7. TUTKIMUSTULOSTEN POHDINTA JA PÄÄTELMÄT SEKÄ JATKOTUTKIMUS
7.8 T UTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS
Tutkimus vahvisti luottamuksen, tiedon jakamisen, itsensä johtamisen ja johtamisella mahdollistamisen merkityksen muutosturva-asiantuntijaverkoston onnistuneelle toiminnalle. Muutosturva-asiantuntijaverkosto on hyötynyt ympäröivästä myönteisestä ekosysteemistä, vaikka sen olemassaoloa ei ehkä ole täysin ymmärretty eikä sen merkitystä hyödynnetty.
koska tutkija on seurannut Colaizzin (1979) analyysi menetelmää tarkasti. Tutkija on myös suorittanut Colaizzin (1979) tutkimusportaan seitsemännen vaiheen, jossa nimenomaan käydään tutkimukseen osallistuneiden haastateltujen kanssa läpi tutkijan kuvaamat tutkimustulokset ja näin tutkija on varmistanut tutkimuskyselyyn osallistuneiden näkemyksen lopputuloksista. Haastatellut ovat olleet tutkijan tulkintojen kanssa yhtä mieltä. Colaizzin (1979) seitsemännen tutkimusportaan haastattelut tutkija suoritti kuudelle haastatellulle; haastatellut hyväksyivät tutkijan tulkinnat ja tutkimustulokset.
LÄHDELUETTELO
Ackoff, R.L. (1989). From Data to Wisdom. Journal of Applied Systems Analysis, 16, 3-9.
Andreeva, T. & Kianto, A. (2011). Knowledge processes, knowledge-intensity and innovation: a moderated mediation analysis. Journal of Knowledge Management, 15, 6, pp. 1016-1034.
Arnkil, R., Jokinen, E., Aho, S., Spangar, T., Syrjä, H., Karjalainen, J. (2007).
Muutosturva uudenlaisen yhteistyön airuena – Muutosturvan toimeenpanon ja toteutuksen arviointitutkimus.
Bell, B. S., & Kozlowski, S. W. J. (2002). A typology of virtual teams: Implications for effective leadership. Group & Organization Management, 27, 14–49.
Bhatt, G.D. (2001), ‘‘Knowledge management in organizations: examining the interaction between technologies, techniques, and people’’, Journal of Knowledge Management, Vol. 5 No. 1, pp. 68-75.
Blomqvist, K. (1997). The Many Faces of Trust. Scandinavian Journal of Management, 13, 3, 271 - 286.
Blomqvist, K. (2018). Luottamus murroksessa. Henkilöstöjohdon ryhmä – HENRY ry. Työn Tuuli -aikakauskirjan 2/2018.
Blomqvist, K. (2002). “Partnering in the dynamic environment: the role of trust in asymmetric technology partnership formation”, thesis for the degree of Doctor of Science, Lappeenranta University of Technology, Acta Universitatis Lappeenranta 122.
Breevaart, K., Bakker, A. B., & Demerouti, A. (2014). Daily self-management and employee work engagement. Journal of Vocational Behavior, 84, 31-38.
Colaizzi, P. F. (1978). Psychological Research as the Phenomenologist Views It.
Teoksessa Valle R. S. & King M.(toim.) Existential-phenomenological alternatives for psychology. New York: Oxford University Press. 48-71.
Danner, H. (1979). Methoden geisteswissenschaftlicher Pädagogik. München:
Reinhardt.
Das, T.K. & Teng, B.S. (1998). Between Trust and Control: Developing Confidence in Partner Cooperation in Alliances. Academy of Management Review, 23(3), 491–
512.
Di Martino, V., Wirth, L. 1990. Telework: A new way of working and living. International Labour review, vol.129 no. 5
Dulebohn, J. H., & Hoch, J. E. (2017). Virtual teams in organizations. Human Resource Management, 27, 569-574.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Työ- ja elinkeinotoimistot ohje, TEM/992/03.01.04/2010, Työllistymisen ja muutosturvan toimintamallin toimeenpano.
Ehrnrooth, J. (1990). Intuitio ja analyysi. Teoksessa K. Mäkelä (toim.) Kvalitatiivisen aineiston analyysi ja tulkinta. Helsinki: Gaudeamus, 30–41
Finlex (2007). Valtioneuvoston asetus työ- ja elinkeinoministeriöstä.
[verkkodokumentti]. Finlex [Viitattu 29.8.2020]. Saatavilla:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071024
Finlex (2012). Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta [verkkodokumentti].
