• Ei tuloksia

TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO

hist. kielet Historia

IV. TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO

A. Terveydenhoito.

1. Yleistä.

Kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen alaa koskevista päätöksistä mai-nittakoon seuraavaa:

Hyvinkään kaupunginsairaalasta päätettiin hankkia toinen sairaspaikka Mäntsälän kunnalle (khall 8. 1. § 30, 22. 1. § 37).

Myönnettiin II kunnanlääkäri Ahti Hämäläiselle oikeus osallistua kun-nanlääkärien jatkokursseille 7—26. 5. 62, Kunta suorittaa sijaisena toimivan lääket.kand. Pekka Niskasen palkan (khall 21. 3. § 155, 7. 5. § 232).

Helsingin Ympäristön Reumatoimiston esityksen mukaisesti hyväksyttiin allekirjoitettavaksi lisäsopimus, jolla muutetaan aikaisemman sopimuksen 4—6 kohdat (khall 9. 4. § 190).

I kunnanlääkäri Andreas Carlbergille myönnettiin vuosilomaa kesäkuun ajaksi. Hänen sijaisekseen hyväksyttiin lääket.kand. Pentti Lepistö (khall

1. 6. § 280, 21. 6. § 317).

Kunnaneläinlääkäri Pertti Hartikaile myönnettiin vuosilomaa ajaksi 15. 6.

—25. 6. sekä virkavapautta ajaksi 26—30. 6. sekä 12. 9—27. 9. Hänen sijai-sekseen hyväksyttiin eläinlääket.lis. Lauri Punto (khall 21. 6. § 307, 21. 6.

§ 317, 1. 9, § 402).

II kunnanlääkäri Ahti Hämäläiselle myönnettiin vousilomaa ja

virkava-59 pautta ajaksi 3. 7.—31. 8. Hänen sijaisekseen hyväksyttiin lääket.lis. Ilona Häkkinen (khald 21. 6. § 311).

Hyvinkään kaupunginsairaalasta päätettiin ostaa kolmaskin sairaspaikka kunnan käyttöön (kha-11 5. 11. § 547, kvalt 16. 11.§ 130).

2. Terveydenhoitolautakunta,

Lautakunnan käsittelemistä asioista mainittakoon seuraavaa:

9. 1. Lautakunnan puheenjohtajaksivalittiin vuodeksi 1962 edelleen agro-nomi Viljo Harja, varapuheenjohtajaksi samoin edelleen I kunnanlääkäri Andreas Carlberg sekä sihteeriksi kunnansihteeri.

Lautakunnan pyynnöstä oli kunnan rakennusmestari Vilho Heino laatinut suunnitelman jakustannusarvion II kunnanlääkärin

virkatalon

vastaanotto-, odotushuoneen sekä laboratorion varustamisesta tarpeellisilla- tuulettimilla.

Kustannusarvio oli 100,000mk. Lautakuntahyväksyi suunnitelman ja päätti anoa kunnanhallitukselta määrärahaa työn suorittamiseen.

Kunnanvaltuuston aloitteesta ryhdyttiin tutkimaan mahdollisuutta saada ostaa Hyvinkään kupunginsairaalasta toinenkin sairaspaikka.

Terveyskatsastajan tehtäväksi annettiin yhteistoiminnassa paikkakunnan osuuskauppojen ja yksityisyrittäjäin kanssa laatia valtuustolle ehdotus kaup-paliikkeiden ja. liiketoim-istojen aukioloajoiksi.

Annettiin lausunto ehdotuksestaKirkonkylän rakennuskaavaan liittyvästä rakennusjärjestyksestä sekä kaava-alueen viemäröintisuunnitelmasta.

27. 3. Annettiin lausunto Mäntsälän Linja-autoasema Oy;n anomukseen saada ottaakäyttöönsä linja-autoaseman pohjakerroksessa olevat tilat 1-iike-ym. sellaisina tiloina viranomaisten tarkemmin määrittelemin perustein.

Tuberkuloosirahaston korkovaroista hyväksyttiin maksettavaksi joulura-hana työm. Haikaraisen perheelle 4.000 mk, koska mies oli joutunut

paran-tolahoitoonKiljavalle.

Hyväksyttiin Hirvihaarassa sijaitseva Laina Mikkosen avaama Hirvihaa-ran Ruoka- ja Seka-tavar»liike käytettäväksi pakattujen elintarvikkeiden sekä liha- jamakkara-tuotteiden myyntiin n,s. tilausmyyntinä ja myös mai-don myyntiin.

Myönnettiin Mäntsälän Linja-autoasemalle lupa myydä kuumia nakkeja ja piirakoita sekä jäätelöä talon seinustalla sijaitsevasta kioskista.

Kunnankätilöt oikeutettiin vuorotellen osallistumaan kunnallisopistosta toimeenpantaville neuvottelupäiville.

Hyväksyttiin otettavaksi 1. 1. 1962 alkaen käytäntöön uusi kouluh-ammas-lääkäreiden toimenpidepal-kkioiden taksa.

15. 5. Luettiin tiedoksi Oy Yleisröntgenin kirje, minkä mukaan kunnassa suoritetaan pienoisröntgenkuvaus 1. 6—14. 6. 62.

