• Ei tuloksia

Tarkastuskomitea

3 NEUVOSTON 62. ISTUNTO

4.7 Tarkastuskomitea

Tarkastuskomitealla oli vuoden aikana neljä kokousta, joissa keskityttiin Pohjoismaiden ministerineuvoston projektinhallintaan sekä pohjoismaisen globalisaatioaloitteen tarkas-tamiseen. Lisäksi komitea vieraili helmi-kuussa Pohjoismaiden ministerineuvoston Kaliningradin-toimistossa.

Komitea on useana vuonna keskittynyt Pohjoismaiden ministerineuvoston hanke-toimintaan, ja toimintavuonna komitea il-maisi tyytyväisyytensä siihen, että hankkei-den määrää on saatu karsittua muun muassa panostamalla suuriin globalisaatiohankkei-siin. Komitean mielestä työtä on kuitenkin jatkettava, ja tulevaisuudessa pitää keskittyä etenkin hankkeiden entistä kriittisempään läpikäyntiin ja arviointiin. Pohjoismaiden ministerineuvoston hankkeilla tulee olla poliittisia tavoitteita, joiden saavuttamista arvioidaan. Samalla on tärkeää, että hank-keiden alku ja loppu on määritelty selvästi.

Komitea vieraili elokuussa kolmessa pohjoismaisessa laitoksessa: Nordforskissa, Pohjoismaisessa innovaatiokeskuksessa ja Pohjoismaisessa energiantutkimuslaitokses-sa perehtyäkseen pohjoismaiseen globali-saatioaloitteeseen. Komitea kuuli varsinkin huippututkimusaloitteen edistymisestä ja piti aloitetta hyvänä esimerkkinä siitä, että nyt panostetaan entistä harvempiin, suu-rempiin ja keskeisempiin toimintoihin sen sijaan, että voimavarat hajautettaisiin mo-neen piemo-neen hankkeeseen. Tämä mahdol-listaa komitean mielestä entistä näkyväm-män pohjoismaisen panostuksen.

5

TIEDOTUS

Neuvoston yleistä viestintästrategiaa koor-dinoi Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjois-maiden ministerineuvoston yhteinen vies-tintäosasto, joka sijaitsee Kööpenhaminassa.

Osastoon kuuluu useiden tiedottajien lisäksi kääntäjiä ja tulkkeja sekä julkaisuyksikkö.

Suomen valtuuskunnalla oli vuoden ai-kana myös omaa tiedotustoimintaa. Valtuus-kunnan sihteeristö lähetti lehdistötiedotteita ja järjesti ennen istuntoa lehdistötilaisuuden yhdessä pohjoismaisen yhteistyöministerin kanssa.

Valtuuskunnan mielestä Kööpenhami-nan-sihteeristön viestintäosastolla on pa-rantamisen varaa suomenkielisen aineiston kokoamisessa, kuten myös Suomea kos-kevassa tiedottamisessa. Valtuuskunta kes-kustelikin neuvoston ja ministerineuvoston tiedotustoiminnan kehittämisestä ja kuuli tässä yhteydessä neuvoston johtajaa Jan-Erik Enestamia (ks. valtuuskunnan toimin-taa käsittelevä osio).

Mielipidetutkimus

Neuvosto ja ministerineuvosto ovat teettä-neet jo parin vuoden ajan istunnon alla mie-lipidetutkimuksen, jossa on selvitetty muun muassa pohjoismaisen yhteistyön tunnet-tuutta ja sidosryhmien näkemystä pohjois-maisesta yhteistyöstä. Vuoden 2010 tutki-muksessa selvitettiin erityisesti kansalaisten suhtautumista pohjoismaisen yhteistyön vahvistamiseen. Kimmokkeena oli ruotsalai-sen yhteiskunnalliruotsalai-sen keskustelijan Gunnar Wetterbergin paljon mediahuomiota saanut ehdotus Pohjoismaiden välisen liittovaltion perustamisesta. Wetterberg kirjoitti aiheesta myös kirjan ”Förbundsstaten Norden”, joka julkaistiin vuonna 2010 neuvoston ja minis-terineuvoston yhteisenä vuosikirjana.