Finlex [Viitattu 29.8.2020]. Saatavilla:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120916
Graebner, M., E., Martin, J., A & Roundy, P., T. (2012). Quolitative data: Cooking without a receipe. Strategic Organization, vol. 10(3), pp. 276-284.
Gadamer, H-G. (2004a). Klassinen ja filosofinen hermeneutiikka. Teoksessa Gadamer, H-G. Hermeneutiikka. Ymmärtäminen tieteissä ja filosofiassa. (Suom. I.
Nikander) Tampere: Vastapaino, 40 – 76.
Grönfors, M. & Vilkka, H. (2011). Laadullisen tutkimuksen kenttätyömenetelmät [verkkodokumentti]. [Viitattu 12.11.2019]. Saatavilla:
http://vilkka.fi/books/Laadullisen_tutkimuksen.pdf
Hart, P., & Saunders, C. (1997). Power and trust: Critical factors in the adoption and use of electronic data interchange. Organization Science, 8: 23-42.
Hayek, F. A. (1945). The use of knowledge in Society. The American Economic Review 35, 519 – 530. [verkkodokumentti]. [Viitattu 1.2.2020]. Saatavilla:
http://static.stevereads.com/papers_to_read/the_use_of_knowledge_in_society.pd f
HE 48/2005 Hallituksen esitys eduskunnalle työllistymisen ja muutosturvan toimintamalliin liittyväksi lainsäädännöksi [verkkodokumentti]. [Viitattu 12.11.2019].
Saatavilla: http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2005/20050048
Henttonen K. & Blomqvist K. 2005. Managing distance in a global virtual team: the evolution of trust through technology-mediated relational communication. Strategic.
Change, Vol. 14, pp. 107–119.
Hietamäki, Johanna, Veera Kuusinen, Katarina Pursi & Rika Rajala. 2017.
”Lastensuojeluilmoitusprosessi moniammatillisen yhteistyön näkökulmasta”.
Yhteiskuntapolitiikka 82, 417- 429.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. (2014). Tutkimushaastattelu – Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Gaudeamus Helsinki University Press. Yliopistopaino. Tallinna.
Horttanainen, E. & Salo, R. (2007). Kunta ja globalisaatio. Kuntaliitto Kuntatalon paino, Helsinki [verkkodokumentti]. [Viitattu 13.9.2019]. Saatavilla:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/75085/p070202140505P.pdf?sequen ce=1#page=72
Hunnes Blakstad, S. (2015). Work isn’t where it used to be, In Ropo, P. Salovaara, E. Sauer, & D. De Paoli (Eds.), Leadership in spaces and places (pp. 49-68).
Cheltenham: E. E. Elgar.
Isoherranen, K. (2012). Uhka vai mahdollisuus - moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Helsinki: Helsingin yliopisto. Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2012:18. [verkkodokumentti]. [Viitattu 13.9.2019]. Saatavilla:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37493/isoherranen_vaitoskirja.pdf?
sequence=1&isAllowed=y )
Isoherranen, Kaarina 2004. Moniammatillinen yhteistyö. Helsinki: WSOY.
Järvenpää, SL., Leidner, D. 1998. Communication and trust in global virtual
teams. [verkkodokumentti]. [Viitattu 13.9.2019].
Saatavilla:https://academic.oup.com/jcmc/article/3/4/JCMC346/4584374
Kotilainen, M.-R. (2015). Itseohjautuvuuden tukeminen vieraan kielen etäopetuksessa: design-perustainen oppimisympäristön kehittämistutkimus
perusasteen 5.–6. luokilla. Acta Universitatis Lapponiensis 298. Rovaniemi:
Lapin yliopisto.
Koistinen, P. (2008). Taloudelliset riskit ja sosiaalipolitiikan haasteet. Tampereen yliopisto Janus vol. 16 (1) 2008, 47-57
Koistinen, P. (2007). Sosiaalisesti kestävä globali- saatio ja työvoiman käyttö.
Teoksesta Horttanainen E. ja Salo, R. (toim.) Kunnat ja globalisaatio. Helsinki Suomen Kuntaliitto 72 – 85.
Koski, J. T. (1995). Horisonttien sulautumisesta. Keskustelua Hans-Georg Gadamerin kanssa hermeneutiikasta, kasvamisesta, tietämisestä ja kasvatustieteestä. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkimuksia 149.
Helsinki: Helsingin yliopisto.
Kotkavirta, J. (2000). Luottamus instituutioihin ja yksilöllinen hyvinvointi.