Terveydenhoidonkatsastajan lausunnon perusteella hyväksyttiin kauppias Mauno Simolan avaama Talouskauppa Levännen kylässä. Liikkeessä

on

tar-koitus myydä elintarvikkeita ja

maitoa.

Simolalle myönnettiin vain rajoi-tettu elintarvikkeiden myyntilupa siksi, kunnes kalustot

on

saatettu asian-mukaiseen kuntoon.

Terveydenhoidonkatsastajan lausunnon perusteella hyväksyttiin kauppias Urho Koiviston hallintaan siirtynyt liike Rautjärven kylässä edelleen elin-tarvikkeiden myyntiin käytettäväksi.

Terveyskatsastajan lausunnon perusteella hyväksyttiin kauppias Pentti Laihon hallintaan siirtynyt sekatavarakauppa Nummisissa käytettäväksi edelleen rajoitettuun elintarvikkeiden myyntiin kuluvan vuoden loppuun saakka.

Laadittiin ehdotus kunnan investointiohjelmaan vuosiksi 1963—1967 sisäl-lytettävistä terveydenhoidon rakennuksista.

Esiteltiin tiedoksiKirkonkylän äitiys- ja lastenneuvolan tarkastuksesta 5.

2. laadittupöytäkirja, minkä mukaan lääninlääkäri olihyväksynyt neuvolan kolmen vuoden ajaksi. Uusintatarkastus oli määrätty suoritettavaksi v.

1985.

Elintarviketarkastaja P. Hartikan ja -katsastaja H. Laurilan suorittaman tarkastuksen perusteella hyväksyttiin Osuusliike Väinölän osittain uusittu myymäläauto käytettäväksi luvassa mainittujen tarvikkeiden myyntiin.

Linja-autoasema Oy;n hallitukselle myönnettiin lupa myydä aseman baa-rista matkustavalle yleisölle valmiita elintarvikepakkauksia.

5. 7. Hyväksyttiin terveyskatsastaja Heimo Laurilan laatima ehdotus kauppaliikkeiden ja liiketoimistojen aukioloajoiksi pitäjän alueella.

Ohkolan Sairaalaan päätettiin vuoden 1963 alusta järjestää äitiys- ja pien-tenlasten

neuvolavastaanotot,

jos vain sairaalasta saadaan käytettäväksi huoneusto.

Pornaisten kunnanterveydenhoitolautakunnan esityksen perusteella myön-nettiin II piirin kätilö Toini Mäenpäälle oikeus toimiaheinäkuun ajan oman virkansa ohessa Pornaisten kunnan päivystävänä kätilönä.

Hyväksyttiin hammaslääkäri Toive Jumppasen irtisanoutuminen koulu-hammaslääkärin tehtävistä 1. 8. alkaen.

Terveydenhoidonkatsastajan lausunnon perusteella hyväksyttiin V, Raita-sen talossa ruokalaa ja nakki- ja piirakkakioskia pitävälle Y. Heikkilälle lupa käyttää edelleen huoneustoa samaan tarkoitukseen.

Kaatopaikalle päätettiin vuoden 1963 alusta järjestää säännöllinen val-vonta jasitä pidetään avoinna

vain

määrättyinä päivinä.

Tuberkuloosirahaston varoista päätettiin suorittaa 5000 markan suuruinen avustus Irja Maijalalle, koska hänen miehensä oli joutunut hoidettavaksi tuberkuloosiparantolaan.

61 4. 9. Koska hammaslääkäri Jumppasen tilalle ei oltu saatu uutta koulu-hammaslääkäriä päätettiin hänen piirinsä antaa kouluhammaslääkärien Canthin ja Evinen-Carlemanin hoidettavaksi.

Luettiin tiedoksi Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kirjelmä kos-kien kunnan paikkatilannetta sairaalassa. Erikoista huomiota kiinnitettiin siihen, ettei sairaala voi jatkuvasti rajoituksetta tyydyttää kasvavan väes-tön kaikkien yleis-sairauksien hoidon tarvetta, vaan onensi sijassa omistau-duttava vaikeamman asteisten ja erikoishoitoa vaativien sairauksien hoi-toon. Lautakunta todettuaan, että kunta oli käyttänyt 31,2 % yli oman, hoi-topaikkavarauksensa, päätti tiedustella, olisiko mahdollisuuksia saada Hy-vinkään kaupunginsairaalasta kolmas hoitopaikka.

31. 10. Annettiin lausunto lääkintöhallituksen lähetteeseen koskien M:län Apteekin anomusta vapautuksen saamiseksi yövuoroista toistaiseksi koko-naan ja lupa sunnuntaipäivystyksen järjestämiseen vain klo 9—14. Lausun-tonaan lautakunta ilmoitti, ettei se voinut puoltaa anomusta

vaan

on sitä mieltä, että apteekista on saatava lääkkeitä tarvittaessa kaikkina vuoro-kauden aikoina.

Hyväksyttiin neuvolatyösuunnitelmat vuodeksi 1963.