Mielipidetutkimuksen mukaan kansalai-set ovat tyytyväisiä Pohjoismaiden

poliitti-seen yhteistyöhön. Yhteistyöhön suhtautui myönteisesti tai hyvin myönteisesti 78 pro-senttia vastaajista, ja 56 propro-senttia toivoi yhteistyötä lisättävän. Pääosa vastaajista oli lisäksi sitä mieltä, että neuvostossa ja minis-terineuvostossa keskustellaan ja päätetään kansalaisten kannalta tärkeistä asioista.

Yhteensä 42 prosenttia vastaajista suh-tautui lisäksi myönteisesti Pohjoismaiden liittovaltion perustamiseen. Vastaajat pe-rustelivat kantaansa tulevaisuuden hyvin-voinnin varmistamisella ja Pohjoismaiden kansainvälisen vaikutusvallan lisäämisellä.

Liittovaltiota vastustaneet taas käyttivät pe-rusteluina kansallisen identiteetin ja lähi-demokratian säilyttämisestä sekä sitä, että maiden väliset erot ovat liian suuret.

Lehtimiesapurahat

Pohjoismaiden neuvosto jakaa vuosittain lehtimiesapurahoja kussakin Pohjoismaas-sa. Apurahaohjelman tarkoituksena on antaa toimittajille mahdollisuus raportoida Pohjoismaiden olosuhteista ja pohjoismai-sesta yhteistyöstä. Suomen osuus apuraha-summasta oli 90 000 Tanskan kruunua, eli noin 12 000 euroa. Suomesta tuli kaikkiaan 40 hakemusta, ja apuraha myönnettiin seu-raaville hakijoille:

– Media Comnatel Ab:n toimittaja Nata-lia Erchova Helsingistä sai 9 000 Tanskan kruunua (noin 1 200 euroa) perehtyäkseen Norjassa aiheeseen ”Norja viikinkiajalta ny-kypäivään”.

– Ylen toimittaja Patrick Holmström Helsingistä sai 7 500 Tanskan kruunua (noin 1 000 euroa) selvittääkseen, miten talous-kriisi on vaikuttanut islantilaisten näkemyk-siin pohjoismaisista naapurimaista.

– Ylen toimittaja Petri Julkunen Kuopi-osta sai 10 000 Tanskan kruunua (noin 1 300 euroa) perehtyäkseen Norjassa alueellisen

radiotoiminnan kuulijaläheisyyteen harvaan asutussa Pohjoismaassa.

– Ylen toimittaja Ahti Koskinen Mikke-listä sai 8 000 Tanskan kruunua (noin 1 000 euroa) tutustuakseen väkivaltaa vähentä-mään pyrkivään ruotsalaiseen kansalais- ja järjestötoimintaan.

– Vapaa toimittaja Maria Markus Tikka-koskelta sai 8 000 Tanskan kruunua (noin 1 000 euroa) tutustuakseen tanskalaiseen luomutuotantoon ja osallistuakseen Islan-nissa ”Art in Translation” -konferenssiin.

– Vapaa toimittaja Päivi Mäkinen Oulus-ta sai 11 000 Tanskan kruunua (noin 1 500 euroa) tutustuakseen monikulttuuriseen Pohjoiskalottiin ja pohjoismaiseen kulttuu-riyhteistyöhön.

– Vapaa toimittaja Arja Palmu Helsin-gistä sai 6 500 Tanskan kruunua (noin 870

euroa) selvittääkseen Islannin poliittista ja taloudellista tilannetta lehtimiesliiton järjes-tämällä opintomatkalla.

– Ulkopolitiikka-lehden vapaa toimittaja Joonas Pörsti Helsingistä sai 12 000 Tanskan kruunua (noin 1 600 euroa) perehtyäkseen Ruotsissa, Norjassa ja Ta nskassa Pohjoismai-den ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteistyö-mahdollisuuksiin.

– Kauppalehden erikoistoimittaja Vei-jo Sahiluoma Espoosta sai 9 000 Tanskan kruunua (noin 1 200 euroa) tutustuakseen Norjan kalatalouteen.

– UP-Uutispalvelun politiikan toimittaja Birgitta Suorsa Vantaalta sai 9 000 Tanskan kruunua (noin 1 200 euroa) vertaillakseen Kiirunan, Jällivaaran ja Kittilän kaivospaik-kakuntien eroja.

