Tutkimuksen mukaan tähän tutkimukseen osallistuneet luokanopettajaopiskelijat ovat melko ekstroverttejä ja opiskelijoiden opintoviihtyvyys saattaisi olla korkeampi niillä kursseilla, joilla opiskelijoiden ekstroverttiys huomioitaisiin kurssin toteutustavoissa kuin kursseilla, joilla tätä ei mahdollisesti huomioida lainkaan. Esimerkiksi ryhmätöiden tekeminen saattaisi olla ekstrovertille opiskelijalle luontainen ja siten myös tehokas opiskelutapa. Toisaalta aivan yhtä tärkeää on huomioida myös se, että kaikki opiskelijat eivät ole ekstroverttejä ja monet ryhmätyöt saattavat uuvuttaa heidät täysin. Pyrkimyksenä voisikin siis olla koulutuksessa toteutettu tasapaino vuorovaikusta suosivien suoritustapojen ja itsenäisten tehtävien välillä. Opiskelijoiden ekstroversion huomioimisen sijaan enemmän tulisi kuitenkin opintoja suunniteltaessa kiinnittää huomiota opiskelijoiden opiskelu-uupumukseen. Kurssien opettajien sekä muiden kurssien suunnitteluun tai opetussuunnitelmatyöhön osallistuvien henkilöiden ja ryhmien tulisikin kiinnittää erityistä huomiota siihen, etteivät kurssit ole ylipäätään liian uuvuttavia opiskelijoille. Tämän lisäksi opiskelijoiden ohjausta opiskelu-uupumuksen käsittelyyn ja hallintaan voitaisiin lisätä koulutuksessa esimerkiksi erilaisin luennoin tai vertaisryhmin. Monia opiskelijoita saattaisi auttaa vahvempi tietämys sekä omasta mahdollisesta ekstroversiosta tai introversiosta että opiskelu-uupumuksesta sekä näiden välisestä yhteydestä. Erityisesti opiskelijoiden tietämys opiskelu-uupumuksen ehkäisemisestä ja uupumukseen saatavilla olevista tukitoimista olisi varmistettava.
Tämän tutkimuksen pohjalta olisi mahdollista tehdä monenlaisia jatkotutkimuksia. Esimerkiksi ekstroversion ja opiskelu-uupumuksen yhteyden taustalla olevia syitä tai ilmenemistä arjessa olisi mielekästä tutkia. Five Factor Model sisältää ekstroversion lisäksi muitakin persoonallisuuden piirteitä (neuroottisuus, ulospäinsuuntautuneisuus, avoimuus, sovinnollisuus ja tunnollisuus), joiden kaikkien yhteyttä opiskelu-uupumukseen olisi mielekästä tutkia. Toisaalta voisi olla myös mahdollista ja mielekästä tutkia sitä, miten introvertit luokanopettajaopiskelijat suhtautuvat ja kokevat opiskelun laajalti ekstroverttien opiskelijatovereidensa keskuudessa. Opiskelijan suuntautuneisuus joko introverttisuuteen tai ekstroverttisuuteen ei tulisi olla
40
syynä, eikä varsinkaan esteenä, luokanopettajakoulutukseen pääsylle tai opettajan ammatissa onnistuneesti toimimiselle. Kyseinen persoonallisuuden ulottuvuus kuuluu normaalijakauman piiriin ja siten kyseisen ulottuvuuden molempien puolien edustajia on populaatiossa suhteellisen tasapuolisesti, myös kouluissa oppilaiden joukossa. Siksi olisi erittäin tärkeää, että myös luokanopettajan persoonallisuus voi sisältää näitä dimension molempia ulottuvuuksia. Eräs ehdotus jatkotutkimukselle olisi myös tutkia eri persoonallisuuspiirteiden ja opiskelu-uupumuksen yhteyttä kaikkien alojen korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Näiden lisäksi edellä ehdotettuja jatkotutkimuskysymyksiä voisi olla mahdollista tutkia opiskelijoiden sijaan jo opetustyön kentällä toimivien luokanopettajien keskuudessa.