Hyväksyttiin rokotussuunnitelmat vuodeksi 1963

Pornaisten kunnanhallituksen anomuksesta myönnettiin II piirin kätilö Toini Mäenpäälle oikeus hoitaa

oman

virkunsa ohessa Pornaisten kunnan-kätilön tehtävät ajalla 1. 11. 62—31. 1. 63.

Hyväksyttiin lautakunnan talousarvioehdotus vuodeksi 1963.

Kaatopaikka päätettiin vuoden 1963 alustapitää talviaikana auki perjan-taisin klo 14—18 jakesäaikana tiistaisinja perjantaisin

samaan

aikaan. Kaa-topaikan hoitajaksi valittiin Kalevi Ahonen.

Hyvinkään mikin paikallissairaalalle päätettiin antaa maksusitoumus sai-raalan nettotappion korvaamisesta kunnasta kotoisin olevista potilaista.

Lääkärit oikeutettiin lähettämään kansakouluoppilaita näkötutkimuksia varten Lahteen tri Suolle, mutta ensisijaisesti olisi kuitenkin käytettävä Helsingin yliopistollista keskussairaalaa.

30. 11. Tiedoksi ilmoitettiin, että lainopin kand. Juhana Kurki-Suonio Lahdesta oli ilmoittanut rakentavansa Kirkonkylään Seuratalon vieressä sijaitsevalle tontille lähes 30 asuntoa käsittävän asuntotalon. Hän oli tie-dustellut

kunnalta,

olisiko kunta mahdollisesti halukas varaamaan osak-keita. Kunnan puolesta oli tiedusteluun alustavasti vastattu, että kunta on halukas varaamaantalosta kunnanlääkärin virka-asunnon javastaanottotilat sekä laboratorion ja sen hoitajan asunnon.

Terveydenhoitolautakunta yhtyen kunnanhallituksen

ennakkoilmoitukseen

suoritti piirustusluonnosten tarkastuksen ja antoi niistä huomautuksensa

suunnittelijoiden tietoon saatettavaksi. Asian käsittelyyn osallistui myös lääninlääkäri Birger Holmsten.

Päätettiin asettua puoltamaan terveyssisar Saimi Lindrothin anomusta saada hoitaa virkaansa 30. 6. 63 saakka, vaikka hän 23. 4. 63 saavuttaa eläkeiän.

Hyväksyttiin Osuusliike Väinölän Purolan myymälän uusi liikerakennus elintarvikkeiden

mm.

lihan jamaidon myyntiin käytettäväksi ehdolla, että varastoon rakennetaan väliseinä erottamaan elintarvikkeet muista säilytet-tävistä tavaroista.

13. 12.

Eräät

kioskinomistajat oikeutettiinpitämäännakkikioskinsa avoin-na sunnuntaisin ja juhlapäivinä sekä niiden aattoina klo 00,1 saakka .

Otettiin vielä tarkistettavaksi Asunto-Oy Mäntsälänkulman rakennukseen suunnitellut Ikunnanlääkärin virka-asunto ja vastaanottotilat sekä labora-torionhoitajan asunto. Kokouksessa oli mukana myös II kunnanlääkäri Ahti Hämäläinen, joka vielä esittipiirustusluonnoksiin tehtäväksi joitakin muu-toksia. Lautakunta hyväksyi esitetyt muutokset jaantoitri Hämäläisen teh-täväksi yhdessä arkkitehdinkanssa suorittaa piirustusluonnosten viimeistely.

3. Terveydenhoidon katsastus.

Katsastajän toimi on sivutoimi. Annetuilla neuvoilla ja tarkastuksilla on pyritty poistamaan havaittuja epäkohtia.

Tarkastukset: Ravintoloitten, ruokaloitten jakahviloitten korkein lu-kumäärä vuoden aikana oli 12, tarkastettujen lukumäärä oli 12 ja huomau-tuksia epäkohdista oli 39. Kioskit: 15 15 42. Elintarvikemyymälätt (tavalliset); 34 34 64. (n.s. yleismyymälät): 11 11 30. Myynti-paikat ulkona: 4 4 8,Myymäläautot: 3 2 4.Leipomot, konditoriot:

4 4 12. Virvoitusjuomatehtaat: 2 2 2. Meijerit; 2 2 3. Teu-rastuspisteet: 9 5 9. Myllyt, viljankuivaamot ja -lajittelijat: 8 5 5. Parturit, kampaamot: 8 7 7. Matkustajakodit: 1 1 2. Yleiset uimarannat: 3 3 7. Yleiset laitokset (koulut,

seuratalot,

elokuvateat-terit jne.): 40 30 27. Yleinenkaatopaikka: 1 1 9. Vesi- ja elin-tarvikenäytteitä lähetetty: 10. Asuinrakennusten ympäristöt (pihat, kaivot, kompostit, eläinsuojat, käymälät, viemärit,

likakaivot

ym.): 300 140.

Epäkohtia: Liha-, kala-, maito- ja niiden ja-lostustuotteissa esiintyi huomauttamista. Säilytys ja kuljetus ei myöskään aina ollut tyydyttävä.