6

POHJOISMAIDEN NEUVOSTON PALKINNOT

Pohjoismaiden neuvostolla on neljä pal-kintoa: kirjallisuuspalkinto, musiikkipal-kinto, luonto- ja ympäristöpalkinto sekä elokuvapalkinto. Palkinnot jaetaan vuosit-tain samansuuruisina, eli 350 000 Tanskan kruunua (noin 47 000 euroa) kukin. Vuo-den 2010 palkinnot luovutettiin neuvoston Reykjavikin-istunnon yhteydessä järjestetys-sä tilaisuudessa 3. marraskuuta.

Kirjallisuuspalkinto Suomeen

Neuvoston kirjallisuuspalkinnon perustivat Pohjoismaiden hallitukset vuonna 1961, ja se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1962.

Sen jälkeen kirjallisuuspalkinto on myön-netty vuosittain kaunokirjalliselle teokselle, joka on kirjoitettu jollakin Pohjoismaiden kielistä. Palkinnolla halutaan lisätä kiinnos-tusta naapurimaiden kieliin ja kirjallisuuteen sekä vahvistaa Pohjoismaiden kulttuurista yhteenkuuluvuutta.

Palkinnonsaajan valitsee pohjoismainen palkintolautakunta, jonka jäsenten on ol-tava maansa kirjallisuuden asiantuntijoita ja tunnettava mahdollisimman hyvin myös naapurimaiden kirjallisuutta. Lautakunnan suomalaisjäsenet ovat Pia Ingström ja Kris-tina Malmio. Varajäseninä ovat Ralf Andt-backa ja Jarmo Papinniemi.

Vuoden 2010 kirjallisuuspalkinnon sai Sofi Oksanen teoksestaan ”Puhdistus”

(WSOY, 2008). Palkintolautakunta perusteli valintaansa seuraavasti: ”Puhdistus-romaani sijoittuu Viroon ja kulkee kahdella aikatasol-la, mutta sen aiheet – rakkaus, petos, valta ja avuttomuus – ovat ajattomia. Oksanen kuvaa harvinaisen tarkalla ja kouraisevalla kielellä sitä, miten historia koulii yksilöä ja miten menneisyys on läsnä nykyhetkessä.”

Suomesta oli asetettu ehdolle myös Mo-nika Fagerholmin romaani ”Glitterscenen”

(Söderströms, 2009), jonka suomennoksen

”Säihkenäyttämö” on tehnyt Liisa Ryömä ja kustantanut Teos.

Musiikkipalkinto Norjaan

Luovalle ja esittävälle säveltaiteelle myön-nettävä neuvoston musiikkipalkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1965. Aluk-si palkinto myönnettiin joka toinen vuoAluk-si, mutta vuodesta 1990 lähtien se on jaettu vuorovuosin luovalle säveltaiteelle, eli jon-kin elossa olevan pohjoismaisen säveltäjän teokselle, ja vuorovuosin esittävälle sävel-taiteelle. Tänä vuonna oli vuorossa luova säveltaide, ja palkintoa tavoittelivat ”ajan-kohtaiset sävelteokset, joista kuuluu kaik-kien toimijoiden oma ääni”.

Palkinnonsaajan valitsee pohjoismainen palkintolautakunta, jonka jäsenten on olta-va maansa musiikin ja mahdollisimman suu-ressa määrin myös naapurimaiden musiikin asiantuntijoita. Lautakunnan edellytetään hankkivan tietoa niistä musiikin lajeista, jot-ka eivät ole suoraan edustettuina lautakun-nassa, ja ylläpitävän yhteyksiä olennaisiin musiikkitahoihin. Suomen jäsen lautakun-nassa oli Henrik Otto Donner ja varajäsen Lena von Bonsdorff.

Vuoden 2010 musiikkipalkinnon sai nor-jalainen säveltäjä ja sävellyksen professo-ri Lasse Thoresen teoksestaan ”Opus 42”.

Palkintolautakunnan mukaan kyseessä on

”ainutlaatuinen teos, joka uudistaa pohjois-maista laulumusiikkia ja ylipäätään laulu-pohjaista partituurimusiikkia. Opus 42:ssa kuullaan hätkähdyttävän kaunista musiik-kia, joka osoittaa kaikkein vanhimman ja kaikkein uusimman musiikin yhtymäkohdat – ja samalla voidaan havaita pohjoismaisen kansanmusiikin sekä esimerkiksi Lähi-idän tai Intian kansanmusiikin väliset

yhtäläisyy-det”. Suomesta olivat ehdolla Jukka Tien-suu teoksellaan ”Rack” (2008) ja Sebastian Fagerlund teoksellaan ”Sky” (2007–2008).

