Ensimmäinen teema liittyy tavoitteiden tasapainotteluun ja viestinnän rooliin siinä. Jaetut tavoitteet tulee tasapainottaa etenkin järjestöjen tavoitteiden kanssa. Tämän perusteella teemalle tunnistettiin kaksi alateemaa: tavoitteiden yhteensovittaminen ja tavoitteet suhteessa järjestöihin.
Yksi elämä -hankekokonaisuudella on kolme päätavoitetta: 1) Valtimoterveyttä läpi elämän, 2) Riskit hallintaan ja 3) Kuntoutus ja vertaistuki osaksi hyvää hoitoa.
Tavoitteet esitellään vuosille 2012–2017 tehdyssä hankesuunnitelmassa. Valti-moterveyttä läpi elämän -tavoitteella katetaan elämänkaari vauvasta vaariin ja terveyden kaari täysin terveestä diagnoosin saaneeseen. Tavoitteena on, että yhteiskunta toimii sekä terveyden säilyttämisen eteen että sen eteen, jotta sai-rastuneet voisivat elää mahdollisimman täyttä elämää. Riskit hallintaan liittyy riskien tunnistamiseen ja varhaiseen diagnosointiin. Tavoitteena on, että oireet tunnistetaan oikeassa vaiheessa ja hoitoon pääsee nopeasti. Kuntoutus ja ver-taistuki osaksi hyvää hoitoa -tavoitetta saavuttamalla pyritään saamaan
kuntou-tus ja vertaistuki todelliseksi osaksi hoitoa. Hankevastaavat tunnistivat ongel-maksi sen, että hoitoa ja kuntoutusta käsitellään nykyään usein erillisinä asi-oina, vaikka etenkin pitkäaikaissairauksissa niiden tulisi kuulua tiivisti yh-teen.
Tavoitteiden yhteensovittaminen
Yhteistyön tavoitteita luodessa läsnä neuvottelutilanteessa voivat olla sekä osallistuvien organisaatioiden, erilaisten ryhmien, osallistuvien yksilöiden ja jopa laajemmin yhteiskunnan tavoitteet. Yksi elämä -hankekokonaisuuden ta-voitteiden neuvotteluista voitiin tunnistaa yhteiskunnan ja alan sekä järjestö-jen tavoitteita.
Alan tavoitteet tulivat ilmi hankevastaavien viitatessa aiempiin, taustalla vai-kuttaviin hankkeisiin, joita on käytetty hankekokonaisuuden tavoitteiden luo-misen apuna. Laajat tavoitteet on kytketty myös yhteiskunnan yleiseen tavoit-teeseen edistää suomalaisten terveyttä.
Jos miettii taustalla näitä muita strategioita ja ohjelmia, niin selkeästi siellä taustalla tämmöinen tietynlailla väestöstrategia, riskiryhmästrategia ja jo sai-rastuneiden tuki nousi. Me oikeastaan hyödynnettiin siinä Sydänliiton Sydän-ohjelmaa, joka oli vuosina 2006–2011 ja Diabetesliiton Dehko-ohjelmaa. Että sieltä aika paljon saatiin aineksia ajattelulle. (HV3)
Järjestöjen, Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton, omat tavoitteet Yksi elämä -hankekokonaisuudelle liittyivät edustamansa ryhmän terveyden, hoi-don ja aseman parantamiseen, muilta järjestöiltä oppimiseen sekä riskiryh-mien tehokkaampaan tavoittamiseen. Tavoitteet sopivat hyvin yhteen hanke-kokonaisuuden tavoitteiden kanssa, eivätkä hankevastaavat tunnistaneet ris-tiriitaisuuksia tavoitteiden välillä. Sama käsitys tulee myös järjestöjen sekä hankekokonaisuuden tavoitteita vertaillessa.
Täten aineistosta ei tunnistettu myöskään erityisiä ristiriitojen käsittelykeinoja tai varsinaisia neuvottelutapoja.
Me oltiin ikään kuin määritetty meidän identiteetti, eli mitä järjestömme ha-luaa ja mikä on tahtotilamme. Kun olemme vahvasti liputtaneet, että tämä Yksi elämä on sitä toimeenpanoa, niin meillä ei ole ollut mitään tarvetta nostaa jär-jestömme profiilia tässä. Meidän ei ole mitenkään täytynyt erikseen korostaa järjestömme omia ja Yhden elämän tavoitteita. (HV3)
Sen sijaan yhden hankevastaavan mukaan lieviä ristiriitaisuuksia liittyy ta-voitteiden toteuttamisen keinoihin.