Yleisessä puhtaudessa oli toivomisen varaa jaaihetta tälle löytyi jokaisessa edellämainitussa ryhmässä. Juomavesikaivojen oikeansijoituksen, rakenteen ja jatkuvan hoidon välttämättömyyttä ei kaikkialla otettu vakavasti. Jättei-den,käymälöiden ja likavesien suhteen oli osittain sama toteamus,maaperä

63 javesistöt saastuvat.Kärpästen jarottienvälityksellä kulkeutuu ihmisravin-toon moni sairauden aiheuttaja.

Kehitys: Ravitsemusliikkeiden ja elintarvikemyymälöiden kohdalla on tapahtunutuusien avaamisien, muuten uusittuja tai kalustoonsa

nähden

täy-dennettyjä. Myymälöiden jäähdytyslaitetilanne oli vuoden 1962 lopulla: 30 jäähdyttämöä, 35 kylmämyyntipöytää, 31 jäähdytyskoneistolla varustettua maitokaappia, 23 pakastekaappia ja 20 jääkaappia.

Mäntsäiässä 5 päivänä maaliskuuta 1963

Heimo Laurila terveydenhoidonkatsastaja 4. Terveyssisartoimi.

a) Neuvontatyö;

Neuvolankirjoissa

v:n

lopussa:

Terveyssisarpiirit:

I II 111 IV

54 33 24 44

283 276 199 252

329 333 279 310

21 19 27 28

73 125 51 99

alle 1 v.

I—6-vuotiaita Koululapsia

Tuberkuloosipotilaita Huollossa oleviakoteja

Tarkastus- ja neuvontatilaisuuksia:

pääneuvolassa sivuneuvolassa kouluissa

Tarkastettuja vastaanotoilla;

alle 1

v.

I—6 v.

koululaisia yli 15-vuotiaita

59 59

11 46 60 21

38 29 42 38

180 80 92 64

128 89 115 92

1500 1008 749 883

1173 809 609 690

Tarkastettu terveyssisaren vastaanotolla:

alle 1

v.

I—6 v.

206 168 88 237

183 313 180 195

70 18 95 44

244 158 270 229

koululapsia yli 15-vuotiaita

Kävijöitä keskimäärin vastaanotoilla:

pääneuvolassa 5,3 1,81

sivuneuvolassa 3,0 4,0 3,7 3,94

Kotikäyntejä aiheiden perusteella:

tuberkuloosihuolto sairaanhoito

105 178 173 212

1071 372 527 552

542 444 479 531

yhteensä kotikäyntejä b) Kokeet ja näytteet:

tuberkuliinikokeita 89 167 149 208

72 22 21 20

muut kokeet ja näytteet c) Rokotuksia:

Calmette (pistoksia) Muut (pistoksia)

24 21 27 14

857 572 704 745

Terveussisarina ovat toimineet Ipiirissä Saimi

Lindroth,

II piirissä Mar-jatta Lahtela, 111 piirissä Kyllikki Laurila ja IV piirissä Airi Airaksinen.

5. Tuberkuloosirahasto.

Kunnassa on valtuuston päätöksellä 28. 12. 1932perustettu tuberkuloosi-rahasto, jonka hoitokuntana kuluneena vuonna on edelleen toiminut ter-veydenhoitolautakunta. Rahaston kehitys selviää seuraavasta asetelmasta;

Rahaston suuruusvuoden alussa 429.582:

Tulot

korkoja 14.114:

mk 443.696:

Menot

avustuksia 9.000:

oblig. oston korkomeno 233:

Rahaston suuruus vuoden lopussa 434.463:

mk 443.696;

Varoista on 140 000 mk sijoitettu valtion vaihtuvakorkoisiin obligatioihin ja loppu talletuksina Mäntsälän Osuuskassaan jaMäntsälän Säästöpankkiin.

65 B SAIRAANHOITO

1. Mäntsälän I kunnanlääkärin vuosikertomus vuodelta 1963.

I kunnanlääkäri on toiminut koulu- janeuvolalääkärinä kunnan I ja II terveyssisarpiirissä ja hoitanut lastenkodin lääkärintehtävät.

Kunnan

väki-luku oli kertomusvuoden alussa 10912 henkilöä. Vuonna 1962 syntyi 172 ja kuoli 114 henkilöä. Alle vuoden iässä kuoli 3 lasta eli 1,74 % kaikista syn-tyneistä.

Yleinenterveydentila oli kohtalaisen hyvä, vaikkakinkuumetauteja esiin-tyi runsaammin kuin vuonina 1961. Aasialainen influenssa raivosi ennen kaikkea maaliskuussa, jolloin ainakin 200 henkilöä sairastui tähän tautiin.

Kaikkiaan oliinfluenssatapausten lukumäärä vuoden kuluessa 509; n.s. nuha-kuumetta todettiin 372 tapausta, angiinaa 259, keuhkokuumetta 78, äkillistä maha- jasuolistotulehdusta 208, tulirokkoa 8, tuhkarokkoa 28 ja vesirokkoa 21 tapausta. (Näihin lukuihin sisältyvät sekä I että II kunnanlääkärin to-teamat tapaukset). Tammikuussa sairastui erään elintarvikemyymälän apu-lainen hiirilavantautiinsyötyään helsinkiläisen meijeriliikkeen leipomotuot-teita ja kesällä sarastui

samaan

tautiin 11 vuotias koulutyttö, joka toden-näköisesti oli saanut tartunnanPohjanmaalta kotoisin olevilta vierailta. Mo-lemmat potilaat eristettiin ja hoidettiin kodeissaan ja vapautuivat tartun-nastaan

n.