Ahvenanmaata edusti Kjell Friskin ”Aubade-Estampida” (2010).

Luonto- ja ympäristöpalkinto Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan

Neuvoston luonto- ja ympäristöpalkinto pe-rustettiin vuonna 1994 kahden kulttuuripal-kinnon rinnalle. Sääntöjen mukaan palkinto voidaan myöntää pohjoismaiselle yrityksel-le, organisaatiolyrityksel-le, viestimelle tai henkilöl-le, joka on esikuvallisesti ottanut luonnon ja ympäristön huomioon toiminnassaan tai joka on muutoin antanut merkittävän pa-noksen luonto- ja ympäristötyöhön.

Palkinnonsaajan valitsee pohjoismainen palkintolautakunta, jonka suomalaisjäsenet ovat Alec Estlander ja Marko Ruonala. Va-rajäseninä toimivat Minna Halme ja Päivi Sihvola. Ahvenanmaata edustavat lautakun-nassa Susanne Eriksson ja varajäsen Helena Blomqvist.

Vuoden 2010 luonto- ja ympäristöpal-kinnon teemana oli vihreä varainhoito. Pal-kintoa tavoittelivat pohjoismaiset yritykset, organisaatiot, viestimet ja henkilöt, jotka ovat pyrkineet esikuvallisesti vaikuttamaan suoraan tai epäsuorasti rahoitusmarkki-noihin, varainhoitoalaan, pankkeihin tai konsultteihin, jotta nämä toimisivat kauko-näköisesti ja sisällyttäisivät varainhoitoon kestävän kehityksen.

Palkinto myönnettiin kolmelle pankille:

tanskalaiselle Merkur Andelskasselle, ruot-salaiselle Ekobankenille ja norjalaiselle Cul-tura Bankille. Palkintolautakunnan mukaan

”pankit ovat investoineet esikuvallisesti kes-tävän kehityksen hankkeisiin, ja tämä on ol-lut niiden työn ydinaluetta. Pankkien koko toiminta perustuu vihreisiin arvoihin, ja ne pyrkivät edistämään yhteiskunnan kestävää kehitystä. Tämä tekee niistä esikuvia varain-hoitoalan muille toimijoille”.

Suomesta ei päässyt ehdokkaita luonto- ja ympäristöpalkinnon toiselle kierrokselle.

Elokuvapalkinto Tanskaan

Neuvosto hyväksyi vuoden 2004 istun-nossaan suosituksen pohjoismaisesta elo-kuvapalkinnosta, joka on jaettu vuosittain vuodesta 2005 lähtien. Palkittavan eloku-van tulee sääntöjen mukaan liittyä pohjois-maiseen kulttuuripiiriin ja olla taiteellisesti omaperäinen. Palkintosumma jaetaan tasan käsikirjoittajan, ohjaajan ja tuottajan kesken.

Palkinnonsaajasta päättää pohjoismai-nen palkintolautakunta, jonka jäsenillä on oltava analyyttinen ja kriittinen näkökulma elokuvaan. Palkintolautakunnan on myös oltava kansallisesta elokuva-alasta riippu-maton. Lautakunnan suomalaisjäsen on Jo-hanna Grönqvist, ja varajäsenenä on Kati Sinisalo.

Vuoden 2010 elokuvapalkinto meni Tanskaan ohjaaja Thomas Vinterbergille, käsikirjoittaja Tobias Lindholmille ja tuottaja Morten Kaufmannille elokuvasta ”Submari-no” (2010). Palkintolautakunta toteaa perus-teluissaan seuraavasti: ”Submarino on karu mutta syvästi liikuttava kertomus kahdesta veljeksestä, joita yhdistää kohtalokas lap-suus. Elokuva kuvaa veljeksiä, joille sälyte-tään aikuisten vastuu, sekä lasta sosiaalisen perinnön kantajana, mutta samalla se kertoo paremman tulevaisuuden toivosta. Käsitel-tävistä teemoista voidaan mainita traumat, syyllisyys ja sovitus. Submarino on pelkis-tetty mutta samalla monisäikeinen taideteos, joka perustuu vahvaan käsikirjoitukseen ja varmaan ohjaukseen. Tyylikäs, ytimekäs ja toimiva dramaturgia, näyttelijöiden vahva läsnäolo sekä älykäs valon ja äänen käyttö auttavat osaltaan luomaan tämän oivaltavan kuvan ihmiselämästä.”

