Kaikki lakiehdotuksen rajoitustoimenpiteet puuttuvat perustuslain 7 §:n 1 momentin turvaa-maan henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen sekä 10 §:n turvaaturvaa-maan yksityis-elämän suojaan siltä osin kuin näiden oikeuksien katsotaan turvaavan henkilön itsemäärää-misoikeutta.
Lakiehdotuksen 47, 48, 60, 63, 64, 65, 67 ja 69 §:ssä mahdollistetaan puuttuminen perustus-lain 7 §:n 1 momentissa turvattuun henkilökohtaiseen vapauteen tai koskemattomuuteen. Pe-rustuslain 7 §:n 1 momentissa turvatun henkilökohtaisen koskemattomuuden kannalta merki-tyksellisiä ovat myös perustuslain 10 §:n turvaama yksityiselämän suoja ja 7 §:n 2 momentin vaatimus ihmisarvoisesta kohtelusta.
Karanteeni, eristäminen tai karanteeni ja eristäminen ulkopuolelta lukittavassa tilassa
Lakiehdotuksen 60 §:ssä säädetty karanteeni, 63 §:ssä säädetty eristäminen ja 67 §:ssä säädet-ty karanteeni ja eristäminen ulkopuolelta lukittavassa tilassa tulevat arvioitavaksi myös va-paudenmenetyksenä. Perustuslain 7 §:n 3 momentin mukaan vapautta ei saa riistää mielival-taisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Kussakin pykälässä säädetään edellytyksistä, joiden täyttyessä rajoitustoimenpiteen käyttö on sallittua. Siten vapauteen tai koskemattomuu-teen puuttumiselle taikka vapaudenmenetykselle säädetään laissa perusteet. Lisäksi lain 60, 63 ja 67 §:ssä säädettyjen edellytysten on täytyttävä. Perustuslain 7 §:n 3 momentin mukaan va-paudenmenetyksen laillisuus tulee voida saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Lakiehdotuk-seen sisältyvät päätöksentekomenettelyä ja muutoksenhakua koskevat säännökset.
Ulkopuolelta lukittavassa tilassa karanteenista ja eristämisestä säädettäisiin 67 §:ssä. Rajoitus-toimenpide puuttuu potilaan perusoikeuksiin 60 ja 63 §:ää ankarammin. Karanteenin ja
eris-tämisen perusteet ulkopuolelta lukittavassa tilassa on lueteltu tyhjentävästi ja tarkkarajaisesti lain 67 §:ssä. Rajoitustoimenpiteen käyttö rajattaisiin käytännössä tilanteisiin, joissa sitä lie-vemmän rajoitustoimenpiteen käyttö ei olisi mahdollista tai riittävää tilanteessa, jossa potilas käyttäytymisensä tai uhkauksensa perusteella vakavasti vaarantaisi oman tai toisen henkilön terveyden. Edellytyksenä olisi henkilökunnan suorittama valvonta ja potilaan mahdollisuus saada välittömästi yhteys henkilökuntaan. Karanteeni tai eristäminen tulisi lain 66 §:n mukai-sesti lopettaa heti, kun sen edellytyksiä ei enää ole.
Lakiehdotuksen 69 §:ssä säädetty tapaamisen rajoittaminen karanteenin tai eristämisen aikana puuttuu perustuslain 10 §:ssä säädettyyn yksityiselämän suojaan. Yksityiselämän piiriin kuu-luu muun ohella henkilön oikeus solmia ja ylläpitää suhteita muihin ihmisiin ja ympäristöön.
Yhteydenpidon rajoituksista on säädettävä lailla ja rajoitusta on tulkittava ahtaasti. Lain 68 §:n 1 momentissa on säännös, jossa nimenomaisesti todetaan henkilön oikeus pitää yhteyttä mui-hin ihmisiin tavalla, joka ei aiheuta tartuntavaaraa muille.
Välttämättömän sairaanhoidon toteuttaminen ja lääkityksen antaminen eristämisen aikana Lakiehdotuksen 64 § mahdollistaisi lääketieteellisesti välttämättömän sairaanhoidon antami-sen eristämiantami-sen aikana ja 65 § lääkärin määräämien lääkkeiden antamiantami-sen henkilön vastustuk-sesta huolimatta. Edellytyksenä on se, että toimenpiteet ovat tarpeen eristetyn omaa henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi ja toimenpiteen toteuttamatta jättämisen uhkana olisi yleisvaarallisen tartuntataudin leviäminen.