3 kuukauden kuluttua.

Yhtään

lapsihalvaustapausta ei sattunut vuonna 1962.

Neuvoloissa on jatkuvasti suoritettu pienten lasten ja aikuistenkin polio-rokotuksia. Helmikuussa terveyssisaret antoivat

111.

poliorokotuksen niille

15—20

vuotiaille,

jotka edellisenä

vuonna

olivat saaneet I ja H rokotus-pistoksen.

Vuoden 1962 yleisen suojarokotuksen isoa rokkoa vastaan suoritti I kun-nanlääkäri piirissään 8. 5—24. 5. välisenä aikana. Rokotuspaikkoja oli 7 ja rokotettujen lukumäärä 101 (edellisenä vuonna 84).

Neuvolalääkärinä allekirjoittaneella oli pää- ja sivuneuvoloissa yhteensä 17 vastaanottoa lapsille ja 17 vastaanottoa äideille. Näillä vastaanotoilla oli lastenkäyntien lukumäärä 419 ja äitienkäyntien lukumäärä 320.

Vuonna 1962 kuoli yksi henkilö

keuhkotuberkuloosiin.

Tuberkuloosipoti-laita oli kirjoissa 95.

Kunnan lastenkodissa Sälinkäällä olen käynyt kerran kuukaudessa. Las-ten terveydentila on ollut hyvä. Joulukuussa sairastui 2 lasta vesirokkoon.

Virkalääkärinä olen hoitanut 6 tippuritautia sairastavaa henkilöä.

Vuosilomalla olin kesäkuun ajan, viransijaisena toimilääket, kand, Pentti Lepistö.

Mäntsälässä, 20. 3. 1963. A Carlberg

I kunnanlääkäri.

5

2. Mäntsälän II kunnanlääkärin

vuosikertomus

v. 1962,

II kunnanlääkäri hoiti ohjesääntönsä mukaisesti 111 jaIV terveyssisarpii-rin neuvolalääkäterveyssisarpii-rin ja koululääkärin tehtävät sekä toimi kunnalliskodin lääkärinä.

Mitä tulee yleiseen terveydentilaan ja todettuihin tartuntatauteihin, viit-taan I kunnanlääkärin antamiin numerotietoihin', joihin sisältyvät myös al-lekirjoittaneen toteamat tapaukset.

Neuvolalääkärinä allekirjoittaneella oli pää- ja sivuneuvoloissa yhteensä 17 vastaanottoa sekä lapsille että äideille. Näillä vastaanotoilla tutkittiin 166 lasta ja 34 äitiä. Syksyllä -62 terveydenhoitolautakunta teki päätöksen, jonkamukaan n.s, sivuneuvola vastaanotot, joita on pidetty eräi-den sivukylien kouluilla, lopetetaan, jatämä toiminta siirretään Mäntsälän pääneuvolaan. Tämä toimenpide on vaikuttanut varsin oikeaan osuneelta.

Yleisen suojarokotuksen isorokkoa vastaan aikaisemmin laaditun rokotus-suunnitelman mukaisesti toimitti toukokuun aikana allekirjoittaneen viran-sijainen. Edelleenkin voitiin havaita välinpitämättömyyttä tätä rokotusta vastaan', jonka merkitys nykyaikana kuitenkin käy yhä ilmeisemmäksi.

Kunnalliskoti. Kuten aikaisemmissakin vuosikertomuksissa

on

nyt-kin todettava, että kunnalliskodin viihtyisyyttä vanhainkotina suuresti ra-sittaa siellä olevat vajaaälyiset sekä mielisairaat, joiden hoitopaikkojen lisä-tarve

a.o.

hoitolaitoksissa on jatkuvasti päivänkohtainen. Kunnalliskodin toiminnasta sairaanhoitolaitoksena haluan tässä yhteydessä viitata siihen, mitä edellisessä kunnalliskertomuksessa olen asiasta maininnut.

Koululääkärin toiminta. Uuden koululääkärin ohjesäännön

mu-kaisesti aloitettiin tarkastukset syyslukukaudella, jolloin

tutkittiin

koulu-jen yleistä hygieniaa, suoritettiin henkilökunnan sekä

kaikkien

uusien

op-pilaiden sekä IV luokan oppilaiden tarkastukset. Kaikkiaan tarkastettiin 147 oppilasta, 31 opettajaa sekä 16

toimihenkilöä.

Terveydentila oli yleensä hyvä. Etenkin vanhoissa kouluissa on terveydenhoidollisesti

huomautetta-vaa.

Nämä asiat on yksityiskohtaisesti eritelty kunkin koulun tarkastusker-tomuksessa, jotka on jätetty a.o. johtokunnille.

