Tutkimusaineiston vastaajajoukko oli hyvin valikoitunut ja käsitti ainoastaan Kelan työhönvalmennukseen osallistuneita henkilöitä. Mielenterveyskuntoutujat ovat olleet työhönvalmennuksen yksi kohderyhmä: Kelan työhönvalmennuksessa ollut mahdollisuus osallistua joko niin sanottuun tavalliseen työhönvalmennukseen tai mielenterveyskuntoutujille kohdennettuun työhönvalmennukseen.
Vaikka tutkimusjoukon koko oli pieni, noin 137 henkilöä, antavat tulokset osatietoa Kelan järjestämästä työhönvalmennuksesta ja erityisesti alle 35-vuotiaiden työhönvalmennukseen liittyvistä tekijöistä. Tulokset antavat lisää tietoa nuorten aikuisten hyvinvoinnista ja työmarkkinatilanteen muutoksista työhönvalmennuksen jälkeen.
Aineisto on poikkileikkaus työhönvalmennukseen osallistuneiden ihmisten elämästä. Alku- ja lopputilanteesta ei voi kuitenkaan tehdä suoria johtopäätöksiä työhönvalmennuksen vaikuttavuudesta. Tutkimusaineiston avulla ei voida selittää niitä kolmansia tekijöitä, jotka ovat mahdollisesti voineet vaikuttaa nuorten aikuisten elämäntilanteeseen työhönvalmennuksen jälkeen.
Alle 35-vuotiaat eläkkeellä olevat nuoret aikuiset ovat tärkeä tutkimusaihe myös jatkossa.
Tilastollisten tutkimusten lisäksi voisi tehdä laadullista tutkimusta esimerkiksi siitä, millaisia töitä työkyvyttömyyseläkkeellä olevat nuoret aikuiset haluaisivat tai olisivat valmiita tekemään. Ovatko nuoret aikuiset motivoituneita työhön paluuta kohtaan, tai mikä muu on heidän elämän tavoitteissaan on keskeisintä?
Kuntoutuksen tutkimuksessa asiakkaiden näkemykset saamistaan palveluista ovat aina ensiarvoisen tärkeitä. Asiakkaiden oman mielipiteen esilletuomista Kelan kuntoutuksessa olisi hyvä jatkaa. Kyselyaineistojen lisäksi palautetta kuntoutuksesta tulisi kerätä monipuolisesti.
Työhönvalmennuksen osalta voitaisiin tutkia tarkemmin myös kuntoutuksen vaikuttavuutta.
Mitkä muut tekijät kuin työhönvalmennus vaikuttavat työhönvalmennuksen jälkeiseen
työmarkkinatilanteeseen? Kiinnostavaa olisi myös tutkia, millaisia pitempiaikaisia vaikutuksia työhönvalmennuksella on erityisesti nuoriin aikuisiin. Työ- ja elinkeinoministeriön raportissa (2012: 40, 64–65) Kelan työhönvalmennusta suositellaan erityisesti nuorten ammatillisen kuntoutuksen muodoksi. Raportin mukaan työhönvalmennuksessa nuori aikuinen voi työhönpaluun lisäksi selkeyttää työhönvalmennuksessa ammatillista suuntautumistaan ja kokeilla erilaisia työllistymisreittejä.
Onko työhönvalmennus tehokas työllistymismalli pitkällä aikavälillä kuten esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriö antaa ymmärtää?
Lähteet
Aho S & Pitkänen S & Vanttaja M (2012) Markkinointia ja uusia mahdollisuuksia – Tutkimus Sanssi-kortin käytöstä, käyttöön liittyvistä kokemuksista ja vaikutuksista nuorten työllistymiseen. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 25/2012.
http://www.tem.fi/files/33388/TEMjul_25_2012_web.pdf Viitattu 3.2.2012.
Ala-Kauhaluoma M & Kokko R-L (2001) Tuettu työllistyminen väylänä avoimille
työmarkkinoille – kokemuksia kehittämismarkkinoista. Työpoliittinen aikakauskirja 2/2001: 39–45.
