Teknologiaintoilijoiden motivaatiotekijät

Tämän tutkimuksen teknologiaintoilijoita ei motivoinut lainkaan Ståhlbröstin ja Bergvall-Kårebornin (2011) tutkimuksesta nousseet uuden oppiminen ja uteliai-suus. Vain viihdyttävyys toimi tutkimusten teknologiaintoilijoiden yhteisenä tekijänä. Tämän tutkimuksen teknologiaintoilijoita motivoi tämän lisäksi uusina tekijöinä myös alueen merkityksellisyys, edelläkävijyys, vaikuttaminen sekä palkkio.

Viihdyttävyydellä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa käyttäjien kokemaa mielihyvän, hauskuuden ja positiivisuuden tunnetta älypalvelujen eksperimen-tointia kohtaan. Suurin osa teknologiaintoilijoista kertoi olevansa kiinnostunut nykyajan teknologian kehityksestä ja myös sitä kautta innostunut kokeilemaan erilaisia älypalveluja. Nämä seikat vastaavat Ståhlbröstin ja Bergvall-Kårebornin (2011) tutkimuksen viihdyttävyys-tekijää, joka kertoo siitä, että in-novaatioaktiviteetit koetaan viihdyttäviksi ajanvietteiksi, joissa käyttäjä voi pi-tää hauskaa muun muassa testaamalla uusia tuotteita ja palveluja. Tämän tut-kimuksen viihdyttävyys-motivaatiotekijä vastaa myös yleisellä tasolla Lakhanin ja Wolfin (2005) OSS-tutkimuksesta noussutta viihdyttävyys-motivaatiotekijää:

OSS-käyttäjät kokivat OSS-projekteihin sisältyvän hauskanpitoa ja mielekästä puuhaa, mikä motivoi heitä osallistumaan innovaatioaktiviteettiin. Viihdyttä-vyys todettiin käyttäjien keskuudessa tärkeimmäksi motivaatiotekijäksi osallis-tua OSS-projekteihin. Lakhani ja Wolf (2005) eivät olleet tutkineet sen tarkem-min käyttäjien teknologian omaksumistyyppejä.

Ståhlbröstin ja Bergvall-Kårebornin (2011) mukaan nimenomaan teknolo-giaintoilijat pitivät uteliaisuus-motivaatiotekijää huomattavasti suuremmassa arvossa kuin hyötykäyttäjät. Tämä osoittautuu mielenkiintoiseksi väittämäksi, sillä tässä tutkimuksessa teknologiaintoilijoilta ei noussut ollenkaan uteliaisuut-ta motivaatiotekijäksi osallistua eksperimentointiin. Ståhlbröstin ja Bergvall-Kårebornin (2011) tutkimuksessa uteliaisuudella viitattiin siihen, että innovaa-tioaktiviteetit herättävät uutuudellaan ja erilaisuudellaan käyttäjässä uteliai-suuden tunteen, jota tämä haluaa ruokkia osallistumalla aktiviteetteihin. Tämän tutkimuksen teknologiaintoilijat vaikuttivat olevan todella innostuneita uu-simmasta teknologiasta ja myös tietävän siitä paljon. Älypalvelut ja niiden ko-keilu eivät olleet heille vieras eivätkä täysin uusi asia, mistä johtuen mahdolli-sesti uteliaisuus ei toiminut heillä motivaatiotekijänä. He tuntuivat tietävän jo valmiiksi paljon erilaisia älypalveluja ja olivat innostuneita osallistumisesta nii-den kehitysprosessiin.

Uuden oppiminen -motivaatiotekijä tarkoitti Ståhlbröstin ja Bergvall-Kårebornin (2011) tutkimuksessa sitä, että käyttäjä haluaa osallistua innovaatio-aktiviteetteihin, koska kokee niiden kautta oppivansa jotakin uutta. Tässä tut-kimuksessa uuden oppiminen ei noussut teknologiaintoilijoilta esille. Syynä tähän voisi mahdollisesti olla se, että eksperimentointi ei niinkään opeta tekno-logiaintoilijoille uutta, sillä he tuntevat jo ennestään monia älypalveluja ja osalla oli myös kokemusta palvelujen testauksesta. Ståhlbröstin ja Bergvall-Kårebornin (2011) innovaatiovälittäjäyhteisössä käyttäjiä osallistetaan teknolo-giakokeilun ja arvioinnin lisäksi myös ideointiin, mikä viittaisi siihen, että käyt-täjät ovat enemmän tekemisissä heille uusien asioiden kanssa – he keksivät uu-sia ideoita tuotteisiin ja palveluihin yhdessä yhteisön kanssa. Täten he siis ko-kevat oppivansa uutta, niin itsensä kuin yhteisönsä kautta. Tässä tutkimuksessa eksperimentointi sisältää pelkästään älypalvelujen kokeilua ja palautteen antoa palvelujen hyödyllisyydestä, ideointiin käyttäjiä ei osallisteta.

