006
Guven M, Bulut Y, Sezer T, Aladag I, Eyibilen A, Etikan I: Bacterial etiology of acute otitis media and clinical efficacy of amoxicillin-clavulanate versus azithromycin. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 70(5):915–923, 2006
Haataja A: Pohjoismainen ansaitsija-hoivaajamalli: Ruotsin ja Suomen perhevapaajärjestelmän vertailu. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:43, Helsinki 2006
Haines L, Wan KC, Lynn R, Barrett TG, Shield JP: Rising incidence of type 2 diabetes in children in the U.K. Diabetes Care 30(5):1097–1101, 2007
Hanova P, Pavelka K, Dostal C, Holcatova I, Pikhart H: Epidemiology of rheumatoid arthritis, juvenile idiopathic arthritis and gout in two regions of the Czech Republic in a descriptive population-based survey in 2002-2003. Clin Exp Rheumatol 24(5):499–507, 2006
Harjutsalo V, Sjöberg L, Tuomilehto J: Time trends in the incidence of type 1 diabetes in Finnish children: a cohort study. Lancet 371(9626):1777–1782, 2008
Headley J, Northstone K: Medication administered to children from 0 to 7.5 years in the Avon Longitudinal Study of Parents and Children (ALSPAC). Eur J Clin Pharmacol 63(2):189–195, 2007
Hirsjärvi S, Hurme H: Tutkimushaastattelu – Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Yliopistopaino, Helsinki 2000
Hjern A: Chapter 7: Children’s and young people’s health. Scand J Public Health 34(Suppl 67):165–183, 2006
Hjern A, Haglund B, Rosén M: Socioeconomic differences in use of medical care and antibiotics among schoolchildren in Sweden. Eur J Public Health 11(3):280–
283, 2001
Hong SH, Shepherd MD: Outpatient prescription drug use by children enrolled in five drug benefit plans. Clin Ther 18(3):528–545, 1996
Hoppu K, Jaakkola R: Lapset, terapeuttiset orvot – vanha mutta edelleen ajankohtainen pulma. TABU 5:6–10, 1996
Horen B, Montastruc JL, Lapeyre-Mestre M: Adverse drug reactions and off-label drug use in paediatric outpatients. Br J Clin Pharmacol 54(6):665–670, 2002
Hugg T, Jaakkola MS, Ruotsalainen RO, Pushkarev V, Jaakkola JJ: Exposure to animals and the risk of allergic asthma: a population-based cross-sectional study in Finnish and Russian children. Environ Health 7:28, 2008, doi: 10.1186/1476-069X-7-28
Hummelinck A, Pollock K: Parents' information needs about the treatment of their chronically ill child: a qualitative study. Patient Educ Couns 62(2):228–234, 2006
Hummelinck A, Pollock K: The relationship between healthcare professionals and the parents of chronically ill children: negotiating the boundaries between dependence and expertise. Int J Pharm Pract 15(1):3–9, 2007
Hyland ME, Ståhl E: Asthma treatment needs: a comparison of patients' and health care professionals' perceptions. Clin Ther 26(12):2141–2152, 2004
Hämeen-Anttila K, Englund A, Ahonen R: Miten usein koululaiset käyttävät itsehoitolääkkeitä? Dosis 21(3):180–188, 2005
Hämeen-Anttila K, Juvonen M, Ahonen R, Bush PJ, Airaksinen M: How well can children understand medicine related topics? Patient Education and Counseling 60(2):171–178, 2006
Hämeen-Anttila K, Lindell-Osuagwu L, Sepponen K, Vainio K, Halonen P, Ahonen R: Factors associated with medicine use among Finnish children under 12 years. Pharmacoepidemiol Drug Saf 19(4):400–407, 2010
ICH: Clinical investigation of medicinal products in the pediatrics population E11. ICH guideline 2000. Haettu Internetistä 29.4.2010:
www.ich.org/cache/compo/276-254-1.html
Isaacman DJ, Purvis K, Gyuro J, Anderson Y, Smith D: Standardized instructions: do they improve communication of discharge information from the emergency department? Pediatrics 89(6):1204–1208, 1992
James A: Childhood Identities: Self and Social Relationships in the Experience of
James A: Childhood Identities: Self and Social Relationships in the Experience of