Allekirjoittanut oli virkavapaana 6. 5.—27. 5. -62 osallistuessani kunnan-lääkärien jatkokoulutuskursseille. Viransijaisena oli tällöin lääket.kand.

Pekka Niskanen. Vuosilomalla ja virkavapaana olin 1. 7,—31. 8. -62, tällöin toimi viransijaisena lääket.lis, Ilona

Häkkinen.

Mäntsälässä 1.4. 1963.

Ahti Hämäläinen II kunnanlääkäri

67 3. Kiertävä sairaanhoitaja.

Kotisairaanhoito:

Hoidettuja koteja 470

henkilöitä 660

Kotikäyntejä 470

Hoitajan luona kävijöitä 190

Hoitoöitä

Otettu näytteitä 1

Lääkeruiskeita 463

Kiertävänä sairaanhoitajana on toiminut sairaanhoitajaRaakel Varjoranta koko vuoden.

4. Kätilötoimi.

Äitiys-toiminta: Kätilöpiirit

I II 111

Kätilön- vastaanottoja pääneuvolassa 97

sivuneuvoloissa 3 89 58

kävijöitä pääneuvolassa 620 10

sivuneuvoloissa 273 182

Kätilön äitiyskäyntejä:

raskaana olevien luona 276 105 138

lapsivuoteisten luona 585 149 254

lastenhoito I—41—4 vrk 391 121 158

muita hoito- ja virkakäyntejä 141 124 80

hoidettuja kotisynnytyksiä 1 2 2

Muu toiminta:

Muita käyntejä sairaiden luona 19 10

Kokouksia, neuvotteluja, kursseja 68 17 12

Suoritetut tutkimukset ja lääkehoito

Hgb-näytteitä äideistä W 671 313 199

Verinäytteitä kuppataudin toteamiseksi 93 43 28

Annettu lääkehoitoa neuvolassa 50 4 28

Annettu lääkehoitoakotikäynneillä 46 16 40

Kunnankätilöinä ovat toimineet Ipiirissä Helmi Nuutinen, II piirissä Toini Mäenpää ja 111piirissä Elna

Hämäläinen.

5. Kunnaneläinlääkärin vuosikertomus.

Eläinlääkinnässä hoidettujen sairaustapausten laatu ja määrä vaihtelee suurelta osin kasvukaudesta. Niinpä vuoden 1962 aikana onkatsottava esiin-tyneen selvästi kaksi jaksoa: ensimmäinen puolisko on luettava normaalin satokauden kenttään ja jälkimmäinen puolisko, kesä ja syystalvi, heikon satokauden vaikutusalueeseen. Sairaustilanne heijastuu tältä osin erilaisena.

Kunnaneläinlääkärin pääasiallisena toimikenttänä on ollut Mäntsälän kunta lukuunottamatta Ambulatorisen klinikan hoitamia Saaren, Levannon ja Hautjarven kyliä ja osia Kaukalammesta. Tilanneselvitys ei koske klini-kan toimialuetta.

Praktiikanhoito; Praktiikan hoito on tapahtunut: 1) vastaanottojen yhtey-dessä arkiaamuisin B—lo, 2) puhelinneuvottelujen ja lääkemääräysten avulla sekä 3) pääasiallisesti sairaskäyntien muodossa tiloilla.

Tilanne tarttuvien tautien kohdalla on ollut seuraava: sikaruusua 94 ta-pausta, tarttuvaa utaretulehdusta 9 tapausta, influenssaa 502 tapausta, puna-tautia 13 ja penikkatautia 2 tapausta. Edellä mainituista suurin ryhmä on influenssa, jota esiintyi kevättalvella. Ilmoitettujen tapausten lisäksi sairas-tumisia influenssaan lienee ollutmelko runsaasti, arviolta 2—3000. Oireiden suhteellinen lievyys lienee syynä siihen., että vain osa tapauksista joutui allekirjoittaneen hoitoon. Enzotia aiheutti joka tapauksessa melkoiset tap-piot karjataloudessa menetettyjen tuotosten muodossa.

Muitten sairauksien kohdalla ovat enemmyysjärjestyksessä utaretulehduk-set, joitasateinen ja kylmäkesä suuresti lisäsi, erilaiset halvaukset, ketoosit (puutostaudit), suolistotaudit, jälkeisten jääminen, kutka., erilaiset tiinehty-mishäiriöt.

Preventiivinen (ennakolta ehkäisevä) eläinlääkintäon vuonna 1962 tarjon-nut erittäin huomattavan työmäärän, Avitaminoosit,

anemia,

sikaruusu, pe-nikkatauti kuuluvat jo ratkaisevalta osaltaan tähän ennalta ehkäisevän eläinlääkinnän piiriin. Tulevaisuuden eläinlääkintänäpreventiivinen eläin-lääkintä onkin varmasti lisäävä osuuttaan lähivuosina humaanilääketieteen viitoittaman linjan mukaan. Se

on.

etevämmyytensä ansiosta yhä lisäävä tuotantoa ja helpottava työtä jaalentava kustannuksia.

Mäntsälässä-, maaliskuun 15. päivänä 1963

Pertti Hartikka Kunnaneläinlääkäri.