Alueen merkityksellisyydellä tarkoitetaan sitä, että tutkimushenkilöt kokevat Kankaan alueen tärkeänä ja haluavat osallistua eksperimentointiin Kankaan

kehityksen ja yhteisöllisyyden vuoksi. He kokevat haluavansa olla mukana kehit-tämässä Kangasta niin sanotusti osana Kankaan yhteisöä, jota ei vielä konkreet-tisesti olekaan olemassa. Alueen merkityksellisyys oli tämän tutkimuksen tek-nologiaintoilijoilla täysin uusi motivaatiotekijä verrattuna Ståhlbröstin ja Berg-vall-Kårebornin (2011) teknologiaintoilijoiden motivaatiotekijöihin. Kyseinen motivaatiotekijä kuitenkin ilmeni yleisesti Ståhlbröstin ja Bergvall-Kårebornin (2011) tutkimuksen motivaatiotekijöiden joukosta yhteisön merkityksellisyys -nimellä. Tutkimuksesta ei käynyt ilmi kyseisen motivaatiotekijän yhteyttä jo-honkin muuhun teknologian omaksumistyyppiin, koska tutkimus keskittyi vain teknologiaintoilijoihin ja hyötykäyttäjiin. Joka tapauksessa heidän tutki-muksestaan ilmeni, että osa käyttäjistä haluaa osallistua innovaatioaktiviteet-teihin yhteisön vuoksi – he kokevat haluavansa olla mukana tekemässä yhtei-söstä entistä parempaa, yhteiskehittämisaktiviteettien kautta.

Edelläkävijyydellä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa käyttäjän innostunei-suuden tunnetta siitä, että tämä pääsisi kokemaan ensimmäisten joukossa jotain erityistä, mitä kaikki eivät pääse: osallistumaan älypalvelujen eksperimentoin-tiin. Tätäkään motivaatiotekijää ei löytynyt Ståhlbröstin ja Bergvall-Kårebornin (2011) teknologiaintoilijoilta, mutta yleisesti muilta käyttäjiltä se kuitenkin myös nousi esille. Nämä muut käyttäjät tunsivat olevansa erityisiä ja kertoivat innostuvansa sekä nauttivansa mahdollisuudesta päästä nimenomaan testaa-maan jotakin innovaatiota ensimmäisten joukossa. Ståhlbröstin ja Bergvall-Kårebornin (2011) tutkimuksen lisäksi edelläkävijyys-motivaatiotekijä löytyi myös Peltolan (2008) beta-testaukseen liittyvästä tutkimuksesta. Peltola (2008) selvitti lead user -käyttäjien motivaatiota osallistua beta-testaukseen. Kyseisessä tutkimuksessa näitä lead usereita motivoi pääsy käyttämään mobiilisovelluksia ensimmäisinä, beta-testauksen kautta. Lead userit luokitellaan ylimmiksi uuden teknologian omaksujiksi Rogersin (2003) innovaatioiden omaksujat -kategoriassa (Peltola, 2008), ja myös Ståhlbröstin ja Bergvall-Kårebornin (2011) teknologian omaksumistyyppien mukaan lead userit olisivat ylimpiä teknolo-gian omaksujia. Näitä ylimpiä omaksumistyyppejä ei kuitenkaan käsitelty tässä tutkimuksessa, koska niitä ei noussut tuloksista. Korkein teknologian omaksu-mistyyppi oli teknologiaintoilijat. Joka tapauksessa näyttää siltä, että myös tek-nologiaintoilijat ovat sen verran ”edelläkävijäkäyttäjiä” ja korkeasti teknologian omaksuneita, että heitä motivoi ajatus päästä ensimmäisten joukossa kokeile-maan jotakin älypalvelua, mitä muut eivät vielä ole päässeet.

Vaikuttaminen löytyi Peltolan (2008) ja Antikaisen ym. (2010) tutkimusten motivaatiotekijöistä. Peltolan (2008) beta-testaustutkimuksessa vaikuttaminen liittyi siihen, että käyttäjät kokivat pääsevänsä tekemään muutoksia ja näin ol-len vaikuttamaan lopulliseen ohjelmistoon. Antikainen ym. (2010) selvittivät käyttäjien motivaatiotekijöitä osallistua avoimen innovaation aktiviteetteihin.

