Tasa-arvolain 4 a §:n ensimmäisen ja toisen momentin erot

Tasa-arvolain 4 a §:n ensimmäisen ja toisen momentin välillä on selkeä ero kirjoi-tusasussa. Ensimmäisessä momentin tarkoittamissa toimielimissä vähemmistössä olevan sukupuolen edustukselle on asetettu vähimmäismääräksi 40 prosenttia. Tämän prosent-timäärän täytyttyä, sukupuolten edustus on lain mukaan tasa-arvoista. Toisen momentin toimielimissä tasapuolinen edustus toteutuu silloin, kun on tasapuolisesti kyseisessä toimielimessä sekä miehiä että naisia. Tasa-arvolain 4 a §:n toinen momentti ei ilmaise prosentuaalista vähimmäismäärää aliedustetulle sukupuolelle julkista valtaa käyttävissä toimielimissä, virastoissa, laitoksissa tai kunta- tai valtionenemmistöisen yhtiöin hallin-toelimessä. Lain kohta ei siis täsmennä, mitä tasapuolisesti sanalla konkreettisesti

142 HE 57/1985 vp, s. 13.

143 HE 90/1994 vp.

144 HE 90/1994 vp, kohdassa nykytilan arviointi.

145 HE 90/1994 vp, kohdassa esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset.

koitetaan. Hallituksen esityksen Eduskunnalle laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta (HE 90/1994 vp) mukaan tasapuolisuus toteutuu parhaiten, kun toimielimissä on molempien sukupuolten edustajia yhtä paljon¹⁴⁶. Aina-kin tasapuolisuus lain mukaan tarkoittaa sitä, ettei yhden naisen tai miehen edustus mo-nijäsenisessä toimielimessä riitä tasapuoliseen edustukseen.¹⁴⁷

Mitä tasa-arvolain toisen momentin tarkoittama tasapuolisuus käytännössä tarkoittaa?

Vaaditaanko molempia sukupuolia olevan tasan 50/50 sanan tasapuolisesti määrittämäl-lä tavalla? Vai onko riittävää toisen sukupuolen edustuksen olevan vähintään 40 pro-senttia, kuten ensimmäisessä momentissa edellytetään ensimmäisen momentin toimie-limissä olevan. Tasa-arvovaltuutettu katsoo, että tasapuolisen kokoonpanon tavoite on tasa-arvolain 4 a §:n toisessa momentissa sama kuin 4 a §:n ensimmäisessä momentissa.

Eli toisen momentin tasapuolisuus tarkoittaa tavoitteellisesti samaa kuin ensimmäisen momentin 40/60 prosentin kiintiösääntö. Täten tasapuolisuus ei ole käsitteenä 40/60 kiintiösäännöstä vähempiarvoisempi. Tasapuolisuussäännön soveltamisesta kuitenkin tasa-arvovaltuutettu on vielä todennut, että tasa-arvolain 4 a §:n toisen momentin mu-kainen tasapuolisuuden tavoite ei ole prosentuaalisesti vähempi kuin ensimmäisessä momentissa, mutta toisen momentin tavoite voi olla käytännöllisistä syistä harvemmin saavutettavissa kuin ensimmäisen momentin kohdalla.¹⁴⁸ Täten voidaan tulkita, että toisen momentin määrittämien toimielinten kokoonpanoissa toisen sukupuolen edustuk-sen ollessa alle 40 proedustuk-senttia, edustus voi joissakin tapauksissa olla lainmukaista. Tasa-arvovaltuutetun tulkinnan mukaan 4 a §:n 2 momentin sisällön tavoite on saavutettavis-sa harvemmin käytännön syistä johtuen. Täten tasaavutettavis-sapuolisuuden tavoite molemmilla momenteilla on sama, eli aliedustetun sukupuolen määrän on oltava vähintään 40 pro-senttia. Erona momenteilla on, että tasa-arvolain 4 a §:n 1 momentin kiintiösäännös on sitova ja prosentuaaliset määrät täytyy toteutua, ellei tästä poikkeamiselle ole päteviä ja hyväksyttäviä perusteita. Toisen momentin tasapuolisuus käytännössä tarkoittaa 40/60

146 HE 90/1994 vp.

147Ahtela et al. 2006, s. 233; Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksissä on myös tulkittu tasapuolisuu-den käsitettä. KHO:1990-A-29, päätöksen mukaan toisen sukupuolen yksi edustaja riitti täyttämään tasa-arvolain tasapuolisuuden vaatimuksen. Silloin voimassa olleen tasa-tasa-arvolain 4 §:n 2 momentin mukaan naisten ja miesten vähimmäisedustukselle ei ollut prosentuaalista minimiä, vaan toimielimissä tuli olla sekä naisia että miehiä. On syytä huomioida, että tasa-arvolain sisältö on muuttunut, joten korkeimman hallinto-oikeuden tulkinta tältä osin ei nykyään sovellu.