69 V. SOSIAALIHUOLTO

I. Sosiaalihallinto.

1. Yleistä.

Kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen sosiaalihuoltoa koskevista! pää-töksistä mainittakoon seuraavat tärkeimmät:

Koska kunnalla ei ole

ainoatakaan

vajaamielishoitopaikkaa, päätettiin kääntyä sosiaaliministeriön puoleen ja pyytää, että niin piankuin mahdol-lista ryhdyttäisiin toimenpiteisiin Uudenmaan piirin vajaamielishoitolan ai-kaansaamiseksi (khall 19. 3. § 134).

Sosiaalilautakunnan ja kunnanhallituksen ehdotuksesta päätettiin kun-nalle varata 8 hoitopaikkaa Rinnekoti-nimisestä vajaamielisten hoitolaitok-sesta Espoosta (khall 24. 4. § 203, kvalt 8. 6. § 69).

Luettiin sosiaaliministeriönkirjelmä 30. 10. 62 missä kiinnitetään huo-miota siihen, että kunnalliskodin sairasosasto

on

ylikuormitettu, joten kun-nan olisi otettava kiireellisesti harkittavakseen pitkäaikaisesti sairaiden hoi-don tarkoituksenmukaisen järjestämisen.

Todettiin, että tällä kertaa ei ole mahdollisuutta saada asiaintilaan kor-jausta, koska kunnalliskoti 8vuotta sittenlaajennettiin (khall 17. 12.§ 623).

Sosiaalilautakunnan esityksestä päätettiin sosiaaliministeriölle ehdottaa, että lastenkodin hoitopäivämaksu koroitettaisiin kohonneiden hoitokustan-nusten johdosta nykyisestä 350 markasta 400 mk:aan 1. 1. 63 alkaen (khall

17. 12. § 638, kvalt 21. 12. § 151).

2. Sosiaalilautakunta.

Sosiaalilautakunta on sosiaaliohjesäännön perusteella jakaantunut kah-teen osastoon, nimittäin yleiseen- jahuolto-osastoon.

Yleinen osasto.

Puheenjohtajia Pekka Siren, varapuheenjohtaja Kerttu Simonen sekä jä-senet Matti Heija, Johannes Naatti,Veijo Leimu jaMartti Häkkinen, sekä terveydenhoitoon perehtyneenä jäsenenä Saimi Lindroth.

Huolto-osasto.

Puheenjohtaja Pekka Siren, varapuheenjohtaja Onni Laurila, sekä jäsenet Toivo Salila, Olavi Hovi, Toivo Vilja, Veikko Talvio, Kalervo Lindroos ja terveydenhoitoon perehtyneenä jäsenenä Saimi Lindroth.

Huoltopiirit, piirivalvojat ja kaitsijat.

Yhteiskunnallisen huollontoimeenpanoa ja valvontaa varten kunnan alue oli kertomusvuoden aikana jaettu 11 piiriin, joista kukin oli yhden lauta-kunnan jäsenen lähemmän valvonnan alaisena janäillä edelleen oli4 piiris-sä apuna kaitsijoita.

Sosiaalitoimisto ja -lautakunta.

Sosiaalitointa koskevat asiat on hoidettu edelleen kunnantalolla sijaitse-vassa sosiaalitoimistossa,

Sosiaalilautakunnan ja sen osastojen kokoukset on pidetty kunnantalossa ja on pöytäkirjat laadittu toimistossa. Näistä kertyi 576 konekirjoitettua sivua ja 1.212 §.

Sosiaalihuollon kenttätyö.

Piirivalvojain ja kaitsijani ohella palkattu sosiaalitarkkaaja on suorit-tanut pääasiallisimman osan sosiaalitoimen kenttätyöstä. Tätä tehtävää on kertomusvuoden aikana hoitanut edelleenkin sosiaalitarkkaaja Maija Espo.

Sosiaalitarkkaaja Espon työhön käyttämä aika oli tunneissa laskettuna seuraava:

Ajalla 1. I—3l. 12. 1.995 tuntia.

Sosiaalialan eri tapauksia selvittisosiaalitarkkaaja kertomusvuoden aika na yhteensä 1.541.

Sosiaalitarkkaajan kotikäynneillä kulkemaa matkaa kertyi yhteensä 5.516 kilometriä.

11. Huoltoapu.

1. Yleistä.

Kertomusvuoden aikana sai kunnassa hultoapua 485 henkilöä. Näistä oli miehiä 129, naisia 198 ja lapsia 158.

Avunsaajista oli omakontalaisia 376, siirtoväkeen kuuluvia 13 ja huolto apulain edellyttämiä valtiontapauksia 100.

Avuntarpeen yleisimmät syyt olivat:

Miehet Naiset Lapset Yht.