41
LÄHTEET
Alarcon, G., Eschleman, K. J., & Bowling, N. A. (2009). Relationships between personality variables and burnout: A meta-analysis. Work & Stress, 23(3), 244-263. https://doi.org/10.1080/02678370903282600
Chen, L., Wang, L., Qiu, X. H., Yang, X. X., Qiao, Z. X., Yang, Y. J., & Liang, Y.
(2013). Depression among Chinese university students: prevalence and socio-demographic correlates. PloS one, 8(3), 1-6.
https://doi.org/10.1371/journal.pone.0058379
Chess, S., & Thomas, A. (1999). Goodness of fit: Clinical applications from infancy through adult life. Brunner/Mazel.
Church, A.T. (2000). Culture and Personality: Toward an Integrated Cultural Trait Psychology. Journal of Personality, 68(4), 651-703.
https://doi.org/10.1111/1467-6494.00112
Cloninger, C., Cloninger, K., Zwir, I., & Keltikangas-Järvinen, L. (2019). The complex genetics and biology of human temperament: a review of traditional concepts in relation to new molecular findings. Translational Psychiatry, 9(1), 1-21. https://doi.org/10.1038/s41398-019-0621-4
Conklin, E. S. (1923). The definition of introversion, extroversion and allied concepts. The Journal of Abnormal Psychology and Social Psychology, 17(4), 367–382. https://doi.org/10.1037/h0065888
Costa, P., & McCrae, R. (1992). Revised NEO personality inventory (NEO PI-R) and NEO five-factor inventory (NEO-FFI): professional manual.
Psychological Assessment Resources.
Davidson, I. (2017). The ambivert: A failed attempt at a normal personality.
Journal of the History of the Behavioral Sciences, 53(4), 313–331.
https://doi.org/10.1002/jhbs.21868
42
Eysenck, H. (1965). Extraversion and the acquisition of eyeblink and GSR conditioned responses. Psychological Bulletin, 63(4), 258–270.
https://doi.org/10.1037/h0021921
Eysenck, H. (2006). The biological basis of personality. London: Routledge.
Goldsmith, H. H., Buss, A. H., Plomin, R., Rothbart, M. K., Thomas, A., Chess, S., Hinde, R. A., & McCall, R. B. (1987). Roundtable: What Is Temperament? Four Approaches. Child Development, 58(2), 505-529.
https://doi.org/10.2307/1130527
Gray, J.A. (1970). The psychophysiological basis of introversion-extraversion.
Behaviour Research and Therapy, 8(3), 249-266.
https://doi.org/10.1016/0005-7967(70)90069-0
Heikkilä-Laakso, K. (1995). Luokanopettajakoulutuksen valintakokeisiin osallistuneiden ja valittujen persoonallisuus: persoonallisuuden ilmeneminen opetusharjoittelussa ja sen muutos kahden ensimmäisen opiskeluvuoden aikana (väitöskirja).
Honkaniemi, L. (2015). Persoonallisuuden kaunistelu kyselyvastauksissa.
Teoksessa R. Metsäpelto & T. Feldt (toim.), Meitä on moneksi:
Persoonallisuuden psykologiset perusteet (s. 187-202). PS-kustannus.
Jonkman, L. (2015.) Introvertit: työpaikan hiljainen vallankumous. (suom. U.
Lempinen). Atena.
Jung, C., Hull, R., Baynes, H., & Adler, G. (1971). Psychological types. Princeton University Press.
Keltikangas-Järvinen, L. (2008). Temperamentti, stressi ja elämänhallinta.
WSOY.
Keltikangas-Järvinen, L. (2015). Temperamentti - ihmisen yksilöllisyys. WSOY.
Keltikangas-Järvinen, L. (2016). "Hyvät tyypit" - Temperamentti ja työelämä.
WSOY.
Keltikangas-Järvinen, L. (2019). Ujot ja introvertit. Helsinki: WSOY.