Suomesta oli ehdolla Joonas Berghällin ja Mika Hotakaisen ohjaama ja käsikirjoit-tama ja Joonas Berghällin tuotkäsikirjoit-tama doku-menttielokuva ”Miesten vuoro” (2010).

7

POHJOISMAIDEN NEUVOSTON ORGANISAATIO

Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden parlamenttien ja hallitusten yhteistyöelin.

Neuvoston perustivat vuonna 1952 Tans-ka, Islanti, Norja ja Ruotsi. Suomi liittyi neuvostoon vuonna 1955. Pohjoismaiden neuvoston työhön osallistuvat Pohjoismai-den lisäksi myös Färsaarten, Grönlannin ja Ahvenanmaan itsehallintoalueet.

Yhteistyön perustana ovat vuonna 1962 solmittu Helsingin sopimus muutoksineen ja neuvoston työjärjestys. Helsingin sopi-muksen viimeisimmät muutokset tulivat voimaan vuonna 1996 ja neuvoston työjär-jestyksen muutokset vuonna 2008.

Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten yhteistyöelin. Se panee täytäntöön Pohjoismaiden neuvoston suosituksia ja antaa puolestaan neuvostolle hyväksyttäväksi omia ehdotuksiaan. Minis-terineuvosto antaa neuvostolle vuosittain kertomuksen toiminnastaan sekä seuraavan vuoden budjettiehdotuksen ja toiminta-suunnitelman. Ministerineuvosto laatii myös sektorikohtaisia suunnitelmia politiikan eri aloille.

Neuvoston ja ministerineuvoston pu-heenjohtajuus kiertävät säännöllisesti Poh-joismaalta toiselle. Ministerineuvoston puheenjohtajuus edeltää neuvoston pu-heenjohtajuutta siten, että sama maa on peräkkäisinä vuosina ministerineuvoston ja sen jälkeen neuvoston puheenjohtajana.

Vuonna 2010 Islanti oli neuvoston ja Tanska ministerineuvoston puheenjohtajamaa.

Yleiskokous

Yleiskokous on neuvoston korkein päättävä elin. Siinä on 87 Pohjoismaiden ja itsehal-lintoalueiden parlamenteista valittua jäsentä sekä hallitusten edustajat, jotka ovat Poh-joismaiden hallitusten ministereitä.

Yleiskokouksen tehtävänä on antaa suo-situksia ja lausuntoja, vahvistaa neuvoston työjärjestys ja valita neuvoston presidentti, varapresidentti sekä puheenjohtajiston ja neuvoston muiden elinten jäsenet.

Yleiskokous kokoontuu istuntoon ker-ran vuodessa syksyisin. Helsingin sopimuk-sen mukaan on lisäksi mahdollista kutsua koolle ylimääräinen istunto tai teemaistun-to. Äänioikeus on vain neuvoston valituilla jäsenillä eli parlamentaarikoilla.

Puheenjohtajisto

Puheenjohtajisto on neuvoston ylin päät-tävä elin, kun yleiskokous ei ole koolla, ja sillä on tällöin yleiskokouksen päätöksente-kovaltuudet. Puheenjohtajiston muodosta-vat presidentti, varapresidentti ja yksitoista muuta jäsentä, jotka yleiskokous valitsee.

Jokaisen viiden maan valtuuskunnan ja jo-kaisen puolueryhmän on oltava edustettuna puheenjohtajistossa. Puheenjohtajiston pu-heenjohtajina toimivat neuvoston president-ti ja varapresidentpresident-ti, jotka valitaan maasta, jossa neuvoston istunto kulloinkin pidetään.

Vuoden 2010 istunto pidettiin Reykjavikissa, ja puheenjohtajuus oli Islannilla. Vuoden 2011 alussa puheenjohtajuus siirtyi Tans-kalle.

Puheenjohtajisto johtaa ja koordinoi neuvoston toimintaa sekä varmistaa neu-voston toiminnan nivoutumisen kansallis-ten parlamenttien ja kansainväliskansallis-ten järjes-töjen toimintaan. Puheenjohtajisto valmiste-lee yleisiä poliittisia ja hallinnollisia asioita, mukaan lukien Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetti, ulko- ja turvallisuuspoliittiset asiat sekä neu-voston kansainvälinen yhteistyö.