Invaliditeetti (sokeus, kuurous,

raajarik-koisuus) 4 3 1 8

Mielisairaus ja vajaamielisyys

(kaatu-matauti) 29 31 10 70

Sairaus 82 107 40 229

Perhesuhteet (aviopuolison kuolema,

per-71

heen suurilukuisuus, huolehtiminen

aviottomista lapsista) 2 15 42 59

Vanhuus 2 24 26

Epäsosiaalinen elämäntapa (työhalutto-muus, juoppous, vankilassaolo, kevyt-mielinen elämäntapa, perheensä jättä-minen, elastusvelvollisuuden

laimin-lyöminen) 6 14 61 81

Työttömyys (työnpuute, työriita) 2 2

Muu syy 2 4 4 10

Yhteensä 129 198 158 485

Pääasiallinen huoltomuoto eri tapauksissa oli seuraava:

Kotiavustus 286 tapauksessa

Sijoitus hoito Laitoshoito:

Kunnalliskotihoito Mielisairaanhoito Sairaanhoito

84 tapauksessa 39

68 8 Muu laitoshoito

Yhteensä 485 tapausta

Huoltoavun kustannukset olivat 31.107.130:—, mikä jakaantuu eri huolto-menojen kesken seuraavasti;

Kotiavustukset 2.794.980:

Laitos- ja sairaanhoito 26.545.764:

Muussa muodossa 1.766.386:—

Huoltoapukustannuksista perittiin korvauksia 179 henkilölle annetusta huollostayhteensä 14.413,063:—, josta

yksityisiltä 14.102.334:

toisilta kunnilta 23.779:

valtiolta 286.950:

2. Kotiavustukset.

Huoltoavun saajista nautti kotiavustusta 286 henkilöä, näistä miehiä 48, naisia 94 ja lapsia 144.

Avustusta annettiin sekä luontoissuorituksina että rahassa seuraavasti:

Miehiä Naisia Lapsia yksinomaan luontoisavustusta sai .... 21 46 50

yksinomaan raha-avustusta sai 12 25 49

luontais- jaraha-avustusta sai 15 23 45

Yhteensä' 48 94 144

3. Yksityis-kotihoito.

Yksityiskoteihin ei ollut kertomusvuoden aikana sijoitettu ketään.

4. Laitoshoito.

Kunnalli skot i

Kunnalliskodissa on 100 virallisesti vahvistettua hoitopaikkaa, joista ylei sellä osastolla 70 ja sairasosastolla 30.

Johtokunta kokoontui kertomusvuoden aikana 6 kertaa ja käsitti pöytä-kirja yhteensä 40 §:ää.

Laitoksessa hoidettiin kertomusvuoden aikana kaikkiaan 134 henkilöä, joista 50 miestä ja 84 naista. Vuoden lopussa oli laitoksessa, 28 miestä ja60 naista eli yhteensä 88 henkilöä.

Hoitopäiviä oli kertomusvuoden aikana kaikkiaan 32.704.

Laitoksen lääkärinä toimi II;n kunnanlääkäri Ahti Hämäläinen. Lääkärin-tarkastuskäyntejä oli laitoksessa vuoden aikana suoritettu 54 kertaa. Hoito-ja lääkemääräyksiä annettiin 134 hoidokista, joista yleisellä osastolla 58 ja sairasosastolla 76.

Laitoksen vaatetustilannetta voidaan pitää riittävänä.

Kertomusvuoden aikana seurakunnan papisto on käynyt laitoksessa pitä-mässä hartaustilaisuuksia 10 kertaa. Liikkumaan kykeneville hoidokeille on annettu tilaisuus osallistua seurakunnan jumalanpalveluksiin, mikäli sitä ovat halunneet. Radiosta hoidokit ovat saaneet kuulla aamu- ja iltahar-tauden, jumalanpalvelukset, uutiset ja monenlaista muutakin ohjelmaa ja televisio-ohjelmaa on mielellään seurattu. Lisäksi onlaitoksessa käynyt ter-vehdyksellä Mäntsälän Mieskuoro ja Mäntsälän Kirkkokuoro esittämässä laulujaan.

Hoidokit ovat saaneet lukea laitokselle tulleitasanoma- jaaikakauslehtiä ja myöskin hengellistä kirjallisuutta

on

ollut heidän käytettävissään.

Laitoksen päiväjärjestys on kertomusvuoden aikana ollutseuraava:

Herätys ja aamupesu kello 6.30, aamukahvi kello

7.30,

aamiainen kello 11, päiväkahvi kahvileivän kanssa kello 13 ja päivällinen kello 17.

aikojen välillä työkykyiset hoidokit olivattyössä erilaisissa tehtävissä.

Illal-73

Lisen jälkeen seurasi lepotauko, sitten hiljaisuus ja nukkumaanmeno, mikä tapahtui talviaikana kello 20 ja kesällä kello 21.

Ravintoaineista suurin osa on hankittu paikkakunnan kauppaliikkeistä.

Sianliha

on kokonaisuudessaan

saatu omassa taloudessa kasvatetuista sioista ja maito, sekä perunat on saatu laitoksen vierellä olevalta Anttilan maa-tilalta. Juurikasvit sekä puutarhatuotteet saatiin omasta puu- ja

Sianliha

on kokonaisuudessaan

saatu omassa taloudessa kasvatetuista sioista ja maito, sekä perunat on saatu laitoksen vierellä olevalta Anttilan maa-tilalta. Juurikasvit sekä puutarhatuotteet saatiin omasta puu- ja