Teorian ja käytännön kohtaaminen käytännönopetuksessa

Tutkimukseni toisena ongelmana oli tutkia, miten sosiaalityön aikuisopiskelijat kokevat teoriatiedon muuttuvan käytännöksi. Kolbin (1984, 34) mukaan kokemuksellisen oppimisen kehässä teoriatieto muuttuu käytännöksi, kun opiskelija kokee käytännössä asioita itse. Näin hän pystyy oppimaan lisää teoriaa tai luomaan uutta teoriaa. Laurilan (1990) mukaan kokenut työntekijä ei pohdi tietoisesti asiakastyössä, millaiseen tietopohjaan oman työnsä perustaa, vaan teoriat ovat toimintaan sisäistettyinä. Teoria voi sisältyä työkäytäntöihin niin, että työntekijä ei edes tiedosta työkäytäntönsä teoreettista näkemystä. Lähes jokaisessa reflektiivisessä esseessä oli maininta siitä, miten opiskelija on kohdannut oppimaansa teoriaa käytännössä.

”…teoriaa pohtimalla…” R6

”Pystyin hyödyntämään aikaisemmilla opintojaksoilla opittuja asioita esim. rakenteellisen sosiaalityön näyttäytyminen uudessa lainsäädännössä. Opittu teoriatieto pystyi peilaamaan sosiaalityön eri näkökulmiin. Sosiaalityön ammattilaiset tarvitsevat laajaa teoreettista ymmärrystä selviytyäkseen käytännössä monista ammattirooleistaan.” R11

”Rakenteellisen sosiaalityön tietoperusta auttoi käytännön harjoittelun kehittämistehtävään liittyvien kehittämisehdotusten sijoittamista teorian yhteyteen.” R9

”Aiemmin mainitsemani etsivän työn eetos kuvastaa itselleni sitä, mitä olen asiakastyössä halunnut myös vaalia.” R8

Käytännönjaksolla opiskelija on päässyt yhdistämään sosiaalityön tutkimusta ja käytäntöä sekä oppinut ymmärtämään käytännön ja teorian välistä suhdetta. Opiskelijan oppii ja omaksuu paljon uutta tietoa käytännönjaksolla, joka auttaa ymmärtämään asioita syvällisemmin. Kokemuksellisen oppimisen kehässä (Kolb 1984, 42) pohdinta ja reflektointi synnyttävät uutta ajattelua ja syventävät opittua tietoa. Prosessin jatkuessa ymmärtäminen syventyy yhä enemmän.

”Se (käytännönjakso) antoi myös paljon tietoa sosiaalityön tutkimuksen ja käytännön yhdistämisestä – ja sen haastavuudesta.” R3

”Tavoitteenani on ollut oppia ymmärtämään syvällisesti käytännön ja teorian sekä tieteellisyyden ja käytännöllisyyden välistä suhdetta.” R10

”Tutkimuksellinen ote työhön antaa uusia näkökulmia ja ymmärrystä siitä, kuinka työn voisi tehdä myös toisin.”R1

61

Opiskelijat ovat osanneet ottaa myös teoriassa oppimiansa asioita käyttöönsä. Opiskelija on tehnyt konkreettisia havaintoja siitä, miten jokin hänen lukemansa teoria toimii työelämässä. Opiskelijat ovat osanneet ottaa käyttöönsä myös sivuaineopinnot.

”Pohdin käytännön jaksolla myös johtamista, jota olemme opiskelleet teoriassa.”R9

”… pääsin soveltamaan myös sivuaineeni, ---, teorioita.” R8

Opinnot yliopistossa ovat hyvin teoriapainotteisia. Opiskelija on kokenut saaneensa teoriaopinnoista tukea erityisesti eettisiin kysymyksiin.

”Sosiaalityön opiskelu on ollut teoriapainotteista ja teoriaopinnoista on ollut käytännössä hyötyä etenkin silloin, kun on pitänyt pohtia eettisiä näkökohtia.” R9

Ojasen (2003, 11, 13–14) mukaan ihminen rakentaa omaa käyttöteoriaa erilaisten tapahtumien ja yksilöllisten elämänkokemusten kautta. Käyttöteorian pohjalta ihminen toimii. Konstruktivistisessa oppimiskäsityksessä opiskelija voi kokeilla turvallisessa ympäristössä erilaisten ongelmien ratkaisemista. Opiskelija itse aktiivisesti tuottaa tietoa, eli etsii ratkaisua ongelmaan. Ajatteluun liittyvät toiminnot ovat tiedon rakentumista. Tämä lisää käyttöteorian syntymistä. Opiskelijat ovat tuoneet esille reflektiivisissä esseissä sen, miten ovat soveltaneet opittuja asioita käytäntöön.