Motivaatiotekijäksi Antikaisen ym. (2010) tutkimuksesta nousseella vaikuttami-sella tarkoitetaan sitä, että käyttäjät pääsevät vaikuttamaan tuotteiden ja palve-lujen kehitykseen - tekemään niistä omien tarpeidensa mukaisia. Tässä tutki-muksessa vaikuttamisella tarkoitetaan henkilön halua päästä edesauttamaan muutoksien syntymistä älypalveluihin eksperimentoinnin kautta.

Tutkimuk-sessa teknologiaintoilijoilla noussut vaikuttaminen-motivaatiotekijä vastaa siis Peltolan (2008) ja Antikaisen ym. (2010) tutkimuksista noussutta motivaatioteki-jää, mutta teknologian omaksumistyyppiä heidän tutkimuksistaan ei selvinnyt.

Tässä tutkimuksessa palkkiolla tarkoitetaan jotakin ulkoista, aineellista palkkiota, kuten esimerkiksi rahaa tai etukuponkeja. Oli mielenkiintoista huo-mata, että palkkio ei noussut Ståhlbröstin ja Bergvall-Kårebornin (2011) logiaintoilijoilla motivaatiotekijäksi ollenkaan, mutta tämän tutkimuksen tekno-logiaintoilijoilla nousi – tarkemmin ottaen kuitenkin vain yhdellä tutkimushen-kilöllä, jota motivoivat sen lisäksi myös sisäiset motivaatiotekijät. Ståhlbröstin ja Bergvall-Kårebornin (2011) kaikki teknologiaintoilijoiden motivaatiotekijät oli-vat sisäisiä motivaatiotekijöitä, kun taas tässä tutkimuksessa teknologiaintoili-joita motivoi sisäisten tekijöiden lisäksi myös yksi ulkoinen motivaatiotekijä, palkkio. Vaikka palkkio ei motivoinut Ståhlbröstin ja Bergvall-Kårebornin (2011) teknologiaintoilijoita, se toimi pienenä motivaatiotekijänä muilla käyttäjillä ky-seisessä tutkimuksessa. Se ei kuitenkaan ollut tärkeimpien motivaatiotekijöiden joukossa, vaikka innovaatiovälittäjä-yhteisöissä osallistuville käyttäjille usein jaetaankin rahallisia palkkioita heidän vaivannäöstään. Ståhlbröstin ja Bergvall-Kårebornin (2011) tutkimuksessa palkkiolla tarkoitettiin myös jotakin aineellista, esimerkiksi rahallista palkkiota, kuten tässäkin tutkimuksessa. Antikaisen ja Väätäjän (2010) avoimen innovaation välittäjä -verkkoyhteisöjen motivaatiotut-kimuksesta selvisi, että verkkoyhteisön käyttäjät pitivät nimenomaan rahallista palkkiota tärkeänä innovaatioaktiviteetteihin osallistumisen motivaatiotekijänä.

Käyttäjät halusivat saada jotakin vastapalvelukseksi osallistumisestaan ja anta-mastaan panoksesta innovaatioprosesseihin.

Decin ym. (1999) mukaan aineelliset palkkiot heikentävät huomattavasti ihmisen sisäistä motivaatiota. Myös Antikainen ym. (2010) osoittivat omassa tutkimuksessaan, että rahalliset palkkiot eivät ole aina paras tapa motivoida käyttäjiä avoimen innovaation innovaatioprosesseihin. Heidän saan käyttäjät arvostivatkin enemmän aineettomia hyötyjä. Tässä tutkimukses-sa teknologiaintoilijalla oli ulkoisen palkkio-motivaatiotekijän lisäksi selkeästi vahvoina motivaatiotekijöinä myös sisäisiä motivaatiotekijöitä: viihdyttävyys ja vaikuttaminen. Vaikka teknologiaintoilija oli jo valmiiksi todella kiinnostunut uusimmasta teknologiasta ja halukas päästä vaikuttamaan älypalvelujen kehi-tykseen, hän toi silti esille palkkion vaikutusta motivaatioonsa osallistua ekspe-rimentointiin. Decin ym. (1999) mukaan teknologiaintoilijan sisäinen motivaatio voisi heikentyä, mikäli hänelle annettaisiin aineellista palkkiota eksperimen-tointiin osallistumisestaan. Tätä väittämää ei voida tietää varmaksi tässä tutki-muksessa, mutta se voi kuitenkin olla hyvä tiedostaa.