Ala-Kauhaluoma M & Lempola H-M & Härkäpää K (2005) Kokonaisvaltaista tukea
yksilölle. Equal-ohjelman kansallisessa teematyössä kerättyjä käytäntöjä, kokemuksia, tuloksia. Kuntoutussäätiön työselosteita 30/2005. Helsinki.
Ala-Kauhaluoma M & Härkäpää K (2006) Yksityinen palvelusektori heikossa
työmarkkina- asemassa olevien työllistäjänä. Työpoliittinen tutkimus 312; 2006.
Työministeriö, Helsinki.
Ala-Kauhaluoma M (2007) Toimeentulon ratkaisuja ja arvioinnin haasteita. Tutkimus uusista työllistymisen tukemisen tavoista. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 76/2007.
Kuntoutussäätiö, Helsinki.
Eläketurvakeskus (2011) Työeläkekuntoutus vuonna 2010. Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja 03/2011. Helsinki
Berglind H & Gerner U (2002) Motivation and return to work among the long-term sick listed: an action theory perspective. Disability and Rehabilitation, 2002; vol 24, NO.
14, 719–726.
Burns T & Catty J & Becker T & Drake R E & Fioritti A & Knapp M & Lauber C & Rössler W & Tomov T & van Bussbach & White S & Wiersma D (2007) The effectiveness of
supported employment for people with severe mental illness: a randomized controlled trial. Lancet 2007; 370: 1146–52.
Bond R. (2004) Supported Employment: Evidence for an evidence-based Practice.
Psychiatric Rehabilitation Journal. Spring 2004; 27: 4; Research Library. 345–359.
Bond, G & Drake, R & Goldman, H & Skinner, J (2009) Social Security and Mental Illness: Reducing Disability with Supported Employment. Health Affairs: May/Jun 2009; 28, 3; 761—770.
Ilmarinen J & Gould R & Järvikoski A & Järvisalo (2006) Työkyvyn moninaisuus.
Teoksessa Gould R, Ilmarinen J, Järvisalo J & Koskinen S (toim.) Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys 2000- tutkimuksen tuloksia.17–34.
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78368/tyokyvyn_ulottuvuudet_7.pdf? Sequence=1 Gagne M & Deci E (2005) Self-determination theory and work motivation. Journal of
Organizational Behavior 26, 331-362.
Gould R & Grönlund H & Korpiluoma H & Nyman H & Tuominen K (2007) Miksi masennus vie eläkkeelle? Eläketurvakeskuksen raportteja 2007:1, Helsinki.
http://www.etk.fi/fi/gateway/PTARGS_0_2139_459_440_3034_43/http%3B/content.e tk%3B7087/publishedcontent/publish/etkfi/fi/julkaisut/tutkimusjulkaisut/raportit/miks i_masennus_vie_elakkeelle_7.pdf. Viitattu 13.1.2012.
Gould R & Härkäpää K & Järvikoski A (2008) Mielenterveysongelmat ja oikea-aikainen reagointi työeläkekuntoutuksen haast Gould R & Kaliva K (2010) Työkyvyttömyys ja ansiotyö. Eläketurvakeskuksen raportteja
2010:5. Helsinki.
http://www.etk.fi/fi/gateway/PTARGS_0_2139_459_440_3034_43/http%3B/content.e tk.fi%3B7087/publishedcontent/publish/etkfi/fi/julkaisut/tutkimusjulkaisut/raportit/ty okyvyttomyyselake_ja_ansiotyo_7.pdf Viitattu 1.2.2012.
Gould R & Nyman H (2010) Nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle. Työeläke 5/2010.
14–15.
Hämäläinen & Leinonen & Leiviskä (2011) Teoksessa Lea Nikula (toim.) 2011: Tuettu työllistyminen-projekti. Työtä tavallisella työpaikalla työhönvalmentajan tukemana.
Loppuraportti 2006–2010. Nuorten ystävät Oy. Raportteja 2/2011.
www.nuortenystavat.fi/file.php?fid=2907 Viitattu 10.1.2012.