Kline, T. J. B., Sulsky, L. M., & Rever-Moriyama, S. D. (2000). Common Method Variance and Specification Errors: A Practical Approach to Detection. The
Journal of Psychology, 134(4), 401-421.
https://doi.org/10.1080/00223980009598225
43
Komulainen, E., & Karma, K. (2002). Tilastollisen kuvauksen perusteet käyttäytymistieteissä. Helsingin yliopisto. Haettu 13.4.2020 osoitteesta https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/301275/Kayttaytymistieteid en_tilastomenetelmat_Peruskurssi.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Konstabel, K., Lönnqvist, J., Leikas, S., Velázquez, R., Qin, H., Verkasalo, M., &
Walkowitz, G. (2017). Measuring single constructs by single items:
Constructing an even shorter version of the "Short Five" personality inventory. PLoS ONE, 12(8). https://doi.org/10.1371/journal.pone.0182714 Konstabel, K., Lönnqvist, J., Walkowitz, G., Konstabel, K., & Verkasalo, M.
(2012). The 'Short Five' (S5): Measuring Personality Traits Using Comprehensive Single Items. European Journal of Personality, 26, 13-29.
https://doi.org/10.1002/per.813
Kunttu, K., Pesonen, T., & Saari, J. (2017). Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016. YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖN TUTKIMUKSIA 48. Haettu 13.4.2020 osoitteesta https://www.yths.fi/app/uploads/2020/01/KOTT_2016-1.pdf
Kärjä, A. (2015). Oletko introvertti vai ekstrovertti? yle.fi. Haettu 28.4.2020 osoitteesta https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/03/20/oletko-introvertti-vai-ekstrovertti.
Laes, T. (2005). Tulevaa opettajaa tunnistamassa: opettajaksi soveltuvuuden arvioinnista (väitöskirja).
Lönnqvist, J., & Tuulio-Henriksson, A. (2008). NEO-PI-R persoonallisuusmittarin suomenkielisen käännöksen validointi. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja
33/2008. Haettu 13.4.2020 osoitteesta
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78204/2008b33.pdf?sequenc e=1.
Mahmoudi, F., & Özkan, Y. (2016). Practicum Stress and Coping Strategies of Pre-service English Language Teachers. Procedia - Social and Behavioral Sciences, 232, 494-501. https://doi.org/10.1016/j.sbspro.2016.10.067 Mankki, V., Mäkinen, M., & Räihä, P. (2018). Luokanopettajakoulutuksen
opiskelijavalintakriteerit - Köydenvetoa soveltuvasta hakijasta. Kasvatus 49(1), 33–46. http://elektra.helsinki.fi/se/k/0022-927-x/49/1/luokanop.pdf
44
Mattila, A. (2018). Stressi. Lääkärikirja Duodecim. Haettu 13.4.2020 osoitteesta https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00976 McCrae, R., Costa, P., Terracciano, A., Parker, W., Mills, C., De Fruyt, F., &
Mervielde, I. (2002). Personality Trait Development from Age 12 to Age 18:
Longitudinal, Cross-Sectional, and Cross-Cultural Analyses. Journal of Personality and Social Psychology, 83(6), 1456–1468.
https://doi.org/10.1037/0022-3514.83.6.1456
McCrae, R., & Costa, P. (2003). Personality in adulthood: a five-factor theory perspective (2. painos). Guilford Press.
McCrae, R.R., & Costa, P.T. (2008). The Five-Factor Theory of Personality.
Teoksessa O. John, R. Robins & L. Pervin (toim.), Handbook of personality:
theory and research (3. painos, s. 159-181). Guilford Press.
Metsämuuronen, J. (2003). Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. (2.
uudistettu painos). International Methelp.
Metsäpelto, R., & Feldt, T. (2015). Persoonallisuuden käsite psykologiassa.
Teoksessa Metsäpelto, R. & Feldt, T. (toim.) Meitä on moneksi:
Persoonallisuuden psykologiset perusteet (s. 9-24). PS-kustannus.
Mills, L. B., & Huebner, E. S. (1998). A prospective study of personality characteristics, occupational stressors, and burnout among school psychology practitioners. Journal of School Psychology, 36(1), 103-120.
https://doi.org/10.1016/S0022-4405(97)00053-8
Misra, R., McKean, M., West, S., & Russo, T. (2000). Academic Stress of College Students: Comparison of Student and Faculty Perceptions. College Student Journal, 34(2), 236-246.