Lakiehdotuksen 64—65 §:ssä tarkoitetut rajoitustoimenpiteet puuttuvat perustuslain 7 §:n 1 momentin turvaamaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja 10 §:n 1 momentin turvaa-maan yksityiselämän suojaan. Oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityiselä-män suoja antavat suojaa pakolla toteutettavia lääketieteellisiä tai vastaavia toimenpiteitä vas-taan. Lääketieteellisesti välttämättömän sairaanhoidon ja lääkityksen antamisen edellytykset on määritelty laissa täsmällisesti ja rajattu vain siihen, että toimenpiteen toteuttamatta jättämi-sen seuraukjättämi-sena olisi yleisvaarallijättämi-sen tartuntataudin leviämijättämi-sen uhka tai uhka potilaan omalle hengelle tai terveydelle. Esimerkiksi antibioottilääkityksen antaminen bakteerin aiheuttamassa aivokalvontulehduksessa on henkilön vastustuksetta huolimatta välttämätöntä sekä hänen oman terveytensä että taudin leviämisen estämiseksi eristyksen aikana. Näin ollen säännös ei ole ongelmallinen perusoikeuksien kannalta.
Tapaamisen rajoittaminen karanteenin ja eristämisen aikana
Tapaamisen rajoittaminen puuttuu perustuslain 10 §:ssä säädettyyn yksityiselämän suojaan.
Yksityiselämään kuuluu muun muassa yksilön oikeus vapaasti solmia ja ylläpitää suhteita muihin ihmisiin ja ympäristöön. Ehdotetun lain 69 §:n mukaan henkilön oikeutta tavata ter-veydenhuollon toimintayksikön ulkopuolisia henkilöitä voidaan rajoittaa vain silloin, kun se on välttämätöntä yleisvaarallisen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin le-viämisen estämiseksi välttämätöntä. Karanteenin ja eristämisen tarkoituksena on nimenomaan pitää henkilö erillään muista tietyissä tilanteissa, jotta voitaisiin estää tarttuvan taudin leviämi-nen väestöön. Lääketieteelliseen arvioon perustuen voitaisiin esimerkiksi rajoittaa tartunnan-vaarallista keuhkotuberkuloosia sairastavan potilaan perheen tapaamisoikeutta, koska erityi-sessä sairastumisriskissä ovat imeväisikäiset lapset. Tapaamisten rajoittamistoimenpiteet ovat välttämättömiä vain siihen asti kunnes potilas ei enää tartuta. Näillä perusteilla säännös ei ole ongelmallinen perusoikeuksien kannalta.
Pakollinen rokotus ja työntekijöiden rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi
Arvioitaessa ehdotetun lain pakollista rokotusta koskevaa 47 §:ää ja 48 §:ää, joka koskee työn-tekijöiden rokotussuojaa potilaiden suojaamiseksi, on otettava huomioon perustuslain 6 §:n 2 momentissa säädetty kielto asettaa ketään ilman hyväksyttävää perustetta eri asemaan tervey-dentilan tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella, 7 §:ssä säädetty henkilökohtainen kos-kemattomuus, 10 §:n 1 momentissa turvattu yksityiselämän suoja sekä 18 §:n 1 momentissa turvattu työn ja ammatin valitsemisen vapaus.
Pakollista rokotusta koskeva säännös ehdotetaan säädettäväksi voimassa olevan lain mukaise-na. Valtioneuvosto päättäisi asetuksen antamisesta epidemiologisen ja lääketieteellisen tilan-nearvion perusteella. Säännös on perusteltua säilyttää laissa hyvin poikkeuksellisia terveyden-huollon häiriötilanteita varten esimerkiksi bioterrorismin seurauksena syntynyttä vakavaa epi-demiaa ajatellen. On kuitenkin huomattava, että säännöksen antamaa mahdollisuutta ei ole toistaiseksi koskaan käytetty. Tällaisen poikkeuksellisen tilanteen aiheuttamat vaikutukset vä-estön hengelle ja terveydelle olisivat kuitenkin erittäin vakavat, minkä vuoksi säännöstä ei voida pitää perustuslain kannalta ongelmallisena.