Härkäpää K & Ala-Kauhaluoma M & Hyvärinen M & Kokko R-L & Narumo R (2000) Tavoitteena työ. Tuetun työllistymisen kehitysnäkymiä. Kuntoutussäätiön työselosteita 21/2000. Kuntoutussäätiö. Helsinki
Härkäpää K & Harkko J & Lehikoinen T (2013) Työhönvalmennus ja sen kehittämistarpeet. Kansaneläkelaitos. (Painossa).
Johnson R & Floyd M & Pilling D & Boyce M & Grove B & Schneider J & Secker J & Slade J (2009) Service users' perceptions of the effective ingredients in supported
employment. Journal of Mental Health. 2009; 18(2): 121–128
Järvikoski A & Härkäpää K (2011) Kuntoutuksen perusteet. Sanoma Pro, Helsinki.
Kansaneläkelaitos (2011) Kelan avo-ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi.
Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen palvelulinja.
http://www.kela.fi/in/internet/liite.nsf(WWWAllDocsById)/2E60D5BEDB347E7EC2 2577E6004C6583/$file/StandardiMTtyohonvalmennus.pdf
Viitattu 3.1.2013
Kansaneläkelaitos (2011) Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi.
Työhönvalmennuksen palvelulinja.
Kieselbach T (2003) Long-Term Unemployment Among Young People: The Risk of Social Exclusion. American Journal of Community Psychology; Vol 32, No ½; September 2003, 69–76.
Kokko R-L & Ala-Kauhaluoma M (2000) Mä sain sellaisen kipinän. Kokemuksia ja tuloksia mielenterveyskuntoutujien työllistymisen tukemisesta. Kuntoutussäätiön työselosteita 20/2001. Kuntoutussäätiö, Helsinki
Koskenvuo K & Hytti H & Autti-Rämö I (2011): Seurantatutkimus nuorten
kuntoutusrahasta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä. Kuntoutus 2011;3:22–30.
http://www.kuntoutussaatio.fi/files/650/seurantatutkimus.pdf Viitattu 3.3.2012.
Kuula A 2006: Tutkimusetiikka. Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Vastapaino, Tampere Kuusinen, J. (1995): Nuorten aikuisten kehitystehtävät, onnellisuus ja kehityksen hallinta.
Teoksessa Lyytinen, P., Korkiakangas, M & Lyytinen H. (toim.), Näkökulmia kehityspsykologiaan. Kehitys kontekstissaan. WSOY.
Laki julkisesta työvoimapalvelusta 30.12.2002/1295
Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 15.7.2005/566
Lindh J (2007) Työhön kuntoutuksen kehittäminen ja arviointi. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Rovaniemi.
Linnakangas R & Suikkanen A 2000: Vajaakuntoisten mahdollisuuksien uusjako?
Teoksessa Lindh, Linnakangas, Järvikoski (toim.) 2000: Työttömyyden ja
vajaakuntoisuuden jäljillä. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 66/2000. Helsinki. 9–78.
Maaniemi K & Raitasalo R (2011) Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat
sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004–2009. Nettityöpapereita 23/2011.
Kela.
Margolis H & Mccabe P (2006) Improving Self-Efficacy and Motivation: What to do, What to Say. Intervention in School and Clinic 2006; 41; 218—227.
https://optima.lapinkampus.fi/learning/id36/bin/user?rand=31278.
Viitattu 13.10.2012.
McQuaid R & Lindsay C (2005) The Concept of Employability. Urban Studies, Vol. 42, 2005;
No.2. 197–219.
https://optima.lapinkampus.fi/learning/id36/bin/doc_show?id=347180&ws=17 6256&noedit=1&name=/McQuaid-Lindsay-employability.pdf.
Viitattu 11.2.2012.
Myrskylä P (2011) Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 12/2011.
www.tem.fi/files/29457/TEM_12_2011_netti.pdf Viitattu 11.2.2012
Mäkinen S (2001) Arviointitutkimus: Projektin vaikuttavuus ja tuloksellisuus. Teoksessa Soukka, Helinä & Mäkinen, Satu 2001: Vajaakuntoisten työhakijoiden polut työelämään. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoki.