Mohebbi, S. Z., Yazdani, R., Talebi, M., Pakdaman, A., Heft, M. W., & Bahramian, H. (2019). Burn out among Iranian dental students: psychometric properties of burnout clinical subtype questionnaire (BCSQ-12-SS) and its correlates. BMC medical education, 19(1), 388.
https://doi.org/10.1186/s12909-019-1808-3
Nonis, S. A., Hudson, G. I., Logan, L. B., & Ford, C. W. (1998). Influence of Perceived Control over Time on College Students’ Stress and Stress-Related Outcomes. Research in Higher Education, 39(5), 587–605.
https://doi.org/10.1023/A:1018753706925
45
Nummenmaa, L. (2004). Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Tammi.
Orkovaara, P., Reinikkala, P., Antikainen, J., Bryggare, L., & Karas, K. (2018).
Terve 2. Ihminen, ympäristö ja terveys. Sanoma Pro Oy.
Paquette, K., & Rieg, S. (2016). Stressors and coping strategies through the lens of Early Childhood/Special Education pre-service teachers. Teaching and Teacher Education, 57, 51–58. https://doi.org/10.1016/j.tate.2016.03.009 Paulhus, Delroy. (1984). Two-component models of socially desirable
responding. Journal of Personality & Social Psychology, 46(3), 598-609.
https://doi.org/10.1037/0022-3514.46.3.598
Pervin, L. (2003). The science of personality (2. painos). Oxford University Press.
Pishghadam, R., & Sahebjam, S. (2012). Personality and emotional intelligence in teacher burnout. The Spanish Journal of Psychology, 15(1), 227-36.
https://doi.org/10.5209/rev_SJOP.2012.v15.n1.37314
Reichl, C., Wach, F., Spinath, F., Brünken, R., & Karbach, J. (2014). Burnout risk among first-year teacher students: The roles of personality and motivation. Journal of Vocational Behavior, 85(1), 85–92.
https://doi.org/10.1016/j.jvb.2014.05.002
Roberts, B.W., & Wood, D. (2006). Personality in the context of the neo-socioanalytic model of peronality. Teoksessa D.K. Mroczek & T.D.Little (toim.), Handbook of personality development (s. 11-39). Erlbaum.
Roberts, B. W., Wood, D., & Caspi, A. (2008) The Development of Personality Traits in Adulthood. Teoksessa John, O., Robins, R. & Pervin, L. (toim.), Handbook of personality: Theory and research (3. painos, s. 375-398).
Guilford Press.
Rothbart, M., & Ahadi, S. (1994). Temperament and the Development of Personality. Journal of Abnormal Psychology, 103(1), 55-66.
https://doi.org/10.1037/0021-843X.103.1.55
Rothbart, M.K., & Bates, J.E. (2006). Temperament. Teoksessa N. Eisenberg, W.
Damon & R. Lerner. (toim.), Handbook of Child Psychology, Vol. 3: Social, Emotional, and Personality Development. (6. painos, s. 99-166.) Hoboken.
Salmela-Aro, K., (2009). Opiskelu-uupumusmittari SBI-9 yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö.
46
Salmela-Aro, K., & Read, S. (2017). Study Engagement and burnout-profiles among Finnish higher education students. Burnout Research, 7, 21-28.
https://doi.org/10.1016/j.burn.2017.11.001
Sanchez-Villegas, J., Ara, A., Guillén-Grima, A., Bes-Rastrollo, A., Varo-Cenarruzabeitia, A., & Martínez-González, A. (2008). Physical Activity, Sedentary Index, and Mental Disorders in the SUN Cohort Study. Medicine
& Science in Sports & Exercise, 40(5), 827–834.
https://doi.org/10.1249/MSS.0b013e31816348b9
Swider, B. W., & Zimmerman, R. D. (2010). Born to burnout: A meta-analytic path model of personality, job burnout, and work outcomes. Journal of Vocational Behavior, 76(3), 487-506. https://doi.org/10.1016/j.jvb.2010.01.003
Tiessalo, P. (2017) Opiskelijoiden stressi tuplaantunut - "Tehokkuutta korostavassa yhteiskunnassa pitkään opiskelleen päälle lankeaa epäilyksen varjo". yle.fi. Haettu 30.3.2020 osoitteesta https://yle.fi/uutiset/3-9832926.