Puheenjohtajisto käsittelee lisäksi ne jä-senehdotukset, joita ei lähetetä valiokuntien

käsittelyyn. Se voi toimia yleiskokouksen puolesta ja tehdä esityksiä tai antaa lausun-toja yhteistyöhön liittyvistä asioista, joiden käsittely ei voi odottaa seuraavaan istun-toon.

Valiokunnat

Neuvostossa on viisi valiokuntaa: kulttuu-ri- ja koulutusvaliokunta, hyvinvointiva-liokunta, kansalais- ja kuluttajavahyvinvointiva-liokunta, ympäristö- ja luonnonvaravaliokunta ja elin-keinovaliokunta. Kullakin valiokunnalla on oltava puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.

Valiokunnissa on viisitoista jäsentä, paitsi hyvinvointivaliokunnassa neljätoista.

Valiokunnat valmistelevat asioita yleisko-kouksen tai puheenjohtajiston päätettävik-si. Ne käsittelevät jäsenehdotuksia, minis-terineuvoston ehdotuksia, pohjoismaisten laitosten kertomuksia, ministerineuvoston ilmoituksia hyväksyttyjen suositusten to-teuttamisesta, saapuneita kirjelmiä ja muita asioita. Myös ministerineuvoston selonteko yhteistyön suunnitelmista ja budjettiehdotus käsitellään kaikissa valiokunnissa.

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta

Valiokunta käsittelee kysymyksiä, jotka liittyvät pohjoismaiseen ja kansainväliseen taiteeseen ja yleiskulttuuriin, monikulttuu-riseen Pohjolaan, elokuvaan ja tiedotusvä-lineisiin, kieliin, urheiluun, Norden-yhdis-tyksiin ja vapaaehtoissektoriin, lasten- ja nuortenkulttuuriin, perusasteen ja toisen asteen oppilaitoksiin, pohjoismaisiin kou-lutusmarkkinoihin, kansansivistykseen ja ai-kuiskoulutukseen, elinikäiseen oppimiseen sekä tutkimukseen, tutkijakoulutukseen ja tutkijainvaihtoon.

Hyvinvointivaliokunta

Valiokunta käsittelee hyvinvoinnin järjes-telmiä ja muita turvajärjesjärjes-telmiä, sosiaali-, terveys- ja vammaisasioita, rakentamista ja asumista, perhe-, lapsi- ja nuorisopoliittisia kysymyksiä sekä huumeiden ym. päihtei-den väärinkäyttöön liittyviä asioita.

Kansalais- ja kuluttajavaliokunta

Valiokunta valmistelee kansalaisten ja ku-luttajien oikeuksiin liittyviä asioita ja nii-den lisäksi yleisluonteisia, muun muassa demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja tasa-ar-voon liittyviä asioita. Sen vastuulle kuulu-vat seuraakuulu-vat politiikan alueet: demokratia, ihmisoikeudet, kansalaisten oikeudet, tasa-arvo, kuluttaja-asiat, elintarviketurvallisuus, rikollisuuden torjunta, myös kansainvälisen rikollisuuden ja terrorismin torjunta, oikeus-poliittiset asiat, siirtolais- ja pakolaispolitiik-ka sekä rasismin vastainen yhteistyö.

Ympäristö- ja luonnonvaravaliokunta

Valiokunnalle kuuluvat ympäristöä, maa-, metsä- ja kalataloutta, kestävää kehitystä ja energiaa koskevat kysymykset. Valiokun-nalla on yleisvastuu kestävästä kehityksestä ja siten myös maa-, metsä- ja kalatalouden elintarvikeosuudesta.

Elinkeinovaliokunta

Valiokunta käsittelee kysymyksiä, jotka koskevat talouden ja tuotannon perusedel-lytyksiä, elinkeinoelämää ja teollisuutta, sisämarkkinoita, vapaata liikkuvuutta, ra-jaesteiden poistamista, kauppaa, alueita ja rakennetukea, työllisyyttä ja työmarkkinoi-ta, työympäristöä, infrastruktuuria ja liiken-nettä, viestintää ja tietotekniikkaa.