148 Tasa-arvovaltuutetun vuosikertomus 2012.

prosenttiosuuksien toteutumista tai tavoitetta osuuden saavuttamisesta, mutta tasa-arvolain 4 a §:n toinen momentti ei kirjaimellisesti velvoita tasapuolisuuden saavuttami-seksi 40/60 prosenttimääräistä jakoa.

Kuopion hallinto-oikeus on ratkaisussaan 27.6.2012 T 12/0261/2 tarkastellut tasa-arvolain 4 a §:n ensimmäisen momentin kiintiösäännön ja toisen momentin tasapuo-lisuussäännön merkityksen eroa.¹⁴⁹ Kuopion hallinto-oikeus totesi ratkaisussaan, ettei laissa tai lain esitöissä määritellä tasapuolisuutta prosentuaalisesti toisen momentin osal-ta, kuten ensimmäisessä momentissa on tehty. Täten hallinto-oikeuden tulkinnan mu-kaan laki ja lain esityöt jättävät avoimeksi miksi toisen momentin julkisen vallan käyttä-jiä on laissa käsitelty erilailla kuin ensimmäisen momentin mainitsemia valtion ja kun-nan toimielimiä. Ratkaisussaan hallinto-oikeus päätyi siihen, että tasapuolisuuden pää-määräksi tulisi tavoitella samaa kuin tasa-arvolain ensimmäisen momentin kiintiösään-nön tavoite on. Eli tasapuolisuussäänkiintiösään-nön tarkoituksena on yrittää saavuttaa vähemmis-tössä olevalle sukupuolelle 40 prosentin edustus toimielimen kokoonpanosta, vaikka lain toinen momentti ei määritä toimielinten kokoonpanoa yhtä tarkasti kuin ensimmäi-sen momentti määrittää.¹⁵⁰

Kuopion hallinto-oikeus arvioi ratkaisussaan 27.6.2012 T 12/0262/2 tasa-arvolain 4 a

§:n ensimmäisen ja toisen momentin tasapuolisuuden erojen syyksi sitä, että välillisen julkisen hallinnon toimielimet ovat hyvin erilaisia, ja näiden toimielinten kokoonpano ja valitsemismenettely voi olla toisistaan poikkeavaa. Täten näissä välillisen julkisen hal-linnon toimielimissä tasapuolisuussäännön noudattaminen olisi ilmeisesti vaikeaa. Kuo-pion hallinto-oikeus tulkitsi tasa-arvolain 4 a §:n toisen momentin sisältöä siten, että välillisen julkisen hallinnon toimielinten erityispiirteet on otettava huomioon siten, että lainkohdassa tarkoitetut erityiset syyt tasapuolisuussäännöstä poikkeamiselle on moni-naisempia kuin kiintiösäännön kohdalla ja näitä poikkeusperusteita on täten tulkittava väljemmin kuin ensimmäisen momentin kiintiösäännön osalta.¹⁵¹ Ratkaisun lopputulok-sena Kuopion hallinto-oikeus hylkäsi ylioppilaskunnan jäsenen valituksen siitä, että ylioppilaskunnan edustajisto oli valinnut hallitukseen 8 jäsentä, joista 3 oli naisia,

149 Kuopion HAO, 27.6.2012 T 12/0262/2.

150 Kuopion HAO, 27.6.2012 T 12/0262/2.

151 Kuopion HAO, 27.6.2012 T 12/0262/2.

loin naisedustajille ei muodostunut hallituksessa 40 prosentin edustusta. Kuopion hallin-to-oikeus katsoi, että tällaiseen toimielimeen sovelletaan tasa-arvolain 4 a §:n toista momenttia ja sen tasapuolisuussääntöä. Täten ensimmäisen momentin kiintiösäännös ei tapaukseen soveltunut. Toisen momentin tasapuolisuussääntö ja siitä poikkeaminen mahdollisti väljemmän tulkinnan tasapuolisuuden vaatimuksesta ja näin ylioppilaskun-nan edustajisto oli toiminut lain mukaisesti.¹⁵²

Hallituksen esityksen (90/1994 vp) mukaan komiteoissa ja vastaavissa toimielimissä tulee olla tasapuolisesti naisia ja miehiä. Hallituksen esityksen tulkinnan mukaan tasa-puolisuus toteutuu parhaimmillaan, kun toimielimissä on naisia ja miehiä yhtä paljon.

Hallituksen esityksen tavoitteena oli tasainen sukupuolijako kaikissa valtion- ja kunnal-lishallinnon johtoelimissä ja komiteoissa. Hallituksen esityksen mukaan tasapuolisuu-den vaatimus tarkoittaa joka tapauksessa, ettei yksi nainen tai yksi mies monijäsenisessä toimielimessä riitä, vaan naisilla ja miehillä on oltava yhtäläiset mahdollisuudet tulla valituksi monijäsenisiin toimielimiin asiantuntemuksensa perusteella. Sukupuolten väli-nen tasapuolisuus antaa yhteiskunnalliselle päätöksenteolle syvemmän asiantuntemuk-sen. Molempien sukupuolten edustus antaa monipuolisen pohjan päätöksenteolle.¹⁵³