Törnroos, M., Hintsanen, M., Hintsa, T., Jokela, M., Pulkki-Råback, L., Kivimäki, M., Hutri-Kähönen, N., & Keltikangas-Järvinen, L. (2012). Personality Traits of the Five-Factor Model Are Associated With Effort–Reward Imbalance at Work: A Population-Based Study. Journal of Occupational and
Environmental Medicine, 54(7), 875–880.
https://doi.org/10.1097/JOM.0b013e31824fe0e4
Wilks, S. 2008. Resilience amid academic stress: the moderating impact of social support among social work students. Advances in social work 9(2), 106–
125. https://doi.org/10.18060/51
47
LIITTEET
Liite 1: Saatekirje
Hei!
Olen kolmannen vuosikurssin luokanopettajaopiskelija ja tutkin kandidaatintutkielmassani luokanopettajaopiskelijoiden persoonallisuuden yhteyttä opiskelu-uupumukseen. Kyselyyn vastaaminen on nopeaa, eikä sen pitäisi kestää viittä minuuttia kauempaa.
Vastaathan kyselyyn siten, miten koet asian olevan normaalioloissa. Vastaamalla kyselyyn annat luvan käyttää vastauksiasi kandidaatintutkielmassani. Vastaukset käsitellään anonyymisti, eikä niistä ole mahdollista tunnistaa vastaajan henkilöllisyyttä.
Jos sinulle herää kysymyksiä, älä epäröi olla yhteydessä sähköpostitse maija.kuittinen@tuni.fi.
Kiitos ajastasi ja vaivannäöstäsi!
Ystävällisin terveisin, Maija Kuittinen
48 Onko sinulla lapsi / lapsia?
o Ei o Kyllä
Käytkö opintojesi ohella töissä (poislukien kesätyöt)?
o En
o Kyllä, satunnaisesti (esimerkiksi muutamana päivänä viikossa) o Kyllä, 5-15h/viikko
o Kyllä, yli 15h/viikko
Kuinka paljon arvioisit sinulle jäävän vapaa-aikaa arkipäivisin kaikkien velvollisuuksien jälkeen? Vapaa-aika määritellään tässä yhteydessä ajaksi, jolloin voit tehdä, mitä haluat. Yöuniin käytettyä aikaa ei lasketa vapaa-ajaksi.
Mikä on äitisi peruskoulutuksen jälkeen suorittama korkein koulutus?
o Ei mitään ammattikoulutusta o Lukio ja/tai ylioppilastutkinto o Ammatillinen kurssi tai
työpaikkakoulutus
o Ammattikoulu, oppisopimus, näyttötutkinto
o Ammatillinen koulu (esim, teknillinen koulu)
o Ammatillinen opistotutkinto o Erikoisammattitutkinto o Ammattikorkeakoulututkinto o Ylempi ammattikorkeakoulututkinto o Alempi korkeakoulututkinto (yliopisto) o Ylempi korkeakoulututkinto (yliopisto) o Lisensiaatin tutkinto
o Tohtorin tutkinto o Ei tiedossa
Mikä on isäsi (tai lapsuuden päähuoltajasi) peruskoulutuksen jälkeen suorittama korkein koulutus?
o Ei mitään ammattikoulutusta o Lukio ja/tai ylioppilastutkinto o Ammatillinen kurssi tai
työpaikkakoulutus
o Ammattikoulu, oppisopimus, näyttötutkinto
o Ammatillinen koulu (esim, teknillinen koulu)
o Ammatillinen opistotutkinto o Erikoisammattitutkinto o Ammattikorkeakoulututkinto o Ylempi ammattikorkeakoulututkinto o Alempi korkeakoulututkinto (yliopisto) o Ylempi korkeakoulututkinto (yliopisto) o Lisensiaatin tutkinto
o Tohtorin tutkinto o Ei tiedossa
49
Arvioi, missä määrin seuraavat väitteet pätevät sinuun. Joidenkin kysymysten kohdalla saatat haluta vastata yhdellä tavalla yhteen osaan kysymystä, toisella tavalla toiseen osaan samaa kysymystä. Yritä tällöin löytää "keskiarvovastaus", jossa painotat enemmän itsellesi tärkeämpää osaa.