Tarkastuskomitea

Tarkastuskomitean tehtävänä on tarkastaa yhteispohjoismaisin varoin rahoitettavaa toimintaa ja vastata yleiskokouksen päättä-mästä pohjoismaisen yhteistyön tarkastus-toiminnasta. Komitea vastaa myös Helsingin sopimuksen, muiden pohjoismaista yhteis-työtä koskevien sopimusten, neuvoston työ-järjestyksen ja muiden sisäisten määräysten tulkintaan liittyvistä asioista sekä osallistuu näiden säännöstöjen muutosvalmisteluihin.

Vaalikomitea

Vaalikomitea valmistelee kaikki yleiskoko-uksen toimittamat vaalit sekä mahdolliset täydennysvaalit, jotka puheenjohtajisto toi-mittaa neuvoston puolesta. Vaalikomiteassa on seitsemän jäsentä.

Valtuuskunnat

Kunkin maan valitut jäsenet, varajäsenet ja hallituksen edustajat muodostavat maansa valtuuskunnan neuvostossa. Suomen val-tuuskuntaan kuuluu 18 eduskunnan ja kaksi Ahvenanmaan maakuntapäivien valitsemaa jäsentä sekä hallituksen määräämät edus-tajat.

Tanskan valtuuskuntaan kuuluu 16 kan-sankäräjien valitsemaa jäsentä, kaksi jäsentä Färsaarilta ja kaksi Grönlannista. Norjan ja Ruotsin valtuuskunnissa on 20 suurkäräjien ja valtiopäivien valitsemaa jäsentä, ja Islan-nin valtuuskunnassa on seitsemän yleiskä-räjien valitsemaa jäsentä.

Puolueryhmät

Parlamentit valitsevat neuvoston jäsenet ja varajäsenet puolueiden voimasuhteiden mukaan. Luottamuspaikkojen jakoa ja mo-nia käsiteltäviä asioita valmistellaan puo-lueryhmissä ennen neuvoston elinten pää-töksiä. Puolueryhmiä on neljä: keskiryhmä, sosiaalidemokraattinen ryhmä, konserva-tiivinen ryhmä ja vasemmistososialistinen vihreä ryhmä.

Sihteeristöt

Pohjoismaiden neuvoston sihteeristöä joh-taa neuvoston johtaja. Sihteeristössä on noin 20 työntekijää, ja se sijaitsee Kööpenha-minassa samassa rakennuksessa ministeri-neuvoston sihteeristön kanssa. Kansallisten valtuuskuntien sihteeristöt sijaitsevat kan-sallisten parlamenttien kanslioissa. Suomen

valtuuskunnan sihteeristötehtävistä vastaa eduskunnan kansainvälisten asiain yksikkö.

Myös puolueryhmillä on omat sihteeristön-sä. Neuvoston johtaja, kansallisten valtuus-kuntien sihteerit ja puolueryhmien sihteerit tapaavat sihteeristökokouksissa, joissa val-mistellaan puheenjohtajiston työtä.

Pääministerit

Pääministereillä on yleisvastuu pohjoismai-sesta yhteistyöstä. Heidän tehtävänään on nivoa Pohjoismaiden välinen yhteistyö eu-rooppalaiseen ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön.

Pääministerit kokoontuvat säännöllisesti kolme tai neljä kertaa vuodessa. Puheen-johtajamaalla on vastuu kokouksista, jotka voivat olla luonteeltaan varsinaisia tai yli-määräisiä. Vuonna 2010 ministerineuvoston puheenjohtajuus oli Tanskalla, ja vuonna 2011 se siirtyi Suomelle.

Yhteistyöministerit

Kaikilla Pohjoismailla on erityinen pohjois-mainen yhteistyöministeri, joka johtaa ja koordinoi ministerineuvoston toimintaa.

Suomen valtuuskunta tekee tiivistä yh-teistyötä yhteistyöministerin ja hänen ul-koministeriössä sijaitsevan Pohjoismaisen yhteistyön sihteeristönsä kanssa. Yhteistyö-ministerin tehtäviin kuuluu pohjoismaisen yhteistyön koordinointi hallituksessa, ja hän on vastuussa yhteistyöbudjetin käsittelystä.

Pohjoismainen yhteistyö-komitea

Pääministereitä ja yhteistyöministereitä avustaa pohjoismainen yhteistyökomitea (PYK), jossa ovat mukana ulkoministeriöi-den pohjoismaisen yhteistyön sihteeristöjen päälliköt. Komitea toimii myös Pohjoismai-den ministerineuvoston sihteeristön ja sen pääsihteerin hallituksena.