"Meillä molemmilla on vankka kokemus (erilaisista työtehtävistä) ja mielestäni se auttoi kokonaisuuden ymmärtämisessä." R1

”Pystyin ottamaan osaa keskusteluun ja tuomaan esiin puutteita tekeillä olevasta prosessikaaviosta. Ohjaajani kommentoi jälkeenpäin hieman yllättyneenä, että oletpa jo hyvin sisäistänyt uuden lain.” R2

Pyrin tutkimaan myös sitä, mitä uutta aikuisopiskelija on oppinut teoriasta. Reflektiivisissä esseissä on mainittu, että opiskelijat ovat oppineet uutta, mutta mitä se uusi asia on ollut, ei juuri ole avattu.

”…olen pystynyt oppimaan uutta ja hyödyntämään oppimaani niin lyhyessä ajassa.” R2

”… valmis kokeilemaan uusia malleja ja menetelmiä, mikäli niillä olisi myönteisiä vaikutuksia asiakkaiden kannalta.” R8

Opiskelijat lisäsivät myös tietämystään, eivät pelkästään teoreettista ajattelua. Eniten uuden oppiminen painottui uusiin lakeihin. Erimerkiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

62

(1287/2013) uudistui 1.1.2015 ja uusi sosiaalihuoltolaki (1301/2014) astui voimaan 1.4.2015. Molemmat uudistukset astuivat voimaan juuri samaan aikaan, kun osa tutkimukseen osallistuneista ovat olleet käytännönjaksoa suorittamassa.

”Itselleni uuden lain haltuunotto on ollut hyvä kokemus. Muistan hyvin epävarmuuteni alussa ja kuitenkin olen pystynyt oppimaan uutta ja hyödyntämään oppimaani niin lyhyessä ajassa. … Toisaalta hyvä kokemus auttaa uskomaan, että voisin pärjätä jossain muuallakin, vaikka aluksi olisin täysin tietämätön ympäristöstä, jossa tulisin toimimaan.” R2

Opiskelijat ovat kirjoittaneet myös siitä, miten ovat etsineet tietoa ja erilaisia malleja opinnoissa käytetyistä kirjoista, jotta ovat pystyneet suorittamaan käytännönjaksolla annetut työtehtävät. Näin he ovat pystyneet hyödyntämään sen tiedon, mistä tarkkaa tietoa kannattaa etsiä. Tietoa on etsitty myös Internetistä ja hyödynnetty muiden kuntien nettisivuja.

"Kyselimme ja katselimme malleja myös muualta Suomesta."R1

”Luin Seikkulan ja Arnkillin kirjaa Dialoginen verkostotyö, sillä aikaisemmista opinnoista oli jäänyt mieleen, että kirjassa kuvataan neuvotteluista, joissa asiakas on oman elämänsä asiantuntija ja neuvottelussa keskeinen henkilö. Tämän kirjan lisäksi etsin tietoa netistä.” R2

”Tämän opintojaksojen kirjallisuudesta katsoin, mitä loppuraportit teoriassa voisivat sisältää… eikä opuksien mallit olleet täysin sovellettavissa…” R3

”Tässä tehtävässä olen käyttänyt opintojaksoon liittyvää kirjallisuutta, jonka olen kokenut hyödylliseksi käytännön harjoittelun eri vaiheissa.” R5

Opiskelijat eivät ole pohtineet tämän enempää teorian ja käytännön välistä suhdetta.

Millaista teoreettista ajattelua käytännönjakso on lisännyt tai opettanut, ei tullut aineistossa esille. Opiskelijat kirjoittivat lähinnä asioista, jotka koskevat ammatillista tietopohjaa ja ammatillisia menetelmiä. Teorian ja käytännön kohdatessa kentällä, opiskelija saa omakohtaisia kokemuksia siitä, miten teoreettinen tieto muuttuu käytännön toiminnaksi.

Kolbin (1984, 33) kokemuksellisen oppimisen kehässä opiskelija reflektoi kokemuksiaan ja vertaa sitä oppimaansa teoriaan. Tämä toistuu uudestaan ja uudestaan ja näin oppiminen syvenee koko ajan. Fookin (2005, 6) mukaan reflektiivinen käytäntö pienentää teorian ja käytännön välistä kuilua. Opiskelijat voivat omalta osaltaan tuoda työpaikalle reflektiivistä käytäntöä ja näin herätellä työpaikan ammattilaisia luomaan uutta teoriaa.

63