1. Pidän ihmisistä; ystävystyn helposti ja olen ystävällinen ja avoin myös seurustellessani vieraiden kanssa.
o Kuvaus on täysin väärä o Kuvaus on enimmäkseen
väärä
o Kuvaus on enimmäkseen oikea o Kuvaus on enimmäkseen
väärä
o Kuvaus on enimmäkseen oikea
o Kuvaus on täysin oikea 3. Jään mieluiten taka-alalle. Annan usein
toisten puhua tai päättää puolestani.
o Kuvaus on täysin väärä o Kuvaus on enimmäkseen
väärä
o Kuvaus on enimmäkseen oikea
o Kuvaus on täysin oikea
4. Olen aktiivinen ja toimin mielelläni koko ajan. Tunnen usein suorastaan pursuavani energiaa.
o Kuvaus on täysin väärä o Kuvaus on enimmäkseen
väärä
o Kuvaus on enimmäkseen oikea
o Kuvaus on täysin oikea 5. En etsi jännitystä enkä seikkailuja. En
pidä riskeeraamisesta.
o Kuvaus on täysin väärä o Kuvaus on enimmäkseen
väärä
o Kuvaus on enimmäkseen oikea
o Kuvaus on täysin oikea 6. Olen pikemminkin vakava kuin hilpeä
ihminen. Ylitsevuotavaa iloa olen tuntenut vain harvoin.
o Kuvaus on täysin väärä o Kuvaus on enimmäkseen
väärä
o Kuvaus on enimmäkseen oikea
o Kuvaus on täysin oikea
50
Valitse se vaihtoehto, joka kuvaa parhaiten tilannettasi opinnoissasi. Valintojesi tulisi kuvata nykyistä opiskelutilannettasi, mutta normaalioloissa. Vastaathan jokaiseen kysymykseen parhaasi mukaan ja niin vilpittömästi kuin mahdollista.
1. Tunnen hukkuvani opintoihini liittyvään työmäärään.
o Täysin eri mieltä o Eri mieltä o Osittain eri mieltä o Osittain samaa mieltä o Samaa mieltä o Täysin samaa mieltä 2. Tunnen itseni haluttomaksi
opinnoissani ja ajattelen usein lopettaa opiskelun.
o Täysin eri mieltä o Eri mieltä o Osittain eri mieltä o Osittain samaa mieltä o Samaa mieltä o Täysin samaa mieltä 3. Minulla on usein riittämättömyyden
tunteita opinnoissani.
o Täysin eri mieltä o Eri mieltä o Osittain eri mieltä o Osittain samaa mieltä o Samaa mieltä o Täysin samaa mieltä 4. Nukun usein huonosti erilaisten
opiskeluasioiden takia.
o Täysin eri mieltä o Eri mieltä o Osittain eri mieltä o Osittain samaa mieltä o Samaa mieltä o Täysin samaa mieltä
5. Minusta tuntuu, että olen
menettämässä kiinnostukseni opiskelua kohtaan.
o Täysin eri mieltä o Eri mieltä o Osittain eri mieltä o Osittain samaa mieltä o Samaa mieltä o Täysin samaa mieltä 6. Pohdin alituiseen, onko opiskelullani
merkitystä.
o Täysin eri mieltä o Eri mieltä o Osittain eri mieltä o Osittain samaa mieltä o Samaa mieltä o Täysin samaa mieltä 7. Murehdin opiskeluasioita paljon myös
vapaa-aikana.
o Täysin eri mieltä o Eri mieltä o Osittain eri mieltä o Osittain samaa mieltä o Samaa mieltä o Täysin samaa mieltä 8. Ennen odotin saavani opinnoissani
paljon enemmän aikaan kuin nyt.
o Täysin eri mieltä o Eri mieltä o Osittain eri mieltä o Osittain samaa mieltä o Samaa mieltä o Täysin samaa mieltä 9. Opiskelujen paine aiheuttaa ongelmia
läheisissä ihmissuhteissani.
o Täysin eri mieltä o Eri mieltä o Osittain eri mieltä o Osittain samaa mieltä o Samaa mieltä o Täysin samaa mieltä