Tavoitteet on yhtenäiset, mutta keinot joskus eivät. Aina ei olla päästy
yhteis-ymmärrykseen siitä pääviestin viemisestä, kuka on esillä messuilla ja millä kär-jellä ja niin edelleen. (HV1)
Tavoitteet suhteessa järjestöihin
Hankevastaavien haastatteluissa korostui etenkin tarve perustella hankekoko-naisuuden jaetut tavoitteet suhteessa järjestöjen omiin tavoitteisiin. Aineis-tosta tunnistettiin erilaisia viestejä, joiden avulla perustelua on tehty.
Ensimmäisen viestin mukaan hankekokonaisuuden tavoitteet tukevat järjes-töjen omien tavoitteiden toteuttamista. Käytännössä voidaan korostaa oman järjestön näkökulmia tai niiden perustumista järjestöjen omiin strategioihin ja tavoitteisiin. Kuvaillessaan jaettuja tavoitteita kukin hankevastaava toi aina-kin jossain määrin edustamansa järjestön näkökulman tavoitteisiin. Järjestöillä on erilaiset taustat ja painopisteet, mikä näkyy myös tavoitteita painottaessa.
Tästä syystä järjestöt ovat tehneet myös sisäisen työnjaon sopien, mikä järjes-töistä painottaa mitäkin tavoitetta. Painotukset näkyivät myös tavoitteista ker-rottaessa, vaikka vain yksi hankevastaavista mainitsi tehdyn työnjaon tässä vaiheessa. Yksi hankevastaavista kertoi kuntoutuksen ja vertaustuen olevan heille läheisin tavoite, sillä se liittyy järjestön perinteiseen toimintaan. Toinen taas mainitsi riskien tunnistamisen ja varhaisen diagnosoinnin merkityksen järjestönsä edustaman ryhmän kannalta. Kolmas korosti yhteiskunnallista vai-kuttamista.
Hankevastaavat korostivat, että jaetut tavoitteet perustuvat vähintään osittain järjestöjen omiin strategioihin ja tavoitteisiin. Osa järjestöjen omista tavoit-teista liittyykin edustamansa ryhmän terveyden, hoidon ja aseman paranta-miseen. Yhden hankevastaavan mukaan jaetut tavoitteet voi muuttaa järjestön omiksi tavoitteiksi vaihtamalla verisuoniterveys edustamansa sairaus- tai ris-kityypin kuvailuun.
Olemme kirkastaneet ja vakuuttaneet sitä, että toimimalla Yksi elämä -hanke-kokonaisuudessa päästään järjestömme tavoitteisiin. Ei niinkään, että oli-simme korostaneet, että mitkä ovat Yksi elämä -hankekokonaisuuden tavoitteet, vaan että ne sen tavoitteet tukevat meidän työtä. (HV3)
Nyt jos mä sanon näinkin, että ei suinkaan nämä tavoitteet ole tempaistu niinku vaan meidän päästä, jotka tätä tekivät, vaan ainakin omalta osaltani peilasin niitä aina meidän strategiaan ja siihen, mitä meidän liittokokous on päättänyt. (HV1)
Toinen viesti liittyy siihen, että omaa toimintaa on mahdollista kehittää han-kekokonaisuuden tavoitteisiin pyrkimällä. Hankevastaavien mukaan hanke-kokonaisuuden kautta järjestöt voivat muun muassa tavoittaa uusia kohde-ryhmiä tai tuoda uusia puolia omaan toimintaan.
Kolmas viesti korostaa hankekokonaisuuden tavoitteiden laajuutta, jonka an-siosta ne sopivat yhteen järjestöjen tavoitteiden, kuten myös laajemminkin yh-teiskunnan tavoitteiden, kanssa.
Nää on sen verran ylätason tavoitteita nää kolme, että ne ei oikeastaan pysty olemaan ristiriidassa. - - Jo silloin, kun me ollaan tehty nää meidän tavoitteet, niin me ollaan siinä kohtaa jo vahvasti integroitu tää koko yhteiskuntaan ja myöskin julkishallinnon toimintaan. (HV2)
Neljäs viesti perustaa hankekokonaisuuden tavoitteet alan aiempiin hankkei-siin ja tutkimukhankkei-siin. Tavoitteiden suhteuttaminen aiempaan työhön lisää ta-voitteiden uskottavuutta ja tekee niistä siten helpommin perusteltavia.
Hankekokonaisuuden päätavoitteet on jaettu tarkempiin toimenpidetavoittei-siin sekä osahankkeiden tavoitteitoimenpidetavoittei-siin. Niihin liittyvän viestinnän merkitystä motivaatiolle ja sitoutumiselle käsitellään luvussa 5.4.