Julkaisussa: Ilmonen Kai (toim.) Sosiaalinen pääoma ja luottamus. Jyväskylä, Minerva, SoPhi 42, 55 – 68. [verkkodokumentti]. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavilla:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/47905/SoPhi42978-951-39-6488-7.pdf?sequence=3
Laihonen, H., Hannula, M., Helander, N., Ilvonen, I., Jussila, J., Kukko, M., Kärkkäinen, H., Lönnqvist, a., Myllärinen, J., Pekkala, S., Viranen, P., Vuori V., Yliniemi, T. (2013). Tietojohtaminen. Tampereen teknillinen yliopisto, Tietojohtamisen tutkimuskeskus Novi, Tampere.
Laine, T. (2018). Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma.
Teoksessa Aaltola, J. & Valli R. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin.
Jyväskylä: PS-kustannus, 29–50.
Larson, A. (1992). Network dyads in entrepreneurial settings: A study of the governance of exchange relationships. Administrative Science Quarterly, 37: 76-104.
Lehikoinen, H. (2007). Muutosturvan toimintamallin toimivuus ja kehitystarpeet – työntekijän näkökulma. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK.
[verkkodokumentti]. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavilla:
https://www.slideshare.net/SAKkalvot/muutosturvan-toimintamallin-toimivuus-ja-kehitystarpeet
Leinonen, J. (2002). Ymmärtäminen – Jäsentynyttä tietämistä. Kasvatus 33 (3).
475-483.
Löfman, P. 2014. Tapaustutkimus itseohjautuvuudesta sairaanhoitajakoulutuksen eri vaiheissa. Dissertations in Education, Humanities, and Theology No 58.
Joensuu: Itä-Suomen yliopisto. Väitöskirja.
Malkamäki, K. (2017). Luottamuksen kehittyminen ja johtamisjärjestelmää koskeva uudistus. Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Social Sciences and Business Studies No 145, 29. Väitöskirja. Joensuu, Itä-Suomen yliopisto [verkkodokumentti]. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavilla:
http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2462-9/urn_isbn_978-952-61-2462-9.pdf
Mayer, R. C., Davis, J.H, & Schoorman, F.D. (1995). An integrative model of organizational trust. Academy of Management Review, Vol. 20, No. 3, pp. 709-734.
Melin, H. (2008) Mitä Voikkaa opetti? Työpoliittinen aikakauskirja 4/2008, 35–43.
Melin, H. & Mamia, T. (2010). Tapaus Voikkaa – Teollisuusyhteisö murroksessa.
Tampereen yliopiston Porin yksikön julkaisu 4.
Merta, J. (2006). Herääminen – kuvataiteen kohtaamisesta hermeneuttiseen tulkintaan. Kuvataidetta opettavien luokanopettajien muotokuvan luonnostelua tapaustutkimuksen valossa. Tampere: Tampereen yliopisto.
Neck C. P. & Houghton J. D. (2006) Two decades of self-leadership theory and research: Past developments, present trends, and future possibilities. J Manage Psychol 21(4): 270 [verkkodokumentti]. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavilla:
https://search-proquest-com.ezproxy.cc.lut.fi/docview/215866281/fulltextPDF/18824BB111D44B10PQ/1?a ccountid=27292
Nonaka, I., Toyama, R. and Konno, N. (2000). SECI, Ba and leadership, a unified model of dynamic knowledge creation. Long Range Planning 33, 1–31.
Nonaka, I., & Toyama, R. (2003). The knowledge-creating theory revisited:
knowledge creation as a synthesizing process. Knowledge Management Research
& Practice, 1, 2 - 10.
Nonaka, Ikujiro & Takeuchi, Hirotaka (1995). The Knowledge-Creating Company.
How Japanese Companies Create the Dynamics of Innovation. Oxford University Press.
Pekkola, J. (2002). Etätyö Suomessa. Fyysiset, virtuaaliset, sosiaaliset ja henkiset työtilat etätyöympäristöinä. Yliopistopaino, Helsinki. [verkkodokumentti]. [Viitattu 13.9.2019]. Saatavilla: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10227/458/104-951-555-721-6.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Perttula, J. (1995). Kokemus psykologisena tutkimuskohteena – Johdatus fenomenologiseen psykologiaan. Suomen fenomenologinen instituutti. Tampere:
Tampereen yliopiston jäljennepalvelu.
Pohjalainen, M. (2016). Hiljaisen tiedon tunnistaminen, jakaminen ja uuden tiedon luominen kirjastotyön kontekstissa. Tampereen yliopisto. Informaatiotieteiden yksikkö. Väitöskirja.