Ehdotetun työntekijöiden rokotussuojaa potilaiden suojaamiseksi koskevan 48 §:n tavoitteena on suojata tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiiden potilaiden ja asiakkaiden henkeä ja terveyttä. Rokotusten ottaminen olisi vapaaehtoista. Sääntelyn tavoitteet liittyvät perustus-lain 7 §:n 1 momentissa jokaiselle turvattuun henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja turval-lisuuteen. Rokottaminen on tehokas keino vähentää sekä estää tautien tarttuminen henkilö-kunnalta potilaille että hoitohenkilökunnalle itselleen aiheutuvaa riskiä. Kysymys on myös toisten henkilöiden oikeuksien ja painavien yhteiskunnallisten etujen suojaamisesta. Sääntelyä voidaan siten pitää hyväksyttävän tarpeen vaatimana.
Työnantajan velvollisuus suojata työntekijöitä työhön liittyviltä terveysvaaroilta on säädetty kattavasti työterveyshuolto- ja työsuojelulainsäädännössä.
Työntekijän rokotussuojaa koskevan selvityksen esittäminen työnantajalle tapahtuisi vain työntekijän suostumuksella ja rokotusten ottaminen olisi vapaaehtoista. Rokotussuojaa koske-vien tietojen käsittelyoikeus on ehdotuksessa rajattu koskemaan työntekijöitä, jotka työskente-levät laissa tarkemmin rajattujen potilaiden ja asiakkaiden läheisyydessä asiakas- ja potilasti-loissa, joissa ilman rokotussuojaa toimiva henkilö lääketieteellisen arvioinnin perusteella voi aiheuttaa kyseisten tartuntatautien leviämistä potilaille. Menettely koskee työ- tai virkasuhtee-seen otettavaa sekä sitä, jolle ensi kerran annetaan pykälässä tarkoitettuja tehtäviä. Rokotus-suojaa koskevan selvityksen tietosisältö rajattaisiin ehdotetussa laissa välttämättömimpään, siis vain siihen, soveltuuko työntekijä kyseisiin tehtäviin rokotussuojansa kannalta. Selvityk-seksi riittäisi myös työntekijän suullinen ilmoitus työnantajalle. Tämän vuoksi voidaan katsoa, että ehdotus on suhteellisvaatimuksen mukainen ja että ehdotus ei ole ongelmallinen perustus-lain 10 §:n 1 momentissa säädetyn yksityisyyden suojan kannalta.
Laissa lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) on ehdotusta vas-taava menettely, jossa tehtävään valittu itse toimittaa työnantajalle rikosrekisteriotteen. Perus-tuslakivaliokunnan lausunnossa mainitun lain säätämisvaiheessa katsottiin, että rikostaustan selvittämismenettely ei ollut ongelmallinen työn ja ammatin valinnan vapautta suojaavan pe-rustuslain 18 §:n 1 momentin kannalta. Rokotussuojaa koskeva selvitys on lisäksi kertaluon-toinen tuhkarokon ja vesirokon osalta. Hinkuyskäsuoja saattaa vaatia tehosterokottamista mää-rävälein. Sen sijaan influenssarokotus nykyisin käytettävissä olevilla rokotteilla olisi otettava ja selvitys toimitettava työnantajalle vuosittain.
Sääntelyä puoltavat tärkeät syyt ennakolta ehkäistä tiettyjen helposti tarttuvien tautien le-viämistä sekä suojata lääketieteellisesti arvioituna näiden tautien vakaville seuraamuksille alt-tiita potilaita ja asiakkaita. Ehdotuksen perusteella ei ketään aseteta terveydentilansa perusteel-la huonompaan asemaan, koska poikkeamista voidaan perustellusti pitää työntekijän työtehtä-vien sekä hoidettatyötehtä-vien potilaiden ja asiakkaiden kannalta välttämättömänä. Siten voidaan kat-soa, että ehdotus ei ole ongelmallinen perustuslain 6 §:n 2 momentissa säädetyn yhdenver-taisuussäännöksen kannalta.
Tehtävät olisi yksilöity sellaisten suojattavien intressien mukaan, joita lainsäädäntö muutoin-kin suojaa ja joita työnantaja ei voi suojata yksinomaan ohjeiden ja neuvojen avulla. Rokotus-suojaa koskevaan selvitykseen merkittyjen tietojen käsittelyn tarpeellisuusvaatimuksen toteu-tumista tehtäväkohtaisesti arvioitaessa tulee ottaa huomioon se, että työnantajalla on muun lainsäädännön kuten työturvallisuuslainsäädännön perusteella velvoitteita, joista hänen on huolehdittava monilla muillakin ja usein ensisijaisilla keinoilla.