Nummenmaa, L (2009) Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Tammi, Helsinki.
Nurmi, J-E (2011) Miksi nuori syrjäytyy? NMI Bulletin. Oppimisvaikeuksien erityislehti.
Kahdeskymmenesensimmäinen vuosikirja, No 2. Niilo Mäki- säätiö. 2 / 2011. Eura 2011.
Nuorisolaki. 27.1.2006/72
Peltola U & Vuorento M (2007) Juurruttamisen edistäjät ja estäjät. Kokemuksia
työllistämispalvelujen kehittämishankkeista. Kuntoutussäätiön työselosteita 33/ 2007.
Peltola U & Metso L (2008) Maahanmuuttajien kuntoutumisen ja työllistymisen tukeminen Helsingissä. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 79/2008. Kuntoutussäätiö, Helsinki.
Ollikainen A-M (toim.) (2007) Työhönvalmennuksen haasteet ja mahdollisuudet.
VATES-Säätiö. Helsinki
Räsänen K (2010) Työterveyteen liittyvää lainsäädäntöä. Teoksessa Martimo, Kari-Pekka &
Antti-Poika, Mari & Uitti, Jukka 2010: Työstä Terveyttä. Työterveyslaitos. Duodecim, Helsinki. 47–55.
Sepponen K. & Wilén T & Kiviniemi L (2012) Työttömyyden pitkittyminen on monen tekijän summa. Tutkimus pitkäaikaistyöttömyyteen johtavista tekijöistä ja
työmarkkinoille kuntouttamisesta. Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 10.
http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-086-2. Viitattu 11.3.2012
Suomen Yrittäjät ry & Finnvera Oyj & Työ- ja elinkeinoministeriö (2012) Pk-yritysbarometri. Kevät 2012. Helsinki.
http://www.yrittajat.fi/File/17345e9d-ffba-4333-a449-4f8c4a573608/Pk yritysbarometri%20kev%C3%A4t%202012.pdf
Viitattu 21.11.2012.
Pohjola A (2007) Eettisyyden haaste tutkimuksessa. Teoksessa Saari E & Viinamäki L (toim.) Polkuja soveltavaan yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Tammi. Helsinki. 11–31 Tuusa M & Laisola-Nuotio A & Härkäpää K (2004) Työpajat pitkäaikaistyöttömien
kuntoutumisen ja työllistymisen tukena. Espoon Diakoniasäätiön ENTER-Projektin arviointi. Kuntoutussäätiö työselosteita. 28/2004. Kuntoutussäätiö, Helsinki.
Turunen, K (2005) Ikävaiheiden kriisit. Atena-Kustannus Oy. Jyväskylä.
Työ- ja elinkeinoministeriö (2012) Nuorten yhteiskuntatakuu 2012. TEM-raportteja 8/2012.
Helsinki. http://www.tem.fi/files/32290/TEMrap_8_2012.pdf Viitattu 1.11.2012.
Työntekijän eläkelaki. 19.5.2006/295
Valkonen, J & Peltola U & Härkäpää K (2006) Työtä, tukea ja mielenterveyttä. Kokemuksia mielenterveyskuntoutujien työllistymismalleista. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 75/2006. Helsinki.
Veijalainen, M (toim.) (2003) Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen laatustandardi. VATES-säätiö. Helsinki.
Vuorela M (2008) Työtä haluaville uusia mahdollisuuksia työhön. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja.
www.tem.fi/files/18750/Vuorela_loppuraportti.pdf Viitattu 18.2.2012.
Väärälä R (1995) Ammattikoulutus ja kvalifikaatiot. Acta Universitatis Lapponiensis. Lapin yliopisto, Rovaniemi.
World Health Organization (2001) International classification of functioning, disability and health: ICF. WHO. Geneva.
http://www.disabilitaincifre.it/documenti/ICF_18.pdf Viitattu 1.1.2011.
Ylipaavalniemi P & Sariola L & Marniemi J & Pekkala T (2005) Sosiaalisen työllistämisen toimialan käsitteet. Vates-kirjat. Helsinki.