Polanyi, M. (1958). The Study of Man. University of Chicago Press, Chicago.
Polanyi, M. (1966). The Tacit Dimension. University of Chicago Press: Chicago, 4.
Puhakka, K. (2016) Elämää ja valintoja irtisanomisen jälkeen – Perloksen irtisanomisten jälkeisiä työllistymispolkuja Pohjois-Karjalasta. Itä-Suomen yliopisto [verkkodokumentti]. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavilla:
http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20160476/urn_nbn_fi_uef-20160476.pdf
Pullinen, J. (2003). Mestarin käden jäljillä. Kuvallinen dialogi filosofisen hermeneutiikan näkökulmasta. Helsinki: Art Print Oy.
Puolimatka, T. (2002). Kvantitatiivisen tutkimuksen luotettavuus ja totuusteoriat.
Kasvatus 33 (5), 466–474.
Puupponen, A. (2009). Maaseutuyrittäjyys, verkostot ja paikallisuus.
Tapaustutkimus pienimuotoisen elintarviketuotannon kestävyydestä Keski-Suomessa. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 374.
Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä.
Puupponen, A. & Taipale, S. (2008). Lähiruokatuotannon verkostot: sosiaalisten suhteiden ja siteiden tarkastelua Keski-Suomessa. Maaseudun uusi aika 16(1): 21–
34
Romo, S. & Siitonen, S. (2006). Muutosturva – tie työllistymiseen. Edita Publishing Oy. Helsinki.
Rouvinen, M. (2003). Elämää pankkityön jälkeen. Tapaustutkimus liiketoimintaorganisaation rakennemuutoksen seurauksena työtä vaille jäävien ihmisten sopeutumisesta uuteen elämäntilanteeseen. Tampere university press [verkkodokumentti]. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavilla:
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/67271/951-44-5802-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Rowley, J. (2007). The wisdom hierarchy: Representations of the DIKW hierarchy.
Journal of Information Science, 33(2), 163-180. doi:10.1177/0165551506070706 Saarinen, E. (2004). Filosofia. Porvoo. WSOY
Siljander, Pauli. (1988). Hermeneuttisen pedagogiikan pääsuuntaukset. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia 55/1988.
Sivunen, A. (2007). Vuorovaikutus, viestintäteknologia ja identifioituminen hajautetuissa tiimeissä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä studies in humanities 79. [verkkodokumentti]. [Viitattu 13.9.2019].
Saatavilla: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/13425/9789513930462.pd f?sequence=1&isAllowed=y
Stenberg, M. (2012). Tiedon jakaminen organisaatiossa. Kuinka aineetonta pääomaa kasvatetaan. Tampereen yliopisto. Informaatiotieteiden yksikkö.
Väitöskirja.
Sundholm, L. (2000) Itseohjautuvuus organisaatiomuutoksessa. Akateeminen väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Townsend, A. M., DeMarie, S. M., & Hendrickson, A. R. (1998). Virtual teams:
Technology and the workplace of the future. Academy of Management Executive, 12, 17–29.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2002). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväskylä:
Gummerus.
Turunen, H., Perälä, M-L. & Meriläinen, P. (1994). Colaizzin fenomenologisen menetelmän sovellus; esimerkkinä hyvän hoidon kuvaaminen. Hoitotiede 6, 8–15.
Vammalan Kirjapaino Oy.
Varto, J. (1992). Laadullisen tutkimuksen metodologia. Helsinki. Kirjayhtymä.
Weick, K. E. (2007) ‘The Generative Properties of Richness’, Academy of Management Journal 50(1): 14–19.
Virtanen, I. (2014). How Tacit Is Tacit Knowledge? Polanyi’s theory of knowledge and its application in knowledge management theories. Tampereen yliopisto.
Tietojenkäsittelytieteiden laitos. Väitöskirja.
Virolainen, H. (2010). ”Kai sitä ihminen on vaan semmoinen laumaeläin” – Virtuaalisen tiimin ilmapiiri. Väitöskirjatutkimus. Turku: Turun kauppakorkeakoulu, sarja A-8:2010. [verkkodokumentti]. [Viitattu 13.9.2019].
Saatavilla: https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/96676/Ae8_2010.pdf?se quence=2&isAllowed=y
Åhman, H. (2003). Oman mielen johtaminen: Näkemyksiä ja kokemuksia yksilön menestymisestä postmodernissa organisaatiossa. Espoo: Teknillinen korkeakoulu.